Uutta Tiedekirjassa 5/2004



Samankaltaiset tiedostot
Uutta Tiedekirjassa 8/2003

Uutta Tiedekirjassa 8/2004

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Uutta Tiedekirjassa 8/2005

Uutta Tiedekirjassa 5/2003

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Uutta Tiedekirjassa 5/2006

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Uutta Tiedekirjassa 3/2004

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa

Uutta Tiedekirjassa 2/2004

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

Uutta Tiedekirjassa 2/2006

Uutta Tiedekirjassa 1/2006

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Uutta Tiedekirjassa 2/2005

Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta Eeva-Liisa Aalto

Uutta Tiedekirjassa 6/02

Uutta Tiedekirjassa 7/02

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

Uutta Tiedekirjassa 1/2005

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Uutta Tiedekirjassa 8/02

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä Keijo Toivanen

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Suomen kulttuurivähemmistöt

Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu. Kirkon tutkimuskeskus

Uutta Tiedekirjassa 6/2003

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Lataa Leijan varjo - Jukka Aaltonen. Lataa

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Julkaisuvapaa klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

5.12 Elämänkatsomustieto

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Uutta Tiedekirjassa 1/2004

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä

Opetuksen tavoitteet

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

Luottamushenkilöt Hyvinkää

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Uutta Tiedekirjassa 2/2003

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lasten museokesä 2013

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Uutta Tiedekirjassa 5/02

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

4 + 2 tapaa viettää kulttuuriympäristöpäiviä. 1) Järjestä tapahtuma 2) Tee kulttuuriympäristösitoumus 3) Osallistu tapahtumaan 4) Juhli omin päin

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

Ilmaisun monet muodot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede,

Mediakasvatus Lapin yliopistossa

Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

Rakastan työtäni mutta miksi?

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä Tuhannen ja yhdenyön satuja

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Transkriptio:

utta iedekirjassa 5/2004 74 Berg, Maarit yytöksiä ja epäilyksiä. oimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa euran oimituksia 918 elsinki 2003, 344 s. BN 951-746-490-8 Nid. R 28 ONMRO: 7176 elevisiohaastattelun tutkimus on nyt ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. lämme haastatteluyhteiskunnassa, jossa yhä suurempi osa informaatiosta tuodaan julkisuuteen erilaisten vuorovaikutteisten formaattien avulla. Käsillä oleva tutkimus valottaa sekä haastattelupuheen yleisiä mekanismeja että erityisesti syyllistämisen ja puolustautumisen strategioita median kohdatessa politiikan. Between ociology and istory. ssays on Microhistory, Collective ction, and Nation-Building. dited by nna-maija Castrén, Markku Lonkila & Matti eltonen Finnish Literature ociety tudia istorica 70 elsinki 2004, 344 pp. BN 