Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille



Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Hyvinvointi ja liikkuminen

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kelan TYP-toiminta KELA

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

Toimintakyvyn edistäminen

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

SOTE- ja maakuntauudistus

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Läheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Optimimalli. Viitasaari

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Kuntous ja sote -uudistus

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Pienten lasten kerho Tiukuset

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Transkriptio:

Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Tunnista kuntoutustarve Ohjaa kuntoutukseen Tue toimintakykyä Laatijat: Pikkarainen Aila ja Tikka Pirjo K Lisää tietoa www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia www.jamk.fi/ikaantyneidenkuntoutus

Ikääntyneiden ihmisten kuntoutuspalvelujen tulee olla yhdenvertaisia nuorempien ihmisten vastaavien palveluiden kanssa Ikääntyneiden ihmisten kuntoutuspalveluja järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien toimintana sekä erilaisissa hankkeissa. Myös liikunta-, kulttuuri- ja sivistystoimi järjestää toimintakykyä ylläpitävää ja osallisuutta tukevaa toimintaa ikääntyneille ihmisille. Toimintakyvyn ja osallisuuden ylläpitäminen on ennen kaikkea jokaisen ikääntyneen ihmisen arkista ja omaehtoista toimintaa kotija lähiympäristöissä. Ole mukana ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa Vanhenemiseen kuuluu monia muutoksia, jotka altistavat ikääntyneet ihmiset erilaisille sairauksille ja tapaturmille sekä niiden liitännäisoireille. Näihin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevällä, terveyttä ja toimintakykyä edistävällä toiminnalla sekä varhaisvaiheen kuntoutuksella. Hoitamattomina sekä ilman aktiivista ja tavoitteellista toimintaa näistä seuraa erilaisia toimintakyvyn, aktiivisuuden ja osallisuuden muutoksia, jotka johtavat hyvinvoinnin ja elämänlaadun heikkenemiseen. Ikääntyneiden asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijöiden tulee tiedostaa asiakkaidensa kuntoutusmahdollisuudet ja oikeudet. Työntekijä voi edistää asiakkaidensa toimintakykyä ja -osallisuutta ohjauksella ja neuvonnalla sekä ohjata heitä tarvittaessa erilaisiin kuntoutuspalveluihin. Jokaiseen asiakas- sekä hoito- ja hoivatilanteeseen voidaan sisällyttää kuntouttavia elementtejä, joiden kautta ikääntynyt ihminen voi lisätä aktiivisuutta ja kokea osallisuutta sekä saada arvostusta ja kunnioitusta ainutlaatuisena yksilönä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa työntekijöitä huomioimaan ikääntyneiden kuntoutus yhdenvertaisena palveluna hoidon ja hoivan rinnalla. Lisäksi oppaassa kuvataan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jota jokainen työntekijä voi toteuttaa työssään. Työntekijöiden muistilistaan on koottu ohjeita ikääntyneen asiakkaan yksilöllisen kuntoutumisprosessin tukemiseen sen eri vaiheissa. Muistilistan avulla työntekijät voivat pohtia kuntoutusnäkemyksiään, asenteitaan, tietojaan ja taitojaan. Muistilistaa voi käyttää soveltaen ja siihen voi lisätä asioita. Tarkastele sitä kriittisesti ja kehitä innovatiivisesti. Alaviite: Tässä oppaassa käytämme käsitettä ikääntynyt ihminen, kun kyseessä on ikääntynyt kansalainen ilman kuntoutuspalveluja tai kun hän vasta pohtii niiden hakemista. Kun hän on saanut kuntoutuspäätöksen ja siirtyy palvelujen käyttäjäksi, käytämme käsitettä ikääntynyt kuntoutuja.

TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA KUNTOUTUSPROSESSIN ERI VAIHEISIIN A. Kuntoutustarpeen tunnistaminen 1. Kuuntele ikääntynyttä ihmistä, jotta voit tunnistaa hänen yksilöllisen tilanteensa sekä hänen näkemyksensä ja ajatuksensa omasta elämästään. Kirjaa näitä asioita, koska ne unohtuvat sinulta nopeasti tai muistat ne erilailla tai vain osittain seuraavassa tilanteessa. 2. Keskustele ikääntyneen ihmisen kanssa hänen toiveistaan, tarpeistaan ja odotuksistaan arjen tilanteissa ja ympäristöissä. Vastavuoroinen, rauhallinen vuorovaikutus on jo itsessään tehokas ja vaikuttava toimintakykyä ja osallisuutta vahvistava interventio. 3. Tunnista ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet. Älä katso vain sairauksia ja niiden oireita. Huomioi myös normaalin ja / tai tavanomaisen ikääntymisen muutokset erilaisten sairauksien ja toimintakyvyn rajoitteiden ohella. Mukauta omaa toimintapaasi ja työtehtäviäsi asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. 4. Tarkastele ikääntyneen ihmisen fyysistä, kognitiivista, psykososiaalista ja henkistä toimintakykyä konkreettisina arjen tehtävinä sekä eri ympäristöissä tapahtuvana yksilöllisenä toimintatapana ja elämäntyylinä (elämänkulun toimijuutena). Tunnista hänelle tärkeät ihmiset ja verkostot arjen voimavaroina tunnista myös näissä olevat haasteet. 5. Pohdi yhdessä ikääntyneen kanssa, millaista olemista, tekemistä, toimintaa ja elämäntapaa ikääntynyt ihminen haluaa jatkaa tai mitä hän haluaa nykytilanteessa muuttaa. Haasta ja kannusta ikääntynyttä ihmistä oman vanhuutensa aktiiviseen ja konkreettiseen suunnitteluun. 6. Ole tietoinen ja tarvittaessa selvitä mitä ikääntyneen asiakkaan asuinalueella, toimintaympäristöissä ja eri palveluverkostoissa tarjotaan ikääntyneiden asukkaiden toimintakyvyn ja osallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tämä laajentaa käsitystäsi toimintakyvystä, sen ylläpitämisestä ja myös monialaisesta kuntoutuksesta. 7. Kunnioita asiakkaasi valintoja ja päätöksiä. Kaikki eivät tarvitse ohjattua toimintaa kodin ulkopuolella tai konkreettisia kuntoutuspalveluja. Etsikää yksilöllisiä ratkaisuja ja erilaisia vaihtoehtoja.

B. Kuntoutukseen hakeutuminen ja valmistautuminen 1. Keskustele ikääntyneen ihmisen odotuksista, asenteista ja ennakkoluuloista kuntoutukseen liittyen. Selvitä hänen kanssaan kuntoutuksen erilaisia muotoja ja sisältöjä, sillä riittävä tiedonsaanti erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista innostaa ja motivoi häntä aktiiviseen osallistumiseen. Tämä käynnistää lisäksi ikääntyneen ihmisen oman pohdinnan kuntoutustavoitteiden sisällöistä. 2. Mieti yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa, miten hänen aktiivisuutta voitaisiin tukea tai miten kuntoutuspolku voisi käynnistyä. Voisiko hän esimerkiksi lisätä omaehtoista arkitoimintaa tai mennä mukaan lähialueella järjestettävään toimintaan? Näkisikö hän hyötyvänsä kotikuntoutuksesta? Voisiko vaihtoehtona olla päiväkeskuksen tai eri yhdistysten ryhmätoimintaan osallistuminen? Auttaisiko yksilöllinen tai ryhmämuotoinen laitoskuntoutus häntä nykyisessä tilanteessa parhaiten? 3. Suunnittele yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa eri toimista ja kuntoutusvaihtoehdoista juuri hänelle soveltuvia aktiivisuutta ja osallisuutta edistäviä viikko-ohjelmia tai kokonaisuuksia. Tehkää myös vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos asiakkaan tarvitsemia toimintoja ei ole saatavilla. Arvioikaa yhdessä, mitä apua ja tukea erilaiset palvelut voivat tarjota juuri hänelle ja miten läheiset voisivat olla mukana hänen arjessaan. Pohtikaa erityisesti, miten monialainen ja/tai kohdennettu kuntoutus voisi vastata hänen tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa. 4. Täytä yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa kuntoutukseen tarvittavat asiakirjat (esim. kuntoutushakemus, lääkärin B-lausunto) ja tue häntä hakemuksen jättämisessä. Tehkää hakemukseen yhdessä mahdollisimman konkreettinen ja laaja toimintakyvyn kuvaus arjen haasteista, kuntoutuksen alustavista tarpeista ja hänen yksilöllisistä tavoitteista. Tämä edistää ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen valmistautumista ja mahdollisimman suuren ja yksilöllisen hyödyn saamista tulevasta kuntoutuksesta. 5. Kuntoutuspäätöksen ja/tai kuntoutusajan saamisen jälkeen käynnistäkää yhdessä kuntoutukseen valmistautuminen esimerkiksi fyysisinä alustavina omaehtoisina harjoituksina. Tämä edistää kuntoutumiseen tarvittavaa oppimis- ja muutosprosessia. 6. Valmistautukaa yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutukseen, koska kuntoutus on aina hyvin yksilöllinen ja usein myös yllätyksellinen prosessi. Kuntoutuksessa käsitellään ikääntyneen kuntoutujan terveydentilaa, toimintakykyä ja elämänvaihetta kokonaisvaltaisesti. Vaikeat ja haastavat asiat kuuluvat kuntoutukseen, joten se vaatii kuntoutujalta asioiden työstämistä, uudenlaisten toimintatapojen kokeilemista ja joskus myös epäonnistumista. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea onnistumisen elämyksistä ja ilon kokemisesta pienten edistymisaskeleiden kautta.

