työssä selviytymisen tukena Itellassa



Samankaltaiset tiedostot
Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena

Aktiivisen tuen avaimet

Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Innovatiivinen työhyvinvointijohtaminen

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työkykyjohtamisen tila

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Kuntoutus ja sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Varhaisen välittämisen

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Työhyvinvointia työpaikoille

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kuntoutuspalveluohjauksen haasteet ja hyödyt

Korvaava työ kemian aloilla

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Transkriptio:

Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1

Itellan haasteita työhyvinvoinnin saralla Työvoimavaltainen i yritys, jossa tehdään paljon suorittavaa ja fyysisesti kuormittavaa työtä Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia työkyvyttömyysjaksoja n. puolet kaikista Vakituisten työntekijöiden ikäjakauma painottunut yli 41- vuotiaisiin. Suurin ikäryhmä tällä hetkellä 49 -vuotiaat 2

Työssä selviytymisen malli Itella konsernissa 1 2 3 4 Miten ja kuka tunnistaa Esimies- Toimenpiteet Työterveyshuollon työssäselviytymiselu; keskuste- työpaikalla; aina muistio! toimenpitee ongelman? aina t muistio! 5 1. Verkostoneuvottelu; aina muistio! 6 2. Verkostoneuvottelu; aina muistio! Jokaiseen alakohtaan on määritelty selvät toimintaohjeet ja vastuutahot Mukana myös ohjeet ja muistiopohjat puheeksi ottamiselle ja verkostoneuvotteluille Kunnon Polun tarvetta ja hakemista arvioidaan kohdassa 4 3

Kunnon Polku Otettiin käyttöön Itellassa v. 2004 Tuen tavoitteena on tukea yksilön työkykyä, vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä Kunnon Polku -tukea käytetään, kun henkilöllä ei ole oikeutta saada tai ei ole tarkoituksenmukaista hakea työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta Tuki on määräaikainen ä i (3 kk-1 v.) ja sen tavoitteena on työntekijän t paluu täysiaikaiseen työhön tukijakson jälkeen 4

Kunnon Polku käytännössä 1 Vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymistä tuetaan keventämällä työkuormaa määräaikaisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan Keventämismenetelmänä käytetty pääsääntöisesti työajan lyhentämistä ja työtehtävien muokkaamista Muut työssä selviytymistä y tukevat järjestelyt, j kuten apuvälinehankinnat yms. on tehty henkilölle jo aiemmin Työssä selviytymisen mallin mukaan Henkilö saa työstään normaalin kuukausipalkan, ja konsernista hyvitetään yksikölle 20 % hänen palkkakustannuksistaan Hakemusta edeltää aina verkostoneuvottelu(t) ao. henkilön, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon kanssa, jossa arvioidaan eri toimenpidevaihtoehtoja ja niiden toteuttamismahdollisuuksia 5

Kunnon Polku käytännössä 2 Esimies tekee hakemuksen työhyvinvointiyksikköön, johon sisältyy suunnitelma työn keventämistoimenpiteistä verkostoneuvottelun muistio lääkärin B-lausunto (suljetussa kirjekuoressa) henkilön oma hakemus seurantasuunnitelma Työhyvinvointijohtaja tekee päätökset lääketieteellisin perustein Tukea käytetään usein esim. leikkausta odotettaessa tai palattaessa pitkältä sairauslomalta takaisin työhön 6

Seuranta Työkokeilun aikana työkuormitusta lisätään suunnitelman mukaisesti Esimies ja työterveyshuolto seuraavat yhdessä työntekijän kanssa hänen työssä selviytymistään työkokeilun aikana Kunnon Polun päätyttyä esimies tekee yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon y kanssa loppuraportin p ja toimittaa sen työhyvinvointiyksikköön 7

Kunnon Polkua koskeva arviointitutkimus (Jalava & Salomäki : Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena. Kuntoutussäätiö 37/2008) Tavoiteena oli selvittää tuen vaikuttavuutta sitä saaneiden henkilöiden työkykyyn, sairauspoissaolojen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen vuosina 2004-20072007 Aineisto 127 henkilöä, jotka saivat tukea vuonna 2005, sekä 172 verrokkiryhmäläistä KESKEISIMMÄT TULOKSET Sairauspoissaolot vähenivät ät tukea saaneilla henkilöillä seuranta-aikana aikana kaikissa ikäryhmissä. Verrokkiryhmässä suunta oli päin vastainen etenkin yli 50-vuotiaiden ryhmässä Tuen positiiviset vaikutukset havaittiin parhaiten henkilöillä, joilla oli paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia pitkiä sairauspoissaoloja Mielenterveysongelmissa tuen vaikuttavuus jäi heikommaksi Kunnon Polkuun sijoitettu euro toi itsensä takaisin laskennallisesti n. 2, 85 kertaisena 8

Sairauspoissaolojen kehitys Kunnon Polkuun osallistuneilla iän mukaan 120 100 80 Päiv vää 60 40 20 0 Ennen Aikana Jälkeen -50 v. (n=58) 51+ v. (n=69) Iällä ei vaikutusta sairauspoissaolojen vähenemiseen. 9

140 120 100 80 60 40 20 0 ennen aikana jälkeen mielenterveys (25) tuki- ja liikunta (93) sydän ja verisuonitaud (21) muut syyt (53 sairauspoissaolopäiviää ka it ) Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla parhaat tulokset kaikissa diagnoosiryhmissä positiivista kehitystä 10

Kunnon Polkuun osallistuneet, Havainnot: Työkokeilun aikana työkuormitusta oli lisätty suunnitelman mukaisesti Kunnon Polulle oli selkeä tarve, koska tukijaksoon osallistuneilla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 102 päivää vuodessa Kunnon Polun avulla pystyttiin vähentämään sairauspoissaoloja kaikkien ikäryhmien kohdalla Pitkät sairauspoissaolot vähenivät tuntuvasti. 22 työntekijää t pudotti sairauspoissaolojaan i yli 100 päivää ää Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla saatiin varsin hyviä tuloksia Mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kohdalla tulokset olivat heikompia kuin muissa diagnoosiluokissa Kunnon Polun edut näkyvät varsinkin vertailtaessa yli 50-vuotiaiden sairauspoissaoloja Kunnon Polulla ll saatiin aikaiseksi i k i merkittäviä iä taloudellisia lli i säästöjä ja siihen sijoitettu konsernituki tuotti itsensä takaisin noin 2,85 kertaisesti 11

Kysymyksiä? Kiitos! 12