Kutken tutkimusseminaari 25.10.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen painotuksia 2000-luvulla Aila Järvikoski Lapin yliopisto
Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4 Kuntoutusasiain neuvottelukunnan tehtäväksianto, hyväksyntä kuntoutuksen tutkimusalueiden jäsentäminen eri osa-alueiden tiedontarpeiden esittely tutkimusresurssien suuntaamista koskevia ehdotuksia
Kuntoutusta tutkitaan 2000; Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4 pääosa kuntoutuksen tutkimuksesta ns. mikrotasoista, yksilöiden tilannetta tutkivaa makrotasoinen, esim. kuntoutusjärjestelmää koskeva tutkimus puuttui lähes täysin pääosa kuntoutuksen tutkimuksesta perinteisesti kvantitatiivista, laadullinen tutkimus suureksi osaksi puuttui pääosa kuntoutuksen tutkimuksesta perinteisesti lääketieteellistä tai psykologista; yhteiskuntatieteellinen tutkimus kuntoutuksesta melko harvinaista pääosa tutkimuksesta perinteisesti jonkin tieteenalan piirissä tehtyä; monitieteisiä tai tieteidenvälisiä lähestymistapoja ja työmuotoja tulisi kehittää
Voitaneen väittää, että huomattava osa ns. kuntoutuksen tutkimuksesta ei perinteisesti ole kohdistunut niinkään kuntoutukseen (= menetelmään, toimintamalliin, prosessiin, järjestelmään) j ää kuin kuntoutujiin t ja heidän yksilöllisiin piirteisiinsä
Tapoja jäsentää kuntoutuksen tutkimusta mikro/ meso/ makrotasoinen tutkimus kohteena (1) osallisuus työhön, (2) terveys ja toiminta, (3) sosiaalinen osallisuus ja itsenäisyys,(4) ympäristö, teknologia, apuvälineet kohteena (1) palvelutarpeet, (2) toimeenpano, (3) vaikuttavuus, (4) prosessi, (5) toimintaympäristöt, (6) teoreettiset ja menetelmälliset kysymykset
Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4
Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4: Kuntoutusta koskevaa tietoa tarvitaan yhä enemmän kuntoutusta koskevan päätöksenteon ja käytännön kuntoutuksen tueksi. Kuntoutuksen tutkimuksen resursseja olisi lisättävä ja suunnattava niin, että tutkimuksen avulla pystyttäisiin vastaamaan myös yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Resursseja tarvitaan kuntoutusjärjestelmän toimintaa, erityisesti toiminnan kohdentumista ja prosessin kitkakohtia koskevaan tutkimukseen kuntoutuksen hyviä ja vaikuttavia toimintakäytäntöjä koskevaan tutkimukseen (myös eri toimintamallien ja paradigmojen väliset vertailut) eri toimintakokonaisuuksien vaikuttavuutta (ml. taloudellinen vaikuttavuus) koskevaan tutkimukseen.
Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4 Suomalaista vaikuttavuustutkimusta on suunnattava erityisesti sellaisiin toimintakokonaisuuksiin, joissa toimintaympäristöllä on suuri merkitys. Erityisen tärkeitä tutkimusalueita ovat työkykyä edistävä ammatillinen kuntoutus ja työpaikkojen hyvinvointityö lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta tukeva kuntoutus
Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003-4 Teoreettisesti ja menetelmällisesti uutta luovan tutkimuksen tukeminen on tarkoituksenmukaista ja pitkällä tähtäyksellä kannattavaa, sillä se luo perustan myös muulle alan tutkimukselle. Metodologinen monipuolisuus, erilaisia lähestymistapoja yhdistävät ratkaisut ja moninäkökulmainen ote ovat kuntoutuksen tutkimuksessa tarpeen Tieteiden välistä kuntoutuksen tutkimusta tarvitaan uusien teoreettisten ja menetelmällisten innovaatioiden saavuttamiseksi
Stucki & Grimby 2007
YHTEISKUNTATASO: Toiminnan ja toimijuuden sosiaalisia ja yhteiskunnallisia edellytyksiä koskeva tutkimus INTEGROIVA TASO: Integratiiviseen malliin perustuva laaja-alainen ihmisen toiminnan ja kuntoutuksen tutkimus SOLUTASO: Toiminnan biofyysisiä edellytyksiä koskeva tutkimus Toiminnan ja toimintakyvyn yhteiskunnalliset edellytykset Kuntoutuksen/ kuntoutumisen yhteiskunnallisia edellytyksiä koskeva tutkimus Toiminnan ja Poikkitieteellinen, toimintakyvyn tutkimus integratiivinen Kuntoutuskäytäntöjen kehittäminen kuntoutuksen tutkimus ja arviointi Toiminnan ja toimintakyvyn biofyysiset edellytykset Kuntoutuksen biofyysisiä edellytyksiä koskeva tutkimus KEHITTÄMINEN PERUSTUTKIMUS SOVELTAVA TUTKIMUS, JA ARVIOINTI ARVIOINTITUTKIMUS Järvikoski & Härkäpää, Kuntoutuksen perusteet 2.p.
Onko mikään muuttunut? (1) Näyttää siltä, että makrotasoinen tutkimus (mm. rekisteritutkimus) on olennaisesti lisääntynyt laadullisen tutkimuksen asema on vahvistunut eri tieteenalojen kuntoutuksen tutkimuksessa ns. sekametodista (mixed methods) tutkimusta tehdään aikaisempaa enemmän (kvanti-kvali-yhdistelmiä; monenlaisia tiedonkeruumenetelmiä yhdistävää tutkimusta; rekisteritietojen ja lomakekyselyjen yhdistämistä) monitieteiset hankkeet, joissa eri tieteenalojen tuottamaa tietoa pyritään yhdistämään, ovat lisääntyneet (tai ovat ainakin näkyvämmin esillä)
Onko mikään muuttunut? (2) myös satunnaistettuja koeasetelmia käyttävää vaikuttavuustutkimusta runsaasti raportoitu ja tekeillä myös niiden yhteydessä on käytetty laadullisia tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä suomalaiset tutkijat vahvasti mukana myös systemaattisten kirjallisuuskatsausten teossa (vrt. Cochrane; Campbell) mm. Cochrane-katsaukset mm. Kelan Vake-hankkeen yhteydessä
Kuntoutusalan väitöskirjoista 2005-10 väitöskirjojen teemat, tieteenala ja menetelmällinen lähestymistapa (karkeasti kvali-kvanti-akselilla) nopea katsaus menetelmänä google: hakusanoina kuntoutus, kuntoutuminen, väitöskirja 26 ensimmäistä vastaan tulevaa, vuosina 2005-2010 julkaistua väitöskirjaa (lähes kaikki saatavilla sähköisenä)
