KOKOUSAIKA Maanantai 12.10.2015 klo 18:00-19:36 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 195 196 199 200 201 202 203 Liite 7 204 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Gramexin kuntasopimuksen uusiminen Kiintiöpakolaisten vastaanottosopimus Lausunto Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaava -ehdotuksesta Lausunto taksilupakiintiöiden vahvistamista varten Strategia 2020 LounaPlussan hallituksen jäsenen nimeäminen Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä 19.10.2015 klo 9.00 15.00 kunnanvirastossa PUHEENJOHTAJA Merk. Anja Syrjälä JULKIPANO- TODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmoitustaulunhoitaja
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 195 Kunnanhallituksen päätöksen 13.1.2014/9 :n mukaan kokouskutsu esityslistoineen postitetaan kokousta edeltävän viikon torstaina kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanvaltuuston puheenjohtajille. Kutsu toimitetaan myös kunnanhallituksen varajäsenille ja valtuuston jäsenille. Kokouskutsu on toimitettu kunnanhallituksen puheenjohtajalle, jäsenille ja kunnanjohtajalle sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille ja kunnanhallituksen varajäsenille. Kunta L:n 58 :n 2 mom. mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Khall 196 Kunnanhallituksen päätöksen 13.1.2013/8 :n mukaan kunnanhallituksen pöytäkirjat tarkastetaan siten, että tarkastuksen suorittaa kaksi kullakin kerralla valittua pöytäkirjantarkastajaa. Kunnanhallitus on päättänyt, että pöytäkirjantarkastajat valitaan istumajärjestyksen mukaisesti. Kj: Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Jukka Rouhiaisen ja Timo Nikkasen. Päätös: Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Jukka Rouhiaisen ja Timo Nikkasen.
GRAMEXIN KUNTASOPIMUKSEN UUSIMINEN Khall 199 Gramex ja Suomen Kuntaliitto ovat sopineet kuntasopimuksen uusimisesta. Kuntaliitto suosittelee sopimuksen päivittämistä. Gramex uudistaa kuntien kanssa voimassa olevan Esityskorvaussopimuksen äänitemusiikin julkisesta esittämisestä. Uusi kuntasopimus astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Lähes kaikilla kunnilla on voimassaoleva sopimus Gramexin kanssa ja pääsääntöisesti 1990-luvun loppupuolelta peräisin oleva Esityskorvaussopimus äänitemusiikin julkisesta esittämiestä, ns. senttisopimus. Sopimuksen mukainen korvaus äänitemusiikin käytöstä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Sopimus on osoittautunut kunnille yksinkertaiseksi, hallinnollisesti helpoksi sekä korvaustasoltaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi verrattuna yksin kappalein eri käyttötilanteisiin hankituille ja listahintaisille musiikin käyttöluville. Musiikin käyttötilanteet ja tarpeet ovat lähes 20 vuodessa muuttuneet usealta osin niin paljon, että sopimusten ajanmukaistamista on jo useamman vuoden ajan toivottu molempien osapuolten tahoilta: mm. kuntien musiikin käyttö on monipuolistunut, kuntaliitoksia on syntynyt sekä kunnat ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet toimintojaan. Kuntaliitto ja Gramex ovat vuoden 2015 kuluessa neuvotelleet uuden kuntasopimuksen sisällöstä ja sen käyttöönotosta. Uudistettu sopimus kattaa ja vastaa entistä paremmin kuntien äänitemusiikin nykyisiä käyttötilanteita sekä parantaa sopimuksen ja sen kattavuuden ymmärrettävyyttä käyttäjien keskuudessa. Toteutuksessa on myös pyritty siihen, että yhdessä Teoston vastaavan kuntasopimuksen kanssa kuntien musiikinkäyttö on mahdollisimman vaivatonta ilman erillisten lupien hankintaa.
