Metsäntutkimus Metlan asiakaslehti Nro 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 Euroopan metsien terveystarkastus Metsän mallinnus Mystiset mykorritsat
Uutisia Lisää työtä metsäyrittäjyydellä Metla/Erkki Oksanen Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys metsätaloudessa kasvaa lähivuosina. Puunkorjuuta, kuljetusta ja metsänhoitotöiden toteutusta ohjataan tulevaisuudessa yhä enemmän metsäpalveluyrittäjille. Metsäalan kansainvälistyminen ja metsänomistajakunnan jatkuva pirstaloituminen luo uusia markkinoita toimijoille. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikössä on alkanut hanke Lisää työtä metsäyrittäjyydellä. Hankkeen tavoitteena on auttaa uusien metsäalan yritysten syntymisessä, tukea jo toimivia yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja helpottaa työttömien ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden työllistymistä metsäalan pk-yrityksiin. Hankkeessa keskitytään metsätalouden piirissä tehtävään yrittämiseen, eikä mukana ole puuta jalostava yritystoiminta. Hankealueena on Pirkanmaan maakunta. Hanke päättyy 31.12.2007. Tavoitteina on kohderyhmään kuuluvien henkilöiden neuvonta ja koulutus sekä yritystoiminnan aktivointi, jotta lisättäisiin työvoiman rekrytointia pk-sektorin yrityksissä. Hanke saa Euroopan Unionin ESR- ja työministeriön kansallista rahoitusta. Karsitun energiapuun koneellisen korjuun tuottavuutta voidaan lisätä Harvennuksilta koneellisesti korjattava energiapuu otetaan nykyään pääosin talteen kokopuuna. Karsitusta energiapuusta eli rangasta tehty hake sopii kosteutensa ja palakokojakaumansa puolesta poltettavaksi myös pienissä kattiloissa. Suuremmissa kattiloissa rankahakkeella voidaan tasoittaa kokopuu- ja hakkuutähdehakkeen laadunvaihtelua. Metlan ja Työtehoseuran yhteistyönä on selvitetty koneellisen rangan hakkuun eri menetelmiä, rankana korjuun kustannuksia, rankapuun saatavuutta sekä rangan mittausta hakkuukoneen mittalaitteella. Rankana korjuu ei aiheuta ravinnetappioita ja korjuu on täten mahdollista myös karuilta kivennäismailta ja turvemailta, mikä kasvattaa hyödynnettävissä olevaa energiapuupotentiaalia. Rangan koneellisen hakkuun tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa keräämällä hakkuulaitteeseen kaatovaiheessa useita puita samanaikaisesti ja karsimalla ja katkomalla ne yhtenä käsittely-yksikkönä. Talteen saatavan kertymän määrän pienenemisestä johtuen hakkuun tuottavuus alenee kuitenkin kokopuukorjuuseen verrattuna 10 40 %. Karsinta kasvattaa metsäkuljetuksen kuormakokoa ja parantaa lähikuljetuksen tuottavuutta 10 20 % kokopuuna korjuuseen verrattuna. Metlan työraportti on Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät hankkeen päätösjulkaisu. Hanke kuului Tekesin Puuenergian teknologiaohjelmaan. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes, Komatsu Forest Oy, Sampo Rosenlew Oy sekä Waratah-OM Oy. Julkaisu : www.metla.fi/ julkaisut/workingpapers/ 2005/mwp010.htm Länsi-Suomen metsäala tarvitsee viestintää, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä Metsäalan viestinnän pitää olla tehokkaampaa, aktiivisempaa ja asiakaslähtöisempää. Yhteistyötä tarvitaan uusien viestintäkanavien luomisessa ja vanhojen kehittämisessä. On tärkeää informoida myös maakunnallisia ja valtakunnallisia päättäjiä. Keväällä 2005 päättyneen Länsi-Suomen metsäalan yhteistyön kehittämishankkeen yhteydessä tehdyn maakunnallisille päättäjille suunnatun kyselyn mukaan metsäala on erittäin arvostettu toimiala ja päättäjillä on siitä positiivinen mielikuva. Metsäalan tunnettuus vaihtelee kuitenkin päättäjien keskuudessa melkoisesti. Kyselyyn vastanneet painottivat henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä metsäasiantuntijoiden ja maakuntapäättäjien välillä. Toisena haasteena nousi esiin yhä kansainvälistyvä toimintakenttä. Tutkimuksessa, koulutuksessa ja kaupassa on metsäalalla totuttu toimimaan kansainvälisesti, mutta nyt kansainvälisyyden haaste ulottuu muihinkin metsäalan organisaatioihin. Metsäalan toimijoiden tulisi entistä aktiivisemmin olla mukana esimerkiksi EU:n kansainvälisissä yhteishankkeissa. Yhteishankkeiden kautta on mahdollisuus saada lisää voimavaroja myös metsäalan kehittämiseen. Asia on erityisen ajankohtainen vuonna 2007 alkavalla EU:n ohjelmakaudella, koska suoraan Suomeen suunnattavat kehittämisrahat tulevat vähenemään. Kolmantena haasteena kyselyssä ilmeni uusien toimintamallien kehittäminen metsäalalle ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet. Puunkorjuuta, kuljetusta ja metsänhoitotöiden toteutusvastuuta tultaneen ohjaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän pienille ja keskisuurille yrittäjille. Länsi-Suomen metsäalan yhteistyön kehittämishankkeeseen osallistui lähes 50 eri organisaatiota Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Hankkeessa kartoitettiin toimijoiden yhteistyöintoa ja -tarpeita. Maakuntien sisällä toimijoiden välisellä yhteistoiminnalla on vuosikymmenien perinteet, mutta maakuntarajat ylittävää yhteistyötä olisi entisestään kehitettävä. Esimerkiksi eri hankkeissa saavutetut hyvät käytännöt on saatava liikkumaan paremmin yli maakuntarajojen. Lisätietoja: www.metla.fi/hanke/7140/ Metsäntutkimus 4/2005
Metsäntutkimus 4/2005 Metla/Erkki Oksanen Metla julkisti metsäsuunnitteluohjelmistostaan version verkkokäyttöön NettiMELA on sovellusvuokraustyyppinen Internet-palvelu, jolla käyttäjät voivat tehdä metsälaskelmia Metlan palvelimella olevalla MELA-ohjelmistolla. Palvelun kohderyhmänä ovat yritykset tai muut organisaatiot, jotka tarvitsevat metsälaskelmia joko omien metsiensä hoidon ja käytön suunnittelussa tai metsänomistajille tarjottavien suunnittelupalveluiden tuotannossa. NettiMELA:n avulla tutkimustulokset voidaan siirtää käytännön metsätalouteen ja sen suunnittelujärjestelmiin entistä nopeammin. Nettisovelluksiin kytkettynä MELA-ohjelmisto mahdollistaa laskentavälineiden paremman integroinnin suunnitteluprosessiin ja sitä kautta tehokkaamman tuen vuorovaikutteiselle suunnittelulle. Se tarjoaa myös entistä monipuolisempia ja yksityiskohtaisempia tietoja mm. virheiden ja riskien huomioon ottamiseen metsäsuunnittelussa. NettiMELA:a voidaan käyttää myös yleisenä laskelmajärjestelmänä. Sen avulla voidaan yhdistää joustavasti eri tietolähteitä ja malleja metsävaratietojärjestelmien sekä metsäsuunnittelun kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. NettiMELA perustuu Metlan Metsätalouden suunnittelun tutkimusoh- Väitös istutuskauden pidentämisestä kuusen paakkutaimilla jelman (MTS, 1999 2005) tutkimus- ja kehitystyöhön, joka on suunnattu ns. uuden sukupolven suunnittelujärjestelmän kehittämiseen. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline, jonka avulla voidaan tehostaa metsäsuunnittelua ja metsävarojen käyttöä. MELA:lla voidaan mm. tarkastella metsävarojen ja niiden käytön välisiä riippuvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Sen avulla voidaan myös laatia metsäalueen (metsätilan tai -yrityksen) tuotanto-ohjelmia ottaen huomioon markkinatilanne, metsänomistajan tavoitteet tai yrityksen aluehierarkia. Julkaisu: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/ mwp015.htm Käsikirja Venäjän metsäsektorista Luoteis-Venäjän metsätalouden taskutieto on Metlan Joensuun yksikön toteuttaman Idän metsätieto -hankkeen päätösjulkaisu, jossa tarjotaan tiivis kokonaiskuva Luoteis-Venäjän metsäsektorin nykytilasta. Se on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu, josta löytyy kattava kuvaus Venäjän metsäsektorin eri osa-alueista. Kirja antaa perustiedot Luoteis-Venäjän alueiden metsävaroista ja niiden hallinnasta, metsien suojelusta, käytöstä sekä hoidosta. Luoteis-Venäjän metsätalouden taskutieto on ladattavissa Internetpalvelusta www.idanmetsatieto.info, joka jatkaa toimintaansa tuottaen tietoa ajankohtaisista muutoksista Venäjän metsätaloudessa. Pekka Heleniuksen väitöskirjatyössä tutkittiin, onko kuusen paakkutaimien istutuskautta mahdollista pidentää heinäkuulle ilman merkittävää, kuivuudesta johtuvaa kuolleisuuden lisääntymistä. Samalla tutkittiin taimitarhalla jäähdytetyssä pakkasvarastossa talven yli varastoitujen taimien sulatukseen ja istutukseen liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia taimien elossa oloon ja kasvuun kun istutuskautta pidennetään keväästä kesään. Helsingin yliopistoon tehdyn väitöskirjatyön tulokset viittaavat siihen, että kasvussa olevia, hyvin kasteltuja kuusen paakkutaimia voidaan turvallisesti istuttaa myös heinäkuussa, mikäli istutusmaa ei ole poikkeuksellisen kuivaa. Tällä hetkellä paakkutaimien osuus kaikista metsänviljelyyn toimitettavista kuusen taimista on lähes 95 %. Aikaisin keväällä maa on usein kuitenkin liian kylmää taimien juurtumista ja juurten vedenottoa ajatellen. Lyhyt istutuskausi aiheuttaa myös ruuhkia sekä taimitarhoilla että istutustyöstä vastaavissa organisaatioissa. Väitöskirjatyön aineisto kerättiin vuosina 1999-2003 Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen yksikön kasvihuoneeseen, taimitarhapellolle ja läheiselle avohakkuualalle perustetuista kokeista. Julkaisu: Helenius, P. 2005. Extension of the planting period of Norway spruce container seedlings: risks related to the drought growth stage dynamics and handling practices. University of Helsinki, Department of Forest Ecology. Dissertationes Forestales 3. www.metla.fi/dissertationes/df3.htm Kangastatti parantaa männyntaimien alkukehitystä Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt yhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa polyamiinien merkitystä männylle elintärkeän sienijuuren eli mykorritsan kehityksessä. Tutkimuksessa havaittiin kangastatin lisäävän huomattavasti männyntaimien alkukehitystä ja samalla lisäävän moninkertaisesti tiettyjen polyamiinien pitoisuuksia. Polyamiinit ovat kasvunsäätelijöiden kaltaisia typpiyhdisteitä, joita on kaikissa elävissä eliöissä. Polyamiinit vaikuttavat kasveissa muun muassa solujen jakaantumiseen, erilaistumiseen ja stressinsietokykyyn. Metsäntutkimuslaitoksen johtamaa projektia on rahoittanut Suomen Akatemia. Laboratoriokokeissa kangastatin rihmastoa ympättiin männyntaimien juuristoon ja sienijuuren kehitystä sekä polyamiinien pitoisuuksissa tapahtuvia muutoksia seurattiin viiden viikon ajan. Lisäksi polyamiinien muodostuksessa keskeinen geeni aktivoitui sienen läsnä ollessa laajalla alueella kehittyvää männyn juurta. Tulokset osoittavat, että sieni tehostaa kasvien polyamiinien muodostusta ja että polyamiineilla on tärkeä rooli männylle elintärkeän symbioosin muodostuksessa. Mykorritsasienet tuottavan eri määriä polyamiineja. Tutkimustulokset rohkaisevat jatkamaan mykorritsasymbioosin ja polyamiinien välisen vuorovaikutuksen tutkimista. Tutkimuksella saattaa olla mahdollista hyötyä jatkossa esimerkiksi puille hyödyllisten sienisymbionttien kehittämisessä. Hyvä sienisymbiontti edistää taimien alkukehitystä ja voi suojata myös taudinaiheuttajilta, joten ymppääminen mykorritsasienellä voisi helpottaa taimen kasvuunlähtöä erityisesti ongelmallisilla uudistusaloilla kuten ojitetuilla turvemailla. Lisätietoja: www.metla.fi/hanke/3388/
Uutisia Suomen metsät Euroopan terveimpien joukossa Kansainvälisessä vertailussa Suomen havumetsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimpien muiden Euroopan maiden. Harsuuntuminen johtuu Suomessa pääasiassa puuston ikääntymisestä, epäedullisista ilmasto- ja säätekijöistä sekä sieni- ja hyönteistuhoista. Turvemailla mäntyjen keskimääräinen harsuuntuminen eli neulasten ja lehtien ennenaikainen putoaminen vuonna 2004 oli 7,9 %, kuusten 18,5 % ja lehtipuiden 9,3 %. Kivennäismailla vastaavat luvut olivat männyllä 9,1 %, kuusella 19,2 % ja lehtipuilla 12,5 %. Männyn harsuuntuminen on hieman vähentynyt ja kuusen ja lehtipuiden harsuuntuminen lisääntynyt kivennäismailla edellisestä vuodesta. Tiedot selviävät metsien terveydentilan seurantaohjelmasta. Suomi on vuodesta 1985 lähtien osallistunut yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests), joka on YK:n Euroopan Talouskomission (YK/ECE) alainen ohjelma ja pohjautuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen. Vuoden 2003-2006 voimassa olevan asetuksen mukaisesti EU:n tukemaa metsien kunnon seurantaohjelmaa kutsutaan Forest Focus -ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on seurata pitkällä aikavälillä Euroopan metsäekosysteemien tilaa laajapohjaisesti, yhdenmukaisesti ja kattavasti. Ohjelmassa on keskitytty erityisesti seuraamaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin. Suomessa kokonaisvastuu ohjelmasta on maa- ja metsätalousministeriöllä Metlan vastatessa ohjelman koordinoinnista Metla/Erkki Oksanen ja toteutuksesta. Metlassa koordinointivastuu on Parkanon yksiköllä, joka toimii ohjelman kansallisena tutkimuskeskuksena (National Focal Centre, NFC). Kansallinen tutkimuskeskus huolehtii havaintoalojen perustamisesta ja yläpidosta, havainnoinnista ja tietojen kokoamisesta sekä niiden toimittamisesta eurooppalaisiin ja kansainvälisiin tietokeskuksiin ja -kantoihin. Vuonna 1986 valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 8) pysyvistä koealoista poimittiin metsien kunnon vuotuiseen latvusseurantaan noin 400 kivennäismailla sijaitsevaa näytealaa (Taso I). Verkostoa on myöhemmin täydennetty suoaloilla ja nykyään näytealoja on noin 600 ja seurattavia puita noin 11000. Latvuskunnon seurannan lisäksi näytealoilta on otettu maaperä- ja neulasnäytteitä sekä tehty puustomittaukset, kasvillisuuskartoitus ja sammalten raskasmetallikartoitus. Intensiivisen seurannan näytealaverkosto (Taso II, tällä hetkellä 31 alaa) perustettiin 1990-luvun loppupuolella. Verkoston avulla seurataan metsäekosysteemien toimintaa, ja tätä tietoa käytetään selitettäessä metsien kunnossa tapahtuneita muutoksia, joita on havaittu Taso I:n aloilla. Euroopanlaajuiset tulokset julkaistaan vuosittain yleisluontoisessa raportissa (The Condition of Forests in Europe, Executive Report), joka on luettavissa osoitteesta: www.icp-forests.org/reports.htm. Tutkimushanke: Metsäekosysteemin vaste ympäristötekijöihin (ICP-Forests/ Taso II), www.metla.fi/hanke/3153/ Metsäntutkimus 4/2005 Pohjoismaiselle metsäosaamiselle kysyntää Karjalassa Karjalan tasavallassa puuntarjonnan kehittyminen kärsii akuutista metsävarojen puutteesta. Sekä uusille metsänkäsittelymenetelmille että pohjoismaiselle puutavaralajimenetelmälle on kysyntää. Karjalan puunkorjuuyritysten kohtaamat haasteet ovat lisänneet pohjoismaisten puunkorjuumenetelmien käyttöä perinteisten venäläisten menetelmien rinnalla. Tiedot käyvät