Esimerkkejä väitöstutkimuksista 2005-10 (Tekijä, vuosi, aihepiiri, tieteenala, lähestymistapa) Anne Kärki 2005: Fysioterapian vaik. rintasyöpäpotilaan kuntoutuksessa Petri Salo 2010: Fyysisen toimintakyvyn ja elämänlaadun arviointi, niskakipu Fysioterapia JY Fysioterapia JY Kvanti Kvanti Heidi Anttila 2008: Fysioterapian vaik. CP-kuntoutuksessa Fysioter. HY Monimen Marjo Rinne 2009: Fyysinen aktiivisuus, aivovaurio Fysioter. TaY Kvanti Marjo Wallin 2009: Vanhukset laitoskuntoutuksessa. Fysio- Fysioterapia Kvali terapeuttien ja asiakkaiden kuntoutuskertomukset JY Johanna Turja 2009: Ammatillisesti syv. lääk kuntoutus Terv.h. TaY Kvanti Raija Mäntynen 2009: Kuntoutumista edistävä hoitotyö aivohalvauspotilaiden moniamm kuntoutuksessa Pia Vähäkangas 2010: Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen. Koukkari Marja 2010: Tavoitteena kuntoutuminen Hoitotiede KY Hoitotiede OY kvantikvali Kuntoutustiede LaY kvantikvali kvali
Esimerkkejä väitöstutkimuksista 2005-10 (Tekijä, vuosi, aihepiiri, tieteenala, lähestymistapa) Hilkka Ylisassi 2009: Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet. ASLAK Ulla Salmelainen 2008: Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen Arja Piirainen 2006: Asiakkaan ja asiantuntijan suhde fysioterapiassa. Elsi Veijola 2009: Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja oma kasvatustiede HY kasvatustiede TY kasvatustiede HY kasvatustiede kvali- ura TY kvanti kvali kvali kvali Minna Törmänen 2008: Oppimisvaikeuksien kuntoutus erityisped HY kvanti A-L Hännikäinen-Uutela 2004: Yhteisökasvatus vaikeasti päihderiippuvaisen kuntoutuksessa Salla Sipari 2008: Kuntouttava arki lapsen tueksi kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rak. Rainer Grönlund 2010: Pitkään kotona kuntoutuksen avullako? Vanhusten kuntoutus erityisped JY erityisped JY sosiaalityö TY kvali kvali kvali Minna Mattila-Aalto 2010: Osallisuus päihdekuntoutuksessa sosiaalityö HY kvali
Esimerkkejä väitöstutkimuksista 2005-10 (Tekijä, vuosi, aihepiiri, tieteenala, lähestymistapa) Maarit Virta 2010: ADHD-aikuisen psykologinen kuntoutus Mirja Hätinen 2008: Työuupumuksen hoitaminen työntekijäin kuntoutuksessa Nordling Esa 2007: Skitsofreniapotilaiden kuntoutusreitit Valkonen Jukka 2007: Masennus, psykoterapia ja tarina Jorma Karttunen 2009: Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 65 v täyttäneiden toimintakykyyn Mika Pekkonen 2010: Terveyteen liittyvä elämänlaatu kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa Jorma Mäkitalo 2005: Työhyvinvointi vanhainkodin muutoksessa Matti Haapakoski 2009: Laitoskuntoutuksen vaikutukset työkykyä uhkaavaan lihavuuteen ja psykologia HY psykologia JY psykologia TaY sosiaali- psyk HY lääketiede KY lääketiede HY lääketiede HY lääketiede KY kvanti kvanti seka kvali kvanti kvanti kvali kvanti
Kuntoutuksen tutkimuksen sisällöllisiä painotuksia? Kuntoutuspolitiikan ja kuntoutus- ja palvelujärjestelmän tutkimus Ammatillinen ja työkykyä ylläpitävä kuntoutus Ikääntyvän ä väestön kuntoutus t Sairausryhmäkohtainen kuntoutus aivovaurion jälkeinen kuntoutus mielenterveys- ja päihdekuntoutus Lasten ja nuorten kuntoutus, perhetyö yms
Kuntoutuspolitiikkaa ja järjestelmää koskeva tutkimus (= makro) Lähtökohdaksi OECD:n raportti Suomesta: OECD: Sickness, disability and work. Vol. 3: Denmark, Ireland, Finland, the Netherlands tilastot, julkaisut, asiantuntijahaastattelut ammatillisen kuntoutuksen pirstaleisuus ja työvoimapalvelujen riittämätön fokus ammatillisessa kuntoutuksessa