951-746-626-9 N 0081-6493 oft R 26 ONMRO: 7158 Fennia 181:2. ditor Markku Löytönen Geographical ociety of Finland Vammala 2003, 74 pp. N 0015-0010 oft R 17 ONMRO: 7164 Fingerroos, Outi audatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa euran oimituksia 985 elsinki 2004, 464 s. BN 951-746-616-1 Nid. R 29 ONMRO: 7156 utkimuksen kohteena on luterilainen Kannas ja maailmansotien välisen modernistuvan uomen vuosikymmenet. utkimus perustuu haastattelupuheen ja arkistoihin tallennettujen tekstien lähilukuun ja analyysiin. Kantavana ideana on, että muistitieto on arvokas lähdeaineisto, kun halutaan päästä historian suurista rakenteista kohti arkea, konkretiaa ja muistelijoiden kokemuksia. Rituaalit määrittivät Kannaksella, millainen on normaali ja poikkeava kuolema. Finskt Museum 2003. Redaktör elena dgren Finska Fornminnesföreningen Vammala 2004, 65 s. BN 951-9057-53-6 N 0355-1814 ft R 12 ONMRO: 7163 nnehåll: Marja erttu Knapas, avastehus kyrka och dess tillkomsthistoria; uukka alvio, B.. ildebrands berättelse från en resa till Finland, stland och Ryssland år 1857; Birgitta kström öderlund, Finländska kulturpersoner i angö. Ömsesidigt utbyte av intryck. annula, lari Rikosoikeudellinen järjestelmä kriisissä. utkimus kansalaissodan ja 1930-luvun alun kriisin vaikutuksesta vankilukuun, rikoslainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen -sarja 251 Vammala 2004, L + 539 s. BN 951-855-225-8 N 0356-7206 id. R 68 ONMRO: 7145 utkimuksessa osoitetaan, että varkausrikosten rangaistukset ankaroituivat vuoden 1918 tapahtumien jälkeen. Rangaistukset kovenivat keskimääräistä enemmän, kun tuomiolla olivat vuoden 1918 sodassa punaisten puolella taistelleet. Vankiluvun nousuun vaikuttivat kuitenkin myös vuoden 1889 rikoslain ankarat säädökset sekä kansalaissodan jälkeisinä vuosina harjoitettu kriminaalipolitiikka. Kansalaissota ja muut kriisit ylläpitivät usean vuosikymmenen ajan korkeaa rangaistustasoa ja vankilukua. arjula, Minna ehdaskaupungin takapihat. Ympäristö ja terveys ampereella 1880 1939 ampereen istoriallinen eura ampereen istoriallisen euran Julkaisuja 17 ampere 2003, 226 s. BN 951-98890-1-9 N 0358-0369 Nid. R 20 ONMRO: 7149 utkimus johdattaa ampereen historiaan uudesta näkökulmasta. eos nostaa esiin kaupunkilaisten arkiympäristön takapihoineen, pölyisine tehtaineen ja kulkutautiuhkineen. Lisäksi kirja valottaa, mihin yhteiskunnallisiin toimiin ympäristön terveysongelmien ratkaisemiseksi eri aikoina ryhdyttiin. eos antaa historiallista syvyyttä nykypäivän ympäristökeskustelulle osoittamalla, että monet päivänpolttavista teemoista olivat ajankohtaisia jo 1800-luvun lopun yhteiskunnassa. elmi. elmi Krohnin kirjeitä läheisilleen 1884 1936. oim. Marjut jelt euran oimituksia 961 ampere 2004, xviii + 494 s. BN 951-746-504-1 id. R 34 ONMRO: 7152 Kirjailija, kääntäjä, toimittaja elmi nni Krohnin (1871 1967) laajasta, säilyneestä kirjekokoelmasta on kirjaan valittu kirjeet läheisille: ystäville rkki Melartinille, lna trengille ja Maila alviolle sekä Minna Krohnille, Julius Krohnin toiselle vaimolle. Kirjeissään elmi Krohn kuvaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kiiskilän kartanossa, pohtii nuoresta lähtien elämää ja ihmisyyttä, kertoo avioliitostaan ja matkoistaan kielentutkija. N. etälän kanssa ja perheelämästä Kallioniemen huvilassa Ristiinassa sekä pohtii työtään kirjailijana. 5/2004