ilmi Karjalan tasavallassa toimivia puunkorjuuyrityksiä käsittelevästä Metsäntutkimuslaitoksen työraportista. Työraportti tarjoaa kattavan yleiskuvan Karjalan puunkorjuuyritysten nykytilasta. Metsäsektorin muutokset viimeisen vuosikymmenen aikana ovat asettaneet puunkorjuuyritykset Karjalan tasavallassa mittavien haasteiden eteen. Raportissa esitellään liiketoimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten sekä taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten muutospaineiden vaikutuksia puunkorjuuyritysten kehitystarpeisiin niin teknologian, laitteiston kuin johtamisjärjestelmienkin osalta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Petroskoin valtion yliopiston kanssa. Työraportti on osa laajempaa tutkimushanketta Metsäsektorin kehitys Venäjällä ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin. Julkaisu: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp016.htm Boorilannoitus korjaa kuusen kasvuvaurioita Boorin puutos aiheuttaa metsissä eriasteisia kasvuhäiriöitä. Erityisesti Pohjois-Savossa on kiinnitetty huomiota viljavien kangasmaiden kuusikoissa ilmeneviin kasvuhäiriöihin. Boorilannoituksella voidaan edistää kasvuhäiriöisten puiden toipumista. Neulasten booripitoisuus nousee lannoituksen jälkeen huomattavasti jo yhden kasvukauden aikana. Boorilannoitus lisää puiden pituuskasvua, mutta ei vaikuta juurikaan paksuuskasvuun. Ilmeisesti boorin puutos hidastaa puiden pituuskasvua jo ennen kuin ulkoisia oireita ilmenee, sillä myös terveennäköisten puiden pituuskasvu lisääntyi boorilannoituksella. Pelkkä typpilannoitus näyttää sen sijaan lähinnä pahentavan vakavasti vaurioituneiden puiden pituuskasvua. Tämän toteavat Metlan tutkijat Anna Saarsalmi ja Pekka Tamminen juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan. Tutkimuskohteena oli kolme noin 30-vuotiasta käenkaali-mustikkatyypin (OMT) istutuskuusikkoa (Picea abies) Kuopion, Tuusniemen ja Kaavin kuntien alueella. Koepuiksi valittiin terveitä, vähän vaurioituneita ja vakavasti vaurioituneita puita. Puut lannoitettiin toukokuussa v. 2000 puukohtaisesti boorilla, fosforilla ja boorilla tai typellä. Vertailupuita ei lannoitettu. Kokeilta otettiin maa- ja neulasnäytteitä. Puut mitattiin ensimmäisen kerran ennen lannoitusta. Seuraava mittaus tehtiin vuonna 2003, neljän kasvukauden jälkeen, jolloin määritettiin uudelleen myös puuston kunto. Neljän kasvukauden aikana puiden kunto oli parantunut myös ilman lannoitusta. Boorilannoitus kuitenkin edisti merkittävästi puiden toipumista. Vakavasti vaurioituneita puita ei boorilla lannoitettujen puiden joukossa juuri esiintynyt. Lannoitusvaikutus oli sama riippumatta siitä, annettiinko boori fosforin kanssa tai yksinään. On kuitenkin tärkeää, että kasvuhäiriöriski tiedostetaan ajoissa, koska syntyneet runkoviat eivät häviä puista lannoittamalla. Julkaisu: Silva Fennica 39(3), s. 351-364, www.metla.fi/silvafennica/abs/sa39/sa393351.htm Metla/Erkki Oksanen
Metsäntutkimus 4/2005 Metla/Erkki Oksanen Syväjäädytys sekä mikrolisäys (solukkoviljelyn avulla tapahtuva kloonaus) ovat käyttökelpoisia menetelmiä metsäntutkimuksessa ja -viljelyssä. Jotta menetelmiä voisi käyttää, on oleellista, että perimä säilyy muuttumattomana jopa vuosia kestävän solukkoviljelyn tai syväjäädytyksen aikana. Metlan tutkimuksessa ei havaittu mikrolisäyksen ja syväjäädytyksen vaikuttavan koivuntaimien kasvuominaisuuksiin eikä löydetty eroja emopuiden ja niistä monistettujen taimien perimän välillä. Mikrolisäyksellä voidaan tuottaa jälkeläisiä, joilla on vanhempiensa hyvät perinnölliset ominaisuudet, kuten hyvä kasvu, laatu tai jokin muu erikoisominaisuus. Syväjäädytystä eli perintöaineksen säilytystä nestemäisessä typessä voidaan käyttää valittujen puiden säilytykseen -196 C:n kylmyydessä. Syväjäädytetyt solukot ovat suojassa ulkoisten olosuhteiden vaikutuksilta. Solukkoviljely- ja syväjäädytysaikojen pidentyessä on pidetty entistä tärkeämpänä varmistaa perimän muuttumattomuus ko. käsittelyjen aikana. Tutkimuksessa todettiin, että solukkoviljelyn tai syväjäädytyksen ajan pituudella (3 kk/5-6 v) tai erilaisilla syväjäädytysmenetelmillä (5 kpl) ei ollut vaikutusta Tuula Nuutinen metsäsuunnittelun professoriksi Joensuuhun Metlan johtokunta nimitti 3.10.2005 Ph. D. Tuula Nuutisen metsäsuunnittelun professoriksi Joensuuhun. Samalla Metla alkaa valmistella metsäsuunnittelun professorin johdolla maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallista metsäsuunnittelun tutkimusja kehittämisohjelmaa. Määräaikaisen metsäsuunnittelun professorin tehtäväala on uusi Metlassa. Tutkimusala käsittää metsien käytön suunnitteluun liittyvät mallit, menetelmät ja tekniikat ensisijassa metsälötason suunnittelutilanteissa. Tutkimustehtäviin kuuluvat suunnittelutiedon kerääminen, suunnittelujärjestelmien kehittäminen sekä näitä palvelevat informaatioteknologian sovellukset. Tutkimuksen ohella professori johtaa alansa tutkimusta sekä koordinoi vuonna 2006 aloitettavan metsävaratietojärjestelmien ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman valmistelua ja toteutusta. Professorinimitys on määräaikainen ajalle 1.11.2005-31.10.2010. Professori Tuula Nuutinen on opiskellut metsätieteitä Joensuun yliopistossa, josta valmistui maisteriksi vuonna 1987 ja lisensiaatiksi vuonna 1990. Tohtoriksi hän väitteli Edinburghin yliopistossa vuonna 1996. Vuodesta 1996 lähtien Nuutinen on vastannut Metlassa kehitetyn metsäsuunnitteluohjelmiston (MELA) kehittämisestä, siihen liittyvästä asiakastoiminnasta sekä alueellisten ja valtakunnallisten metsäohjelmien vaihtoehtolaskelmista. Tällä hetkellä hän koordinoi Metlan Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelmaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomi on metsäsuunnittelujärjestelmien kehittämisen ja soveltamisen johtava maa maailmassa. Syväjäädytyksellä ja solukkoviljelyn avulla tapahtuvalla kloonauksella ei vaikutusta rauduskoivun perimään tuotettujen taimien kasvuun tai oksaisuuteen ensimmäisten taimitarhavuosien aikana. Solu- ja molekyylitason tutkimuksissa ei myöskään havaittu eroja, kun monistettujen koivuntaimien ja niiden emopuiden kromosomien lukumäärää ja DNA-tasolla tunnistettavia merkkejä verrattiin toisiinsa. Tulosten perusteella pitkäaikaisellakaan solukkoviljelyllä tai syväjäädytyksellä ei ole vaikutusta rauduskoivun perimään. Perintöaineksen säilytys syväjäädytettynä sopii hyvin puulajeille, kuten rauduskoivulle, jonka kloonaus onnistuu solukkoviljelyllä. Sitä voidaan käyttää rinnakkaismenetelmänä tai vaihtoehtona perintöaineksen säilytykselle perinteisin menetelmin esim. kloonikokoelmissa, kun halutaan säilyttää valiopuiden sekä harvinaisten, arvokkaiden tai mielenkiintoisten puiden perimä. Syväjäädytystä käytetään myös entistä enemmän apuvälineenä bioteknisessä tutkimuksessa ja metsänjalostuksessa: arvokkaat, solukkoviljelmät voidaan syväjäädyttää myös tulevaa tarvetta varten. Julkaisu: Ryynänen, Leena, Aronen, Tuija. Genome fidelity during short- and long-term tissue culture and differentially cryostored meristems of silver birch (Betula pendula). Plant Cell, Tissue and Organ Culture (2005) 83: 21-32. Hankkeen sivut: www.metla.fi/hanke/3389/ Metla/Erkki Oksanen Metla julkaisi suomalaisen pajubibliografian Internetissä Metlan Kannuksen yksikössä