GRAMEXIN KUNTASOPIMUKSEN UUSIMINEN Khall 199 Sopimuksen pääkohdat Gramexin uudistettu kuntasopimus kattaa kuntien kaikki yleisimmät äänitemusiikin julkisen esittämisen käyttötilanteet taustamusiikkina ja tapahtumissa osana kuntien julkisia toimintoja ja tehtäviä, sekä vapaavalintaisena elementtinä erillistä korvausta vastaan myös musiikin kopioinnin kuva- ja äänitallenteille. Musiikkivideoiden julkinen esittäminen on uutena elementtinä sisällytetty sopimukseen. Sopimuksessa on esimerkein kerrottu mitä se kattaa ja myös selvyyden vuoksi eritelty yleisimmät sekaannusta aiheuttaneet soveltamisen ulkopuoliset ja erillistä lupaa edellyttävät käyttötilanteet. Kuntien musiikin käyttökorvausten hinnoittelumalli ei muutu. Vuoden 2016 korvausta on tarkistettu huomioiden muutokset yleisessä ansioja kustannustasossa. Korvauksen tarkistamisesta on sovittu Kuntaliiton kanssa. Alle 70 000 asukkaan kunnissa kustannus on 0,089 /asukas. Kopioidun äänitemusiikin käyttö kunnan toiminnassa Kunnat, jotka kopioivat äänitemusiikkia ja esittävät sitä esimerkiksi tanssiliikunnassa, kuntosaleilla, media- ja AV-pajoissa, kansalaisopistoissa, kouluissa ja nuorisotoiminnan yhteydessä, tarvitsevat kopiointiluvan. Uudistettu kuntasopimus kattaa uutena vapaavalintaisena elementtinä myös äänitemusiikin kopioinnin. Kunnalla on mahdollisuus jättää kopiointilupa sopimuksessa erikseen ilmoittamalla hankkimatta ja ostaa tarvittaessa luvat myöhemmin yleisen hinnaston mukaisesti. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Kj: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Gramexin ja Humppilan kunnan välisen sopimuksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Hämeen elinkeino-, ja liikenne- ja ympäristökeskus tiedustelee työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä toimialueensa kuntien halukkuutta ja valmiutta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. ELY -keskus kehottaa etenkin vastaanottokeskuksen tai hätämajoituskeskuksen läheisyydessä olevia kuntia arvioimaan sopimuksen tekemistä saadakseen kuntaan muuttajista korvaukset heti alusta alkaen ja voidakseen varautua tarvittavien palvelujen järjestämiseen. Suomen valtio ottaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti vastaan Suomesta kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja majoittamista varten olevaa vastaanottokeskusverkostoa pitävät yllä kunnat, valtio ja Suomen Punainen Risti. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalle järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli 3 661. Tämän vuoden määrän arvioidaan olevan jopa kymmeniä tuhansia. Kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaisjärjestön myöntämä pakolaisen asema, ja hänelle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan, ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Yleensä kiintiöpakolaiset ovat sotaa pakenevia ihmisiä. Suomeen kiintiöpakolaiset pääsevät, kun heille on löytynyt vastaanottava kunta. Pakolaisten vastaanottamisen ensisijainen syy on humanitaarinen. Suomen valtio on päättänyt ottaa vastaan tietyn määrän äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa eläviä muiden maiden kansalaisia ja tukea kuntia maahanmuuttajien kotouttamisessa ja palvelujen järjestämissä pakolaisille myös taloudellisesti. Suomen kiintiö on pitkään ollut 750 pakolaista/vuosi. Kahtena viime vuotena on lisäksi otettu 300 pakolaisen lisäkiintiö. Nämä ovat olleet syyrialaisia pakolaisia. Hämeessä kiintiöpakolaisia ottavat vastaan Lahti, Hämeenlinna ja Janakkala. Hämeenlinna ottaa lisäksi vuosittain huomattavan määrän oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toiseen, ja kiintiöpakolaiset muuttavatkin usein. Mikäli kunta on sopinut ELY -keskuksen kanssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, valtio korvaa kustannukset. ilman sopimusta kunnalla ei ole oikeutta saada valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Kiintiöpakolaiset otetaan vastaan suunnitelmallisesti ELY -keskuksen kanssa sovittavin tavoin. He sijoittuvat asumaan yleensä vuokra-asuntoihin. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jotka on määritelty kotoutumislaissa. Kiintiöpakolaisia koskevia korvattavia kustannuksia ovat: 1. laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä 2. sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset 3. kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki 4. tulkkaus- ja käännöspalvelut 5. ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki 6. alkukartoituksen järjestäminen 7. paluumuuttoavustus Laskennallinen korvaus Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisen ja muun kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ja tämän perheenjäsenen kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on 2300 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6845 euroa/vuosi. Laskennallisesti korvausta maksetaan yleensä kolme vuotta. Pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljä vuotta. Neljän vuoden korvausaika koskee myös kiintiöpakolaisen perheen yhdistämisen kautta Suomeen saapunutta perheenjäsentä.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Kun kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa, kun hän on saapunut Suomeen. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi kehitysvammalaissa ja vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoiminta, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Lisäksi korvataan psyykkisistä traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos-, ja perhehoito, kuntoutus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osastoja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut sekä kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta johtuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syistä muut kunnalla aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat yleensä laskennallisten korvausten kattamaan toimintaan.