Pöytäkirja Ympäristölautakunta

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Ympäristölautakunta N:o 4 / 2010 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kokoushuone 5 Aika 8.7.2010 klo 18.30 20.05 Saapuvilla olleet jäsenet Arto Korkeamäki Esa Ala-Kyyny Paula Kaleva Merja Kangasniemi Timo Lahdenmaa Jukka Lilja Aili Rajala Heikki Tuomela puheenjoht. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Poissaolleet Piia Ylikoski varapuh.joht. Jukka Pitkäranta jäsen Muut saapuvilla olleet Tapani Ojala esittelijä, ympäristöpalvelujohtaja Mirja Loukko pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Asiat :t 15-26, sivut 63-98 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Tuomela ja Esa Ala-Kyyny Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen jälkeen 8.7.2010 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Arto Korkeamäki Mirja Loukko Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Kauhajoki 8.7.2010 Heikki Tuomela Esa Ala-Kyyny Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kauhajoen kaupungintalolla 9.7.2010 Pöytäkirjanpitäjä Mirja Loukko

64 15 Etelätien Asema Oy:n ympäristölupahakemus polttoaineen jakelupisteelle / lausunto Aikaisemmat käsittelyt: Ympäristölautakunta 23.4.2009 14 ja 25.8.2009 26 Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 14 Etelätien Asema Oy on hakenut 5.9.2008 saapuneella hakemuksella ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n tarkoittamaa ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7 :n 5 a) kohdan mukaiselle polttonesteiden jakeluasemalle. Ympäristölupahakemus on jätetty Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaostolle. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla 8.9. - 8.10.2008 välisen ajan. Kuulutuksen julkipanosta on ilmoitettu Kauhajoen Kunnallislehdessä 10.9.2008. Vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto asianosaisille naapurikiinteistöjen haltijoille ja lähialueen asukkaille 12 eri osoitteeseen. Hakemuksen johdosta on jätetty kolme muistutusta, joihin hakija on antanut vastineensa 12.11.2008. Ympäristölupahakemusta on käsitelty Kauhajoen kaupungin ympäristöja rakennusvalvontajaostossa 19.12.2008 96. Asia jätettiin pöydälle katselmuksen järjestämistä ja asukkaiden suullista kuulemista varten. 1.1.2009 alkaen toimivaltaisena viranomaisena asiassa on aloittanut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta piti kiinteistöllä katselmuksen 23.4.2009 klo 18.00 alkaen. Katselmuskutsu lähettiin kaikille niille asianosaisille, jotka saivat myös tiedon hakemuksen vireillä olosta sekä hakijalle yhteensä 13 osoitteeseen. Katselmuksesta laadittiin muistio. Jakeluasema sijaitsee Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylän tilalla Etelähaka RN:o 3:968 osoitteessa Eteläinen yhdystie 4. Paikka sijaitsee keskustan läheisyydessä rakennuskaava-alueella korttelissa 4123. Kortteli on kaavassa LH merkinnällä, joka tarkoittaa huoltoasemarakennusten korttelialuetta. Kaava on vahvistettu 6.1.1984. Lähin asuinrakennus on noin 50 metrin etäisyydellä laajennettavasta jakeluasemasta ja 300 metrin säteellä on noin 35 asuinrakennusta. Paikka ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristönsuojelulain 28 asettaa yleisen luvanvaraisuuden. Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 5 a) mukaan. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa sisältää naapuruussuhdelaista imissiolupaharkinnan, jätelaista jäteluvan, terveydensuojelulaista sijoitusluvan, ilmansuojelulain, meluntorjuntalain, ympäristölupame-

65 Ympäristöltk 14 (jatkoa 2) nettelylain ja vesilaista pilaantumisen sääntelyyn kohdistuvan lainsäädännön. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä tehtäessä on huomioitava mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. (YsL 41 ) Sijoituspaikkaa valittaessa on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon; - toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; - alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; - muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (YsL 6 ) Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (nk. maaperän pilaamiskielto). (YsL 7 ) Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että; - tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; - toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai - toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (nk. pohjaveden pilaamiskielto). (YsL 8 ) Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän, pohjaveden ja meren pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa

66 Ympäristöltk 14 (jatkoa 3) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YsL 7-9 ja 42 ) Lupamääräyksissä on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen estämiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. (YsL 43 ) Ympäristölupa myönnetään määräaikaisena, jolloin se raukeaa määräajan päättyessä tai toistaiseksi voimassa olevana, jolloin luvassa tulee määrätä mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä sekä mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. (YsL 55 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, jos; - toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi; - toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa; tai - hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty toistaiseksi myönnetyn luvan määräaikaan mennessä. (YsL 55 ja 57 ) Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos; - toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; - toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; - parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; - olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai - se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YsL 58 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos;

67 Ympäristöltk 14 (jatkoa 4) - hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikutta neet luvan myöntämisen edellytyksiin; - lupamääräyksiä on valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta toistuvasti rikottu siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa; tai - toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti. (YsL 59 ) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta päättää antaa Etelätien Asema Oy:lle liitteen mukaisen ympäristöluvan, esityslistan liite 1 / Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta 23.4.2009. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 28.4.2009 Käsittely: Käsittelyn aikana ympäristöpalvelujohtaja muutti liitteenä olevaa ympäristölupaa seuraavasti: Ympäristöluvan lupamääräysten kohta 4. muutetaan seuraavaan muotoon: Jakeluaseman kiinteistön reuna-alueille tontin pohjoisreunaan sekä länsireunaan tulee rakentaa asemapiirroksessa määritellylle alueelle kiinteä valoa ja ääntä vaimentava maavalli varustettuna puuistutuksilla. Maavallin korkeuden tulee olla asfalttipihan pinnasta mitattuna vähintään 1,5 metriä. Puuistutuksien tulee olla tuuheita sekä ympäri vuoden vihreänä pysyviä. Puiden tulee olla istutettaessa vähintään noin 2 metrisiä sekä istutettuna limittäin niin, ettei autojen valokeilat tunkeudu niiden läpi. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen liitteenä olevan ympäristölupapäätöksen muutetulla kohdalla 4. Lupapäätös on pöytäkirjan liitteenä nro 1 / ympäristölautakunta 23.4.2009 14. - - - - - Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: tapani.ojala@kauhajoki.fi Ympäristöltk 26 Ympäristölupapäätöksestä on jätetty kaksi valitusta. Valituksen ovat jättäneet luvanhakija Etelätien Asema Oy sekä yhteisellä valituksella asianosaiset Kauko Viitamäki ja Pekka Nimell. Etelätien Asema Oy:n valitus, jonka on allekirjoittanut Jukka Hakala: - Muutoksenhakija haluaa muutettavaksi kohdan, jossa vaaditaan maavalli asutusta vasten. Puuistutukset hyväksytään päätöksenmukaisin ehdoin. Muutoksenhakija katsoo, ettei maavallin rakentaminen ole tontin omistan velvollisuuksia eikä hakija ole velvollinen rakentamaan erityisiä rakennelmia.