koottiin ja julkaistiin suomalainen pajukirjallisuus aivan 1980-luvun lopussa. Nyt Kannuksessa on koottu uusi pajubibliografia, jossa on kaikkiaan 567 kirjallisuusviitettä. Pajun eri ominaisuuksista, käyttömuodoista ja viljelystä on kirjoitettu runsaasti. Varhaisimmat liittyivät aiheiltaan käsityömateriaaliin. Aivan viimeisten vuosikymmenten aikana pajuihin liittyviä julkaisuja on syntynyt lähinnä Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) ja Joensuun yliopistossa. Nämä artikkelit ovat liittyneet energiapajututkimuksiin sekä pajujen kemiallisiin ominaisuuksiin. Kaikkein tuoreimmat pajujulkaisut ovat punontatöihin perehtyneiden tuotantoa. Suomessa kasvaa luonnonvaraisesti yli 20 pajulajia (Salix sp.). Luonnossa pajujen kirjo on kuitenkin vielä moninaisempi, sillä monet pajulajit risteytyvät keskenään. Lisäksi maassamme on viljelty monia alkuperältään ulkomaisia pajulajeja ja -klooneja. Kaikkinensa pajut muodostavat merkittävän osan Suomen luonnon ja ympäristön biodiversiteettiä. Pajua on käytetty moniin eri tarkoituksiin. Pajun hyödyntämisellä käsityömateriaalina erilaisissa punontatöissä on jo pitkät perinteet. Sittemmin paju on tullut myös taideteoksiin. Pajujen kuorta on käytetty parkkiaineena, lehtiä eläinten rehuna ja keväällä paju on tärkeä kasvi mehiläisille. Edelleen monet pajulajit soveltuvat viherrakentamiseen tai riistapeltokasviksi ja onpa niitä käytetty jäteveden imeytyksessäkin. Paju on myös lääkekasvi: salisylaatin nimikin tulee pajujen suvun latinankielisestä nimestä Salix. Luonnosta saatavan pajun lisäksi myös viljeltyä pajua on hyödynnetty. Nopeakasvuisia pajuja on tutkittu myös lyhytkiertoviljelyyn energian raaka-aineeksi. Julkaisu: Metlan työraportteja 17, www.metla. fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp017.htm
Uutisia Metla/Erkki Oksanen Siankärsämöstä löydetty teollisesti hyödynnettäviä aineita Metsäluonnosta teolliseen tuotantoon -tutkimusprojekti alkaa Metlassa tehdyssä arktisen mikrobiologian tutkimuksessa on saatu selville, että siankärsämöstä eristetty uute estää hien hajua ja haavainfektioita aiheuttavien bakteerien kasvua. Täysin uusi löytö tehdyssä tutkimuksessa on se, että siankärsämöstä eristetty uute estää myös kynsisientä aiheuttavan sienen kasvua, tutkija Rainer Peltola kertoo. Saatujen tutkimustulosten pohjalta lappilainen yritys on kehittänyt teollisesti valmistettavan tuotteen, joka tulee markkinoille lokakuussa. Siankärsämöä on käytetty luonnonlääkinnässä tulehdusten hoidossa, mutta nyt kasvin tulehdusta ehkäisevälle vaikutukselle on saatu tieteellinen vahvistus. Tämä on selvä markkinaetu, kun raaka-ainetta tai siitä valmistettua tuotetta myydään maailmanmarkkinoilla. Lisäksi tutkimuksessa saatiin uutta tietoa, joka on välttämätöntä uusien menestystuotteiden kehittämiselle, toimitusjohtaja Tenho Pitkänen Detria Oy:stä toteaa. Siankärsämötutkimus kuuluu arktisen mikrobiologian tutkimuskokonaisuuteen. Tutkimuksen rahoitus on tullut Tekesin myöntämistä Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Detria on yksi monista yrityksistä, joka oli ideoimassa tutkimuksen ensimmäistä vaihetta. Tutkimus jatkuu Metsäluonnosta teolliseen tuotantoon -hankkeessa, päärahoittaja on edelleen Tekes. Detria tulee mukaan jatkohankkeeseen myös rahoittajana. Hankkeessa tutkitaan etenkin metsäkasveja: koivua, mustikkaa ja katajaa. Tavoitteena on edelleen lappilaisen raaka-aineen kilpailukyvyn parantaminen maailmanmarkkinoilla. Tutkimuksissa selvitetään, onko lappilaisen koivun flavonoidien, mustikan antosyaanien ja katajan eteeristen öljyjen pitoisuudet korkeampia kuin eteläsuomalaisessa raaka-aineessa. Mikäli tutkimuksissa ilmenee, että Lapissa kasvaneiden kasvien biologisesti aktiiviset aineet ovat ylivertaisia, se nostaa raaka-aineen kysyntää. Se kompensoi myös harvaan asutuilla seuduilla tehdyn keruun korkeampia kustannuksia. Edullisemman hinnan vuoksi Suomessa käytettävistä koivun lehdistä suurin osa tuodaan ulkomailta, vaikka kotimaassa olisi runsaasti saatavilla puhtaita koivunlehtiä. Motti-ohjelmisto valmistunut Metla julkaisi metsikön kasvatusvaihtoehtojen suunnitteluohjelmiston Metla on julkaissut ohjelmiston, jolla metsänomistaja voi tuottaa yhdelle metsikkökuviolle käyttäjän määrittelemiä kasvatusohjelmia. Mottiohjelmisto on saatavissa Metlan www-sivuilla osoitteessa: www.metla.fi/metinfo/motti. Motti perustuu Metlan laajoihin maastomittausaineistoihin ja sitä on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Motti havainnollistaa erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen vaikutuksia metsikön puuston kehitykseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Motissa olevat kasvu- ja tuotosmallit soveltuvat koko maahan. Motin avulla kasvu- ja tuotostutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Käyttäjä voi antaa ohjelmistolle puu- ja puutavaralajeittaiset kantohinnat, metsänhoitokustannukset (taimikonhoito, lannoitus- ja ojituskustannukset) sekä korkokannan. Ohjelmisto tuottaa käyttäjän määrittelemälle lähtöpuustolle kehitysennusteita päätehakkuuhetkeen saakka. Motti on tarkoitettu ensisijassa metsäneuvonnan työkaluksi. Metsänomistaja voi esimerkiksi laskea, mitä tapahtuu, jos hän jättää ensiharvennuksen tekemättä. Motin avulla voidaan tarkastella metsikkökuviolle määriteltyjen metsänkäsittelyiden, kuten taimikonharvennuksen, harvennuksen, lannoituksen ja turvemailla kunnostusojituksen vaikutuksia. Käyttäjä voi säädellä mm. harvennusvoimakkuutta, puulajisuhteita, sekä määrittää päätehakkuun ajankohdan haluamallaan tavalla. Jos käyttäjä ei määrittele omia käsittelyitä, ohjelmisto tuottaa oletuksena met- Koivunmahlan ja kuusenkerkkien keruun vaikutukset puihin vähäisiä S ilva Mahlan keruu ei alentanut koivujen paksuuskasvua eikä lehtien ravinnepitoisuutta, mutta aiheutti selvän pystysuunnassa etenevän värivian rungossa. Tästä syystä mahlan keruu kannattaa kohdistaa runkomuodoltaan heikkolaatuisimpiin puihin, jolloin parhaat tukkikoivut säästyvät, selviää Metlan tutkimuksessa. Oksien vuosikasvaimien poistaminen ei vähennä kuusten pituuskasvua eikä alenna neulasten ravinnepitoisuuksia. Kerkkien keruu vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti kuusten ulkonäköön ja lisäksi saatiin ISIn viitteitä paksuuskasvun hidastumisesta. Kerkkien keruu (Institute kannattaa kohdistaa taimikoista poistettaviin puihin ja isoimmilla of Scientific puilla Information) Metsäntutkimus 4/2005 Metla/Erkki Oksanen alaoksiin. Myös joulukuusiviljelmillä latvuksia voidaan tuuhentaa Fennica ei havaittu heikentymistä. kerkkiä poistamalla. Kahden vuoden aikana kuusten terveydentilassa on Metsäntutkimuslaitos selvitti keruutoiminnan vaikutuksia puiden kasvuun ja terveydentilaan Foodwest Oy:n johtamassa hankkeessa: Koivunmahlan ja kuusenkerkkien hyödyntäminen PK-elintarviketuotannossa. Muut osapuolet (Oulun yliopisto, Etelä-Pohjanmaan TEkeskus, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Foodia) tutkivat mahlan ja kerkkien sisältämiä aineosia sekä tuotteiden säilyvyyttä ja edistivät keruuta, tuotteiden kehittämistä sekä markkinointia. Koivunmahlaa käytetään sellaisenaan janojuomina ja sitä on hyödynnetty marjapohjaisten viinien ainesosana. Kuusenkerkästä tehdään siirappeja ja marmeladeja. Molempien terveysvaikutuksia tutkitaan.