ippokrates 20. äätoimittaja lkka litalo uomen Lääketieteen istorian eura uomen Lääketieteen istorian euran vuosikirja 2003 elsinki 2004, 271 s. N 0781-5859 Nid. R 20 ONMRO: 7147 is. mm.: imo Joutsivuo, assiot ja vanhukset renessanssin gerontologiassa; imo J. annula, tsekokeilun perinteestä lääketieteen historiassa; Matti altia, ivoni ajattelevi. uomen neurotieteen varhaisvaiheita 1600 1900 -luvuilta; Juha Koskinen, uomalaisia kustavilaisen ajan maanpakolaisia uroopan kylpyläkeskuksissa; nto Leikola, Kaupungin uusi physicus. O. B. Rosenström, elsingin ja Viaporin lääkäri; Bror-xel Lamberg, truuma 1800-luvun uomessa; Marianne allberg, vå museer till Florence Nightingales ära; indrik trandberg & rno Forsius, ippokrates, uomen Lääketieteen istorian euran vuosikirja. isältö vuosilta 1994 2003; Bengt Mattila, uomen apteekkimuseot. upli, uomas äytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa. nsolvenssioikeudellinen tutkimus saneerausvelkojan oikeusaseman perusteista uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen -sarja 253 Jyväskylä 2004, XXX + 427 s. BN 951-855-227-4 N 0356-7206 id. R 62 ONMRO: 7179 aneerauslainsäädännön hyväksyttävyys edellyttää riittävää suojaa täytäntöönpanointressille. yväksyttävyyden perusedellytyksiin kuuluu, että velallisen toimintavapautta rajoitetaan velkojien suojan edellyttämässä laajuudessa. Myös saneerauksen lopputulokselle on asetettava velkojia suojaavat vähimmäisvaatimukset. utkimuksessa tarkastellaan rauhoitusajan alkamista ja päättymistä sekä määräysvallan jakautumista rauhoitusaikana. rityistä huomiota kiinnitetään maksukiellon vastaiseen suoritukseen. Lisäksi teoksessa käsitellään konkurssivertailua sekä konkurssiin siirtymistä saneerausvelkojien oikeussuojan takeina. uuskonen, Marjut tuorra-jovnnan ladut. enonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat euran oimituksia 986 elsinki 2004, 322 s. BN 951-746-617-X Nid. R 29 ONMRO: 7171 eoksessa ympäristökertomuksia edustaa utsjokelaiseen peuranpyytäjä tuorra- Jovnna Jomppaseen (1794 1874) keskittyvä henkilöperinnesikermä. Näiden käsikirjoitus- ja haastatteluaineistojen kautta lukija pääsee tutustumaan Ylä-enon kylien asukkaiden näkemyksiin jokilaakson historiasta sekä muinaisten ja nykyisten ihmisten ympäristösuhteesta. Ympäristökertomusten analyysi jakautuu kolmeen osaan: maahan liittyviä teemoja tarkastellaan symbolisen ilmaisun näkökulmasta, maanalaisen teemojen tarkastelussa suunnataan huomio mielikuvien maailmaan ja ilma-elementtiin liittyvää tuulta tarkastellaan kokemusten näkökulmasta. Jokisipilä, Markku seveljiä vai liittolaisia? uomi, aksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus Bibliotheca istorica 84 elsinki 2004, 471 s. BN 951-746-609-9 N 1238-3503 Nid. R 29 ONMRO: 7154 residentti Risto Ryti lupasi 26. kesäkuuta 1944 lähettämässään kirjeessä dolf itlerille, ettei uomi tekisi rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman aksan suostumusta. ämä lupaus romutti uomen johdon siihen saakka menestyksellisesti ylläpitämän erillissotateesin, jonka mukaan uomi kävi suursodasta ja aksan sotatavoitteista riippumatonta puolustustaistelua. Ratkaisun on nähty olleen uomelle ainoa mahdollinen vaihtoehto niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Markku Jokisipilä käy tutkimuksessaan näiden myyttien kimppuun ja osoittaa, ettei sopimusta olisi ollut pakko tehdä. uurhyökkäyksen torjuminen olisi onnistunut muutenkin, eikä aksa olisi pystynyt pakottamaan uomea mihinkään. opimus oli ulkoministeri Joachim von Ribbentropin yksityisprojekti, jolla ei näytä olleen itlerin tukea. Juhannus ajallaan. Juhlia vapusta kekriin. oim. Juha Nirkko Folklore Jyväskylä 2004, 192 s. BN 951-746-587-4 id. R 25 ONMRO: 7166 Kirkkovuoden juhlattomaksi puoliskoksi kutsuttu jakso loppukeväästä loppusyksyyn on valon, sulan maan ja vilkkaan toiminnan aikaa niin työssä kuin vapaallakin. ulemme jotenkin alkuperäisemmiksi. Lämpenemme, kukimme, kylvämme, valvomme ja heti kesäpäivänseisaukselta käymme laskemaan väheneviä minuutteja. ietoiskut, kuvat, Kansanrunousarkiston muistiinpanot ja erilaisista julkaisuista poimitut tekstit vievät tämän kirjan lukijaa suomalaisesta vapusta juhannukseen ja siitä edelleen kekriin. Kaupunki. äätoimittaja Markku Kangaspuro Venäjän ja tä-uroopan tutkimuksen seura däntutkimus 1:2004 Vammala 2004, 100 s. N 1237-6051 R 7 ONMRO: 7151 Kirjallisuus. äätoimittaja ero arasti uomen emiotiikan eura, uomen stetiikan eura, uomen aidekasvatuksen utkimusseura ynteesi 1:2004 elsinki 2004, 96 s. N 0359-5242 R 8 ONMRO: 7165 Korpela, lkka ndividual ree Measurements by Means of Digital erial hotogrammetry 75 5/2004