68 Ympäristöltk 26 (jatkoa 5) Kauko Viitamäen ja Pekka Nimellin valitus: - Valittajat korostavat, että hankkeen kuulemisvaiheessa he, sekä 55 allekirjoittanutta ovat jättäneet muistutuksen ja eriävän mielipiteen hankkeesta. - Muistuttajat katsovat, että lupamääräyksessä 4 määritelty pengerryksen mitta länsirajalla ei ulotu likimainkaan riittävän pitkälle. Lupamääräyksessä 4 maavallin korkeuden tulee olla asfaltin pinnasta mitattuna vähintään 1,5 metriä. Puuistutusten tulee olla tuuheita sekä ympärivuoden vihreänä pysyviä. Puuistutusten tulee olla vähintään 2 metriä pitkiä ja istutettu limittäin niin, ettei autojen valokeilat tunkeudu niiden läpi. - Hankkeelle pitäisi määrätä ulkopuolinen pääsuunnittelija rakennusvaiheen ajaksi sekä ohjeistaa mihin otetaan yhteyttä, ellei annettuja määräyksiä noudateta. Kuulutus valitusasiakirjojen nähtävillä pidosta on ollut Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 23.6-7.8.2009 välisen ajan. Kuulutus valituksista on lähetty asianosaisille 12 eri osoitteeseen, sekä hakijalle Etelätien Asema Oy:lle. Asianosaisten tuli antaa vastineensa 7.8.2009 klo 15.00 mennessä. Vastineen ovat jättäneet 5.8.2009 Etelätien Asema Oy sekä 7.8.2009 Kauko Viitamäki ja Pekka Nimell yhteisesti. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen: Ympäristölautakunta katsoo, että toiminta, joka edellyttää ympäristöluvan hakemista sisältää lupaharkintaa. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää asianomaisten lainsäädäntöjen vaatimukset ja edellytykset, eikä aiheuta naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Luvassa on annettava tarpeellisia määräyksiä. Luvan myöntämisen edellytykset on säädetty ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :ssä sekä lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 43 :ssä. Polttoaineiden jakeluasema sijaitsee korttelissa 4123 sekä lähimmät asuinkiinteistöt korttelissa 4122 voimassa olevan rakennuskaavan mukaisesti. Vaikka toiminnan sijaintipaikka on kaavan mukainen, katsoi ympäristölautakunta aiheelliseksi antaa lupamääräyksen maavallin rakentamiseksi. Maavallilla osaltaan rajataan kulkeutuvan melun määrää sekä ajoneuvojen valokiilojen pyyhkäisyä. Ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset ja velvoitteet ovat luvanhakijan velvollisuuksia. Maavallin katsotaan tässä lupakohteessa edustavan BAT:n mukaista tekniikkaa, joka ei aiheuta hakijalle myöskään kohtuuttomia kustannuksia ja pystytään toteuttamaan toiminnanharjoittajan hallitsemalla alueella.

69 Ympäristöltk 26 (jatkoa 6) Lupaehdoissa on myös huomioitu laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 :n velvoitteet ja pyritty rajaamaan varsinkin yöaikaista toiminnasta aiheutuvaa haittaa toiminnan naapurustossa. Ympäristölautakunta katsoo korjatussa asemapiirroksessa olevan maavallin pituuden sekä puuistutuksen olevan riittäviä estämään ja rajoittamaan melu- ja valohaittaa ja parantavan myös jo olemassa olevaa tilannetta. Sinänsä ei ole estettä, vaikka maavalli ulottuisi lähemmäs Eteläistä yhdystietä, kunhan ei synny liikenteellistä näkemäestettä. Lupaehtojen noudattamista valvoo luvan myöntänyt viranomainen ja tämän alainen viranhaltija. Ympäristölupaa myöntäessään ympäristölautakunta voi antaa lupaa koskevia ehtoja ja määräyksiä ainoastaan luvan hakijalle. Lautakunta katsoo, että tehdyllä ympäristölupapäätöksellä on pyritty turvaamaan sekä hakijan, että naapureiden edut mahdollisimman hyvin. Lautakunta katsoo, ettei ole syytä muuttaa lupapäätöksen ehtoja ainakaan poistamalla kokonaisuudessaan velvoite maavallin rakentamisesta. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. - - - - - Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 15 Vaasan hallinto-oikeus on 30.4.2010 antanut päätöksen valituksiin ympäristölupa-asiassa. Hallinto-oikeus on jättänyt mainosvalojen häikäisyyn liittyvän vaatimuksen valitusajan päättymisen jälkeen tehtynä tutkimatta ja on muutoin hylännyt molemmat valitukset. Etelätien Asema Oy on jättänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkeimmalta hallintooikeudelta on saapunut 10.6.2010, diaarin:o 2008/1/10, ympäristölautakunnalle lausuntopyyntö valituksen johdosta. Lausunto on toimitettava 30 päivän kuluessa. Etelätien Asema Oy edellyttää valituksessaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista lupamääräyksen 4 osalta. Perusteluissa tuodaan esiin, että Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu on virheellinen. Alueella on jo nykyisellään polttonesteiden jakelua ja olemassa oleva liikenne aiheuttaa jatkuvaa valo- ja meluhaittaa. Tiedossa ei myöskään ole, että missään päin Suomea olisi maavallia käytetty melu- ja valohaitan estämiseen polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä, eikä tällaistä käytäntöä voida perustella kestävällä tavalla. Valitus on esityslistan lisätietona 1, ympäristöltk 8.7.2010.

