L Ä H Y M P Ä R S T Ö N Y L E S S U U N N T E L M A J A R A K E N N U S T A P A O H J E K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
SSÄLLYSLUETTELO SSÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 3. Suunnielman arkoius ja avoiee 3. Suunnieluhisoria 3.3 Suunnielman ekijä 3 YLESKUVAUS 5. Alueen sijaini ja liiyminen ympärisöön 5. Suunnielman yleiskuvaus 5.3 Yleis- ja asemakaavoius 7 Kaisen karano Kaumajärvi 3 JULKSET ULKOTLAT 3. Yleise periaaee 3. Kadu ja kevyen liikeneen reii 3.3 Karanonrannanpuiso 3.4 Lähivirkisysaluee 3.5 Suojaviheraluee 3.6 Kaumajärven ranna 3.7 Luonnonsuojelualuee 3.8 Kasvillisuus 3.9 Pinnoiee 3 3.0 Valaisus ja kadunkalusee 3 3. Kaujen ja onien rajapinojen käsiely 3 Vasemmalla: Sijainikara /0000 Yllä: Näkymä korelisa 33 (aieilijan näkemys) Alla: Näkymä Kaumajärven ylä (aieilijan näkemys) Oikealla: lmakuva eeläsä Kansi: Näkymä korelisa 33 (aieilijan näkemys) 4 KORTTELALUEET 5 4. Yleise periaaee 5 4. Asuinkoreli 5 4.3 Maeriaali ja väriys 5 4.4 Kaupunkikuva 5 4.5 Korelipiha 5 4.6 Talousrakennukse 5 4.7 Ranasauna 5 4.8 Kaomuodo 5 4.9 Räysää 5 5 SUURKORTTELKOHTASET RENNUSTAPHJEET 5. Suurkoreli A 6 7 5. Suurkoreli B 8 9 5.3 Suurkoreli C 0 5.4 Suurkoreli D 3 5.5 Suurkoreli E 4 5 5.6 Suurkoreli F 6 7 5.7 Suurkoreli G 8 9 5.8 Ranasauna 30 3
3/3 ALKUSANAT. Suunnielman arkoius ja avoiee Kaisen Karanonrannan lähiympärisön yleissuunnielma ja rakennusapaohje (jakossa LYRO) on laadiu äydenämään alueen asemakaavaa. LY- ROssa anneaan ohjeia alueen ympärisön ja rakennusen suunnieluun. Ohjeisuksen arkoiuksena on varmisaa Karanonrannan oeuuminen korkeaasoisena aluekokonaisuuena, jolla on oma, selkeäsi koeava ja ymmärreävä idenieei.. Suunnieluhisoria Asemakaavan laaiminen on alkanu maanomisajan aloieesa alueen asemakaavoiamiseksi pienalovalaiseksi asuinalueeksi. Suunnielmaa on laadiu vuodesa 006 alkaen yheisyössä Hämeenlinnan kaupungin kaavoiusoimison ja konsulina oimineen Arkkiehi oimiso Peri Rouhiainen Oy:n kesken. Työn ohjaukseen ova osallisunee lisäksi maanomisajan kumppani Asunosääiö sekä kunnalliseknisen yleissuunnielman ja meluselviyksen laaimisesa vasaava Ramboll Finland Oy. LYRO on laadiu yhäaikaisesi alueen asemakaavaehdouksen ja kunnallisekniikan yleissuunnielman kanssa, jolloin ne ukeva oisiaan. Asemakaavaluonnos (kaavaunnus 406) oli nähävillä lokakuussa 007. Kaavamuuosalue jaeiin kaavaprosessin loppuvaiheessa syyskuussa 008 kaheen osaan irroamalla Lehikuusenkujan ja Leimunkujan asuinoni ja kaualue erilliseksi kaavamuuokseksi..3 Suunnielman ekijä LYROn ova laainee arkkiehdi Pekka Vehniäinen ja Sampo Sikiö Arkkiehioimiso Peri Rouhiainen Oy:ssä. Työn ohjaukseen on osallisunu lisäksi arkkiehi Peri Rouhiainen. Hämeenlinnan kaupungin kaavoiusoimisossa alueen arkkiehina on oiminu arkkiehi Tuula Hellsén ja yöä on ohjannu myös asemakaava-arkkiehi Päivi Salorana. Liikennesuunnielua on ohjannu kaupungininsinööri Markku Vasama. Asunosääiösä