76 Finnish ociety of Forest cience & Finnish Forest Research nstitute ilva Fennica Monographs 3 ampere s.a., 93 pp. BN 951-40-1915-6 N 1457-7356 oft R 25 ONMRO: 7177 Koskinen, eikki J. From a Metaphilosophical oint of View. tudy of W. V. Quine s Naturalism hilosophical ociety of Finland cta hilosophica Fennica 74 elsinki 2004, 290 pp. BN 951-9264-51-5 N 0355-1792 oft R 30 ONMRO: 7160 Kostiainen, uvo & htola, Janne & Koivunen, Leila & al. Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme euran oimituksia 977 aarijärvi 2004, 349 s. BN 951-746-564-5 Nid. R 28 ONMRO: 7134 Kirjan aiheena ovat niin matkailun muodot vanhalta ajalta nykypäivään kuin matkailun tulevaisuuskin. Kirja yhdistää matkailukulttuurin muutoksen ja räjähdysmäisen kasvun 1900- luvulla liikenteen, yhteiskunnan ja kulttuuriin muutokseen sekä seuraa matkailun vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin. eos kietoo yhteen matkailun murrokset, virtaukset ja mitä erilaisemmat matkustamisen muodot. iheita käsitellään myös matkailijan kokemuksien kautta. Krohn, Julius Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. oim. ari Forsström, suom. elmi Krohn euran oimituksia 971 ämeenlinna 2004, 192 s. BN 951-746-588-2 Nid. R 28 ONMRO: 7162 Julius Krohnin ylioppilasvuosien (1853 1860) kirjeet vanhemmilleen ja hyvälle ystävälle, Kaarlo löörille, tuovat ilmeikkäällä tavalla esille nuoren miehen kehityskaaren epävarmasta viipurilaisesta lukiolaispojasta elämänsä tärkeimmät päämäärät löytäneeksi maisteriksi. eoksessa lomittuvat helsinkiläinen ylioppilaselämä rientoineen ja Krohnin pohdinnat suomen kielen aseman edistämisestä ja kirjallisista pyrinnöistä. Kirjeet valottavat kulttuurifennomanian keskeisen vaikuttajan nuoruusvuosia ja sitä aatteellista ilmapiiriä, jossa suomenkielisen kirjallisuuden esitaistelijat elivät. Kuisma, Markku Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake- ankki 1940 1995 euran oimituksia 973 ämeenlinna 2004, 679 s. BN 951-746-592-0 id. R 52 ONMRO: 7132 Kertomus suomalaiskansallisen liikkeen lapsena syntyneen johtavan liikepankin Kansallis- Osake-ankin noususta, uhosta ja dramaattisesta sulautumisesta vuosisataiseen pääkilpailijaansa Yhdyspankkiin. Kansallispankin historian loppuosa kasvaa kokonaisen epookin kuvaukseksi, joka avaa jännittäviä näköaloja suurliike-elämän sisäpiireihin, finanssileirien nousuun ja reviiritaisteluun sekä pankkikriisin syntyyn. aasikiven, onkajuuren, Virkkusen, rkkojen ja muiden mahtisukujen perhepankin tarina päättyy globaalin kilpailukapitalismin voittokulun alle jääneen kansallisen, valtiojohtoisen ja pankkivaltaisen talousjärjestelmän tuhoon 1990- luvulla. Kumpula, nne Ympäristö oikeutena uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen -sarja 252 Jyväskylä 2004, XXX + 397 s. BN 951-855-226-6 N 0356-7206 id. R 54 ONMRO: 7148 eoksessa tarkasteltavina ovat aineelliset ympäristölliset oikeudet ja niiden määrittely. Oikeuksien määrittelyssä ratkaisevaksi on noussut niiden eettisen perustan uudelleenarviointi sekä oikeuksien määrittelyn ja toteuttamisen ekologisten rajoitusten tunnistaminen. rvioitavana on, miten aineelliset ympäristölliset oikeudet ovat yhdistettävissä luonnon itseisarvoa kunnioittavaan lähtökohtaan. arkasteltavina ovat myös uroopan unionin ympäristösääntely ja unionin perusoikeuskirjan ympäristösäännös ympäristöllisten oikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Kuorikoski, rto oiseuden elementtejä. heodor W. dornon ei-identtisen käsite uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin paradigmana uomalainen eologinen Kirjallisuusseura uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 239 Vammala 2004, 230 s. BN 952-9791-53-4 N 0356-9349 Nid. R 21 ONMRO: 7170 utkimuksessa tarkastellaan taiteen ja arkkitehtuurin toiseutta uskonnollisessa kontekstissa. Kysymystä lähestytään heodor W. dornon ei-identtisen käsitteen avulla. dornon ajattelu tarjoaa kiinnostavan näkökulman sekä taiteen sisäiseen että sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. eoksessa valotetaan dornon ajattelua historiallisesti saksalaisen idealismin sekä eräiden sen kriitikoiden avulla sekä tarkastellaan dornon objektipainotteisen ajattelun merkitystä taiteen tulkinnalle. dornon ajattelua suhteutetaan myös eräisiin moderneihin kuvateologeihin. Kuula, Kari he Law, the Covenant and God s lan. 2. aul s reatment of the Law and srael in Romans Finnish xegetical ociety, Vandenhoeck & Ruprecht ublications of the Finnish xecetical ociety 85 Vammala 2003, 390 pp. BN 951-9217-40-1 (), BN 3-525-53628-3 (Vand. & Rupr.) N 0356-2786 oft R 26 ONMRO: 7187 5/2004