70 Ympäristöltk 15 (jatkoa 7) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Vaasan hallinto-oikeuden päätös 30.4.2010 nro 10/0113/1 on ratkaisultaan oikea ja tukee ympäristölautakunnan käsitystä sekä ympäristönsuojelulain tulkintaa ympäristöluvanvaraisuudesta ja lupamääräyksen asettamisesta. Lupamääräyksen 4 kumoamiseen ei ole tosiasiallisia perusteita. Ympäristöluvan lupamääräykset koskevat aina hakijaa. Ei voida vedota esim. naapuriasukkaiden omatoimisuuteen istutusten osalta, eikä näin poistaa luvan hakijan velvollisuuksia. Kiinteistön rajoittuminen puistoon ei tarkoita, että siellä ensinnäkään on puita, vaan alue voi olla esim. pelkästään nurmikenttäaluetta. Tässä tapauksessa alue on lähinnä luonnonhoitokaista. Polttonesteiden jakeluasema sijaitsee Eteläisen yhdystien varrella, jossa on normaalia ajoneuvoliikennettä ja sen aiheuttamaa haittaa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että osa ajoneuvoista tulee polttonesteiden jakeluasemalle, eikä tällöin kysymyksessä ole pelkästään liikenteen ohiajo. Tämä ajoneuvovirta asemalle on ylimääräinen tilanne lähialueen asukkaille. Toiminnanharjoittajan velvollisuudet eivät poistu, vaikka joku muukin toiminta aiheuttaa vastaavanlaista haittaa. Valittaja tuo myös esiin, että olemassa oleva toiminta aiheuttaa jo jatkuvaa valo- ja meluhaittaa. Toiminnan laajentaminen raskaan kaluston tankkauspisteellä lisää rasitusta, jolloin on tärkeää, että kohtuullisin kustannuksin tehdään paras mahdollinen aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Lupamääräys 4 edustaa BAT:n mukaista ratkaisua, eikä ole kustannuksiltaan kohtuuton. Se on yleisesti saatavilla oleva ja pystytään toteuttamaan toiminnanharjoittajan omalla alueella. Lupamääräyksellä myös vaikutetaan siihen, ettei valo- ja meluhaitta toiminnan laajentumisesta huolimatta kasva. Valituksessa tuodaan esiin, ettei lupamääräystä voida perustella kestävällä tavalla. Tältä osin lupamääräyksessä on hankkeen syvin olemus juuri tuotu esiin ja hakijan sekä lähiasukkaiden kannalta kestävän kehityksen mukainen. Se turvaa hyvin eteenpäin sekä hakijan, että naapureiden oikeudet tasapuolisesti. Lupapäätöstä tehtäessä on lupaviranomaisen mietittävä asiaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien osapuolten kannalta. Jokainen ympäristölupa on lupakäsittelyssä yksilö ja lupamääräykset määräytyvät paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Tällöin ei voida yksiselitteisesti vedota, ettei vastaavia lupamääräyksiä vastaavalle toiminnalle ilmeisesti löydy. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa lupaviranomaisia sekä toiminnanharjoittajia seuraamaan alan kehitystä ja viimeisimpiä kehityssuuntia ja olemaan näistä tietoinen. Parasta mahdollista yleisesti saatavilla olevaa tekniikka tulee käyttää haittojen minimoimiseksi. Maavalli istutuksin edustaa käsityksemme mukaan parasta mahdollista

71 Ympäristöltk 15 (jatkoa 8) helposti ja kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevaa tekniikkaa. Tämän soisi olevan tulevaisuudessa enemmänkin käytössä Suomen huoltoasemien ympärillä. Näin kestävän kehityksen periaatteet myös toteutuisivat paremmin polttonesteiden jakeluasemien kohdalta, jotka ovat tai rajoittuvat asuntoalueisiin. Valittaja on tuonut esiin, että meluhaittaa voidaan maavallilla alentaa noin 10 db:llä. Tämä on juuri niitä seikkoja, joita lupaviranomainen joutuu lupamääräyksiä tehdessään pohtimaan. Maavallilla ja siihen istutetulla ympäri vuoden vihreänä olevalla kasvustolla saavutetaan merkittävä melutason alenema naapurikiinteistöillä, jotta laajentuva toiminta voidaan alueelle sijoittaa ympäristönsuojelulain 41 :n perusteella ilman kohtuuttomia kustannuksia ja naapuruussuhdelain 17 :n mukaisesti aiheuttamatta kohtuutonta rasitetta, kuten melua, valoa, pölyä, tärinää jne. Ympäristölautakunnan arvioidessa rasituksen kohtuullisuutta jouduttiin pohtimaan rasituksen voimakkuutta, kestoa, ajankohtaa, sekä keinoja haittojen minimoimiseksi menemättä kuitenkaan kohtuuttomiin. Valittaja toteaa, että toiminta on vakiintunut alueelle, samoin kuin toiminnan mittakaava. Lupapäätöksessään ympäristölautakunta hyväksyi juuri tämän tosiasian ja pyrki vaikuttamaan siihen, että toiminnan laajentumisesta huolimatta haittojen mittakaava ei kasvaisi olemassa olevasta. Toiminnanharjoittaja ei ole lupakäsittelyn aikana tuonut esiin laskelmia siitä, että maavalli istutuksin olisi toiminnallisesti tai taloudellisesti kohtuuton, vaan on asemapiirroksessaan esittänyt maavallin sijainnin ja koon. Ympäristölupapäätöstä tehdessään ympäristölautakunta myös sitoi maavallin asemapiirroksessa esitettyyn paikkaan ja esitetyn kokoisena. Ympäristöluvanvaraisuus sisältää jo tulkinnan, että toiminnasta aiheutuu jonkinasteista haittaa lähialueella. Aiheutuva haitta voi olla monialaista ja valohaitta on yksi näistä osatekijöistä. Kun ympäristölupamääräyksiä asetetaan, ei lupamääräyksissä määritetä kenelle haittaa nimenomaan aiheutuu ja millä tavalla, vaan toimintaa arvioidaan kokonaisuutena. Valittaja on rinnastanut valohaittaa eräisiin muihin toimintoihin, joissa valolähteet ovat kiinteästi paikoillaan. Liikkuvaan ja epäsäännölliseen valohaittaan on ympäristölautakunnan käsityksen mukaan entistä enemmän syytä pyrkiä vaikuttamaan. Valituksessa todetaan, että lupamääräyksiä on aikaisemmin annettu vain valon suuntauksesta ja määrästä. Lupamääräyksellä 4 pyritään vaikuttamaan juuri määrään ja suuntaukseen, joka on vielä haastavampaa, koska kyseessä on vaihtuvat valotehot, liikkuvat valokiilat ja vaihtuvat valolähteen suunnat. Lupaharkinta on tältä osin ollut nimenomaan tapauskohtaista, koska alueen omakotitalot kiinteistön pohjoispuolella ovat kaavan mukaisesti sijoitettu siten, että omakotitalojen julkisivuseinät ovat polttonesteiden jakeluasemalle päin. Näin kiinteistöillä asuvat häiriintyvät huomattavasti herkemmin valon haitoille, kuin jos taloista olisi esim. päädyt polttonesteiden jakeluaseman suuntaan. Ympäristölautakunta ei

