ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Asuntotuotannon haaste nro 1 Energiatehokkuus ja päästöttömyys Talojen rakenteet, ikkunat, ilmastointi ym. Talojen sijoittaminen, suuntaaminen Lämmitysjärjestelmä Liikkumistarpeet Ympäristön ja palvelujen toimivuus Community, polis, sosiaaliset verkostot, kulmakunta, kyläyhteisö, yhteisöllisyys Rakennusmääräykset, tontinluovutusehdot, opastus ja ohjaus Koskee myös olevaa rakennuskantaa ja peruskorjausta!
Valtakunnalliset normit kovia Rakennettu ympäristö vastaa 40% energiankulutuksesta ja päästöistä Passiivitalot, 0-energiatalot, energiaa tuottavat talot (seinäpaksuudet, ikkunoiden suuntaus, pienilmasto, ilmastoinnin lämmön talteenotto, primäärienergiaratkaisut) Investoinnit halpenevat koko ajan (2-5% kalliimpaa) ja takaisinmaksuaika lyhenee energianhinnan mukaan (5-10v.)
Vaasan asuntomessualue hyödynsi sedimenttilämpöä ja vanhaa kaatopaikkaa
Tarvitaan tiiviin rakentamisen malleja, jotka ovat kilpailukykyisiä haja-asumisen kanssa.
Ekokortteleita lähiöiden sijaan
Haaste 2: hajarakentamisen hillitseminen Hajarakentamisen työntövoimat?
Mikä on kaupungin viehätys? Mikä pikkukaupungin? Miksi kyliä ihannoidaan? Kuinka monelle maaseudun rauhaa riittää?
ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Tilastokeskuksen pitkän aikavälin trendiennusteen mukaan Suomessa on 40 vuoden kuluttua 1,6 miljoonaa yli 65-vuotiasta (nyt 0,9 milj.) Ikäihmisten määrä kasvaa aina 30-luvun puoleenväliin asti 12% yli 80-vuotiaista on dementikkoja, jotka eivät enää pärjää kotona Lähes puolet ikäimisistä asuu yksin! ja suurin osa taajaman ulkopuolella omakotitalossa! ja miehiä! Mistä omaishoitajat? Miten kuntien talous kestää kotipalvelun? Miten muuttokiertoa taajamiin voidaan edistää? Kyläyhteisöt ovat nykyisin vanhusystävällisempiä kuin kaupungit entä tulevaisuudessa? Onko VANHUSTAAJAMA hyvä profiili? (esim. Ristijärven kunta) Kotkailmiö: eläkkeelle jääneitä muuttaa halvempiin asuntoihin keskustaan ja samalla jää rahaa matkusteluun Samalla ulkomaalaisväestön osuus kasvaa (mm. hoivatyö!): netto 15 000 / v. = 25 000 sisään, koska 10 000 suomalaista muuttaa vuosittain ulkomaille 10% suomalaisista on ulkomaalaisia v. 2040
ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Hämeenlinnan uusi palvelukeskus ja vanhusasumisen konsepti Sekoittava esimerkki otettu hyvin vastaan: vanhusten palvelukeskus yhdistettiin kotihoitoasuntoihin ja vanheneville pariskunnille tarjottuihin omistusasuntoihin: pariskunnat muuttivat, jolloin toinen voi jatkaa asumista kotona, jos toinen joutuu palvelukeskukseen Korkeatasoinen, esteetön ja suojaisa piha saanut kiitosta kohtauspaikkana oleskeluun, tuttujen ja muiden vanhusten tapaamiseen Vanhusten asuntojen esteettömyys ja turvallisuusremontoinnit käynnistymässä (katetut sisäänkäynnit, rappuset, kylpyhuoneet jne.), -vähävaraisille tukea tarjolla, virkamiehet ei osaa hakea Ns. palveluasunnossa asunto = 500 /kk ja palvelu 3000 /kk >>> ennaltaehkäisyn tärkeys, mutta miten se hoituu yksin, hajallaan asuvan ikäpolven kanssa? ARA:n rahoituksessa etusijalla KUNTAYHTEISÖT
ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Kuntaliitto tutkinut ulkomaisia esimerkkejä: eristämistä vai keskittämistä vai hajauttamista Palvelu- / laitoslähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja omatoimisuuteen voimavarana Hollannissa korostuu YHTEISÖLLISYYS ja YHDESSÄ ARKISTEN ASKAREIDEN TEKEMINEN HOITOMUOTONA (pieniä yksityisiä hoitokoteja) Kodinomaisuus, arvokkuus, kohtauspaikat ja kosketus ulkomaailmaan: esim. vanhainkodin keskellä vihreä puutarha, jossa voi seurata vuodenaikojen vaihtumista, jos ei enää itse kykene ulos Ydinkysymys: Missä ja miten te haluaisitte viettää vanhuutenne?, -sillä kohderyhmä on täällä tänään!
