N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i t o r O y : n s u o r i t t a m a n v i r a l l i s e n n ä y t t e e n o t o n p e r u s t e e l l a 5. 11. 2 0 0 8 6 2 3 5. 9 2 5 ' / 2 9 4 6. 1 3 1 ' E U R E F - F I N ( ~ W G S 8 4 ) J o e n s u u P i e l i s j o k i, I l o s a a r e n l a g u u n i 0 4. 3 3 1 P i e l i s j o e n s u u a l u e Vu o k s e n v e s i e n h o i t o a l u e t i l a a j a n s u o r i t t a m a n n ä y t t e e n o t o n p e r u s t e e l l a j a p o h j a u t u u t i l a a j a n i l m o i t t a m i i n t i e t o i h i n n ä y t t e e n o t t o - p a i k a s t a Näytteenottaja: Juha Miettinen (Ecomonitor Oy) Rantavesitodistus sisältää tuloksia: x päällyslevänäytteestä (piilevät) leväkukinnan näytteestä uimarantavesitutkimuksesta (mikrobiologinen laatu) Laatuluokka Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Piilevänäytteen IPS-indeksiluku*: 16,3 *Veden laatuluokka perustuu ympäristöhallinnon ja vesienhoidon käyttämään IPS-indeksiin ( Indice de Polluo-Sensibilité Spécifique, Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta. 16,3 Vesistön tyyppi: Erittäin suuret kangasmaiden joet. Todistuksen antaja: Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU Todistuksen tilaaja: Jeppe Jääkarhu Länsikatu 15 80110 Joensuu Juha Miettinen Todistuksen antamispäivä: 17.4.2009 Suositeltava seurantanäytteenotto: Vuonna 2011-2014 Menetelmät noudattavat standardeja SFS-EN 13946 ja SFS-EN 14407
Rantavesinäytteen piilevälajisto Rantavesinäytteestä on määritetty 439 kpl piilevien kuoria lajilleen. Lajeja on tunnistettu näytteestä 42 ja runsaimmin ovat edustettuina seuraavat piilevälajit (5 runsainta): Achnanthes minutissima 43,1 % Fragilaria construens 8,4 % Aulacoseira subarctica 5,2 % Fragilaria capucina var. vaucheriae 3,9 % Tabellaria flocculosa 3,6 % Tämän näytteen lajisto ilmentää erityisesti seuraavia vedenlaadun ominaisuuksia: Ilosaaren laguuni: Lajisto osoittaa happamuudeltaan neutraaleja ja lähinnä vähäravinteisia olosuhteita. Lajisto on pääasiassa tyypillisiä vähäravinteisten ja vähähumuksisten vesien lajeja, joita esiintyy yleisesti sekä jokien että järvien rantavyöhykkeillä kiinnittyneinä. Lisäksi noin 10 % lajistosta on planktisia lajeja, jotka kertovat järvimaisen altaan olosuhteista. IPS-indeksin mukaan päällyslevästön tila on hyvä. Lajisto osoittaa hieman kohonnutta ravinnetasoa, minkä vuoksi IPS-indeksi ei saavuta erinomaista tasoa. Tabellaria flocculosa Aulacoseira subarctica Achnanthes minutissima Fragilaria construens Fragilaria capucina var. vaucheriae 2/8
Vertailutietoa: Vesistöjen ekologinen tila Suomessa Huono Tyydyttävä Välttävä Hyvä Erinomainen 100 % 80 % 14 30 60 % 40 % 20 % 0 % 38 33 10 4 42 22 5 1 JOET JÄRVET Pintavesien ekologinen tila / muu asiantuntija-arvio järvien ja jokien kappalemäärien mukaan Suomessa. Lähde: Ympäristöhallinto, www.ymparisto.fi/vesienlaatu Ve s i s t ö n f y s i k a a l i s - k e m i a l l i n e n v e d e n l a a t u Pielisjoen vedenlaadusta on olemassa paljon tietoa. Ympäristöhallinto on tutkinut Pielisjoen vedenlaatua mm. Ilosaaren yläpuoliselta rautatiesillalta vuodesta 1972 lähtien (255 näytteenottoa). Pielisjoki vesimuodostumana on luokiteltu fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi vuonna 2007 ( hyvä saavutettavissa oleva tila, koska Pielisjoki on koskien rakentamisen takia ns. voimakkaasti muutettu vesimuodostuma). OIVA-tietokannan aineistosta on poimittu graafisiin esityksiin kokonaisfosforin pitoisuus (kok P), kemiallinen hapenkulutus (KHK) ja näkäsyvyys (kts. kuvat alla). Kok P kertoo veden ravinnetasosta (rehevyydestä), KHK lähinnä orgaanisen aineksen määrästä (veden väri), ja näkösyvyys veden kirkkaudesta (läpinäkyvyys). Kuvistä nähdään, että Pielisjoen ravinteisuus rautatiesillan kohdalla on ollut melko alhaisella tasolla (vähäravinteinen) 1990-luvulta lähtien. Kemiallinen hapenkulutus näyttäisi hieman nousseen 2000-luvulla, mikä kertoo lisääntyneestä humusaineiden liukenemisesta Pielisjoen laajalta valuma-alueelta. Näkösyvyys on keskimäärin pysytellyt noin 1,5-2 metrin tasolla. 3/8