72 Ympäristöltk 15 (jatkoa 9) voi antaa lupamääräyksiä autoilijoille valotehon määrästä tai suuntauksesta. Toiminta on kaavan mukainen ja vakiintunut alueelle. Se ei kuitenkaan estä muutoksien yhteydessä parantamaan olemassa olevaa tilannetta ja pyrkimystä vähentää, estää ja rajata alueella todettuja haittoja. Ympäristölautakunta haluaa korostetusti tuoda esiin, että kohtuudella tehtävissä oleva on aiheellista toteuttaa melu- ja valohaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristölupahakemuksen saapuessa katsottiin, että olisi kohtuutonta luvanhakijaa kohtaan velvoittaa hakija kustannuksillaan teettämään melukartoitus ja melumittaukset hakemuksen liitteeksi. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksen n:o 5/2008 (Raimo Eurasto, Denis Siponen) mukaan ajoneuvon paikallaan olon ja liikeajon meluarvojen keskihajonnassa oli keskimäärin 3 db:n ero ohiajon ollessa hiljaisempi (76 db). Tien pinta ja tienpinnan kosteus vaikuttavat myös ohiajon melutasoon, muun muassa tienpinnan kosteus lisää melun määrää hivenen. Ajoneuvoja kiihdytettäessä liikkeelle keskiarvo oli 80 db, jossa myös valituilla vaihteilla on merkityksensä. Myös ajoneuvojen teho ja auton ikä vaikuttavat jonkin verran mittaustuloksiin. Mittaukset tehtiin henkilöautoilla. Tutkimuksen mittausten perusteella on tulkittavissa, että ajoneuvojen kiihdytyksestä pois polttonesteiden jakelumittareilta aiheutuu melutasoa, joka varsinkin raskaan kaluston liikkeelle lähdössä nollavauhdista ja pienillä vaihteilla aiheuttaa kohonneen melupäästön. Kun tämä toistuu ympäri vuorokauden, voidaan tätä pitää polttonesteiden jakeluaseman aiheuttamana alueelle ylimääräisenä melulähteenä. Valittaja on asiasta myös samaa mieltä esittäessään, että varsinkin raskaan liikenteen kiihdyttäessä syntyy voimakasta ääntä. Tämä tilanne toistuu käytännössä vielä kahdesti polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä, lähdettäessä tankkauspisteeltä ja kiihdytettäessä poistuttaessa jakeluasemalta Eteläiselle yhdystielle. Molemmat kiihdytystilanteet vaikuttavat lähialueen asukkaisiin meluhaittana. Valitusasiapapereiden liitteenä olevassa Oulun kaupungin teettämässä tutkimuksessa on myös selkeästi nähtävissä, että raskaan kaluston määrään valtatie 4:llä ei vuorokauden aika ratkaisevasti vaikuttanut. Oletettavaa on tällöin, että raskas kalusto käyttää yöaikaankin polttonesteiden jakeluasemien palveluja hyvin samassa suhteessa kuin päiväaikaankin. Sama koskee Etelätien Asema Oy:n polttonesteiden jakeluasemalla käyviä ajoneuvovirtoja. Raskaan kaluston tankkauspaikka tulee myös olemassa oleviin tankkauspisteisiin nähden lähemmäs asutusta. Lupaharkintaa tehdessään ympäristölautakunta joutui toteamaan, että toiminnanharjoittajan haluamalla toimintojen sijoittamisella joudutaan selkeästi lähemmäs asuinrakennuksia.