Kenelle rakennamme? LÄNSI-UUDENMAAN PALVELUASUMIS- JA RYHMÄKOTIPAIKKOJEN TARVE YLI 75-VUOTIALLE (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) trendiennuste 2008 1 800 n. 90% kotona 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 tehostettu palveluasuminen n. 5-6% ikär. = avohoidon ympärivuorkautinen tukiasuminen muistisairaiden ryhmäkodeissa (vanhainkodeissa) ja laitohoidossa n. 3% ikär. 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Kenelle rakennamme? MUISTIHÄIRIÖISTEN OSUUS ~30% YLI 85 -VUOTIAISATA -näistä noin puolet asuu yksin! 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 muistihäiriöisiä yli 85-vuotiaita joista lähes 50% asuu yksin! 2036 2037 2038 2039 2040
Miten trendi pidetään yllä? Miten trendi käännetään? VÄESTÖENNUSTEITA 2009-2040 (Tilastokeskus 2009) 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 +TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI 2009 15 000 10 000 5 000 0-5 000 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå
Väestörakenne ja muuttoliike Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS trendiennuste 2008 130 000 120 000 110 000 Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennuste merkitsee n. 22 000 asukasta muuttovoittoa 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 85-75 - 84 65-74 20-64 0-19 2037 2038 2039 2040 JAKAUMA?: > 7 000 yli 65 v. > 15 000 keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > 5 000 luovaa luokkaa > 5 000 white movea > 5 000 ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus 67 000 as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n. 20 000 nykykannassa asuvaa asukasta
ASUNTORAKENNUSKANNAN KEHITYS 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Siuntio Raasepori Nu-Pu Lohja Karkkila Karjalohja - Karislojo Inkoo - Ingå Hanko - Hangö 1 000 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
ASUNTORAKENNUSKANNAN LISÄYS 1990-2008 = 18v. - Asuntokannan lisäys kuvaa likimain rakentamisvauhtia 600 000 40 000 500 000 35 000 30 000 400 000 25 000 300 000 20 000 KASVU KASVU/v. 200 000 15 000 10 000 100 000 5 000 0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio 0
RAKENNUSKANNAN KASVU/v. (1990-2008) PER asukas vuonna 2000 0,040 0,035 0,030 0,025 k-m2 0,020 0,015 0,010 0,005 0,000 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio
Rakennuskannan lisäyksen jakautuminen vanhoille ja uusille asukkaille 1990-2008 - keskimääräisellä asumisväljyydellä laskettuna 600 000 500 000 400 000 k-m 2 300 000 uusille asukkaille välyyden kasvuun 200 000 100 000 sisältää myös tyhjäksi ja kakkosasunnoiksi muuttuvan asuntokannan: vaihetelee kunnittain 0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi- Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Rakennuskannan lisäys 1990-2008 = 18v.