Metsäntutkimus 4/2005 3/2005 sänhoitosuositusten mukaisen puuston kasvatusohjelman. Ohjelmisto tulostaa pyydettäessä yhteenvedon tuloksista paperitulosteena. Motti-ohjelmisto täydentää Metlan tuottamia metsänkasvatuksen päätöksenteon tukipalveluita. Motti tehtiin alun perin mallintajien työvälineeksi, kun Metlan Metsäsuunittelu-ohjelmistoa (Mela) varten laadittiin puuston kehityksen ennustemalleja Melaan. Metla on tarjonnut jo vuodesta 1996 asiakkaiden käyttöön Mela-ohjelmiston, joka on Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline. Se on laajasti käytössä metsäalueen tai tilan metsävaratietojen laskennallisessa ajantasaistuksessa ja erilaisissa suunnittelulaskelmissa. Motti-ohjelmisto antaa helppokäyttöisen mahdollisuuden tarkastella metsänkasvatuksen vaihtoehtoja yksittäisen metsikön tasolla. Motti-ohjelmisto on julkaistu myös Metsäkustannus Oy:n ja Metlan Tuottava Metsänkasvatus -kirjan CD-ROM -levykkeellä. Kirjassa on tarkasteltu käytännön esimerkkejä, jotka on laskettu Motti-ohjelmistolla. Motti-ohjelmisto: www.metla.fi/metinfo/motti. Metlan viimeinen ehdotus verokuutiometrin arvoiksi on valmis Metlan viimeinen ehdotus kunnittaisiksi verokuutiometrin arvoiksi lähetettiin valtionvarainministeriöön lokakuun lopussa. Valtioneuvosto päättää verokuutiometrin arvoista ja puun kasvatuksen kulujen osuudesta metsätalouden bruttoarvonlisäyksessä joulukuun alussa. Tähän päättyi yli 80 vuoden jakso Metlan historiassa. Verokuutiometrin raha-arvo verovuodelle 2005 oli keskimäärin 19,25 euroa. Arvo on laskenut viitenä viimeisenä vuotena, nyt lasku oli 4,6 prosenttia. Päättyneen hakkuuvuoden 2004/05 markkinahakkuut (51,8 milj. m³) alittivat hakkuuvuoden 2003/04 tuloksen ja painavimmat yksittäiset syyt raha-arvon laskulle ovat tämä puunjalostusteollisuuden lakosta sekä työsulusta aiheutunut hakkuiden vähentyminen ja ostohintojen lasku hakkuuvuonna 2003/04. Pinta-alaverotuksen eli tuottoperustaisen verotuksen ensimmäinen verovuosi oli 1921. Yksityiskohdat eivät kuitenkaan koskaan olleet valmiita, mikä on ymmär- rettävää koska kyse oli luonnon prosessien verotusarvosta ja 1920-luvulla alkutiedot olivat puutteellisia. Tietojen vajaus paikattiin suureksi osaksi ensimmäisellä valtakunnan metsien inventoinnilla. Vasta vuoden 1942 päätöksellä laitos määrättiin antamaan lausunnot veroasioista suoraa valtionvarainministeriölle eikä maaherroille, mikä vähitellen johti siihen, että perusteet alettiin vahvistaa Metlan esityksen mukaan. Aiemmin verotusperusteet vahvisti maaherra sekä verolautakuntien että Metlan esitysten perusteella. Siirtymäkauden aikana ostotiedot verokuutiometrin arvoa varten kerättiin kaikkiaan noin 700 ostajalta (totaaliotanta) kahdesti vuodessa ja käsiteltävää aineistoa kertyi neljä mappia/vuosi. Tehtävä ei olisi onnistunut ilman tutkimuksen tuottamaa perustietoa, josta merkittävin osa tuli valtakunnan metsien inventointien kautta. Ilman tätä verotusmenetelmää olisivat tietomme metsäluonnosta luultavasti joko vähäisemmät tai toisin suuntautuneet kuin nykyisin. Taimien istutusmättäissä edulliset olot mykorritsasienille Pohjoisen havumetsävyöhykkeen puut muodostavat poikkeuksetta sienien kanssa yhteisen sienijuurirakenteen eli mykorritsan. Suomessa tavattavilla puulajeilla mykorritsasienet muodostavat juurenkärkiin erillisen sienirihmastosta muodostuneen rakenteen, ns. ektomykorritsan, mikä lisää puiden juuripinta-alaa ja suojaa juuripatogeeneilta. Metlan tutkimuksessa havaittiin, että taimien istuttaminen mättääseen lisäsi merkitsevästi juurten kasvua ja juurten haaroittuneisuutta sekä alensi selvästi taimien kuolleisuutta. Mätästys lisäsi hieman mykorritsojen määrää ja muutti taimien juuristoissa elävien eri mykorritsalajien esiintymissuhteita. Mätästys ei vaikuttanut taimista tavattujen mykorritsalajien kokonaismäärään DNA-testin perusteella eikä myöskään mykorritsojen ulkonäköön ja rakenteeseen perustuvan luokituksen perusteella. Metsäpuiden ravinteidenotto riippuu ratkaisevasti siitä, minkälaisten sienilajien kanssa mykorritsarakenne muodostuu. Puiden kanssa mykorritsoja muodostavien sienien lajimäärä on pohjoisissa havumetsissä hyvin suuri, jopa tuhansia lajeja. Istutustaimissa olevien mykorritsojen määrä ja sienilajisto voi osaltaan vaikuttaa uudistumistulokseen istutuksen jälkeen. Puiden kanssa mykorritsoja muodostavien sienilajien määrän on aiemmin todettu vähenevän kasvupaikalla avohakkuun jälkeen. Tutkimuksessa istutettiin yksi- ja kaksivuotiaita kuusen paakkutaimia sekä mättäille että mätästysalueen sisällä muokkaamattomiin kohtiin. Koealat sijaitsivat kahdella avohakkuualalla Keski-Suomessa. Mätästyksen vaikutusta tutkittiin kahden vuoden ajan istutuksesta. Taimista mitattiin niiden pituuskasvua ja juurten kasvua sekä arvioitiin juurissa olevien mykorritsojen määrää ja eri mykorritsasienikantojen lukumäärää. Taimitarhalta peräisin olevat mykorritsat vaikuttanevat tuloksien perusteella taimien kasvuun ainakin yhden kasvukauden ajan istutuksen jälkeen. On mahdollista, että mykorritsat olivat edistäneet taimien juurten kasvua ja haaroittumista mättäissä istutuksen jälkeen, vaikka mätästyksen seurauk- sena maaperän parantuneet lämpö-, vesi- ja ravinneolot ilmeisesti selittivätkin suurimman osan taimien kasvusta. Puiden ja taimien mykorritsoista ei vielä tiedetä tarpeeksi, joten jatkotutkimuksille on tarvetta. Metlan toisessa tutkimushankkeessa etsitäänkin mykorritsasieniä, jotka pystyisivät elämään ja kilpailemaan elintilasta sekä taimitarhaolosuhteissa että istutuksen jälkeen metsässä siten turvaten taimille hyvän alkukehityksen. Julkaisu: Pennanen T., Heiskanen, J. & Korkama, T. 2005. Dynamics of ectomycorrhizal fungi and growth of Norway spruce seedlings after planting on a mounded forest clearcut. Forest Ecology and Management 213: 243-252. Metla/Erkki Oksanen