73 Ympäristöltk 15 (jatkoa 10) Oulun kaupungin tutkimus perustuu ohiajavien ajoneuvojen aiheuttamaan melupäästöön, eikä se ole vertailukelpoinen pistekohtaiseen melulähteeseen, josta ajoneuvot lähtevät liikkeelle raskaallakin kuormalla ja moottori suurillakin kierroksilla. Tutkimuksessa tuodaan myös selkeästi esiin asukkaiden altistuminen melulle ja meluvallien ja muiden meluntorjuntatoimien tärkeyttä. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) määrittää myös yöaikaisia ohjearvoja. Ohjearvoihin ei päästä lupahakemuksen mukaisella lupamääräykselläkään, mutta ympäristölautakunta on tiedostanut ohjearvot päätöstä tehdessään. Valituksessa tuodaan lopuksi esiin epäilys, että hakijan kiinteistö olisi ainoa, jossa meluestettä olisi edellytetty, jonka takia hakija on epäarvoisessa asemassa. Ympäristöluvan lupamääräykset ovat tapauskohtaisia ja koskevat kulloisenkin luvan hakijaa. Itse meluesteisiin ympäristölautakunta vaikuttaa jo kaavoitusvaiheessa sekä rakennuslupien yhteydessä ja myös ohjauksella. Melueste voidaan kytkeä myös esim. rakennuksen omaan rakennusvaippaan, jolla vaikutetaan sisään kantautuvaan melun määrään. Näiltä osin valittajan tiedot ovat ilmeisen puutteellisia. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

74 16 Oikaisuvaatimus elintarvikelain 55 :n mukaisesta määräyksestä / Ruokapirtti 67 Oy Teuva Valmistelija/lisätiedot: ympäristöterveystarkastaja Tiia Laamanen, puh. 0400 571116 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 16 Ympäristöterveystarkastaja Tiia Laamanen on 9.6.2010 antanut Ruokapirtti 67 Oy:lle elintarvikelain (23/2006) 55 :n mukaisen määräyksen. Ympäristöterveystarkastajan päätöksessä määrätään toimija kunnostamaan elintarvikehuoneisto siten, että se täyttää elintarvikehuoneistolle asetetut vaatimukset ja hakemaan huoneistolle valvontaviranomaisen hyväksyntää. Määräajaksi hyväksymishakemuksen jättämiselle on asetettu 31.7.2010. Ruokapirtti 67 Oy on jättänyt 24.6.2010 oikaisuvaatimuksen päätöksestä ympäristölautakunnalle. Oikaisuvaatimuksessa Ruokapirtti 67 Oy pyytää määräajan 31.7.2010 siirtämistä 3.11.2010 asti korjaustoimien vuoksi. Elintarvikelain 13 :n mukaan elintarvikehuoneiston on oltava asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymä ja hyväksymisen edellytyksenä on, että elintarvikehuoneisto on säädettyjen vaatimusten mukainen. Ruokapirtti 67 Oy:llä ei ole ollut esittää valvontaviranomaisen tekemää elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöstä. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että Ruokapirtti 67 Oy:n tulee hakea elintarvikehuoneistohyväksyntää määräaikaan 31.7.2010 mennessä. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta.

75 17 Ympäristölupahakemus asfalttiasemalle ja maanläjitysalueelle Paskonkalliolla Kauhajoella / Juupaluoman Sora Ay Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 17 Juupaluoman Sora Ay on hakenut 7.4.2010 saapuneella hakemuksella ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n tarkoittamaa ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 f) kohdan mukaiselle asfalttiasemalle ja 13 e) kohdan mukaiselle puhtaan maan hyödyntämiselle. Ympäristölupahakemus on jätetty Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 9.4. - 10.5.2010 välisen ajan. Kuulutuksen julkipanosta on ilmoitettu Kauhajoen Kunnallislehdessä 14.4.2010. Vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto asianosaisille naapurikiinteistöjen haltijoille neljään eri osoitteeseen. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen antoon 25.5.2010 mennessä. Vastinetta ei ole annettu. Paikka sijaitsee Paskonkalliolla Tokerotien pohjoispuolella Kauhajoen kaupungin Aron kylän tilalla Juupaluomansora RN:o 16:55. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus tai vapaa-ajanrakennus on noin 1050 metrin etäisyydellä alueesta etelään. Paikka ei sijaitse pohjavesialueella. Ikkelänkylän vesiosuuskunnan lähin vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen reunassa noin 850 metrin etäisyydellä alueesta länteen. Vennanmäen vesiosuuskunnan ottamo on noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Ympäristönsuojelulain 28 asettaa yleisen luvanvaraisuuden. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 c) ja 13 a) kohtien mukaan. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa sisältää naapuruussuhdelaista imissiolupaharkinnan, jätelaista jäteluvan, terveydensuojelulaista sijoitusluvan, ilmansuojelulain, meluntorjuntalain, ympäristölupamenettelylain ja vesilaista pilaantumisen sääntelyyn kohdistuvan lainsäädännön. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä tehtäessä on huomioitava, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. (YsL 41 )

76 Ympäristöltk 17 (jatkoa 2) Sijoituspaikkaa valittaessa on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon; - toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; - alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; - muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (YsL 6 ) Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (nk. maaperän pilaamiskielto). (YsL 7 ) Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että; - tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; - toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai - toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (nk. pohjaveden pilaamiskielto). (YsL 8 ) Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän, pohjaveden ja meren pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YsL 7-9 ja 42 ) Lupamääräyksissä on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen estämiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

77 Ympäristöltk 17 (jatkoa 3) Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. (YsL 43 ) Ympäristölupa myönnetään määräaikaisena, jolloin se raukeaa määräajan päättyessä tai toistaiseksi voimassa olevana, jolloin luvassa tulee määrätä mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä sekä mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. (YsL 55 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, jos; - toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi; - toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa; tai - hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty toistaiseksi myönnetyn luvan määräaikaan mennessä. (YsL 55 ja 57 ) Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos; - toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; - toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; - parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; - olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai - se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YsL 58 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos; - hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin; - lupamääräyksiä on valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta toistuvasti rikottu siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa; tai - toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti. (YsL 59 ) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Juupaluoman Sora Ay:lle liitteen mukaisen ympäristöluvan, esityslis-

78 Ympäristöltk 17 (jatkoa 4) tan liite 1 / ympäristölautakunta 8.7.2010. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 13.7.2010. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta. Lupapäätös on pöytäkirjan liitteenä nro 1 / ympäristölautakunta 8.7.2010 17.