ASUMISVÄLJYYDEN KEHITYS 70,0 60,0 k-m2 / as. 50,0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 40,0 30,0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Asuminen ja vapaa-ajan asuminen AKO Länsi-Uudenmaan kunnissa 2008 / Boende och fritidsboende i AKO Västra Nylands kommuner 2008 14000 12000 10000 9055 Määrä (kpl) / Antal (st.) 8000 6000 7701 6173 Pientalo / Småhus Rivitalo / Radhus Kerrostalo / Höghus Vapaa-ajan rakennus / Fritidsbostad 4000 2856 2644 2862 2709 2337 2236 2427 2108 1842 2000 757 930 966 829 146 133 564 72 22 388 61 105 266 518 171 24 3 85 22 8 0 Hanko / Hangö Inkoo / Ingå Karjalohja / Karislojo Karkkila / Högfors Lohja / Lojo Kunta / Kommun Siuntio / Sjundeå Nummi-Pusula Raasepori / Raseborg
Rakennetaanko 30 vuodessa toinen Länsi- Uusimaa?! Asumisen kaavavaranto 2008: 2,8 milj.k-m 2 (~50% kannasta) Keskimääräisen asumisväljyyden on oletettu kasvavan vuoteen 2040 vielä 20% (52 > 62 k- m 2 / as.) Asumisväljyys ja trendiennusteen +15 000 uutta asukasta tarvitsee 2,1 milj. k-m 2 eli kaavavaranto riittää mutta se sijaitsee osin väärissä kunnissa ja paikoissa Liikennehankkeiden + 67 000 asukasta (+ 52 000 lisää ed.) tarvitsee lisää 3,2 milj. k-m 2 Teoreettinen lisäkaavoitustarve = 2,5 milj. k-m 2 = 50% rakennuskannasta, jos kaikki kaavavaranto käytetään ensin Liikennehankkeiden* tuottama max rakennuskannan lisäys = 5,3 milj. k-mk 2 eli ~nykyinen asuntorakennuskanta! LU-MAL alueella myös kakkosasuntokanta ja tyhjilleen jäävä asuntokanta on paikoin huomattava (Hanko, Pohja, Tammisaari?) Tulossa kaavavarannon käyttöönoton ja kaavoitustarpeen vaiheittainrakentamistarkastelu aluetyypeittäin ja kunnittain * (Lännentiet ja Länsirata)
Mistä matkustajat raideliikenteeseen? Kaikkien raideliikennehankkeiden väestö- ja työpaikkapohja Liikennehankkeiden, Lännentiet ja Länsirata, mahdollistama / edellyttämä kasvu vuoteen 2040: Asukkaita: + 67 000 (+ 64%) Mikä osuus voi olla kotimaan muuttoa? PKS:n muuttoliike: pendelöijät, yrittäjät, luovaluokka Hgin kantakaupungin läpiajoliikenteen rasittamien kaupunginosien asukkaita n. 50 000 Eläkeläiset (?) Keitä ovat työntekijät? Työperäinen maahanmuutto? Mitä positiivinen avautuminen edellyttää? Työpaikkoja: + 24 000 (+ 60%) Mitä nämä työpaikat ovat??!! Mitä jos LU:n 10 000 teollisuustyöpaikkaa lopettavat? Yhteiskunnan palvelusektoria ei voida merkittävästi kasvattaa? Suomen alueiden työpaikkakehitys ei voi perustua kaupan työpaikkojen lisääntymiseen Kaupan orastavat, uudet muodot voivat romahduttaa kaupan työpaikat?