yöä ova ohjannee oimiusjohaja Anja Mäkeläinen sekä Asunosääiön Rakennuaja Oy:n oimiusjohaja Jorma Pelomäki. Maisemaselviyksen on laainu MA-Arkkiehdi. Työsä vasasiva maisemaarkkiehi Marja Mikkola sekä maisema-arkkiehiylioppilas Varpu Mikola. Alueen liikennesuunnielukonsulina on oiminu Mari Kinula ja melukonsulina Kaisa Kauhanen Ramboll Finland Oy:sä. Vesihuollon yleissuunnielman on niin ikään ehny Ramboll Finland Oy. lmakuva on oanu Hannu Vallas Lenokuva Vallas Oy:sä. Muu valokuva ova Arkkiehioimiso Peri Rouhiainen Oy:n oamia. Visualisoinni on laadiu Adacive Oy:ssä. K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
4/3
5/3 YLESKUVAUS. Alueen sijaini ja liiyminen ympärisöön keskusa Vanajavesi VT 0 Kaisen karano Kaumajärvi Suunnielualueen pina-ala on noin 3 hehaaria, josa noin 6,6 hehaaria on vesialuea. Suunnielualue sijaisee noin kahden kilomerin päässä Hämeenlinnan keskusasa, Harvialanien (valaie 0) ja Kaumajärven välissä. Kaava-alue kuuluu valakunnallisesi arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Lisäksi Museoviraso ja ympärisöminiseriö arvioiva vuonna 993 Vanajaveden laakson valakunnallisesi arvokkaaksi kuluurihisorialliseksi ympärisöksi. Suunnielualueen vieressä sijaiseva Kaisen karanomiljöö on ässä selviyksessä mainiu erikseen merkiävänä rakenneuna kuluuriympärisönä ja myös Kaisenie on mainiu osana maisemakokonaisuua. Kaava-alueella on alousmesää, avoimia niiyjä, pieni viljely pelo, rananiiyjä ja pihapiireihin liiyviä pienalueia kuluurikasveineen. Pello ja avoime maisemaila ova vähenynee alueella merkiäväsi koko 0-luvun ajan, eriyisesi 960- ja 80-lukujen välillä. Peloja on isueu alousmesäksi ja Kaumajärven rannassa aiemmin avoin niiy on kasvanu osiain umpeen.. Suunnielman yleiskuvaus Suunnielma perusuu uuden alueen keskellä kiemurelevaan, maasonmuooja myöäilevään "kylänraiiin", jonka varrelle uude asuinkoreli rakenuva. Rakaisulla rauhoieaan osa hisoriallisesa Kaiseniesä kevyen liikeneen reiiksi ja jäeään Kaumajärven rana virkisysalueeksi. Riseyskohda sora- ja asfalieiden riseyksissä käsiellään pieninä kiveyinä aukioina. Uude asuinkoreli muodosava selkeämuooisia korelikokonaisuuksia, jossa korelien keskelle jäävä suojaise korelipiha. Korelien väleihin jää vihervyöhykkeiä, joka oimiva myös kulkureieinä laajempien virkisysalueiden välillä. Rakennuksien sijoielulla, niiden korkeudella sekä pihojen suunaamisella suojaaan alueen piha valaie 0:n melula. VT 3 VT 0 Alueen pohjoisosa käsiää rivialoja, joisa osasa aukeaa näkymä Kaumajärvelle. Keskimmäisissä suurkoreleissa on pienkerrosaloja, rivialoja ja parialoja. Pohjoisen suunnielualueen eeläisimmässä suurkorelissa on omakoialooneja, joka liiyvä suoraan kokoojakauun. Eeläinen uusi asuinalue käsiää kolme pienkerrosaloa, joka miakaavallisesi äydenävä Kauman asuinaluea sekä viisi parialoa, joka liiyvä rakeneellisesi Lehikuusenkujan ja Leimunien pienaloihin. Nykyise omakoialo ja