79 18 Ympäristölupahakemus eläinsuojan ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi Teuvalla/ Esa Metsäranta Valmistelija/lisätiedot: Vs.ympäristösihteeri Outi Perkiö, puh. 050 386 4625, sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 18 Esa Metsäranta on jättänyt 17.3.2009 ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisen hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on laitettu vireille Teuvan kunnan ympäristölautakunnan 14.2.2001 myöntämän ympäristöluvan nojalla, jossa määrätään jättämään hakemus ympäristölupamääräyksien tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä sekä esittämään selvitykset eläinsuojan lannan varastoinnista ja hyötykäytöstä. Eläinsuoja sijaitsee Teuvan kunnan Riipin kylän tilalla Metsäranta RN:o 5:1. Tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 180 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Lähimpään naapurin kiinteistörajaan on matkaa noin 60 m. Vs. ympäristösihteeri Outi Perkiö on käynyt tilalla tarkastuksella 2.11.2009. Tilalla on tällä hetkellä 16 lypsylehmää, 7 hiehoa ja 10 yksilöä nuorkarjaa. Lantala sijaitsee jaloittelutarhan yhteydessä, johon eläimillä on pääsy ympärivuoden. Navetan parvet kuivitetaan turpeella tai purulla ja virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Lantalan tilavuus on 420 m³. Lanta levitetään keväisin ja syksyisin. Tilalla on käytettävissä 15 ha lannan levitysalaa. Maitohuoneen jätevedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kolmiosaisen sakokaivon jälkeen ojaan. Maitohuonevesiä syntyy arviolta 180 m³ vuodessa. Esa Metsäranta on 1.6.2010 kirjallisesti ilmoittanut toiminnan tilalla loppuvan vuonna 2012. Lypsykarjan pidosta luovutaan keväällä 2011 ja teuraseläimien pidosta luovutaan kesään 2012 mennessä. Toiminnan loppumisen vuoksi ympäristölupamääräysten tarkistaminen katsotaan tarpeettomaksi. Toiminta täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset ja ympäristölupamääräykset muutoin kuin lupamääräyksen 8 osalta, jossa edellytetään eläinsuojan jätevesien käsittelyä kolmiosaisessa sakokaivossa ja maasuodattamossa. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää keskeyttää Esa Metsärannan ympäristöluvan ympäristölupamääräyksien tarkistamisen seuraavin ehdoin: Toiminnan loppuessa tulee tehdä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toimintaa päätetään jatkaa 31.8.2012 jälkeen, on

80 Ympäristöltk 18 (jatkoa 2) asiasta ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristölupamääräyksien tarkistaminen laitettava vireille. Jätevesien käsittely tulee tehostaa ympäristölupaa noudattaen ja täyttäen valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (548/2003). Jätevesisuunnitelma tehostamisesta ja aikataulusta tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle 3.9.2010 mennessä. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

81 19 Lausunto Jussi Harjun ympäristölupahakemuksesta turvetuotannolle Plumpunnevalle Teuvalla Valmistelija/ lisätiedot: Vs. ympäristösihteeri Outi Perkiö, puh. 050 386 4625 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 19 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausuntoa Jussi Harjun ympäristölupahakemuksesta (LSSA-VI/105/04.08.2010) turvetuotannolle Teuvan Plumpunnevalle. Lausunto pyydetään antamaan 5.8.2010 mennessä. Plumpunneva sijaitsee Teuvan Äystön kylässä Äystö-Luovankyläntien varressa noin 8 km kantatie 67:lta etelään. Maatalousyhtymä Jussi ja Jorma Harjulla on voimassa oleva ympäristölupa Äystönnevalle ja Plumpunnevalle yhteensä noin 30 ha turvetuotannolle. Vireillä olevassa lupahakemuksessa haetaan lupaa tuotannon laajentamiseksi noin 27 ha Plumpunnevalla sekä lupamääräysten tarkistamista tuotannossa olevalle 18 ha:lle. Uusi tuotantoon otettava alue on ojitettua metsämaata. Pääosa turvetuotantoon otettavasta alueesta on hakijan omistuksessa. Lähin vakituinen asutus sijaitsee 1,4 km:n etäisyydellä. Lähin vapaa-ajan asutus on Parran vapaa-ajan alue noin 2,3 km:n etäisyydellä. Loukajan pohjavesialue sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä tuotantoalueesta koiliseen. Lähistöllä on muuta elinkeinoa kuten viljelyä, metsätaloutta ja turvetuotantoa. Hankealueelta tuotetaan jyrsinturvetta, josta maatuneet turpeet on tarkoitus toimittaa lämmöntuotantoon ja heikommin maatuneet turpeet eläintenkuivikkeeksi, maaparannukseen ja kasvuturpeeksi.. Alueen arvioitu tuoteantomäärä olisi 11 200 m³ vuodessa. Tuotannon on arvioitu kestävän alueella vuoteen 2030, jonka jälkeen tulevat alueen jälkihoitotoimenpiteet. Hakija esittää, että yksityiskohtaisempi suunnitelma alueen jälkihoidosta esitetäisiin lähempänä tuotannon päättymistä. Turvetuotantoalueen jätevedet ohjataan sarkaojien lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta 0,3 ha laskeutusaltaaseen ja edelleen pintavalutuskenttään. Pintavalutuskenttä on kooltaan 1,14 ha, joka on 4,2 % valuma-alueesta. Kenttä on ollut käytössä nykyisen tuotannon pintavalutuksessa. Pintavalituskentän turvepaksuus on 2 m ja alueella ollut ojitus on tukittu oikovirtausten estämiseksi. Tuotantoalueen vedet laskevat ensin Loukanojaan ja siitä edelleen Jokiperänjoen valtaojaa pitkin Karijoen yläosaan ja lopuksi Lapväärtinjokeen. Hakemuksen mukaan hankeen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ovat vähäiset.