Joulukuu/2005 ISSN 1455-0393 TOIMITUS/JULKAISIJA Metsäntutkimuslaitos Unioninkatu 40 A 00170 HELSINKI puhelin 010 2111 sposti: info@metla.fi PÄÄTOIMITTAJA Ari Turunen puhelin 010 211 2270 TOIMITUSSIHTEERIT Marjatta Joutsimäki Elina Kelola Sanna Musto (äitiyslomalla) puhelin 010 2111 KIRJOITTAJAT Sinikka Jortikka, Irja Löfström, Satu Rasa (Sanafor Oy), Kari Mielikäinen, Mikko Häyrynen (Metsäkustannus Oy), Riitta Hänninen, Antti Mutanen, Anne Toppinen, Jari Viitanen, Reeta Eskola, Yrjö Sevola, Jaakko Napola TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUSMYYNTI Metsäntutkimuslaitos, viestintä Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki puhelin 010 2111 Faksi 010 211 2102 www.metla.fi/asiakaslehti ULKOASU JA TAITTO Jouni Hyvärinen Essi Puranen PIIRROKSET Simo Koivunen Anna Seppo KANSI Jouni Hyvärinen PAINOPAIKKA Esa Print Oy, Lahti Saastepäästöjä vähennetty Euroopassa s.10 Sisältö 9 Pääkirjoitus 10 Saastepäästöjä vähennetty Euroopassa 16 Metsäntutkimuksen maailmanmatkaaja 20 Tehokkuutta metsänhoitoon uusilla ohjelmistoilla 24 Mystiset mykorritsat 28 Venäjän metsissä tuulee muutos 30 Hybridihaapa haastaa halpatuontipuut Palstat 2 Uutiset 23 Kolumni 27 Markkinakatsaus - Metsäteollisuus 33 Markkinakatsaus - Puumarkkinat 34 Julkaisut 35 Päättyvät tutkimushankkeet Mykorritsat s.24 Metsäntutkimus 4/2005
Metsäntutkimus 4/2005 Tutkimustulosten tulvassa Muutama vuosi sitten Suomessa huolestuttiin, ymmärtääkö Euroopan Unionin komissio lainkaan ksylitolin terveydellisiä ominaisuuksia. Komissio oli ihmetellyt, miksi ksylitoli oli vapautettu Suomessa makeisverosta. Eikö ksylitolia tunnettu EU:ssa? Vai eikö suomalaista koivusokeritutkimusta otettu vakavasti? Ksylitolista löytyi tieteellisiä artikkeleita, mutta oli hyvin epätodennäköistä, että komission virkamiehet olivat niihin ehtineet tutustua. Olisiko hässäkkää syntynyt, jos joku suomalaisista tutkimusorganisaatioista olisi ottanut asiakseen tehdä selkeät ja ymmärrettävät www-sivut ksylitolista ja sen lääketieteellisestä merkityksestä tutkimustuloksineen suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi? Näitä sivuja europarlamentaarikkomme olisivat voineet vilautella niille epäilijöille, jotka uskoivat ksylitolin olevan suomalaisen makeisteollisuuden hämäysyritys kotikenttäedun saamiseksi kilpailluilla markkinoilla. Tutkijat osaavat viestiä tutkimustuloksistaan hyvin toisilleen, mutta tieteellisiä artikkeleita eivät päättäjät yleensä lue. Päättäjät suosivat lyhyitä ja kansantajuisia katsauksia. Kyse ei ole tieteen aliarvostamisesta vaan aikapulasta. Uutistoimisto Reutersin Dying for Information -raportin mukaan 38 prosenttia johtajista tuhlaa aikaansa tiedon seulontaan ja 43 prosenttia valitti informaation ylitarjonnan haittaavan tai viivästyttävän päätöksentekoa. Tiedon etsimisen, tietotulvan ja olennaisen tiedon löytämisen haasteita tutkineen Kimmo Tuomisen mukaan maailmassa ilmestyi tänä vuonna yli 10 000 tieteellistä kausijulkaisua. Informaatikko Tuomisen mielestä on syytä epäillä, että suurinta osaa näissä julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista eivät lue muut kuin lehden päätoimittaja, vertaisarvioinnin tehneet tutkijakollegat sekä mahdollisesti erilaisten apurahojen myöntämistä ja virantäyttöjä valmistelevat työryhmät ja valintalautakunnat. Tuominen epäilee, että suuri osa vuosittain syntyvästä tieteellisestä materiaalista on tyystin vailla lukijakuntaa! Tutkimustiedon välittämisen haasteita on vakavasti pohtinut myös maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto IUFRO, joka on presidenttinsä Risto Seppälän suulla toivonut tutkijayhteisön entistä aktiivisempaa avautumista päättäjien suuntaan. Jos tutkimusorganisaatiot haluavat vaikuttaa päätöksentekoon, se ei onnistu enää pelkästään tieteellisillä artikkeleilla. Pitää myös panostaa tiedon kansantajuiseen välittämiseen, viestintään. Tämä on otettu huomioon myös Metlassa, joka uudistaa toimintaansa ensi vuoden alussa. Uudistuneessa Metlassa tutkimustiedon välitys on yksi keskeisistä palveluista. Tutkimustuloksia voi havainnollistaa ja kansantajuistaa tieteellisyydestä tinkimättä. Se vain vaatii tutkijan ja tiedonvälittäjän keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Kuten Albert Einstein on asian kiteyttänyt: Suurin osa tieteen olennaisista ideoista on pohjimmiltaan yksinkertaisia ja niistä voidaan kertoa sellaisella kielellä, joka on ymmärrettävää kaikille. Jos tutkimusorganisaatiot haluavat vaikuttaa päätöksentekoon, se ei onnistu enää pelkästään tieteellisillä artikkeleilla. Pitää myös panostaa kansantajuiseen viestintään. Ari Turunen
Saastepäästöjä vähennetty Euroopassa metsien terveydentilan seurantaohjelman ansiosta Metla/Erkki Oksanen Ilmansaasteista ei ole muodostunut Euroopan metsille niin suurta uhkaa kuin 1980-luvulla pelättiin. Metsien uudeksi uhkatekijäksi on noussut ilmastonmuutos. Sinikka Jortikka Metsien terveydentilan seurantaohjelmalla on ollut suuri merkitys Euroopassa tehtyihin saastepäästörajoituksiin, ja tämän vuoksi ilmansaasteista ei ole muodostunut metsille niin suurta uhkaa kuin 1980-luvulla pelättiin. Metsien uudeksi uhkatekijäksi on noussut ilmastonmuutos. Tulokset ilmenevät Euroopan Unionin Talouskomission tänä vuonna julkaisemista metsien terveydentilan seurantoja käsittelevistä raporteista. Komissio raportoi vuosittain Euroopassa toteutettavien seurantojen tulokset. Seurantaohjelma on ollut suuri menestys Seurantaohjelman perusteella selvisi, että Keski-Euroopan metsävaurioiden ja ilmansaasteiden välillä on yhteys. Tuloksilla oli suuri vaikutus poliittisiin päätöksiin ja sopimuksiin, joiden tavoitteena oli saastepäästöjen rajoittaminen. Päätösten vaikutukset näkyvät metsien kunnon paranemisena etenkin alueilla, joilla päästölähteitä on paljon, Suomen koordinaattori John Derome Metlasta kertoo. Suomen metsien terveydentilan vaihteluiden taustalta ei ole löydetty yhteyttä ilmansaasteisiin. Suomi on kuitenkin hyötynyt rikkipäästöjä rajoittavista sopimuksista, sillä tuul- 10 Metsäntutkimus 4/2005
