IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus
Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan järjestelmään Suomalainen vuodeosastokuntoutus Kuntoutussairaala Göteborgissa. Pareto-hankkeen loppuraportti 2013
Lähtökohdat palvelurakennemuutokselle Tuetaan vanhusten itsemääräämisoikeutta ja inhimillistä elämää Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutoksella pyritään oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin. Vahvistetaan ja monipuolistetaan palveluja, parannetaan hoitoketjujen toimivuutta, vähennetään palvelutarjonnan päällekkäisyyttä ja osaoptimointia sekä puretaan hallinnon välisiä rajoja. Turvataan palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa ilman suuria kustannusten lisäyksiä Säilytetään palvelujen laatutaso Tuetaan talouden tasapainottamista
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveysja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Ikäihmisten palvelurakennemuutoksen toiminnalliset SOTEkokonaisuudet 2014-2020 AVOPALVELUT OMAEHTOINEN TOIMINTA SAIRAALA- PALVELUT Akuutti ja lyhytaikainen sairaalahoito Sairaalakuntoutus Kotisairaala + tukiosasto Järjestöt, kulttuuritoiminta, korttelikerhot, neuvonta ym. Asiakasohjaus KOTIHOITO, OMAISHOIDONTUKIPALVELUT JA ASUMISPALVELUT Kotihoito Eteläinen Kotihoito alue Itäinen kotihoito alue Läntinen kotihoito Uudet toiminnallisesti loogiset palvelukokonaisuudet muodostavat tuotantoalueet 23.5.2013 Armi Lampi alue Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Geriatrinen poliklinikka ja kotihoidon omalääkäripalvelut Päivätoiminta Kotihoitoa tukeva lyhytaikainen kuntouttaminen Sosiaalityö sisältyy asiakasohjauksen, kotihoidon ja geripolin sekä sairaalapalvelujen kokonaisuuksiin.
Hyvinvointipalvelujen sote-tuotantoalueet 2013 ja toiminnot, joita rakennemuutokset koskevat Avopalveluiden johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Laitoshoidon johtokunta Avopalvelut Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Erikoissairaanhoito Sairaalan johtaja Erkki Lehtomäki Laitoshoito Laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Sisätautien palvelulinja Sairaalahoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Neurologian palvelulinja Vanhainkotihoito Kotihoito Aikuisten sosiaalipalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Rauhaniemen sairaala Tekninen yksikkö 1.1.2013
Sairaalapalvelut Erikoissairaanhoidon tuotantoalue muuttuu sairaalapalveluiksi Erikoissairaanhoidon nykyinen toiminta palvelulinjoineen jatkaa. Muutoksen myötä akuutti ja lyhytaikainen sairaalahoito sekä sairaalakuntoutus keskitetään Hatanpäälle. Sairaalapalvelut toimivat jatkossa samassa hallinnollisessa organisaatiossa. (Kaupin sairaalan, Rauhanimen sairaalan ja Hatanpään puistosairaalan sekä erikoissairaanhoito yhdistetään) Kotisairaalan, kotihoidon ja geriatrisen poliklinikan tukiosasto sijoitetaan Hatanpäälle. Tukiosaston tarkoituksena on turvata nopea äkillinen hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy.
Kotihoito, omaishoidontukipalvelut ja asumispalvelut Uusi tuotantoalue muodostuu kotihoidosta, palvelu- ja päiväkeskustoiminnoista, tehostetusta palveluasumisesta ja vanhainkotihoidosta. Palvelut muodostavat loogisen palveluketjukokonaisuuden, jolla voidaan tukea kotona asumista eri asumisympäristöissä. Avopalveluiden tuotantoalueelta siirtyvät kotihoito ja palvelu- ja päiväkeskukset uudelle tuotantoalueelle. Laitoshoidosta tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito uudelle tuotantoalueelle.
Mitä uudistus tarkoittaa toiminnallisesti? Sairaalapaikkojen määrä vähenee 323 hoitopaikalla vuoteen 2016 mennessä ja mahdollisesti noin 500 paikalla 2020 mennessä Kaupin sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan toiminta loppuu 2020 mennessä Vanhainkotiasuminen muuttuu vuoteen 2020 mennessä tehostetuksi palveluasumiseksi Tehostettua palveluasumista lisätään asteittain omassa tuotannossa sekä ostopalveluissa Lääketieteellisin perustein annettava pitkäaikainen hoito toteutetaan kodinomaisessa ympäristössä, jossa mahdollisuus sairauden edellyttämiin lääkinnällisiin toimenpiteisiin Kotona tapahtuvaa kuntoutusta vahvistetaan Asiakasohjauksen eri toiminnot kootaan yhteen ja toimintamallia kehitetään entistä asiakaslähtöisemmäksi. Nykyisten tuotantoalueiden hallintorajat muuttuvat Kotihoito, omaishoidon tukipalvelut, asumispalvelut ja vanhainkotihoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden = uusi tuotantoalue Akuutti ja lyhytaikainen sairaalahoito sekä sairaalakuntoutus yhdistetään = uusi tuotantoalue
Mitä muutoksia tuotantoon? Kotona tapahtuvaa hoitamista laajennetaan koskemaan lääketieteellinen hoito ja kotikuntoutumistoiminta (lääkärien, hoitajien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kotikäynnit) Kotona asumista tuetaan lyhytaikaisilla kuntoutumisjaksoilla kodinomaisessa ympäristössä tehostetun palveluasumisen yksiköissä omalla lähialueella Sairaalassa ei asuta, siellä hoidetaan vain lääketieteellistä hoitoa ja sairaalaympäristöä vaativia potilaita Tehostettua palveluasumista tuotetaan omana toimintana.
Mitä vaikutuksia asiakkaalle? Asiakkaalle annettavat kotiin annettavat palvelut lisääntyvät Asiakas saa tarvitsemansa palvelut halutessaan kotiinsa. Kulttuuritoiminta jalkautetaan myös koteihin. Lääkäri ja sairaanhoitaja tulevat kotiin, jos asiakas tarvitsee lääketieteellistä tai sairaanhoidollista apua. Yleistä toimintakykyä ylläpitävä ja sairaalajakson jälkeinen kuntoutus tapahtuu kotona. Intensiivisempi lyhytaikainen kuntoutusjakso toteutuu tehostetun palveluasumisen yksikössä lähellä omaa tuttua asuinaluetta. Kotona asuminen on turvallisempaa. Tehostetussa palveluasumisessa myös nollamaksuluokka käytössä. Tehostettua palveluasumista tuotetaan myös kaupungin omana tuotantona. Kotiin annettavan sosiaalityön osuus lisääntyy.
Mitä uudistus tarkoittaa taloudellisesti? Karkea arvio rakenteellisten muutosten vaikutukset käyttötalouteen on yhteensä n. 27 milj. Palvelujen rakennemuutoksilla ja palvelurakenteeseen liittyvillä toiminnallisilla muutoksilla voidaan saavuttaa tilanne, jossa pystytään vastaamaan suureen osaan kasvavasta palvelutarpeesta nykyisellä rahoituksella ja kustannustasolla vuoteen 2015-2016 saakka ( n. 260 tpapaikkaa). Edellytyksenä tälle on, että painopiste on siirretty sairaaloista kotiin: kotihoito, kotikuntoutus ja kotiin vietävät lääketieteelliset, sairaanhoidolliset ja erityisosaamista edellyttävät palvelut toimivat saumattomasti geriatrisen poliklinikan ja sairaalatoiminnan kanssa yhteen = toimivat hoitoketjut
Mitä tällä saavutamme? Tamperelaiset ikäihmiset voivat asua turvallisemmin ja pidempään kotona. Uudistettu palvelujärjestelmä tukee asiakaslähtöistä toimintaa: asiakasohjauksella varmistetaan, että asiakas saa tarpeenmukaiset palvelut oikeassa paikassa ja oikea-aikaisesti Muutoksilla pystytään vastaamaan talouden tasapainottamiseen liittyviin haasteisiin laatua heikentämättä ja kustannuksia lisäämättä
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (voimassa 1.7.2013 alkaen) 14 Palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin 15 Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palveluntarpeidensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä.
Kiitos!