82 Ympäristöltk 19 (jatkoa 2) Tuotantoalueen syrjäisestä sijainnista ja turpeen tuotantomenetelmästä johtuen ei katsota aiheutuvan haitallista pölyämistä tai meluhaittaa. Turpeen keräämiseen käytetään imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Jussi Harju:n ympäristölupahakemuksesta Teuvan Plumpunnevalle seuraavan lausunnon: Plumpunnevalla on jo olemassa olevaa Jussi Harjun turvetuotantoa ja tuotantoalueen lisääminen ei olennaisesti muuta ympäristövaikutuksia. Vesiensuojelutoimet eivät muutu, vaan uudelle tuotantoalueelle tulee käyttöön päisteputkipidättimet ja lietesyvennykset. Kuivatusvedet johdetaan käytössä oleviin laskeutusaltaaseen ja pintavalutuskentälle. Nykyisen pintavalutuskentän mitoitus riittää vastaanottamaan laajennetun alueen kuivatusvedet. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksi katsomallaan tavalla. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluun osoitteella PL 100, 61801 Kauhajoki. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia alueen jätehuollosta jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jälkihoitovelvoitteet tulisi ratkaista ympäristöluvassa. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta tuotantoalueella vähintään 5-10 vuoden ajan tuotannon lopettamisesta. Turvetuotantokenttien jälkihoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä hoitamatta jääneet vesiensuojelurakenteet menettävät toimintakykynsä nopeasti tuotantoalueiden ollessa silti vielä paljaina vailla pintaa sitovaa kasvillisuutta tai vastaavaa. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

83 20 Lausunto Teuvan kunnan ympäristölupahakemuksesta Parran vapaa-ajan alueen jätevesien käsittelystä ja johtamisesta ojaan Valmistelija/ lisätiedot: Vs. ympäristösihteeri Outi Perkiö, puh. 050 386 4625 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 20 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalta lausuntoa vireillä olevasta ympäristölupahakemuksesta (LSSAVI/23/04.08/2010) Parran vapaa-ajankeskuksen jätevesien käsittelystä ja jätevesien johtamisesta ojaan. Lausunto pyydetään antamaan 15.7.2010 mennessä. Lausunnossa pyydetään erityisesti esittämään näkemys maasuodattimen toimivuudesta nykytilanteessa ja tilanteessa, jossa kuormitus kasvaa nykyisestä. Toiminnalla on Teuvan kunnan ympäristölautakunnan 8.5.1991 myöntämä lupa vesilain 10 luvun 3 :n nojalla johtaa maasuodattimessa käsitellyt jätevedet ojaan. Vesilain 10 luvun 3 on kumottu vuonna 2000 lailla vesilain muuttamisesta. Nykylainsäädännössä ympäristönsuojeluasetuksen 1 13 a) mukaan puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään 100 asukkaan jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa. Ympäristölupa on myös oltava jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista. Puhdistamo sijaitsee kiinteistöllä Jäteparra RN:o 5:335. Puhdistamo on ollut käytössä vuodesta 1991. Liittyneitä kiinteistöjä maasuodattamoon on tällä hetkellä 61 ja asukasvastineluku on noin 180. Suodattimen kokonaispinta-ala on 1700 m², joka muodostuu kolmesta jakokentästä 500 m², 630 m² ja 570 m². Suodattimessa jakokentistä yksi on käytössä kerrallaan. Tällä hetkellä käytössä on toinen kenttä, joten jakokentistä yksi on vielä käyttämätön. Maasuodatin on mitoitettu noin 200 vapaa-ajan asunnolle ja sen virtaamamitoitus on 75 m³/d ja 50 l/m²/vrk. Maasuodattamon toimintaa valvotaan pääosin kaukovalvontajärjestelmän avulla keskustan jätevedenpuhdistamolta käsin. Parran mökkialueen maasuodattamoon liittyneillä kiinteistöillä on käytössä kolmiosaiset saostuskaivot. Kiinteistöjen sakokaivot tyhjennetään säännöllisesti kerran vuodessa. Pumppaamoa edeltävä ja Parranmajan sakokaivot tyhjennetään neljä kertaa vuodessa. Yhteensä sakokaivolietettä jätevedenpuhdistamolle viedään Parran alueelta noin 127 m³/vuosi. Jätevesimäärät vaihtelevat puhdistamolla suuresti sesonkiluonteisuuden vuoksi. Lupahakemuksessa on esitetty, että vuonna 2006 vuorokausittainen vesimäärä vaihteli 1,9-44,9 m³/d. Puhdistamon vuosittainen jätevesimäärä on vaihdellut välillä 1 965 4 403 m³/a vuosina 2000-2006.

84 Ympäristöltk 20 (jatkoa 2) Maasuodattimessa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojaan ja edelleen Ukonharjun nevan ojastoon. Ojastosta vedet laskevat Ukonharjuluomaan, josta edelleen Majaluomaan ja siitä Riipinluoman kautta 15 km etäisyydeltä maasuodattimesta Teuvajokeen. Suodattamon toimintaa on seurattu ottamalla kaksi näytettä vuodessa tulevasta ja lähtevästä vedestä. Luvassa puhdistusvaatimuksiksi on asetettu BHK 7-ATU osalta lähtevän veden pitoisuudeksi 25 mg/l ja reduktion 80 % ja P kok osalta lähtevän veden pitoisuudeksi 1,5 mg/l ja reduktion 80 %. Vuosina 1999-2009 lähtevän veden vuosikeskiarvona BHK 7-ATU on ollut pääasiassa 3 mg/l ja P kok on ylittänyt kahtena vuotena 1,5 mg/l. BHK 7-ATU ja P kok reduktiot ovat vaihdelleet, useampina vuosina kuitenkin ovat täyttäneet 80 % lupavaatimuksen. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Teuvan kunnan Parran jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Parran vapaa-ajankeskuksen maasuodatin toimii oloissa, joissa tuleva jätevesimäärä vaihtelee suuresti sesongin mukaan. Maasuodatin sietää kuormitusvaihteluita, mutta pitkät tauot vaikuttaa puhdistustehoon. Maasuodattimen suodatinkerrokseen muodostunut jätevesiä puhdistava biokerros vaatii elääkseen ravintoa ja pitkien taukojen, jolloin suodattimeen ei tule kuormitusta, jälkeen biokerroksen palautuminen voi kestää. Maasuodattamolle tuleva jätevesi on myös laihaa etenkin kiintoainepitoisuus ja biologinen hapenkulutus on normaalia asumisjätevettä alhaisempia. Laitoshoitajan mukaan etenkin pienen kuormituksen aikaan purkuputkesta purkaudu vettä vaan purkuoja on kuiva. Maasuodatin on toiminut seurantatulosten perusteella pääosin lupaehtojen mukaisesti. Tarkkailutulosten huonontuessa 2003 vuoden jälkeen vedet johdettiin uuteen jakokenttään. Ensimmäisen jakokentän iäksi tuli siis noin 15 vuotta. Tällä hetkellä maasuodattamon jakokentistä yksi on vielä käyttämättä ja resurssina tulevaisuuteen tai käyttöön otettavaksi, jos kuormitus kasvaa nykyisestä. Tilanteessa, jossa kuormitus kasvaisi, tulisi tarkkailutuloksien perusteella seurata puhdistus tehoa ja etenkin fosforia, mahdollisen fosforin käsittelyn lisäämiseksi. Kuormitushuippujen tasaamiseksi tulisi selvittää mahdollisuutta tasaussäiliön lisäämiseksi järjestelmään. Käsittely: Jäsen Paula Kaleva totesi olevansa esteellinen Teuvan kunnanhallituksen jäsenenä ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