Kuntoutuspolitiikkaa ja järjestelmää koskeva tutkimus: esimerkkejä (1) Lääkinnällinen kuntoutus. Valtiontalouden tarkastusvirasto, tuloksellisuuskertomus 193/2009 asiantuntijahaastattelut, nettikyselyt turvaako lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaus ja organisointi palvelujen saatavuuden? yhteistyön toimimattomuus, hoitoketjujen katkeaminen, kuntoutuksen koulutusta tarvitaan; Kunk:n roolia aktivoitava Kuntoutuspolitiikkaa koskevaa tutkimusta Kansalaisten yhdenvertaisuus kuntoutuksen lakiviidakossa (aineistona lait ja asetukset); TaY Kuntoutuksen institutionaaliset ja poliittiset rakenteet ja valtionhallinnon pyrkimykset kuntoutuspolitiikan kehittämiseen; TaY Alueellinen organisointi ja hallinta kuntoutuksessa; TaY Kuntoutustoimenpiteiden allokointi (Suoyrjö ym.) Kuntoutuslaitosselvitys 2009 (STM)
Kuntoutuspolitiikkaa ja järjestelmää koskeva tutkimus: esimerkkejä (2) Kelan kuntoutusta koskevat rekisteritutkimukset - kuntoutuspalveluja saaneiden rekisteriseurannat (mm. ASLAK; tules-kuntoutus) (mm. Suoyrjö, Hinkka, Vahtera; Lind) - ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden työtilanteen kehitys ja työssä oloa ennakoivat tekijät (mm. Suikkanen, Lindh, Linnakangas) - kuntoutuksen kohdentumista koskeva tutkimus (Kuntoutussäätiö) Kelan kehittämishankkeiden yhteydessä tehty kuntoutuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia koskeva tutkimus esim. vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke: asiakkaiden käsitykset ja kokemukset; palveluntuottajien ja terapeuttien arviot
Ammatillinen ja työhön kuntoutus Esimerkkejä (1) Työeläkekuntoutus Työeläkekuntoutuksen toimivuustutkimus (Gould ym.; ETK, KS, LY) rekisteritiedot, asiakaskyselyt Työeläkekuntoutuksen vaikutus kuntoutujien työllisyyteen ja kustannukset (Juha Tuomaala) Kelan ja työhallinnon työ(hön)valmennus Työ(hön)valmennus Kelan ja työhallinnon toimintana: nykytila ja kehittämistarpeet (Härkäpää ym., KS) rekisteritiedot; toteuttajakyselyt; asiakaskyselyt
Ammatillinen ja työhön kuntoutus: esimerkkejä (2) ESR-projektit: monitasoisia arviointeja ja kehittämistyötä eri toimintamuodoista (sekä pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten työnhakijoiden tai työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden kuntoutus) vrt. pitkäaikaistyöttömät nuoret toimijanäkökulmasta: mm. omat tavoitteet vs. aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteet (Wrede-Jäntti 2010)
Työkykyä ylläpitävä kuntoutus: esimerkkinä ASLAK- kuntoutuksen tutkimus (1) Useita tutkimuksia 2004-2010: ASLAK-kuntoutuksen rekisteritutkimus (Suoyrjö ym) pientyöpaikkojen Aslak, 4-5 v. seuranta (Turja 2009) pilottitutkimus, 5 vuoden seuranta (Holopainen ym. 2004) selkä- ja Aslak-kurssit, 3 v seuranta (Kurki 2004) vaikutusten eri ulottuvuudet (Tirkkonen & Kinnunen 2010) kehittämisen näkökulma (keh työn tutkimus) (Ylisassi)
Esimerkkinä ASLAK-kuntoutuksen tutkimus (2) Mikä voisi selittää eräiden tutkimusten vähäisiä vaikutuksia tai tulosten selviä eroja? Rekisteritutkimus: vertailuryhmän muodostamisen ongelma? useiden vertailuryhmien mahdollisuus? Mitä tiedetään aslak-kurssien toteutuksen eroista eri palveluntuottajilla? Mitä tiedetään kuntoutujaryhmien eroista? Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä? Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (Kela): vaihtoehtoisia toimintamalleja