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki Kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan toteutuneiden kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetuista kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta. Kotouttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät maahanmuuttajan kotoutumiseen. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja että heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomaisen yhteiskunnan käyttöön. TE -toimistot ja kuntien maahanmuuttotyöntekijät auttavat Suomeen muuttavia alkuun. Kotouttamiseen kuuluvat - ohjaus ja neuvonta: annetaan tietoa asumiseen liittyvistä säännöistä, julkisten liikennevälineiden käytöstä, erilaisten lomakkeiden täyttämisestä, passi- ja oleskelulupien hakemisesta, Suomen lainsäädännöstä sekä kunnan ja valtion tarjoamista palveluista - asumisjärjestelyt: järjestetään kuntapaikan saaneille pakolaisille asunnot ja annetaan muille asiakkaille neuvoja asunnon hakemiseen - sosiaalipalvelut: seurataan kotoutumisen edistymistä, annetaan apua ja tukea ongelmatilanteissa, tehdään toimeentulotukipäätökset, ohjataan opetukseen, työvoimapalveluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin - terveyspalvelut: tuetaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvissä asioissa, tehdään terveystarkastukset ja ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja muihin terveyspalveluihin. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta, ja ELY -keskukset huolehtivat suunnittelusta yhteistyössä kuntien ja TE -toimistojen kanssa. Forssan seudulle hyväksyttiin alueellinen kotouttamisohjelma vuonna 2011.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheen kotouttamispalvelun käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (esim. asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Lisäksi voidaan tapauksittain korvata yllä mainittuihin tilanteisiin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat olleet maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisen ja asian selvittämisen kannalta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä määräaikaa. Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen alkuvuosina. Tarve vähenee, kun kielitaito kehittyy ja mu kotoutuminen edistyy. Kustannuksia ei korvata enää sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvat myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäisen perheryhmäkotiin tai muihin asuinyksiköihin sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavina palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täysi-ikäiseksi muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asuinyksiköstä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asumaankotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tukitoimenpiteinä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle korvata esimerkiksi tukiperhetai tukihenkilötoimintaa. Korvauksia voidaan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuori täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta automaattiseksti 21 ikävuoteen saakka vaan todellisen ja todennetun tukitoimien tarpeen perusteella.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Alkukartoituksen järjestäminen Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaikkia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta alkukartoituksen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kartoitukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjestänyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kartoittavan alkuhaastattelun. Alkukartoitus on maahanmuuttajalle tarjottava toimenpidekokonaisuus, jonka avulla arvoidaan alustavasti hänen työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeensa. TE -toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija ja kunnan toimeentulotukea saava maahanmuuttaja. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maahanmuuttajat, jolloin kartoitus tehdään, mikäli maahanmuuttajan arvioidaan sitä tarvitsevan. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kunta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä paluumuuton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esimerkiksi maistraateille ja kansaneläkelaitokselle tehty muuttoilmoitus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Matka- ja muuttokustannuksien korvauksen sekä paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kunnalle korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Korvausten maksamisen edellytyksistä Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäisen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joilla ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, maksetaan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Valtion korvaukset kunnille maksetaan ELY -keskusten kautta. Korvaukset suoritetaan kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden kuluttua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa määritellyistä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta. Valtionosuudet Pakolaiset tulevat otetuiksi huomioon kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisessä on, että opetus- ja kulttuuriminiteriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään viisi vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea.