C. Kuntoutuksen toteutuminen 1. Ikääntynyt ihminen ei mene kuntoutukseen, vaan kuntoutus tulee hänen yksilölliseen elämäänsä ja arkeensa. Muista, että tarkoituksenmukaisessa ja vaikuttavassa kuntoutuksessa iäkäs ihminen itse on aktiivinen suunnittelija, vaikuttaja, arvioija ja osallistuja, joka tulee saada tietoa oman kuntoutuksensa perusteista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Keskustele, hänen kanssaan hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kuntoutusprosessin eri vaiheissa 2. Kun ikääntynyt ihminen on kuntoutuksessa, ole aktiivisesti hänen tukenaan pitämällä häneen yhteyttä. Kuntoutus on myös osa kotihoidon työntekijöiden työtä sekä omaisten ja muiden läheisten elämää. Keskustele kuntoutuksen toteutumisesta, sen herättämistä tunteista ja ajatuksista ikääntyneen kuntoutujan kanssa. Seuraa kuntoutumisen prosessia, kannusta ja ole kiinnostunut siitä. 3. Kuntoutuspolku voi muuttua, katketa ja alkaa uudelleen erilaisista terveyden- ja elämäntilanteen muutoksista johtuen. Kerro asiakkaalle, että täydellisiä kuntoutujia ja kuntoutusprosesseja on vain oppikirjoissa. 4. Muista, että kuntoutus ei ole diagnoosien hoitamista tai työntekijöiden työtehtäviä, vaan yhteistyötä ikääntyneen ihmisen kanssa parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella ja riittävällä ajan käytöllä. Vuorovaikutus on oleellinen osa tuloksellista ja merkityksellistä yksilöllistä kuntoutumisprosessia. 5. Keskustele avoimesti ja tiedota kaikkia eri osapuolia kuntoutuksen toteutumisesta ja etenemistä. Korosta, että ikääntynyt kuntoutuja itse on vastuussa tiedonkulusta, mikä koskee hänen tilannettaan ja vaikuttaa suoraan kuntoutuksen sisältöön tai toteutustapaan (esimerkiksi muut sairaudet, kuulemisen, näkemisen tai jaksamisen ongelmat). D. Kuntoutuksen päättäminen 1. Siirrä ikääntyneen kuntoutujan oppimia uusia toimintatapoja ja harjoitteita aktiivisesti hänen arkeensa ja eri toimintaympäristöihin esimerkiksi kotikäyntien avulla. Tue myös hänen tulevaisuuden tavoitteitaan kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Ohjaa omaisia ja läheisiä tukemaan ja ohjaamaan iäkästä kuntoutujaa hänen arjessaan. Muista, että heidän rooliinsa ja vastuunsa päätetään kuitenkin aina yhteistyössä itse ikääntyneen kuntoutujan kanssa. 2. Kiinnitä harjoitteet luontevaksi osaksi ikääntyneen ihmisen normaalia kotiympäristöä ja arkea sekä hänen päivärytmiinsä ja tekemiseensä sovittaen (esim. kotivoimisteluohjeet, apuvälineet ja uudet toimintatavat).

3. Laadi jatkosuunnitelmat yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa konkreettisiksi toimenpiteiksi, joille nimetään vastuuhenkilöt, sovitaan seuranta-aikataulut ja pohditaan vaihtoehtoja erilaisia muutostilanteita varten. Lopuksi muista, että Ikääntyneiden kuntoutuksen perustan muodostavat hyvät kuntoutuksen peruskäytännöt ja ajankohtainen, tutkimukseen perustuva gerontologinen tieto. Ikääntyneen ihmisen kuntoutuksen erityisyys muodostuu pitkästä, menneestä elämänkulusta ja lyhyestä tulevaisuusperspektiivistä. Anna ikääntyneelle ihmiselle mahdollisuus käydä läpi mennyttä ja pohtia nykyisyyttä. Se on oikeasti kuntouttavaa, psykososiaalista toimintaa. Kokonaisvaltainen, monialainen gerontologinen kuntoutus on ikäidentiteettityötä, jossa ainutlaatuiset yksilölliset tekijät ja sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristötekijät toimivat voimavaroina ja edistävät ikääntyneen osallisuutta vaikka sairaudet lisääntyvät ja suorituskyky heikkenee iän karttuessa. Luo ikääntyneen ihmisen arkeen onnistumisen kokemuksia ja autonomisuuden tunnetta. Rakenna toiveikkuutta tulevaisuuteen, mielekkyyttä ikääntyneen ihmisen elämään sekä hyvinvointia hänen arkeensa.