ranasauna esieään säilyeäviksi. Uusilla asuinoneilla rakennusoikeua on suunnielmassa yheensä 33477 kem, josa noin 30677 kem on varsinaisa asuinrakennusen kerrosalaa ja 800 kem on varau pihavarasoille, lasikuiseille, auoalleille ja vasaaville alousrakennuksille. Rakennusoikeus vasaa noin 330 asunoa eli noin 600 650 asukasa. Alueella ällä hekellä sijaiseville asuinrakennuksille on osoieu 700 kem ja niihin liiyville alousrakennuksille 5 kem. Ranasaunoille ja vasaaville rakennuksille (RM-, RA- ja AH-oni) on osoieu yheensä 350 kem uua rakennusoikeua ja 65 kem nykyisille rakennuksille. Yllä: Suunnielualueen sijaini /0000 Viereinen sivu: Kaisen karano; Kaumajärvi; mesä- ja pelomaisemaa K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
7/3 KATSTENT jä 5 0+v jä 5 4 50+60 5 50+60 560+v60 VL 43 00 (/)V 00 (/)V 3 00 (/)V EV LT yllä: näkymä rivi- ja parialokorelisa (aieilijan näkemys).3 Yleis- ja asemakaavoius Suunnielualueella on voimassa vuoden 9 oikeusvaikuukseon yleiskaava, jossa pääosa alueessa on osoieu julkisen palveluiden ja hallinnon alueeksi, jolla ympäisö säilyeään (PY/S). Suunnielualueen eeläosa on pienalovalaisa asuinaluea (AP). Pienellä rannan pohjoispäässä sijaisevalla alueella, Kaisenien eeläpäällä sekä valaie 0:n alueella on voimassa oleva asemakaava. Muuoin suunnielualueella ei ole asemakaavaa. Peri Rouhiainen Oy:n laaimassa asemakaavassa (ks. seuraava aukeama) suunnielualue on osoieu pääosin asumiselle, joka koosuu pien-, rivi- ja kerrosaloisa. /000 Suunnielman havainnekuva /000 Oikeusvaikuukseon yleiskaava 9 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
orelialue. relialue, jolle saa rakenaa eninään kaksiasunoisia pienaloja. kykeyjen asuinrakennusen korelialue. elialue. yheiskäyöinen korelialue. elialue. ka säilyeään avoimena. A -MÄÄRÄYKSET: :4 :7 5:3 :6 :56 :79 006 4 0700000 0004006 Tehdas sp k k k sp Tehdas k 8 8 0.00 35..7 66.38 4.00 0.00 5.80 7.45 57.08 47.78 9. 70.0 5.0 96.8 69.69 SUOSAENPOLKU VANAJANTE 5:05 5:03 5: 4:4 4:3 3: :7 :6 :5 :4 9-9-0 9-9-0 80.65 80.5 80.74 80.8 8.074.375.0.465.476.453.49.59.099.4.38.49.494.33.363.5.8.458.44.445.5 8.68..367.08.58.43..947.936.005.9.659.98.696.703...0.6.98.63.994.093.7.994.697.8.694.948.39.404..599 8 4 3 9 3 546 7 8 6 7 7 6 8 7 5 4 34 35 3 6478 64733 64734 6475 00706M050 VANAJANTE PUUSEPÄNKATU pp TTV-5 e=0.5 LR 5:4 5:4 5:8 5:4 5:6 5:6 :4 5:7 5:7 5:9 5:33 5:4 :77 :76 :30 5:9 5:9 5:8 :9 5:7 5:64 5:65 5:6 5:63 :7 5:60 5:3 :3 5:66 :5 :6 :56 5:3 5:4 3 :9-M060 0700000 480005005 7 Mäskälä k r k r k k k pumppaamo a pori Tennis pumppaamo k Pumppuas. k k k k a k k 95 8 93 94 93 9 9 8 8 8 8 9 8 8 8 9 94 93 93 9 8 8 9 8 9 8 63. 3.40.7.7.49 5.46 9. 68.78 0.43 6.54 b=45.63 r=80.00 8.30 5.80 57.08 Kaumajärvi 0kV 0kV 0kV 0kV allas Pp.ie 0kV E SUOSAENTE LEHTKUUSENKUJA VANAJANTE 5:4 5:4 5:05 5:9 5: 4:4 4:3 3: :7 :6 :5 :4 :4 80,9 80,9 80,9 80,9 8,3 7-9-0 9.77 9.967 93. 8.96.965 94. 94.567 9.004.945 9.5 9.4 9.6..757.55.37.378.9.4.54.405.557.69.9.39.03.40.4.5.764 80.6 8..5.506.3.5 80.64 8.6 8.5.7 8.0.94.476.336 80.676.56 8.39 80.56 8.5.056.059 8.9.395.7.7 80.664 8.556 80.8 8.03.55 8..399 9.4 8.43 80.659 80.757. 8.737.53.7 93.4 8.576.46 80.8. 94.5 8.44 8.795 8.69 80..66.363 8.497 8.737 8.0.333.4.77.96.55..4.38.099.65.958.0.0.78.095.34 8.7 8.75 8.04.803.49 4.59.59.45.9.77.476.76.659.5.0.6.7.0. 8.96 8.958 8.69 8.30.3..494 8.94 8.4.33.977.38.0.08.978.38.0.65.999.53.597 8.49 8.456.966.7.055.375 8.67 8.97 8.80.807.77.458.44.445.5 8.57.68 4..0 8.547 9.58.7.33.975.939.3.9 80.7 8.503.073.56.44.549 8.499 8.58 8.506.78.0.08.65.076.58.43.405.947.4 6.4.936.047 8..539.7.659.98 rp4 60 rp4 rp3 39 7 rp98 rp 6 rp80 rp75 69 67 98 99 6 7 30 9 8 0 00 03 0 8 3 5 4 3 4 4 0 5 6 7 76 69 78 0 7 4 8 79 8 6 56 8 7 7 70 75 40 74 0 78 9 9 04 6 80 78 67 4 3 78 79 46 5 0 75 4 70 3 55 46 0 7 3 4 8 5 9 6 69 4 7 546 7 6 7 8 8 5 3 4 0 55 3 4 7 7 6 65704 6474 6470 64703 64704 6478 6476 64705 6473 64706 6 79 4 65 66 30 30 5 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 50 60 350 00 750 600 350 5 600 600 0 00 0 00 50 0 V V V V RA RA 38 39 40 36 35 3 37 3 34 33 4 5 3 4 5 6 7 8 9 0 9 8 7 6 5 4 0 3 3 4 4 3 5 6 VL VL VL VL VL VL VL VL VL W LVA EV le le le le le le le le le le le le p p p p p p p p p p p 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA jyh/m jyh/m jyh/m jyh/m jyh/m LV pp/s pp/s pp/s pp/h/s pp/h/s pp/h/s pp pp pp pp pp pp VL-a VL-a 50+v50 750+v00 800+v00 050+v50 600+v70 950+v00 560+v60 0+v 050+v50 0+v00 50+v30 50+v50 950+v50 600+v70 600+v70 50+v50 pp-s s-6 s-6 AH RM pp/ vu ew ew SL LP 7 KATNEN ET j- me me SUOSAENPOLKU SUOSAENTE HVALANTE 500 7 v v v v z z z pp /3k /3k sa sa sa uh m m m (4/-4) (3-36,4/5,43) /45dBA,min.4m,(3,34-35,4,43) sm- a a a a le le a a a a a a a s s s v vv u/ u/ pm pm KATUMAJÄRV KVRÖYKKÖN- PUSTO LEMUNTE LEMUNTE ENTE KATSTENTE KTANONRANNANPUSTO KTANONRANNANTE KTANONRANNANKUJA KTANON- RANNAN- PUSTO KTANONRANNAN- PUSTO KTANON- RANNANPUSTO KTANONRANNANPUSTO KTANONRANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KATSTENTE :3000 POSTU 7.KAU LKENN 8/3
0/3 kau kevyväylä puisoreii onille bussipysäkki Kadu ja reii /4000 546 KATSTEN KTANONRANTA Reii 4.06.008
/3 3 JULKSET ULKOTLAT 3. Yleise periaaee Julkisen ulkoilojen käsielyperiaaee perusuva MA-Arkkiehien laaimaan viheralueiden yleissuunnielmaan (5.9.007). Korelirakenne on suunnielman valmisumisen jälkeen muuunu jonkin verran, mua perusperiaaee ova pysynee samoina. Kaisen viheraluee oimiva lähinnä alueen asukkaiden lähivirkisysalueina, mua myös osana koko Hämeenlinnan laajempaa virkisysalueverkosoa. Kaisen alueen vaihelevuus ja monipuolisuus mahdollisava alueellisesi mielenkiinoisen viheraluejärjeselmän luomisen. Alueen moninaisuuden säilyämiseksi ja korosamiseksi on viheralueiden yleissuunnielman lähökohana erilaisen alueiden ominaisluoneiden säilyäminen ja voimisaminen. 