Vanhusten ja ikäihmisten kuntoutus: esimerkkejä tutkimushankkeista Kelan IKÄ-hanke, geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke (Hinkka ym) verkostopohjainen työ; Kelan rooli vanhusten kuntoutuksessa? eri tutkimusasetelmin; kvanti-kvali; myös taloudellinen arviointi avomuotoisten kuntoutusmuotojen kehittäminen (Pitkälä ym) psykososiaalinen kuntoutus, taide jne. tutkimusprotokolla (2010) Alzheimerin tautia sairastavien kotona asuvien vanhusten fyysisestä kuntoutuksesta; taloudellinen arviointi avo- ja kotikuntoutuksen kehittäminen (rintamavet; sotainv) (Laukkanen ym.): mm. keinutuolikuntoutus (koeasetelma) teknologia tukemassa dementiaa sairastavien kotona selviytymistä (Topo)
Vamma- tai sairausryhmäkohtainen kuntoutuksen tutkimus: esimerkkejä Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus (Duodecimin ja Akatemian konsensuskokous 2008) vaikuttavuutta koskevia katsauksia, tutkimustarpeita ja toiminnan kehittämistarpeita (aivovammojen ja avh-kuntoutus; fysio-, toimintaja puheterapia; neuropsykologinen kuntoutus) Mielenterveys- ja päihdekuntoutus, psykoterapia Helsingin psykoterapiaprojekti (Knekt ym) psykoterapia ja sairauspoissaolot kuntien työntekijöillä (Vahtera ym 2009) yhteisökuntoutus päihde/huumeongelmaisille (Santala) skitsofreniaa sairastaneiden työllisyys (Honkonen ym 2007) mielenterveyskuntoutujien klubitalotutkimukset (KS)
Lasten ja nuorten kuntoutuksen tutkimus: esimerkkejä Kelan perhekuntoutuksen kehittämishankkeiden arviointitutkimukset (LY, KS) Vaikeavammaiset lapset ja nuoret Kelan (ja muussa) kuntoutuksessa (LY, KS) perhekuntoutus (MLL) FASD-lasten perhekuntoutus, äiti-vauvaparit (esim. Pojulo, Andersson) Moniamm. perhetyö (OY; Veijola 2004) perhekuntoutus vs. perhetyö Kasvatuksen ja kuntoutuksen kokonaisuus, esim. JY esim. ryhmäm. konduktiivinen kasvatus (Uotinen); autistisen lapsen vuorovaikutus ja leikki (Kangas)
Lisääntyykö tieto vaikuttavasta kuntoutuksesta? satunnaistettujen koeasetelmien tarpeellisuus myös kuntoutuksessa; toteutukseen liittyvät vaikeudet systemaattisten katsausten ongelmat (mm. suuri variaatio kuntoutusmuodoissa) kvasikokeellisten asetelmien vertailuryhmäongelmat (tarvittaisiin useita rinnakkaisia vertailuryhmiä) laadullisen vaikuttavuustutkimuksen tarpeellisuus ns. vaihtoehtoisten tulkintojen mahdollisuus jää usein arvioimatta (syntyikö tulos muusta syystä )? tiedämmekö johtopäätösten kannalta riittävästi oleellisista tekijöistä arvioidussa toimintamallissa?
Ratkaisuehdotukset ennallaan toimeenpanon ja prosessin arviointi tärkeää tässä seminaarissa useita hyviä avauksia siihen suuntaan voimien yhdistäminen monimenetelmäiset tutkimukset monitieteiset tutkijaryhmät eri tutkimusten välisten yhteyksien entistä määrätietoisempi luominen: yksittäisten tulosten sijasta tutkimusten muodostama verkko
Kuntoutuksen tutkimus tietoa lisäävää ja/vai myös kuntoutustoimintaa tai yhteiskunnallisia käytäntöjä uudistavaa? Siirtyvätkö tutkimuksen tulokset kuntoutuksen käytäntöihin tai yhteiskunnallisiin ratkaisuihin? Miten tutkimustieto saavuttaa kuntoutusalan toimijat ja yhteiskunnalliset päätöksentekijät? Esimerkkinä työurien pidentämistä koskeva keskustelu: työhyvinvoinnin kehittäminen työterveyshuollon toimintamuotojen kehittäminen entä työkykyä kehittävän ja työssä jaksamista tukevan kuntoutuksen rooli?