85 21 Vapautusanomus jätevesiviemäriin liittymisestä Teuvalla / Anne Kinnunen ja Eija Rinta- Säntti Valmistelija/ lisätiedot: Vs. ympäristösihteeri Outi Perkiö, puh. 050 386 4625 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 21 Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen 8 :n mukaisesti hyväksytyllä toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä viemäriin ja vesijohtoon. Toiminta-alueella olevia liittymättömiä kiinteistöjä on kehotettu liittymään vesihuoltolain mukaisesti viemäriin. Kiinteistö voi hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vapautus tulee myöntää vesihuoltolain 11 :n nojalla, jos seuraavat edellytykset kiinteistön kohdalla täyttyvät: 1. Liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palveluiden vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2. vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista; 3. sekä lisäksi kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Anne Kinnunen ja Eija Rinta-Säntti ovat toimittaneet 27.9.2005 Teuvan kunnan ympäristölautakunnalle vapautushakemuksen liittymisvelvollisuudesta viemäriin Teuvan Parran alueella sijaitsevalle kiinteistölle Rinta-Säntti RN:o 5:299. Kinnunen ja Rinta-Säntti ovat vahvistaneet vapautusanomuksen voimassaolon 22.4.2010. Kiinteistöllä sijaitsee vapaaajan asunto, joka on käytössä joitakin viikonloppuja vuodessa. Kiinteistöllä on käytössä kantovesi. Kiinteistöllä on kuivakäymälä. Kiinteistöllä ei ole ollenkaan saunaa. Syntyneet jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjätään tarvittaessa. Vapautusanomuksen perustelut: - taloudellinen kohtuuttomuus - vähäinen jätevesien määrä - jätevesien käsittely on järjestetty siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveyshaittaa tai haittaa ympäristölle Vapautusanomuksesta on pyydetty lausunnot Teuvan kunnan vesihuoltolaitokselta ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän terveystarkastajalta. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta on puhelinneuvotelun perusteella katsottu tarpeettomaksi kuulla. Terveystarkastaja on lausunnossaan todennut, ettei vapautuksen myöntämisestä voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa. Vapautus tulisi kuitenkin myöntää sellaisena, että se on sidottu hakijaan ja hakemuksessa

86 Ympäristöltk 21 (jatkoa 2) vallitseviin olosuhteisiin. Teuvan vesilaitos esittää lausunnossaan, että lähin liittymiskohta on n. 25 m:n päässä Kelotien varressa. Arvioitu liittymiskustannus kiinteistölle olisi 3 200 euroa. Lausunnon mukaan vapautus liittymisvelvollisuudesta tulisi myöntää. Hakijalle on toimitettu vesihuoltolaitoksen ja terveystarkastajan lausunnot vastineen antoa varten. Hakija ei ole antanut asiassa vastinetta. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää Anne Kinnuselle ja Eija Rinta-Säntille kiinteistölle Rinta-Säntti RN:o 5:299 vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen toistaiseksi voimassa olevana kuitenkin enintään niin kauan kuin kiinteistön olosuhteet ja käyttö säilyvät hakemuksessa ilmoitetun mukaisena ja seuraavin ehdoin: 1. Olosuhteiden muuttuessa (omistajan/haltijan muuttuessa, vesikalusteiden varustelutason lisääntyessä) tulee kiinteistö liittää viemäriverkostoon tai vapautusta liittymisvelvollisuudesta hakea uudelleen. Kiinteistön myyntitilanteessa tai haltijan muuttuessa on tämä päätös tuotava esille kiinteistön uudelle omistajalle/haltijalle. 2. Kiinteistöllä on oltava sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä jäterekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa jätelain 6 :n mukaisesti. Tositteet tyhjennyksistä tulee esittää pyydettäessä. Päätöksen perustelut: Vesihuoltolain 11 :n mukaiset edellytykset vapautukselle täyttyvät. Viemäriverkkoon liittymisen voidaan katsoa aiheuttavan taloudellista kohtuuttomuutta ottaen huomioon kiinteistön jätevesienmäärä ja jo olemassa oleva jätevesijärjestelmä. Kiinteistön paineellisen veden sekä vesivessan ja saunan puuttuminen huomioiden syntyviä jätevesiä voidaan pitää vähäisinä. Kiinteistön vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta ei vaaranna vesihuollon taloudellista tai asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellä esitetyn mukaisesti hoidettuna jätevesien käsittelystä ei katsota aiheutuvan terveyshaittaa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta.