Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 4/2015 26.6.2015 Aika: torstai 11.6.2015 klo 13.00-15.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala, vpj. Heinävä Auli asuntojohtaja Tampere Kaisu Anttonen ympäristöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö Lempäälä Tilalla Maija Villanen kaavoitusarkkitehti Lempäälä Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Veli-Pekka Naumanen asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Tilalla Santeri Kortelahti arkkitehti Pirkkala Markku Männikkö kehittämispäällikkö Vesilahti Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Kari Niemelä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Leena Strandén yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Karoliina Laakkonen-Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto Tilalla Hanna Djupsjöbacka maakunta-arkkitehti Pirkanmaan liitto Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat: Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Päivi Myllykangas toimitusjohtaja Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Katja Seimelä liikennejärjestelmäins. TKS Simo Turunen hankesuunnittelija TKS Tero Piippo MAL-projektipäällikkö TKS Mikko Nurminen, 35 kiinteistöjohtaja Tampere Pauli Välimäki, 36 kehityspäällikkö Tampere Ritva Asula-Myllynen, 37 kehittämispäällikkö TKS 1/16
Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 4/2015 26.6.2015 Käsiteltävät asiat: 31 KOKOUKSEN AVAUS 3 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 33 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 34 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU 5 35 SEUDULLISTEN MAAPOLIITTISTEN PERIAATTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, LÄHETEKESKUSTELU 8 36 ÄLYKÄS KAUPUNKI 10 37 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN 2014 JA AJANKOHTAISET ILMASTO- JA YMPÄRISTÖASIAT 11 38 SEURAAVAT KOKOUKSET 15 39 MUUT ASIAT 16 40 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 Liitteet: Edellisen kokouksen muistio, 32 Seutupoimintoja hallitusohjelmasta, 33 MAL3-työpaja, sh ja kjk 27.5.2015, yhteenveto, 34 Matti Vatilon esitys seutuhallituksen kokouksessa 27.5.2015, 34 MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti 15.5.2015, 34 Maapolitiikan muistio (sh 19.12.2012), 35 2/16
Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 4/2015 26.6.2015 31 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen 28.4.2015 muistio jaettu asialistan liitteenä. Aiemmin käsiteltyjen merkittävien asioiden eteneminen: Asia Asuntotuotanto hallintamuodoittain Asuntotuotannon laatu ja hinta MAL2-seuranta MAL3-aiesopimuksen valmistelu Eteneminen Masto hyväksyi päivitetyt tavoitteet ed. kokouksessa. Edistetään maapoliittisten periaatteiden päivityksen yhteydessä. Seutuhallitus hyväksyi 27.5. Kuntajohtajat päättivät 29.5., että raportti käsitellään kunnallishallituksissa. Valtio-osapuolen kanssa järjestetään seurantakokous syksyllä. Käsittely tässä kokouksessa. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää hyväksyä maankäyttö ja asuminen -työryhmän kokouksen 28.4.2015 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/16
Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 4/2015 26.6.2015 33 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT (15 min) Kangasala: Herttualan osayleiskaavan laatiminen käynnissä. Tarastenjärven asemakaavoitus etenee Tampereen kanssa. Uusi Kaupunki -kollektiivin suunnittelutyöpaja keskustasta toteutetaan syksyllä. Lempäälä: Kunta selvittää valtion maan hankintaa (Liikennevirasto/Senaatti) kohteessa, jossa valmistellaan asemakaavaluonnosta. Pirkkala: Toivion yleiskaava on valmisteilla. Taajamayleiskaava on edelleen valituskäsittelyssä. Elinkeinojohtajaa haetaan. Tampere: Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin lautakunnassa. Asuntopolitiikan linjaukset hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Linjausten lähtökohtana ovat Rakennesuunnitelman luvut. Tampereella kokoontuvat suurten kaupunkien vuokra-asuntoyhteisöt pohtimaan hallitusohjelmaa (ARA-kelpoisuuden valvonta, 10 v. välimalli, käynnistysavustusten puute). Hallitusohjelma vaikuttaa kannustavan muun tyyppistä tuotantoa kuin kohtuuhintaista vuokratuotantoa. Ratapihankadun kaava (Itsenäisyydenkatu-Ainonkatu, katu ja korttelit) menossa valtuustoon. Keskustan osayleiskaavaehdotus on menossa lautakuntaan. Ylöjärvi: Elinvoimajohtajaksi valittiin Pauli Piiparinen. Kaupunginarkkitehdin haku on käynnistynyt. MAPSTO3-valmistelu on käynnistynyt. Pirkanmaan liitto: Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnospalautteen kesä- ja elokuussa. Syksyllä laaditaan aktiivisesti ehdotusta. ELY: Yt-neuvottelut päättyivät. Hallitusohjelman vaikutukset näkyvät tulevien lakimuutosten myötä. Seutuyksikkö: Hallitusohjelman kaupunkiseutuasiat (liite). Liite. Seutupoimintoja hallitusohjelmasta. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/16
34 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU (25 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 1.6.2015 Uusi hallitusohjelma tukee aiesopimusmenettelyn jatkamista. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteensovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä esitteli valtioosapuolen tavoitteita aiesopimusmenettelyn jatkolle seutuhallituksen kokouksessa 27.5.2015. Valtio-osapuolen tavoite on, että aiesopimuksiin sisällytetään vain keskeisimmät ja vaikuttavimmat, kuntien keskinäistä yhteensovittamista sekä kuntien ja valtion yhteisiä toimenpiteitä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet, joita myös on mahdollista seurata. Edelleen, aiesopimukset räätälöidään seutukohtaisesti painottaen kunkin seudun kannalta keskeisiä kysymyksiä. Aiesopimusten kytkentöjä valtio-osapuolen muihin asiakirjoihin ja prosesseihin (asuntopolitiikka, liikennepolitiikka) vahvistetaan. Sopimuskumppaneiden rooleja selkeytetään. Rahoitusmekanismien ohjausta ja rahoituksen kohdentamista kehitetään. Seutuhallitus päätti kokouksessaan 27.5.2015 käynnistää MAL3- aiesopimuksen valmistelun Masto-työryhmän kokouksessa 28.4. esitetyin periaattein. Käynnistyspäätöksen yhteydessä seutuhallitus ja kuntajohtajat pitivät yhteisen työpajan aiesopimuksen tavoitteista. Työpaja oli valmisteltu Masto-työryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmän lähetekeskustelujen sekä Rakennesuunnitelman 2040 pohjalta. Työpajan yhteenveto Tavoitteista keskusteltiin learning cafe -tyyppisesti kolmessa pöydässä: Sopimusmenettelyn tavoitteet, Teemat ja kärjet sekä Prosessi ja resurssit. Sopimusmenettelyn tavoitteista todettiin, että toteutuneessa menettelyssä on ollut hyvää valtion kanssa yhdessä tekemisen kumppanuus, ajattelun kehittyminen kuntalähtöisestä seutulähtöiseksi, seudun yhteinen edunvalvonta, rakennesuunnitelman ja MAL:n yhteensovittaminen ja se, että kehitys on ollut todennettavissa. Tavoitteena MAL3-sopimukselle todettiin selkeä ja ytimekäs sopimus, jonka sisältö on päättäjillä mielessä, ja jossa pitkän aikavälin visio on näkyvillä ja siihen sitoudutaan. Sopimuksen tulee sisältää strategisesti merkittävät konkreettiset sopimusajan toimet, joihin valtio vaikuttaa, ja jotka edistävät vision toteutumista lyhyellä aikavälillä: elinvoima, infra, joukkoliikenne, T&K, työllisyys. 5/16
Tarpeellisina kumppanuuksina pidettiin: kuntien ja valtion välinen sitoutuminen kehittämistoimiin, Pirkanmaan liitto mukaan valmisteluun (seudun kehityksen yhteiset tavoitteet, rahoitusmekanismit), valmistelu aikaista laajemmin: kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät, asuntorakentajat. Teemoista ja kärjistä nousivat esiin yleisinä huomioina: MALaiesopimukseen samoja viestejä kuin seudun välittämissä hallitusohjelmaja budjettitavoitteissa. Aiesopimukseen tulee saada Rakennesuunnitelman toteutusohjelman mukaisia isoja strategisia kokonaisuuksia ja niitä konkretisoivia sopimuskauden toimenpiteitä. Esimerkkeinä isoista kokonaisuuksista lentoasema/-liikenne, HHT, asemanseudut. MAL-aiesopimus keskittyy seudun ydinrakenteen ja ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seudun ja kuntien toimissa on huomioitava lisäksi ydinseudun ulkopuolisten alueiden kehitys ja kehittäminen (keskus-maaseutu -kokonaisuus vahvuudeksi) Aiesopimuksen kärjet liittyivät pääasiassa joukkoliikenteen kehittämiseen, asuntotuotantoon sekä yhteyksiin seudulle/seudulta. Joukkoliikenteessä on saatu aikaan hyviä tuloksia, jatkotyötä tarvitaan edelleen: palvelutaso, luotettavuus. Joukkoliikenteellä saadaan myös hyviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Asemanseudut halutaan nostaa yhdeksi aiesopimuksen kärjeksi siihenkin tarvitaan valtio-kumppanuutta. Asuntotuotannon osalta seutu halutaan edelläkävijäksi. Eri toimijat pitää saada mukaan esim. tekemällä rahoitusinstrumentit houkutteleviksi (valtion toimet). Asuntotuotanto ja joukkoliikenne tulee kytkeä vahvasti. ARA-asuntoihin ja muuhun kohtuuhintaiseen asumiseen tulee kiinnittää erityishuomiota. Lentokenttä/-liikenne halutaan tähtihankkeeksi sisältäen henkilö- ja rahtiliikenteen kehittämisen. Rahti synnyttää yritysmaankäyttöä kentän läheisyyteen. Kv. yritysten houkuttelu lentoliikennettä kehittämällä. Samoin HHT-vyöhyke ja päärata tulee olla sopimuksen painopisteenä. Myös tämä vaatii valtio-kumppanuutta. Keskusten kehittämisen halutaan jatkossakin olevan yhtenä painopisteenä: keskustojen, aluekeskusten ja raja-alueiden kehittäminen tukee merkittävästi MALPE-kokonaisuutta. Erikoiskohteena aiesopimuskaudelle toivottiin elinvoimaa synnyttävä nuorisotyöllisyys-pilotti: konkreettiset tavoitteet kunnat-valtioammattijärjestöt jne. -kumppanuudelle. Aiesopimuksen laatimiseen osallistumisesta (valtuustot) ja hyväksymiskäsittelystä nousi esiin erilaisia huomioita. Tarvetta koettiin yhtäältä runsaaseen keskusteluun/työskentelyyn ja toisaalta konkreettisia ehdotuksia sisältävän sopimusluonnoksen käsittelyyn. Alla yksittäisiä ehdotuksia: Valtuustokäsittelyssä tulee nojata Rakennesuunnitelman 2040 päätökseen sen periaatelinjauksia kirkastaen. Valtuustolle infoja, valtuustoseminaari 6/16
tai seutufoorumi, jossa hyödynnetään MAL2-väliarviointia MAL3- lähetekeskustelun pohjaksi. Kunnallishallituksille yhteinen työseminaari. Kuntien talousarvioihin valmistellaan yhteinen maininta sopimuksesta. Sopimukseen ei tulisi ottaa asioita, joissa kunnat ovat keskenään eri mieltä. Valtuutettuja tulisi informoida eri vaiheita kuvaavalla lyhyellä tiedotteella: informointia mieluummin usein ja kevyesti, kuin harvoin ja raskaasti. Työpajassa esitettiin myös seutuyhteistyön toimintamalliin yleisemmin liittyvä kysymys: Kun valtuustot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, voisiko niiden toimeenpanosta vastata joku muu elin? Sidosryhmien huomioimisesta todettiin työpajassa seuraavaa: Osallistamisen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista ja yhteistä viestiä edunvalvonnassa. Keskeiset sidosryhmät ovat elinkeinoelämä, mm. Kauppakamari, ja maakunnan liitto. Myös kuntien kaavoitus ja tekniset lautakunnat tulee osallistaa. Kansalaisjärjestöt alkavat kiinnostua kaupunkiseudun kehittämisestä. Järjestetään laajalle sidosryhmäjoukolle yhteinen MAL-foorumi, jossa yhteinen osuus ja teemakohtaiset työskentelyt. Masto-työryhmältä odotetaan tarkennuksia työpajatulosten pohjalta tavoitekokonaisuuksiin ja niitä toteuttaviin toimenpiteisiin. Kokousseloste. Liitteet. Rakennesuunnitelman toteutusjakso 2015-2020 on perusta MAL3- sisällölle. Maakuntakaavaluonnoksen kehittämismerkinnät ovat käytettävissä aiesopimuksen strategisina painotuksina. Sopimukseen olisi hyvä ottaa strategisen suunnittelun projektikohteita, kuten Sääksjärvi: kokeiluja, mitä valtio voisi edistää ja mitä seutu voisi edistää. Projektiotetta tarvitaan myös työpaikka-alueiden kehittämiseen, erityisesti uudet alueet etelässä. Keskeiset tulevaisuuden työpaikka-alueet on saatava etenemään. Kokeiluja täydennysrakentamiseen. Seudullisia ratkaisuja rakenteelliseen liityntäpysäköintiin. Laatunäkökulmaa on hyvä korostaa, esim. ympäristötavoitteiden kautta. Miten valtio voisi tukea toimenpiteitä: lentoliikenne, asuntotuotanto, keskustat? MAL3-työpaja, sh ja kjk 27.5.2015, yhteenvetodiat Matti Vatilon esitys seutuhallituksen kokouksessa 27.5.2015 MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti 15.5.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee yhteenvedon tiedoksi ja tarkentaa edelleen tavoitekokonaisuuksia ja toimenpiteitä. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/16
35 SEUDULLISTEN MAAPOLIITTISTEN PERIAATTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, LÄHETEKESKUSTELU (25 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 1.6.2015 Masto-työryhmän toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2015 sisältyy: Seudulliset maapoliittiset sisältötavoitteet ja välineet päivitetään tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Vuonna 2010 hyväksyttyyn Rakennesuunnitelmaan 2030 sisällytettiin seudun maapoliittiset periaatteet. Periaatteet liittyivät a. kuntien raakamaan hankintaan, b. maankäyttösopimusten yleisperiaatteisiin, c. kuntien tontinluovutukseen ja d. kaavan toteuttamisen edistämiskeinoihin. Lisäksi listattiin joukko suosituksia rakennesuunnitelman toteutusta edistävistä maapoliittisista asioista. Maapoliittisten välineiden käyttöä kunnissa on kartoitettu MAL-seurannan yhteydessä sekä erikseen vuonna 2012 (seutuhallitus 19.12.2012). Rakennesuunnitelmaan 2040 ei kirjattu erikseen maapoliittisia periaatteita. Uuden rakennesuunnitelman henki on sisäänpäin kasvamista vahvistava, joukkoliikennettä ja asuntorakentamista kytkevä ja kuntarajojen sijaan yhdyskuntarakenteellisia ominaisuuksia tunnistava. Rasu 2040 kuvaa myös suunnitelman toteutuksen päävaiheet ja -kohteet. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa 2015. Seudun maapoliittiset periaatteet on tarpeen käydä läpi ja katsoa, miten ja mitkä periaatteet tukevat parhaiten rakennesuunnitelman toteutusta tulevina vuosina. Työryhmä käy asiasta lähetekeskustelun. Maapoliittisia periaatteita päivitetään yhteistyössä kuntajohtajien kanssa. Lähetekeskustelua on edeltänyt asuntotuotannon laadun kehittämiseen ja hinnan hillitsemiseen liittyvä työ, jota on tarkoitus jatkaa maapoliittisten periaatteiden päivittämisen yhteydessä ja yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen osallistuu asian käsittelyyn. Kokousseloste. Tarve käydä läpi aikaisemmat, Rasuun 2030 kirjatut, seudulliset periaatteet ja katsoa erityisesti mitä tarvitaan jatkossa täydennysrakentamiseen. Maapoliittisten välineiden käyttö tulee eteen etenkin keskustoissa ja asemien ympäristöissä. Kuntien yleiskaavat ohjaavat maapolitiikkaa. Järjestetään syksyllä maankäytön ja rakennusvalvonnan yhteinen best practices -työpaja maapolitiikasta, täydennysrakentamisen menettelyistä ja asuntotuotannon hinnan ja laadun ohjaamisesta. Lisäksi asiaa käsitellään syksyn Masto-kokouksissa. ELY-keskus suunnittelee järjestävänsä syksyllä kunnille suunnatun seminaarin täydennysrakentamisesta. Seminaaria voisi tarjota myös kuntien luottamushenkilöille. 8/16
Liite. Maapolitiikan muistio (sh 19.12.2012) Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee lähetekeskustelun tiedoksi ja päättää maapoliittisten periaatteiden päivittämisen vaiheista ja osallistujista. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsi lähetekeskustelun tiedoksi ja päätti, että maapoliittiset periaatteet päivitetään vuoden 2015 aikana ja että syksyllä järjestetään Masto-työryhmän ja rakennusvalvojien työpaja. 9/16