RYHMÄTYÖSKENTELY 1. Sijoitetaan trendiennusteen muuttovoitto 22 000 uutta asukasta seudulle 2. Vanhassa kannassa asumisväljyyden kasvu 20%:lla merkitsee uutta rakentamista noin 20 000 asukkaalle: -millaista? 3. Visioidaan ja sijoitetaan enemmän apua tarvitsevien seniorien asuminen 4. Lisätään liikennehankkeiden asukasmääriä maun mukaan: maksimimitoitus 67 000 asukasta merkitsee lisää asuntoja 47 000 asukkaalle
Sijoitettavat väestönosat 1. 6000 yli 65 vuotiasta pariskuntaa (1000 erityisasumiseen, alla) 2. 5000 luovan luokan edustajaa PKS:lta 3. 5000 as. lapsellisissa pariskunnissa (white mowe) 4. 5000 ulkomaalaista 5. + 20 000 asukasta uusiin asuntoihin nykykannasta: 8 000 yli 65 vuotiasta 8 000 asukasta lapsellisissa pariskunnissa 4 000 nuorta aikuista 6. Lisäksi erityishoivaa- ja asumista tarvitsevat seniorit: 650 tehostettuun palveluasumiseen 400 muistihäiriöisten ryhmäkoteihin Miten järjestätte muiden 1000:n yli 85-vuotiaan muistihäiriöisen asumisen? (puolet asuu yksin omakotitalossa) Keitä olisivat + 43 000 liikennehakkeiden max -mitoitusasukasta? sijoittakaa mielenne mukaan mutta perustelkaa muuttajan motiivi (elinkeino), alueen houkuttelevuus ja lähtöpaikan realistisuus!
Asukastyyppi kohde kartalla: 1. Millaista asumista tarjotaan? Kuvaile aluetta? 2. Kuka rakentaa? Ja millä rahalla? 3. Mikä tekee houkuttelevaksi ja hyväksi juuri tälle asukastyypille? 4. Miten liikkumistarpeet on minimoitu? 5. Miten alue liittyy muihin taajamiin ja keskustoihin? 6. Miten yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen toimivuus on ajateltu? 7. Miten kaavaratkaisun ja rakenteiden energiatehokkuus ja päästöt on minimoitu?
Ehdotetaan yhteisiä hankkeita ja kehityskohdeverkostoja: Senioriasuminen Energiatehokkaat alueet Ekologiset koealueet Energiasaneeraus
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen, Pekka Puistosalo, Leena Iso-Markku, Katariina Haigh, Risto Kärkkäinen, Kukka-Maaria Luukkonen, Elina Pekkarinen, Iiris Koivula
I: Yli 65-vuotiaiden määrän kasvun vaikutuksia v. 2030-2040 Kaupunkikuva elävöityy: Kasvanut seniorien määrä lisää asukasryhmiä, joilla on enemmän vapaaaikaa, jolloin kaupunkimaisten palvelujen (kahvilat, kauneushoitolat, kuntosalit ym.) kysyntä kasvaa samalla kun senioriväestöä on muuttanut keskustoihin Golfin kysyntä kasvaa: Seniorien asuntokysyntä kohdistuu lähelle harrastusmahdollisuuksia, esim. Pohjan kirkonkylään Kakkosasuntoja muuttuu pysyviksi asunnoksi: esim. Hangossa ja Tammisaaressa Mahdollisuus eheyttämiseen ja tiivistämiseen: Pihapiirien uudisrakennusten kysyntä kasvaa, kun halutaan muuttaa lähelle lastenlapsia. Markkinoille pitäisi kehittää pienten, senioreille soveltuvien omakotitalojen malleja, jopa siirrettäviä. Toteutumisen edistäminen edellyttää MUUTOKSIA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN (esim. Lohjalla) ja kaavallista uusajattelua (esim. rintamamiestalotontit). Vantaan Itä-Hakkila on hyvä esimerkki kehityksestä.