kok P mikrog/l 100 Fosforipitoisuus rautatiesilta 80 60 40 20 0 1972 tammikuu 1978 1983 1988 kesäkuu 1994 1999 toukokuu 2005 marraskuu 2010 KHK mg/l 20 Kemiallinen hapenkulutus rautatiesilta 1972-2008 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1972 tammikuu 1978 1983 1988 kesäkuu 1994 1999 toukokuu 2005 marraskuu 2010 m Näkösyvyys rautatiesilta 1972-2008 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1972 tammikuu 1978 1983 1988 kesäkuu 1994 1999 toukokuu 2005 marraskuu 2010 4/8
U i m a r a n t a v e s i t u t k i m u k s e n t u l o k s i a : Tutkimusta uimaveden mikrobiologisesta laadusta ei tehty. L e v ä k u k i n n a n m ä ä r i t y s t u l o k s i a : Leväkukintaa Leväkukinnan aiheuttaja(t): Leväkukinta saattaa sisältää myrkyllisiä kantoja Leväkukinnan aiheuttajan ei tiedetä tuottavan myrkyllisiä kantoja x Ei näkyvää leväkukintaa Tutkimusta ei tehty A r v i o t u l e v a i s u u d e n k e h i t y k s e s t ä t a i r i s k i t e k i j ö i s t ä Humuspitoisuuden nousu saattaa johtua valuma-alueella tapahtuneista muutoksista, kuten metsien ja soiden ojituksista. Lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa humusaineiden pitoisuuksiin Pielisjoen 2 erittäin laajalla valuma-alueella (21.628 km ). Tutkittu levänäyte osoittaa hyvää tilaa Ilosaaren laguunin rannassa. Tiedossa ei ole uhkatekijöitä rannan vedenlaadulle tai ekologiselle tilalle lähitulevaisuudessa. Paikallisia rannan laatua väliaikaisesti uhkaavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi laajat rakennustyöt ja maan siirrot lähellä rantaa. S u o s i t u k s i a j a t k o t o i m e n p i t e i k s i Rannalla on tarvetta seuraaville hoitotoimenpiteille: x Rannalla ei ole tarvetta erityisille hoitotoimenpiteille. Joensuussa 17.4.2009 Juha Miettinen, FT Ecomonitor Oy 5/8
L i i t e 1 : M e n e t e l m ä t Rantavesitodistus perustuu rantavyöhykkeestä otettuun levänäytteeseen, josta tutkitaan rantavyöhykkeen kivillä kasvavat piikuoriset levät eli piilevät (Bacillariophyceae). Levänäytteestä tutkitaan laboratoriossa vedenlaatua ilmentävät piilevälajit. Nämä antavat tiedon vesistön tilasta näytteenottohetkeä edeltävinä kuukausina. Piileväanalyysiä on käytetty pitkään ympäristön tilan arvioinnissa, ja vesienhoidon sääntelyn kehityttyä se on entisestään yleistynyt. Piilevät ovat mikroskooppisen pieniä piikuorisia yksisoluisia leviä, jotka keijuvat vesipatsaassa sekä kasvavat kivillä, kasveilla ja vesistöjen pohjassa. Eri lajit viihtyvät erilaatuisissa vesissä ja erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Piilevien kuoret säilyvät myös hyvin järvisedimentissä, joten näiden piilevien lajisuhteiden tutkimuksella voidaan selvittää myös järven luonnontila ja kertoa piilevien elinympäristössä tapahtuneista muutoksista (paleolimnologinen tutkimus). Rantavyöhykkeen näytteestä poistetaan orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistetaan kestopreparaatti piilevämääritystä varten. Preparaatin valmistuksessa ja piilevien määrityksissä noudatetaan seuraavia ohjeita ja standardeja: - Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007). Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa - menetelmäohjeet. Ympäristäopas 2007. - SFS-EN 13946 (2003). Water quality - Guidance standard for the routine sampling and pretreatment of benthic diatoms from rivers. - SFS-EN 14407 (2005). Water quality - Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. Piilevien määritys ja nimistä noudattavat seuraavia teoksia: - Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. (1986-1991). Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart. - Lange-Bertalot, H. (2001). Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto. 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. - Krammer, K. (2002) Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K.G. Määritystulosten pohjalta lasketaan IPS-indeksiluku (Indice de Polluo-Sensibilité Spécifique, Cemagref 1982), jota ympäristähallinto ja vesienhoito käyttävät. IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta. Suomessa alun perin virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin arvoina. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville noudattavat Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeistusta Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen (15.1.2008). 6/8
L i i t e 2 : N ä y t t e e n o t t o p a i k a n j a v e s i s t ö n s i j a i n t i Maanmittauslaitos, lupa nro 548/MML/09 7/8
Maanmittauslaitos, lupa nro 548/MML/09 8/8