Kuusela, Mikko Large Deviations of Zeroes and Fixed oints of Random Maps with pplications to quilibrium conomics Finnish cademy of cience and nnales cademiae cientiarum Fennicae. Mathematica Dissertationes 138 elsinki 2004, 51 pp. BN 951-41-0933-3 N 1239-6303 oft R 5 ONMRO: 7190 Leppä, Outi he Making of Colossians. tudy on the Formation and urpose of a Deutero-auline Letter Finnish xegetical ociety, Vandenhoeck & Ruprecht ublications of the Finnish xegetical ociety 86 Vammala 2003, 287 pp. BN 951-9217-41-X (), BN 3-525-53629-1 (Vand. & Rupr.) N 0356-2786 oft R 26 ONMRO: 7188 Löytönen, Markku & Jäntti, Riikka utta maailmaa tutkimassa. utkimusmatkaaja ehr Kalm ohjois-merikassa otta ja tarua Jyväskylä 2004, 40 s. BN 951-746-586-6 id. R 18 ONMRO: 7143 merikassa vuosina 1747 1751 matkailleen ehr Kalmin tehtävänä oli tutkia ohjois- merikan kasveja ja eläimiä, kerätä näytteitä ja toimittaa ne kuvauksineen hänet matkaan lähettäneelle Carl von Linnélle. Kalm kuitenkin kuvasi kaikkea mitä hänen eteensä tuli: maisemia, asukkaita, mm. intiaaneja, orjia ja heidän elintapojaan, eläimiä ja tietysti kasveja. Loistelias kuvitus tarjoaa dokumentoidun tarkkaa tietoa aihepiiristä. Meouak, Mohamed aqâliba, eunuques et esclaves à la conquête du pouvoir. Géographie et histoire des élites politiques marginales dans l spagne umayyade Finnish cademy of cience and nnales cademiae cientiarum Fennicae. umaniora 331 aarijärvi 2004, 301 s. BN 951-41-0946-5 N 1239-6282 oft R 30 ONMRO: 7178 Määttä, imo inne, missä hätä on suurin. Lakisääteinen diakoniatyö Kalajoen seurakunnassa 1944 1982 uomen kirkkohistoriallinen seura uomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 192 aarijärvi 2004, 313 s. BN 952-5031-29-2 N 0356-0759 Nid. R 25 ONMRO: 7146 eos on selvitys yhden suuren keski- ja pohjoispohjalaisen rovastikunnan diakoniatyön vaiheista lähes neljänkymmenen vuoden ajalta. Laajaan paikalliseen lähdeaineistoon perustuva tutkimus on paitsi diakonian ja sosiaalityön historiaa, myös alueellista kirkkohistoriaa. ekijä tarkastelee seurakunnallisen diakoniatyön, kunnallisen sosiaalitoimen ja paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen suhdetta. Nieminen, Markku & Goldstone, dwina Vienan satuja otta ja tarua s.l. 2004, 127 s. BN 951-746-604-8 (K), BN 952-5385-18-3 (Juminkeko-säätiö) id. R 26 ONMRO: 7142 Vienassa sadut ovat vuosisatoja kuuluneet jokapäiväiseen elämään. arinoita on kerrottu iltaisin pirtissä piisitulen ääressä. ikuisille ne olivat viihdettä silloin kun ei ollut radiota eikä televisiota, lapsille niiden avulla opetettiin monenlaisia asioita. adut välittyivät sukupolvelta toiselle ja tarinoiden kantajia olivat varsinkin perheiden isoäidit. Markku Nieminen on tehnyt kulttuuriteon kokoamalla satuja vienalaisten perinteentaitajien suusta aivan viime hetkellä, 1980-luvulla. Nuoruus ja koulukoti. oim. Markku Jahnukainen, aru Kekoni & arja ösö Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 43 elsinki 2004, 356 s. BN 952-5464-12-1 Nid. R 24 ONMRO: 7185 eoksessa tarkastellaan koulukotia historiallisesti, kulttuurisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kahdentoista eri tieteenaloja edustavan tutkijan voimin. Kirjoittajina on sosiaalityön tutkijoiden lisäksi yhteiskuntapolitiikan, kulttuurihistorian, sosiologian ja erityispedagogiikan edustajia. Koulukoti on luonteeltaan monien reittien kohtaamispiste; myös sen tutkimuksessa eri näkökulmat täydentävät toisiaan. Kirja osoittaa, että laitoksen kautta päästään tutkimaan monia tärkeitä ja vaikeita kysymyksiä. Oja, eikki olaris. Koulun tähtitieto ähtitieteellinen yhdistys rsa rsan julkaisuja 50 Vammala 2004, 6. uud. p., 159 s. BN 952-5329-35-6 N 0357-7937 Nid. R 17 ONMRO: 7159 aasto, äivi Omistuksen juuret. Omistusoikeuden perustelua koskeva oppihistoriallinen tutkimus uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen -sarja 255 Jyväskylä 2004, XX + 368 s. BN 951-855-230-4 N 0356-7206 id. R 50 ONMRO: 7189 eoksessa selvitetään ensiksi sitä, millä tavoin omistusoikeuden tarpeellisuutta tai välttämättömyyttä on perusteltu yhteiskuntafilosofisessa kirjallisuudessa. en jälkeen tutkitaan, millaisen omistusperustelun, alkukertomuksen, oikeustiede valitsi käsitteenmuodostuksensa lähtökohdaksi. Lisäksi tarkastellaan sitä, mitä tukea tuo alkukertomus saa maanomistuksen syntyä koskevista historiallisista tutkimuksista. Kirjoittajan perusväite on, että filosofisessa keskustelussa menestystä saavuttanut ajatus omistuksen perustamisesta esineeseen 77 5/2004