Mihin? Millaista? Palvelujen, päivittäistavaroiden, apteekin ja terveyskeskuksen läheisyys korostuvat sijoittumisessa asukkaan itsenäisyyden ja kunnan palvelukysynnän odotusarvon kannalta Hyvät liikkumismahdollisuudet myös joukkoliikenteellä Sijoittuminen taajamiin lisää mahdollisuutta liikkua jalan ja pysyä omatoimisena pidempään Tiivis ja matala rakentaminen (max 2 kerrosta), esim. Kiviniemen ranta Yhteisöllisiä taloja, jolloin saadaan synergiaa palveluihin ei yksipuolisesti vain asumista ja senioreille suunnattua
Potentiaalisia kohteita senioreille suunnatun elinkaariasumisen uudisrakentamiseen Lohjan keskusta Lohjan Moisionpellon reservipotentiaali: asukasrakenteeltaan sekoittunut alue Taajamaradan asemien seudut: pääsee hyvin liikkumaan ja matkustelemaan Yleisesti taajama-alueille, ei erillisiin kohteisiin Siuntion hyvinvointikeskuksen yhteyteen, esim. yksityisiä vanhuspalveluja
Noin 8000 nykyisessä rakennuskannassa asuvan asukkaan ikääntymishaaste asuntokierto Suuri osa (tehdään YKR analyysi) ikääntyy omakotitaloissa ja haja-asutusalueella. Nyt lähes puolet ikääntyy yksin, erityisesti miehistä. entä 20-vuoden kuluttua? Kaksi tavoitetta: 1. Asumisen mahdollistaminen keski-iän kodissa mahdollisimman pitkään 2. Mahdollisuus muuttaa läheiseen kylään tai keskustaan: pienempään asuntoon, helppohoitoisempaan asumiseen, lähemmäksi palveluja ja muita asukkaita TARVITAAN: edullisia vuokra-asuntoja ja muuta edullista asuntotuotantoa asunnonvaihtoon ja muuttamaan auttamispalveluja, vanhan asunnon tyhjennyspalveluja tiedotusta uusista asumismahdollisuuksista
II: Luovaa luokkaa ja vaihtoehtoehtoihmisiä houkuttelevat kohteet Nykyinen rakennuskanta: Vanhat ruukkimiljööt ja muu teollisuushistorian rakennuskanta: Fiskars, Billnäs, Tammisaari, Bromarv, Hanko, Lohjan Virkkala, Karkkila Myös Karjalohjan kulttuuritaustat ja Nummi-Pusulan maalaismiljööt Sammatin Steiner-filosofiapalvelujen vetovoima Karkkila aikamme aleksiskiven kotipaikkana Esim. Mustion ruukin osayleiskaava Ikääntyvän väestönosan asumiskierron mahdollistaminen tuo markkinoille vanhaa rakennuskantaa näillä alueilla Uusi rakentaminen: Ryhmärakentamista Lähelle juna-asemia pienellä pihalla varustettua mutta tiivistä, yhteisöllistä Digiajan teknologian, yksityisyrittäjien ja etätyön tarvitseman infran, tilojen ja kohtauspaikkojen tarjoaminen: kohteiden markkinointi!
Identiteetit osana asumisvalintaa puitteet on aktivointi koko alueen profiilin kohoaminen Maalla mutta ei niin maalla että pelottaa. Vanhat identiteetit joihin sijoittua / rakennettu ympäristö identiteetin luojana: vanhat kartanokeskukset ja linnat, vanhat työläisasuntoalueet, Kalkkipetterin alue (myös yrityksille) Nummen kirkonkylä virallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kosketus maaseutuun elämystasolla Ruokapiirit ja tuottajien läheisyys / luomu Esimerkkejä: Linnanniityn ekokylän yhteisöllinen konsepti: yhteistilat, viljelypalstat (tutustutaan lähemmin) Svarvarsin 85ha OYK: useamman sukupolven perheyritys luomua, hevosia, terapiaa, tukityöllistämisen hyödyntäminen
III: KOOTAAN ESIMERKKIPANKKI Etsitään hyviä esimerkkejä tiiviistä, viihtyisistä asuinalueista ja rakennuksista tai konsepteista eri kohderyhmille Kerätään tähän lähde-, kuva- ja linkkilistaa
IV: KERÄTÄÄN TAULUKKO Kuntien ja eri taajamatyyppien väestötavoitteet sekä vanhemmille väestönosille suunnatun rakentamisen volyymi kuntien strategioissa Lähettäkää tiedot sähköpostilla MAL - koordinaattorille
V: MITOITUSTARKASTELU - esimerkkinä ikääntyvien asumistarpeet Lähetetään kuntiin ennen toista ryhmätyötä