Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
"Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus, ärtymys E-P Takala 13.12.2007 2
Tärinän vaikutuskohteet Suorat mekaaniset vaikutukset kehon osien resonanssitaajuudella aiheuttavat mekaanisia vaurioita Sisäelinten värähtelystä johtuvat vaikutukset Vaikutukset tasapaino- ja kuuloelinten kautta Melun yhteisvaikutus Merisairaus Vaikutukset tunto- ja autonomisen hermoston kautta Lisääntynyt lihastonus -> väsymys Verenkiertoelimistön aktivoituminen Hormonaaliset vaikutukset E-P Takala 13.12.2007 3
Tärinätauti Käteen kohdistuvan tärinän vaikutuksia Hermojen vauriot Tuntopuutokset, kömpelyys Verisuonten vauriot Valkosormisuus erityisesti kylmässä Nivelrikko, luiden vauriot (kystat, osteomalasia) Lihas-jänne-ongelmat Jänne-/jännetupen tulehdukset Dupuytren kontraktuura E-P Takala 13.12.2007 4
Tärinätauti Käteen kohdistuvan tärinän vaikutuksia Suorat mekaaniset vauriot Hermoston refleksit Veren hyytymishäiriöt??? Tärinä saa ihmisen puristamaan työkalua enemmän kuin tarvittaisiin -> rasitussairauksien riski kasvaa E-P Takala 13.12.2007 5
Kehon osien värähtely Jokaisella kappaleella on tietty resonanssitaajuus, jolla se värähtelee. Tällä taajuudella tuleva ulkoinen värähtely saa kappaleen värähtelemään voimakkaammin -> värähtely voi aiheuttaa suoraan vaurioita Kehon osien resonanssitaajuudet vaihtelevat välillä 0,5 100 Hz Kehon osissa taas eri kudokset värähtelevät eri taajuuksilla, joista osa voi vaimentaa ja osa voimistaa värähtelyä E-P Takala 13.12.2007 6
Pystyasennossa eniten vaikuttavat resonassitaajuudet ovat välillä 4-8 Hz Selkärankaan kohdistuva värähtely voi voimistua jopa 240% taajuuksilla 2,5-5 Hz Pään ja ylävartalon värähtely välillä 20-30 Hz voi vahvistua jopa 350%. Kehon resonanssi E-P Takala 13.12.2007 7
Selkävaivat ja tärinä Epidemiologisissa tutkimuksissa selkävaivoja ja selän rappeutumismuutoksia paljon täriseviä koneita kuljettavilla verrattuna istumatyötä tai huoltotöitä tekeviin Mutta... Rallikuskeilla ei muita enempää selän rappeumamuutoksia Kuljettajilla myös muita selkävaivoille altistavia tekijöitä (pitkäkestoiset hankalat asennot, raskaiden taakkojen käsittely) Juostessa voi kehoon kohdistua jopa 30 m/s 2 iskuja, mutta niihin ei liity selkävaivoja E-P Takala 13.12.2007 8
Selkävaivat ja tärinä Ilmeisesti yksittäiset selkään kohdistuvat iskut tärkeimpiä vaurioiden aiheuttajia Iän myötä kudosten kestävyys heikkenee -> altistus nuorena saa aikaan eri vaikutukset kuin vanhempana Epidemiologisten tutkimusten perusteella ei voida suoraan osoittaa altistumisen riskille raja-arvoja. Standardissa toimenpideraja 0,5 m/s 2 raja-arvo 1,15 m/s 2 E-P Takala 13.12.2007 9
Tärinä ja selän lihakset Selkälihasten aktivoituminen suojaa selkää mekaanisilta vaurioilta Selkänoja toisaalta vaimentaa iskuja, mutta myös johtaa lihasten rentoutumiseen, jolloin suojarefleksit eivät toimi aktiivisesti Seistessä ja liikkuessa selkälihakset suojaavat aktiivisemmin kuin istuessa Selän lihakset voivat tuottaa rankaan hyvin suuria voimia Tärinäiskut voivat johtaa kaksois-impulssiin: aluksi vaikuttaa ulkoinen isku ja sitten refleksinä voimakas lihas-aktivaatio johtaa toiseen voima-impulssiin E-P Takala 13.12.2007 10
Tärinä ja selän lihakset Tärinä voi aiheuttaa lihasten vahvan aktivoitumisen tai lihasten täydellisen rentoutumisen, jolloin lihakset eivät suojaa rankaa ulkoisilta äkkiliikkeiltä Lihasten väsyminen vaikuttaa siihen, miten lihakset pystyvät suojaamaan rankaa -> pitkän tärinäaltistuksen tai etukumaran asennon jälkeen ranka on alttiimpi vaurioille E-P Takala 13.12.2007 11
Tärinä ja selän verenkierto Välilevyjen rappeuma näyttää liittyvän selän verenkiertoon Jatkuva lihasten jännitys heikentää verenkiertoa Tärinä lisää lihasten aktiviteettia suuremmaksi kuin mitä asennon säilyttämiseen tarvitaan Korkeataajuinen tärinä voi myös johtaa reflektorisesti verenkiertohäiriöihin, kuten tärinätaudissa Selän osalta korkeataajuisen tärinän merkitystä ei tunneta E-P Takala 13.12.2007 12
Uusi tutkimus Tavoitteena selvittää koko kehon tärinän vaikutuksia liikuntaelinten oireiden syntyyn ja fysiologiseen stressiin Millaiset annokset alkavat lisätä oireita ja sykkeen muutoksia n. 2 viikon ajalta mitataan istuimen tärinää n. 80 kuljettajalta päivittäin kehon tuntemukset n. 20-30 henkilöltä sykemittaukset 2-3 päivän ajalta E-P Takala 13.12.2007 13