78 suunnattuun työhön ei lainopillisissa kirjoituksissa saanut juurikaan kannatusta, vaan vallitsevana pysyi omistuksen perustaminen valtaukseen. aikkala, irkka e tavallinen Virtanen. uomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 euran oimituksia 959 ampere 2004, 809 s. BN 951-746-567-X Nid. R 32 ONMRO: 7140 eos osoittaa perusteellisesti ja havainnollisesti, miten yleinen ja yhtäläinen sukunimikäytäntö kehittyi ja ketkä sitä olivat kehittämässä. Nimikäytännön kehitys sidotaan ajalliseen ja kulttuurihistorialliseen yhteyteensä, mikä auttaa ymmärtämään sen syitä. eos luotaa samalla koko eurooppalaisen henkilönnimistöntutkimuksen keskeisiä aiheita: sukua, sukunimiä, sukujärjestelmää ja sukunimijärjestelmää. artanen, Jukka sän tuvasta omaan tupaan. Väestö ja kotitaloudet Karjalan kannaksen maaseudulla 1750 1870 Bibliotheca istorica 86 elsinki 2004, 208 s. BN 951-746-621-8 N 1238-3503 Nid. R 27 ONMRO: 7153 utkimus osoittaa, että perhejärjestelmä Kannaksella oli perinteistä käsitystä paljon monipuolisempi. iihen vaikuttivat useat tekijät, kuten vapaa maanjakopolitiikka, erilaiset sivuelinkeinot, asumismuodot ja kulttuurisidonnaisuus. utkimuksessa vertaillaan lahjoitusmaa- ja ns. kruununtalonpoikien perhejärjestelmiä. Yksittäisiä kotitalouksia tarkastellaan ajassa muuttuvina yksikköinä, joka osoittaa miten kotitaloudet syntyivät, millainen niiden elinkaari oli, ja miten suuret kotitaloudet hajosivat ja jakautuivat pienemmiksi yksiköiksi. ere, Mikko he eigenvalue problem of the p-laplacian in metric spaces Finnish cademy of cience and nnales cademiae cientiarum Fennicae. Mathematica Dissertationes 136 elsinki 2004, 25 pp. BN 951-41-0931-7 N 1239-6303 oft R 5 ONMRO: 7172 esonen, eikki Vihertyvä kirkko. uomen evankelisluterilainen kirkko ympäristötoimijana Finska Vetenskaps-ocieteten uomen iedeseura Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 161 Vammala 2004, 143 s. BN 951-653-329-9 N 0067-8481 Nid. R 20 ONMRO: 7183 Maailmanlaajuisen ympäristötietoisuuden heräääminen viime vuosisadan puolivälissä kosketti myös kirkkoja ja uskonnollisia perinteitä. skonnolliset yhteisöt ja kirkot alkoivat vihertyä, niiden joukossa uomen evankelisluterilainen kirkko. Kirkon aktivoitumiseen ympäristöasioissa on sisältynyt muun muassa seurakuntien konkreettisia ympäristötekoja, ympäristöaiheisten julkaisujen tuottamista sekä kannanottoja julkisuudessa. ässä teoksessa tarkastellaan erityisesti sitä, mitä kirkon ympäristötoiminta kertoo kirkon ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Rikama, Juha Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon uomessa opettajien arviointien valossa euran oimituksia 984 ampere 2004, 171 s. BN 951-746-615-3 Nid. R 29 ONMRO: 7155 eos on empiirinen tutkimus siitä, miten opettajat määrittelevät omaa työtään lukion kirjallisuuden opettajina vuosina 1980, 1990 ja 2001. Kyselytutkimus kohdistettiin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiin, joista runsaat 40 % kaikkina tutkimusvuosina vastasi kyselylomakkeeseen. utkimuksessa luodaan täsmällinen ja monipuolinen kuva lukion kirjallisuudenopetuksesta ja siinä viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Rooma. Kirjailijan kaupunki. oim. Liisa uvikumpu euran oimituksia 960 Jyväskylä 2004, xi + 388 s. BN 951-746-568-8 Nid. R 30 ONMRO: 7161 eosessa suomalaiset kirjailijat kertovat kokemuksistaan, elämyksistään, rakkauksistaan ja inhonsa kohteista matkallaan Roomassa. Omasta Roomastaan kertomassa on eri ikäisiä kirjailijoita eri aikakausilta, kotoisin eri puolilta uomea. Kirjailijan Roomassa kuljetaan matkailijoiden perässä elämysten mukaan junavaunusta hotellihuoneen etsimiseen, eteläisen luonnon ihailuun, paikallisväen ominaisuuksien ihmettelyyn, nähtävyydeltä toiselle ja ravintolasta viinitupaan. alo, Kalervo Luukkaan teologian ydin. Luukkaan evankeliumin ja postolien tekojen pelastuskäsitys uomen ksegeettinen eura uomen ksegeettisen euran julkaisuja 84 Vammala 2003, 330 s. BN 951-9217-39-8 N 0356-2786 Nid. R 26 ONMRO: 7186 Luukkaan evankeliumin ja postolien tekojen kirjoittaja on laatinut uden testamentin tekstimateriaalista noin neljänneksen. änen keskeinen teologiansa muodostaa myös varhaisen kristillisen teologian ytimen. än kertoo vaikuttavia tarinoita, joihin lukijan on helppo samaistua. Kaksoisteokseen sisältyy uskon ja etiikan syviä oivalluksia, mutta sen teologiassa on myös perinteisen uskontulkinnan kannalta yllättäviä piirteitä. 5/2004

amlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg. 12: Kommentar till episka dikter. 2:3 Kung Fjalar av Kjell-rne Brändström. Red. Barbro tåhle jönell & Lars uldén venska litteratursällskapet i Finland krifter utgivna av venska litteratursällskapet i Finland 536:3 Lund 2004, 145 s. BN 951-583-108-3 N 0039-6842 ft. R 22 ONMRO: 7180 to zametšatelnyh finnov. Kalejdoskop biografij. Red. imo Vihavainen tudia Biographica 5 ämeenlinna 2004, 814 s. BN 951-746-522-X N 1456-2138 id. R 30 ONMRO: 7144 uomen maatalouden historia. Kasvun ja kriisien aika 1870- luvulta 1950-luvulle. oim. Matti eltonen euran oimituksia 914:2 Jyväskylä 2004, 534 s. BN 951-746-482-7 id. R 79 ONMRO: 7141 eossarjan toinen osa kuvaa maatalouden vallankumouksen aikaa, jolloin ratkaisevalla tavalla muuttuivat sekä maanviljelytekniikka että maanhallinnan muodot. yön tuottavuus ja tehokkuus kasvoivat uusien viljelykasvien ja -menetelmien sekä nopeasti yleistyneiden maatalouskoneiden myötä. Metsätulot alkoivat tuottaa maaseudulle pääomaa, joka mahdollisti pankkitoiminnan kehittymisen ja esimerkiksi osuusmeijereiden perustamisen. Muutokseen vaikuttivat olennaisella tavalla 1900- luvun molemmat sota-ajat säännöstelytalouksineen ja 1930- luvun suuri talouspula. iitta, llan uomen katemian historia 1. 1948 1969. uippuyksilöitä ja toimikuntia euran oimituksia 981:1 Jyväskylä 2004, 763 s. BN 951-746-606-4 id. R 89 ONMRO: 7173 Vanha uomen katemia perustettiin 1948 kansallisen innostuksen vallassa kulttuurisen jatkuvuuden symboliksi. e sai pian rinnalleen tieteellisten toimikuntien järjestelmän, joka toimi opetusministeriön tiedepoliittisena asiantuntijaelimenä. oimikuntajärjestelmää laajennettiin 1961, jolloin toimikuntien lukumäärää nostettiin kahdesta kuuteen ja niiden alaisuuteen perustettiin tutkijoiden toimia. oimet merkitsivät tutkijain ammattikunnan syntyä. Kun yleinen suuntaus kohti suunnitelmallista ja keskitettyä tiedepolitiikkaa alkoi kasvattaa opetusministeriön ja toimikuntien merkitystä, paine katemiaa kohtaan lisääntyi nopeasti 1960- luvun kuluessa. usi uomen katemia perustettiin 1969, jolloin vanha uomen katemia lakkautettiin ja sen nimi siirrettiin tieteellisten toimikuntien järjestelmälle. imonen, enni Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan euran oimituksia 963 elsinki 2004, 580 s. BN 951-746-571-8 Nid. R 29 ONMRO: 7174 utkimuksessa syvennytään ohjois-karjalan ja nkerin runonlaulajien kalevalamittaiseen lyriikkaan. utkija astuu Kantelettaren synnyinsijoille ja pohtii, mitä kansanomainen lyyrisyyys on. utkimuksessa hahmotellaan laulukulttuurin omia lajeja, analysoidaan lyyristen laulujen esittämistilanteita ja muun muassa huolilaulujen sisältöä, sävyjä ja asenteita. eoksessa käsitellyt Larin arasken runot ja niiden selitykset tuovat myös laulajan yksilöllisen näkökulman kollektiivisen lauluston tarkasteluun. yöväen verkostot. oim. akari aaritsa & Kari eräs yöväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Väki voimakas 16 Vaasa 2003, 265 s. BN 951-98296-6-0 N 0782-2332 Nid. R 20 ONMRO: 7169 eoksen kirjoittajat keskittyvät artikkeleissaan ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja niissä muodostuneisiin verkostoihin. Kirjassa kuvataan mm. millainen henkilösuhteiden verkosto löytyy nuortaistolaisen liikkeen nousun taustalla 1960-luvun lopulla, kieltolakirikollisuuden sosiaalisia verkostoja elsingissä 1929 1930, ampereen seudun kommunistien kontakteja vuosina 1918 1944, luottamuksen ongelmaa uomen maanalaisessa kommunismissa sekä kiertävien romanien ja maanviljelijäväestön suhteita 1920 1960. Vainio, Olli-ekka Luterilaisen vanhurskauttamisopin kehitys Lutherista Yksimielisyyden ohjeeseen uomalainen eologinen Kirjallisuusseura uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 240 aarijärvi 2004, 312 s. BN 952-9791-54-2 N 0356-9349 Nid. R 21 ONMRO: 7168 Luterilainen kirkko on varjellut kalleimpana aarteenaan oppia syntisen vanhurskauttamisesta. Kuitenkin tutkimuksessa on jo kauan kiistelty siitä, mitä Lutherin opetukselle vanhurskauttamisesta tapahtui hänen kuolemansa jälkeen. Lutherin oppilaiden tarkoituksena oli toisaalta varjella oppi-isänsä opetuksia mahdollisimman muuttumattomina. Kuitenkin uusi aika haasteineen vaati tekemään oppiin tarkennuksia. ässä tutkimuksessa esitetään varhaisen luterilaisuuden piirissä esiintyneitä vanhurskauttamisoppia selittäviä malleja ja arvioidaan niiden keskinäistä yhteensopivuutta. Valenius, Johanna ndressing the Maid. Gender, exuality and the Body in the Construction of the Finnish Nation Finnish Literature ociety Bibliotheca istorica 85 79 5/2004