36 ÄLYKÄS KAUPUNKI (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 1.6.2015 Tampereen kaupunki on vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit (INKA) - ohjelman kokonaisuudesta Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Kaupunki tarjoaa toteuttajakonsortioiden hankkeille testausalustan ja - ympäristön. Hankkeet voivat koskea älykästä liikkumista, rakentamista, infrastruktuuria tai palveluja. Yritykset kehittävät tuotteitaan tai palveluitaan hyödyntäen kaupungin tarjoamaa investointikohdetta kehitysalustana. Hankeympäristöinä on mm. MAL-aiesopimuksessa olevia kohteita, kuten raitiotie, asemakeskus sekä muut keskustan kehittämisen piiriin kuuluvat suuret hankkeet. Vuonna 2014 Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -kokonaisuudessa oli käynnissä useita pilotteja ja tutkimushankkeita. Kehityspäällikkö Pauli Välimäki esittelee Älykäs kaupunki -hankkeita ja jatkosuunnitelmia. Kokousseloste: Liite. Innovaatioekosysteemin kehittäminen, kaupunki projektien alustana, pilottina ja sovelluspaikkana. INKA-ohjelma lopetetaan v. 2017 lopussa, käynnissä olevat projektit viedään päätökseen. Projektirahoitusta leikataan v. 2016 ja 2017, mutta se koskee vain valtion budjetoimaa INKA-rahaa 10 M. Jäljelle jää rakennerahaston ja paikallinen rahoitus, jotka yhteensä 20 M. Miten tätä käytetään jatkossa? Voidaanko rakennerahaston rahat ohjata kasvu- ja MALsopimusten kärkiteemoihin ja -hankkeisiin? Jatkuvatko kasvusopimukset 2016-? INKA:n lopettaminen korostaa MAL-aiesopimuksen roolia. MAL-yhteyksiä löytyy esim. INKA:n aiheista HHT/Älyliikenne, Innovaatioympäristöjen kehittäminen, Kampusalueet ja T3, Cleantech-kohteet. Pauli Välimäen esitys lisätty kokousaineistoon. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää osaltaan Älykkään kaupungin huomioimisesta MAL3-sopimusvalmistelussa. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/16
37 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN 2014 JA AJANKOHTAISET ILMASTO- JA YMPÄRISTÖ- ASIAT (30 min) Ilmastostrategian toteutuminen 2014 Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 17.3.2015 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia kuuluu kaupunkiseudun laajaan seudulliseen yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuuteen. Ilmastovisiot on asetettu strategiassa maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle, energiatehokkuudelle, sähkönkulutukselle, hankinnoille, kulutukselle, jätteenkäsittelylle, energiantuotannolle ja elinkeinoelämälle. Kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet ilmastostrategian valtuustoissaan keväällä 2010 ja kunnat ovat siinä sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Strategian toteutumisesta on raportoitu vuosittain ja nyt koottava strategian tavoitteiden seuranta tehdään vuodelta 2014. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 1.6.2015 Maankäytön ja asumisen keskeisimmät tavoitteet ilmastotyössä vuonna 2014 olivat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen sekä valtakunnallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden edistäminen. Seuraavassa on todettu näihin tavoitteisiin sisältyvien toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014. Raportointi pohjautuu MAL2- seurantaraportin tietoihin. 1. Täydennysrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti. Täydennysrakentaminen kohdistui v. 2014 pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville. 2. Keskustoja kehitetään rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kunnissa oli v. 2014 käynnissä lukuisia kaava- ja rakennushankkeita keskustoissa ja aluekeskuksissa. Hankkeet vahvistavat keskusta-asumista, palvelurakentamista ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Tampereella eteni MALaiesopimuksen mukainen asemakeskushanke rautatieaseman ja henkilöratapihan aluekokonaisuuden liikenteen ja maankäytön kehittämiseksi. Vuonna 2014 valmistuneessa Rakennesuunnitelmassa 2040 painotetaan keskuksia sekoittuneen kaupunkirakenteen ja monipuolisen asuntotuotannon kohteina, joita yhdistää vahva pääosin raiteisiin perustuva joukkoliikenne. 3. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan seudullisia hajarakentamisen periaatteita. 11/16