Metsäntutkimus 4/2005 Metsien terveydentilan Suomen koordinaattori John Derome on kiireinen mies. Ohjelmaan liittyvät tehtävät kuljettavat häntä Suomesta Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan pitkin vuotta. Metla/Jouni Hyvärinen ten mukana tuleva rikin määrä on vähentynyt. Tuuli tuo päästöjä Suomeen etenkin Pietarin alueelta, Koillis-Virosta, Keski-Euroopasta ja Etelä-Skandinaviasta. Myös Suomen teollisuus on vähentänyt rikkipäästöjä Euroopan maita koskevien päätösten mukaisesti. Euroopan ja Suomen rikkipäästöjen vähenemiseen on vaikuttanut myös Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991. Hajoaminen johti rajuun teollisuustuotannon laskuun entisissä Neuvostoliiton maissa ja osassa Itä- Eurooppaa. Rikin päästölähteet ovat pistemäisiä teollisuusyksiköitä, minkä vuoksi päästöjen rajoittaminen onnistuu, vaikka se on kallista. Kokonaisuudessa rikkipäästöt ovat vähentyneet Euroopassa, mutta vielä on alueita, joissa pitoisuudet ylittävät metsien terveyden kannalta suotuisat rajat. Typpipäästöjen rajoittaminen vaikeaa Euroopassa rikin lisäksi typpilaskeuma ylittää monin paikoin kriittiset raja-arvot. Suomessa puiden neulasista mitatut typpipitoisuudet eivät ole korkeita, ja mittaustulosten perusteella pitoisuuksissa ei ole tapahtunut selvää muutosta suuntaan tai toiseen. Suomessa typpi on edelleen kasvua rajoittava tekijä ja kasvillisuus ottaa nopeasti kaiken maaperästä saatavissa olevan ylimääräisen typen, Derome selittää. Typen keskeisiä päästölähteitä ovat liikenne ja maatalous. Koska päästöt koostuvat lukemattomista pienistä lähteistä, typpipäästöjen rajoittaminen on vaikeaa, eikä Euroopassa ole yrityksistä huolimatta saavutettu typpipäästöjen osalta toivottua tasoa. Kohonnut typpilaskeuma johtaa aluksi metsien kasvun lisääntymiseen. Kasvun lisääntyessä myös muiden ravinteiden tarve kasvaa, ja seurauksena voi olla puutetta muista kasvulle välttämättömistä ravinteista. Typen lisäyksestä saatua hyötyä voi näin seurata ravinteiden välinen epätasapaino ja metsien kunnon heikkeneminen. Korkea typpikuormitus lisää myös sienitautien ja tuhohyönteisten aiheuttamia tuhoja. Puun latvus on herkkä indikaattori Seurantaohjelman perusteella selvisi, että Keski- Euroopan metsävaurioiden ja ilmansaasteiden välillä on yhteys. Tuloksilla oli suuri vaikutus poliittisiin päätöksiin, joiden tavoitteena oli päästöjen rajoittaminen. Päätösten vaikutukset näkyvät metsien kunnon Puun latvus voi reagoida erilaisiin ympäristötekijöihin kuten ilmastoon, hyönteisiin, sieniin, ravinteiden epätasapainoon tai ilman epäpuhtauksiin kuten rikin ja typen laskeumiin. Tämän vuoksi Euroopan metsien kunnon yleisindikaattorina on seurattu latvusten kuntoa eli käytännössä arvioitu neulas- ja lehtikatoa. Kahdenkymmenen vuoden aikana Euroopassa puiden harsuuntumisessa on esiintynyt suuria vaihteluja eri alueiden ja ajanjaksojen aikana. Pääpuulajien latvuskunto on huonontunut aina 1990-luvun puoliväliin asti. 1995 2002 useimpien pääpuulajien harsuuntumisessa ei tapahtunut juurikaan vaihtelua. Tämän jälkeen harsuuntuminen on jälleen lisääntynyt. Harsuuntumisen taustalla ovat viime vuosina Eurooppaa koetelleet kuumat ja kuivat kesät. Suomessa harsuuntumisen vaihtelu on ollut vähäistä, ja harsuuntuminen johtuu pääasiassa puuston ikääntymisestä, epäedullisista ilmasto- ja säätekijöistä sekä sieni- ja hyönteistuhoista, Derome huomauttaa. Suomen pääpuulajien puista noin 10 prosenttia luokitellaan sellaisiksi, että niiden lehdistä tai neulasista on varissut 21-50 prosenttia. Euroopassa pääpuulajien harsuuntuminen on lisääntynyt eniten Bulgariassa, Ranskassa, Italiassa ja Sveitsissä, kun verrataan vuoden 1993 tuloksia vuoden 2004 tuloksiin. Harsuuntumisen vähentymisen perusteella metsien kunto on parantunut eniten Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Myös Puolassa puiden harsuuntuminen on vähentynyt, mutta yhä edelleen 35 prosenttia pääpuulajien puista luokitellaan menettäneeksi 21-50 prosenttia neulasista tai lehdistä. paranemisena etenkin alueilla, joilla päästölähteitä on paljon 11
Metsän hyvinvointi on monen tekijän summa Metsien terveydentilan ja sen vaihteluiden takana on aina monimutkainen vuorovaikutusketju, jossa harvoin voidaan osoittaa vain yksi vaikuttava tekijä. Kun metsien terveydentila paranee, niin on erittäin vaikea erottaa, mikä osuus paranemisessa on ilmansaasteiden vähenemisen osuus ja mikä luonnollisen vaihtelun osuus, John Derome pohtii. Deromen mukaan niissä maissa, joissa rikkilaskeuman aiheuttamat metsävauriot ovat olleet ilmeisiä, metsien terveys on parantunut rikkipäästöjen vähenemisen seurauksena. Euroopassa on myös maita, joissa metsien terveydentila on heikentynyt. Muutos huonompaan johtuu usein ilmastosta, myrskyistä, kuivuudesta sekä sienten ja hyönteisten vaikutuksesta. Myös päästölähteiden lähialueet ovat alueita, joissa saasteiden vaikutus näkyy, vaikka ongelma ei kosketakaan koko valtiota. Kaikkialla metsien terveydentilaan vaikuttavat myös niin sanotut luonnolliset tekijät, kuten puiden ikä. Harsuuntumisen lisääntyminen toimii ensimmäisenä hälytyskellona siitä, että jotakin luonnossa on tapahtumassa, ja siksi harsuuntumisen vuosittainen seuraaminen on erittäin tärkeää. Ilmaston muuttuminen noussut uudeksi uhaksi Seurantaohjelman perusteella pystytään arvioimaan, että Euroopan metsien uhkatekijät ovat muuttuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Uudeksi uhaksi on noussut ilmaston muuttuminen, ja muutoksen vaikutukset metsiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien terveydentilan seurantaohjelma on muutosten edessä. Vuoden 2007 alusta alkaen se ei ole enää itsenäinen lakisääteinen ohjelma Euroopassa. Koko maapallon keskilämpötila on ilmeisesti jonkin verran noussut. Maapallon ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmasto lämpenee joka paikassa saman verran. Ilmasto voi lämpenemisestä huolimatta muuttua joillakin alueilla myös kylmemmäksi. Lämpötilojen ja sadannan alueelliset muutokset johtuvat siitä, että ilmamassojen melko säännölliset liikeradat muuttuvat ilmaston lämpenemisen seurauksena, Derome selittää. Maailman johtavien ilmastotutkijoiden näkemyksiä edustava hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPPC, on todennut, että ilmaston lämpenemisen syynä on ennen kaikkea ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt. Näistä tärkeimpiä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö synnyttää noin kolme neljäsosaa kaikista kasvihuonekaasuista, mutta lisäksi metsien hävittäminen, maatalous, kaatopaikat ja teollisuus aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Euroopassa ilmaston kuumuudesta, kuivuudesta ja myrskyistä johtuvat muutokset metsissä ovat lisääntyneet. Laajoja metsäalueita kaataneita myrskyjä on ollut esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Baltian maissa. Tämän vuoden alkupuolella myrsky kaatoi Etelä- Ruotsissa noin 75 miljoonaa kuutiota metsää: lähes vuoden hakkuita vastaavan määrän puuta. Ilmastonmuutoksella on myös myönteisiä vaikutuksia. Suomessa ilmaston lämpeneminen näkyy kasvukauden pitenemisenä ja puiden kasvun paranemisena. Lämpenemisen seurauksena Suomeen leviää todennäköisesti uusia lajeja. Mukana tulee myös hyönteisiä ja sienitauteja, jotka ovat haitallisia metsien terveydelle. Lisäksi viileää ilmastoa vaativat lajit siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Lajistossa ja luonnossa tapahtuvat muutokset voivat olla jostakin näkökulmasta katsottuna hyviä, toisesta näkökulmasta katsottuna huonoja, John Derome pohtii. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa todennäköisesti myös Suomen ennen niin selvärajaisiin vuodenaikoihin. Tänä vuonna koettu pitkä ja lämmin syksy voi tulevaisuudessa olla arkipäivää. Jos lumen osuus koko vuoden sadannasta vähenee, seurauksena voi olla ravinteiden huuhtoutumisen lisääntyminen metsämaista. Myös tämä muutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen: toiset lajit häviävät, toisia tulee tilalle, Derome kertoo. Paljon keskustelua herättävä huolenaihe on myös ilmakehän otsonikerroksen oheneminen. Otsonikerroksen paksuus on kautta aikain vaihdellut, mutta nyt huolta aiheuttaa mahdollinen otsoniaukko, John Derome sanoo. Ilmakehän otsoni vaimentaa auringon UV-B-säteilyä siten, että säteilyn voimakkuus on turvallisella tasolla eri leveysasteilla. Liiallinen UV-B-säteily johtaa sekä ihmisten, eläinten että kasvien solujen DNA:n kemiallisen rakenteen muutoksiin, joista osa on haitallisia. 30 Männyn ja kuusen keskimääräinen harsuuntuminen eli neulaskato on Euroopassa suurempaa kuin samoilla puulajeilla Suomessa kivennäismailla. Etenkin männyn osalta ero on huomattava. Lähde: United Nations Economic Comission for Europe. Europe`s Forests in a Changing Environment. Twenty years of Monitoring Forest Condition by ICP Forests. Neulaskato 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuusi (Eurooppa) Mänty (Eurooppa) Kuusi (Suomi) Mänty (Suomi) Metla/Raimo Pikkupeura 12 Metsäntutkimus 4/2005
Luonnon monimuotoisuus ja hiilen varastot osaksi seurantoja Metsien terveydentilan seurantaohjelma on muutosten edessä. Vuoden 2007 alusta alkaen se ei ole enää itsenäinen lakisääteinen ohjelma Euroopassa eikä sille varata korvamerkittyä rahoitusta. Muutoksen taustalla on Euroopan Unionin tavoite yhdistää kaikki ympäristöntutkimusta ja -seurantaa palvelevat rahoitusohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Metsien terveydentilan seuranta jatkuu Suomessa hyvin todennäköisesti, mutta ohjelman laajuus ja kohteet muuttuvat. Tuleva ohjelma räätälöidään nykyistä paremmin huomioimaan metsäluontoon kohdistuvat uudet uhkatekijät. Uusi seurantajärjestelmä pitää rakentaa tiiviissä yhteistyössä etenkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Ohjelman laadinnassa joudutaan ottamaan huomioon myös Euroopan Unionin uudet rahoitusohjelmat, ohjelman Suomen koordinaattori John Derome tähdentää. Suomessa metsien terveydentilan seurantaohjelman ja valtakunnan metsien inventoinnin välistä yhteistyötä pitää myös kehittää. Tällä hetkellä molemmat ohjelmat seuraavat osin samoja asioita, mutta eri laajuudessa, Derome kertoo. Yhdistämällä metsien terveydentilan seurantaohjelman ja valtakunnan metsien inventoinnin tietoja voidaan saada nykyistä täsmällisempi kuva Suomen metsien merkityksestä hiilivarastoina. Tieto siitä, toimivatko Suomen metsät tällä hetkellä hiilivarastoina vai hiililähteinä ja miten ilmaston muuttuminen vaikuttaa nykytilanteeseen, on tärkeää poliittiselle päätöksenteolle ja Suomen kansantaloudelle, Derome selittää. Hän lisää, että molemmat ohjelmat yhdessä loisivat hyvän pohjan myös metsien monimuotoisuuden eli biodiversiteetin seurantajärjestelmän kehittämiselle. Vuosikymmenien aikana kerättyä seuranta-aineistoa voidaan hyödyntää myös uusien haasteiden edessä. Seurannoissa on aina tärkeää, että tiettyjä perusasioita seurataan vuodesta toiseen eikä kohteissa tai seurantatavoissa tapahdu muutoksia. Näin tulosten luotettavuus ja vertailukelpoisuus valtioiden sisällä ja välillä paranee, ja seurantojen pohjalta pystytään tekemään luotettavia johtopäätöksiä. 1980-luvulla Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa, säikähdettiin laajoja pystyyn kuolleita metsäalueita. Huoli tuhojen syistä ja niiden leviämisestä johti eurooppalaisen metsien terveydentilan seurantaohjelman (ICP Forests) perustamiseen 1985. Suomi on ollut toiminnassa mukana alusta lähtien. Suomen ohjelmaan liittymisen taustalla oli Keski- Euroopassa havaitut metsätuhot ja samaan aikaan Suomessa esiintyneet ankarat talvet, jotka koettelivat metsien terveyttä. Euroopan komissio nimitti Metlan ohjelmakaudelle 2003-2006 Suomen toimivaltaiseksi elimeksi, jonka ansiosta kokonaisvastuu seurantaohjelmasta Suomessa on Metlalla. Seurantaohjelma jakautuu kahteen tasoon, joista ensimmäisen tason tavoitteena on kuvata metsien terveydentilaa ja sen muutoksia Euroopan Unionin alueella ja toisen tason tehtävänä on selvittää, mistä mahdolliset muutokset johtuvat. Vuosittain tehtävissä ensimmäisen tason seurannoissa arvioidaan puiden elinvoimaisuutta 16 Metsäntutkimus 4/2005 Metsien terveydentilan seurantaohjelma kilometrin välein sijaitsevilla havaintoaloilla koko Euroopassa. Molempien tasojen seurannoissa puista mitataan kymmeniä tekijöitä, ja lisäksi toisella tasolla tutkitaan metsäekosysteemien ja ympäristötekijöiden välistä vuorovaikutusta. Ensimmäisen tason seurantoja tehdään Suomessa noin 600 koealalla ja toisen tason tutkimuksia 31 koealalla. Kun kaikkien mukana olevien valtioiden seuranta-alat lasketaan yhteen, ensimmäisen tason seurantoja tehdään noin 6 000 koealalla ja toisen tason tutkimuksia 860 koealalla. Kyseessä on yksi maailman laajimmista luonnon seurantaverkostoista, jossa on mukana 41 maata mukaan lukien Yhdysvallat ja Kanada. Vuodesta 2003 ohjelmaa on kutsuttu Forest Focus -ohjelmaksi. Lisätietoja - Executive Report 2005 The Condition of Forests in Europe, www.icp-forests.org/index.htm - Jubilee Brochure 20 Years of ICP Forests, www.icp-forests.org/ Index.htm - Hallitusten välisen ilmastopaneelin raportit: www.ipcc.ch/ 13 Metla/Jouni Hyvärinen