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOSOPIMUS Khall 200 Seutuneuvoston alustava kannanotto Seutuneuvosto käsitteli ELY -keskuksen lähettämää tiedustelua kokouksessa 17.9.2015. Se näki järkeväksi neuvotella seudullisesta sopimuksesta ELY -keskuksen kanssa. Kj: Kunnanhallitus 1. ilmoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle alustavasti kunnan olevan valmis yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa neuvottelemaan kiintiöpakolaisten vastaanottosopimuksesta ja 2. pyytää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää nimeämään edustajansa mukaan neuvotteluun ja valmistelemaan asiaa yhdessä kunnan ja seudun muiden kuntien viranomaisten kanssa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
LAUSUNTO TYRINSELÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA- EHDOTUKSESTA Khall 201 Jokioisten kunnanhallitus on pyytänyt 31.8.20145 ja Ypäjän kunnanhallitus 21.9.2015 lausuntoa Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta. Jokioisten kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan hyväksyä 30.8.2015 päivätyn Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65:n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Ypäjän kunnanhallitus on päättänyt Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen 7.9.2015 pitämässään kokouksessa. Tuulivoimalat sijoittuvat Jokioisten luoteisosiin Tyrinselän alueelle, lähelle Ypäjän ja Humppilan rajaa. Hankealue on suurelta osin metsäistä mäkimaastoa. Megatuuli on jo tehnyt maanvuokrasopimukset tuulivoimapuistoa varten tarvittaville maa-alueille. Hankealueen koko on noin 2,3 km 2. Tyrinselälle rakennetaan yhteensä kahdeksan turbiinin tuulivoima-aluetta. Kj: Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan Jokioisten ja Ypäjän kunnanhallituksille seuraavaa: - Humppilan kunnalla ei ole huomautettavaa Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavasta, kunhan tuulivoima-alueella huomioidaan Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
LAUSUNTO TAKSILUPAKIINTIÖIDEN VAHVISTAMISTA VARTEN Khall 202 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa taksilupakiintiöiden vahvistamista varten. Taksiliikennelain 19 :n mukaan ELY -keskuksen tulee vahvistaa kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain. Nyt on valmisteilla kiintiöpäätös vuoden 2016 taksilupien enimmäismääräksi. Kiintiöpäätöksen perustaksi ELY -keskus seuraa taksin kysynnän ja tarjonnan muutoksia sekä toimialan kannattavuuden kehitystä. Lisäksi ELY -keskus seuraa kuluttajien palautetta taksin saatavuudesta ja laadusta sekä taksien riittävyyttä elinkeinoelämän ja kuntien kuljetustarpeiden kannalta. Taksilupien enimmäismäärä tulee vahvistaa tasolle, että se ei rajoita taksien saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana eikä heikennä palvelujen laatua. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä määrätään, kuinka moneen taksilupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset. ELY -keskus pyytää kunnan lausuntoa taksien riittävyydestä, esteettömän kaluston määrästä sekä taksipalvelujen laadusta alueellaan. Taksipalvelujen riittävyyden osalta pyydetään erityisesti huomioimaan sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilökuljetusten järjestämistarpeet. Lisäksi tietoa pyydetään siitä, kuinka monella on oikeus käyttää esteetöntä autoa. Kunnan ostamista kuljetuspalveluja koskien ELY -keskus pyytää kuvauksen tämänhetkisestä tilanteesta; milloin järjestettiin viimeisin kuljetuskilpailutus, sopimuskauden pituus mahdollisine optioineen, seuraavan kilpailutuksen ajankohta sekä kohteittain tiedot saatujen tarjousten keskimäärästä viimeisimmässä tarjouskilpailussa. Kunnat valvovat ostamansa liikenteen hoitoa sopimusehtojen nojalla. ELY -keskus pyytää kuntaa ilmoittamaan kuinka usein ja millaisiin ostoliikenteen laatua koskeviin sopimusrikkeisiin kunta on joutunut puuttumaan viimeisen vuoden aikana. Lausunnossaan kunta voi myös ottaa yleisesti kantaa taksiliikenteen laatutasoon alueellaan.
LAUSUNTO TAKSILUPAKIINTIÖIDEN VAHVISTAMISTA VARTEN Khall 202 Kj: Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan ELY -keskukselle, että: Humppilan kunnassa on riittävä määrä taksilupia. puutteita on kuitenkin hiljaisen ajan päivystyksessä, jolloin taksiin on vaikeaa saada yhteyttä. vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluasiakkaita on 37, joista puolet käyttää esteetöntä taksia ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluasiakkaita on kuusi (6) ja näillä ei ole välttämätöntä esteettömän taksin tarvetta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Timo Nikkanen jääväsi itsensä asianomaisjäävinä ja poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Tea Uusimäki toimii pöytäkirjan tarkastajana pykälän kohdalla.
STRATEGIA 2020 Khall 203 Kunnanhallitus päätti 21.9.2015 aloittaa strategian teon. Strategia on tarkoitus tehdä yhteistyössä eri ryhmien, kuten luottamushenkilöiden, henkilöstön, asukkaiden ja yritysten kanssa. Aikataulu on suunniteltu siten, että kaikkien näkemys ehditään kysyä ja strategia valmistuu aikataulussa kevään 2016 aikana valtuuston päätettäväksi. (Liite 7). Strategiassa on otettava huomioon seuraavat asiat: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kj: Kunnanhallitus päättää merkitä tietoonsa saatetuksi strategian aikataulun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
LOUNAPLUSSAN HALLITUKSEN JÄSENEN NIMEÄMINEN Khall 204 LounaPlussa ry on Forssan seudulla toimiva paikallinen toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys. Yhdistys on perustettu 24.11.1999. LounaPlussa ry:n alueeseen kuuluvat Forssan kaupunki ja Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Humppilan kunnan edustaja LounaPlussan hallituksessa on ollut Tuija Pihlajamäki. LounaPlussan toiminnanjohtajalta tuli toive, että Humppilan kunta nimeää Tuija Pihlajamäen tilalle uuden jäsenen. Valinta voidaan vahvistaa LounaPlussan syyskokouksessa 10.12.2015. Kj: Kunnanhallitus päättää nimetä LounaPlussan hallitukseen Tuija Pihlajamäen tilalle toisen jäsenen. Päätös: Kunnanhallitus päätti nimetä LounaPlussan hallitukseen hallintojohtaja Maarit Sihvosen.