Seutuhallitus hyväksyi periaatteet tammikuussa 2013. Kunnat ovat hyväksyneet periaatteet huomioitaviksi maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyissä. MAL2-seurantaraportin mukaan pientalotonttien kysyntä ja pientalojen rakentaminen on vähentynyt viime vuosina selvästi. Tämä on vähentänyt myös asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentamista ja suunnittelutarveratkaisujen määrää. Seudulla vuonna 2014 valmistuneista pientaloista 75 prosenttia sijoittui asemakaava-alueelle, 8 prosenttia asemakaavan lievealueelle, alle 3 prosenttia kyliin ja loput muualle. Seudullisten periaatteiden mukaisesti lievealueelle ei tulisi rakentaa ennen kuin alueelle on hyväksytty asemakaava. 4. Laaditaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen selvitys. Tampere käynnisti vuonna 2013 kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä selvityksen ja päivitettävän menetelmätyökalun kehittämisen yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioinnista. Päästötyökalu valmistui vuonna 2014, jonka jälkeen on tehty muutama nykytila-arvio. Ennen raportin julkaisua koostetaan johtopäätökset siitä, mitä Tampereen yhdyskuntarakenteessa pitäisi tai voisi tehdä päästöjen vähentämiseksi. Työ jatkuu sen jälkeen skenaariotarkasteluilla. Työkalu on käyttökelpoinen myös seututasolla (vaatii tietoa kuntien kaukolämpöverkosta sekä kunnan maankäytön yleistämistä YKR-ruuduille). Ajankohtaiset ilmasto- ja ympäristöasiat Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen 3.6.2015 Monimutkaiset vuorovaikutussuhteet haastavat hallintaa Ympäristövaikutusten hallinta käsittää monimutkaisia luonnonilmiöiden ja yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteita ja edellyttää usein pitkää aikaperspektiiviä. Ajankohtaisimmat ympäristötavoitteet koskettavat erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää eli päästöpolitiikkaa ja ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista, riskienhallintaa mutta myös yhä enemmän luonnonvarojen käyttökysymyksiä kuten materiaalitehokkuutta, jätteettömyyttä ja kiertotaloutta. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen toteutuu parhaiten huolehtimalla viherverkosta ja ekosysteemipalvelujen edellytyksistä perinteisen lajien ja arvokkaiden luontoalueiden suojelun ohella. Keskeiset kansainväliset ja kansalliset tavoitteet Pariisin ilmastokokous syksyllä 2015 on ratkaiseva Euroopan unioninkin päästötavoitteiden kannalta, ainakaan lieventymistä päästörajoissa ei ole tulossa. Uusia keinoja ja tekniikoita etsitään päästöjen hillitsemiseksi etenkin energiantuotannossa ja liikenteessä. Uudessa hallitusohjelmassa uhkina ekologisessa kestävyydessä nähdään ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön saastuminen. Vahvuuksina nähdään puhdas ym- 12/16
päristö ja korkea osaaminen erityisesti biotalouden ja cleantechin alueilla, jotka ovat myös talouden strategisia painotuksia ohjelmassa. Myös eri rahoitusinstrumentit korostavat aiemman energiatehokuuden tavoitteiston lisäksi resurssiviisautta ja kiertotaloutta sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä: ei päästöjä, ei jätettä, ei ylikulutusta. Sitran resurssiviisaiden kaupunkien verkosto nostaa kaupungit ja kaupunkiseudut resurssiviisaan kiertotalouden moottoreiksi, alustoiksi ja pilotoijiksi. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskiössä ovat älyratkaisujen ja digitalisaation ohella biotalouden ja kiertotalouden teemat: teollisten symbioosien avulla edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta. Resurssiviisaus tavoitteeksi Resurssiviisaus pitäisi nostaa yhdeksi MAL3:n strategiseksi, läpäiseväksi teemaksi. Maankäytössä se merkitsee erityisesti ehyttä yhdyskuntarakennetta tukevia ratkaisuja ja kaupunkiseutujen palveluverkon toimivuutta, sujuvuutta ja siten materiaalien säästöä ja päästöjen hillintää. Liikenteessä vähäpäästöisen joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakauman nostaminen on erityisen tärkeää. Uudet yleistyvät tekniset ratkaisut kuten päästöttömät polttoaineet, kaluston elinkaaren aikaisten vaikutusten tunnistaminen ja hallinta aina valmistusprosessista kierrätykseen ja materiaalien säästöön edellyttävät prosessien hallintaa pitkänkin ajanjakson kuluessa. Asuntopolitiikassa rakentamisen resurssien hallinta ja energiatehokkuuden lisääminen sekä uusien energiaratkaisujen pilotointi on kuntien ja kaupunkien päätösvallassa, mutta myös ympäristöä säästävän arjen ratkaisut ja niiden mahdollistaminen maa-, kaavoitus- ja palvelupolitiikassa korostuvat. Myös perusinfran rakentamisessa resurssiviisaus on tärkeä tavoite ulottuen maa-ainesten hallinnasta alihankintaketjujen kalustopäästöjen hillitsemiseen. Kokousselote. Energiatehokkuussopimus TEM:n ja 6-kaupunkien yhteistyönä valmisteilla vuonna 2015, kontakti Suvi Holm, Ekokumppanit Oy. Tarvitaan konkreettisia askelia pitkän ajan ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin. Miten huomioitavissa MAL3-sopimuksessa (ympäristöpolitiikan pilotointia, laatunäkökulmia)? MAL2-tavoitteena on ollut yhdyskuntarakenteen päästöseurannan kehittäminen. MAL3-sopimuksessa voisi edetä kysymykseen mitä resurssiviisaus merkitsee yhdyskuntasuunnittelun kannalta? Millainen on resurssiviisas seutu? Mitä kärkiä siihen liittyy? Mm. materiaalivirrat ja cleantech. Maankäytön suunnittelun ja terveyden yhteyksien korostaminen, vaikutukset sote-kuluihin. Vrt. Hollanti, jossa pyöräilyä tarkastellaan ensisijassa terveyden ja hyvän ympäristön lähtökohdista, sitten kulkumuotona. 13/16
Kaupunkiseudulle kaivataan ympäristöpoliittista kokonaisnäkemystä, seudullista ympäristöpolitiikkaa. Konkreettisena toimenpiteenä voisi olla esim. seudun luonnonsuojelualueiden laittaminen yhteiselle kartalle, miten luonnonsuojelualueiden verkostoja voi yhdistää ja miten markkinoida asukkaille. Liite. Kaisu Anttosen esitys lisätty kokousaineistoon. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 11.6.2015 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy osaltaan edellä esitetyn ilmastostrategian toteutumisen raportin ja päättää osaltaan ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioimisesta MAL3- sopimusvalmistelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/16
38 SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän vuosikellon vakioasioina vuosittain ovat: MASTO:n edellisvuoden tavoitteiden toteutuminen (tammi-helmi), MAL-aiesopimuksen seuranta (tammi-huhti), MASTO:n toiminnalliset tavoitteet (syys-loka) sekä työryhmän kehittämispäivä (alkusyksystä). MASTO osallistuu MAL3- aiesopimuksen valmisteluun vuonna 2015. Työryhmän tarkempi ohjelma muotoutuu kokousten asialistojen mukaisesti. Tulevien kokousten aikataulu ja alustava sisältö on seuraava: torstai 27.08.15 klo 11.30-13.30 ja 14-16. Seututyöryhmien yhteinen kokous: Rasun 2040 toteuttaminen kunnissa 2015-2020 ja MAL3-valmistelu Masto-työryhmä: Tampereen kantakaupungin yleiskaava, maapoliittiset periaatteet, MAL3, Maston toiminnalliset tavoitteet 2016 (lähetekeskustelu) torstai 01.10.15 klo 11-16 Kehittämispäivä: Toiminnalliset tavoitteet 2016 MAL3-aiesopimus (alustava ehdotus) Maapolitiikka torstai 12.11.15 klo 13-15 MAL3-aiesopimus, ehdotus torstai 10.12.15 klo 13-15 Seudullinen paikkatieto 15/16
39 MUUT ASIAT 40 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pj. päätti kokouksen klo 15. 16/16