80 elsinki 2004, 222 pp. BN 951-746-593-9 N 1238-3503 oft R 29 ONMRO: 7157 Wiik, Kalevi uomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus euran oimituksia 987 elsinki 2004, 318 s. BN 951-746-618-8 Nid. R 26 ONMRO: 7167 uomen murteentutkimukseen kuuluvat elimellisesti sellaiset käsitteet kuin murrerajan jyrkkyys ja alueen murteen tyypillisyys tai puhtaus. ekä murrerajojen jyrkkyydet että murteiden puhtaudet perustuvat kuitenkin useimmissa tapauksissa näppituntumaan eli siihen, että asiantuntijoiden mielestä asiat näyttävät olevan näin. ämän julkaisun tarkoitus on määrittää kvantitatiivisesti uomen kaikkien murrerajojen jyrkkyydet ja myös se, kuinka tyypillistä murretta eri alueilla puhutaan. Vogeler, Roger Combinatorics of Curves on urwitz urfaces Finnish cademy of cience and nnales cademiae cientiarum Fennicae. Mathematica Dissertationes 137 elsinki 2004, 40 pp. BN 951-41-0932-5 N 1239-6303 oft R 5 ONMRO: 7184 Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. oim. Katja uumo, Lea Laitinen & Outi aloposki euran oimituksia 979 elsinki 2004, 380 s. BN 951-746-601-3 Nid. R 29 ONMRO: 7175 uomen kirjakielen kehittäminen 1800-luvulla oli polveileva, epäyhtenäinen ja toisinaan riitaisakin prosessi. ässä teoksessa käännöstieteilijät, historioitsijat ja suomen kielen tutkijat tarkastelevat muun muassa 1800-luvun kilpailevia normeja ja ideologioita, kaunokirjallisuutta, tiedettä, käännöksiä ja kirjakauppoja. Lukija kohtaa kirjavan joukon toimijoita, joiden aseman kirjakielen historian juhlittuina sankareina tai hiljaisina häviäjinä myöhempi tutkimus on pitkälti määrittänyt. iedekirja ieteellisen kirjallisuuden erikoiskirjakauppa Kirkkokatu 14 00170 elsinki puh. (09) 635 177 fax (09) 635 017 tiedekirja@tsv.fi www.tiedekirja.fi voinna ma klo 10-17, ti-pe klo 10-16.30 Kesän aukioloajat: (kesä elokuu) ma 10 16, ti pe 10-15.30 uljettu 12.7. 30.7. 5/2004