3. Kadu ja kevyen liikeneen reii Alueelle luodaan uusi asfaloiu kokoojakau, Karanonrannanie, joka kulkee kylänraiimaisesi mukiellen alueen halki. Vanha museoie, Kaisenie, muueaan suurimmala osalaan pelkäsään kevyen liikeneen väyläksi, jolloin se voidaan säilyää hiekkapinaisena. Kadun linjausa ai ilmiasua ei saa muuaa. Uuden kokoojakadun, Karanonrannanien, vierelle rakenneaan asfaloiu kevyväylä. Karanonrannanien ja Kaisenien riseyskohiin muodosuva piene aukio kiveään. Lähivirkisysalueiden halki rakenneaan lisäksi polkuja ja puisokäyäviä, joia ei ole asemakaavalla erikseen osoieu. Valaie 0:n (Harvialanien) ja sen vierellä kulkevan kevyen liikeneen väylän väliin on esiey rakenneavaksi noin,4 merin korkuinen melukaide. Se muodosaa suunnielualueelle voimakkaan rajapinnan, joen siä on järkevää hyödynää alueen idenieeiä luovana välineenä. Kaieessa ulee käyää alueelle unnusomaisia punaisia värisävyjä. Alueen kauverkko ja kevyen liikeneen reii on esiey oheisessa kaaviossa. 3.3 Karanonrannanpuiso Asuinalueen ja Kaumajärven väliin jäävä avoime aluee uleva olemaan Karanonrannan keskeinen lähipuiso. Varsinaisen asemakaavaan merkiyn puisoalueen lisäksi myös viereise rana-aluee kuuluva oiminnallisesi Karanonrannanpuisoon. Puisoon sijoieaan ja pelikenä sekä mahdollisesi muia vasaavia oiminoja. Asunoalueen yheissauna sijoiuu sopivasi puison reunalle. Avoime aluee ova pääosin luonnonnurmea, reuna-aluee mahdollisesi myös niiyä. Aukeia reunusamaan isueaan lehipuusoa sekä pensaia. Saunan eeläpuolisen niiyalueen saarekkeiden puusoa harvenneaan ja siisiään, jolloin saarekkee muodosuva puison kohokohdiksi. Avoime pello ja niiy esieään viheraluesuunnielmassa säilyeäviksi luoneelaan avoimina alueina. Eeläisellä lähivirkisysalueella sijaiseva muinaismuisona suojelu kiviröykkiö osoieaan virkisysalueen keskipiseeksi. 3.5 Suojaviheraluee Uuden Karanonrannan luoneeseen sopii hyvin luonnonmukainen hulevesien käsiely alueen sisällä. Erinomainen paikka hulevesikoseikon muodosamiseen on Harvialanien varressa koivuja kasvava eninen suo, jonne voidaan johaa vedenjakajan länsipuolise hulevede. Koseikosa on mahdollisa muodosaa kasvillisuudelaan ja eläimisölään monipuolinen vesijärjeselmä rikasuamaan Kaisen viheraluekokonaisuua. 3.6 Kaumajärven ranna Kaumajärven rannan puuso on kaunisa ja arvokasa, mua iheää. Harvenamalla puusoa harkiuisa kohdisa avaaan näkymiä järvelle. Myös pensaskerroksen harvenaminen on näkymien avaamisen kannala olennaisa. Tämä mahdollisaa lisäksi kauniin rananiiyn kehiymisen puuson alle. 3.7 Luonnonsuojelualuee Harvialanien varressa oleva luonnonsuojelualue säilyeään nykyilassa. Alue oimii myös suojaviheralueena. 3.8 Kasvillisuus Enise pelosaarekkee jäävä rakenamisen lomaan, ja soveluvila osin niiä voidaan käyää osana pihoja ja viheralueia. Joiakin osia saarekkeiden kasvillisuudesa voidaan säilyää, kuen kenäkerroksen ruohovarisia kasveja, sekä puia joka eivä ole liian iäkkäiä. Mielenkiinoisen kasvillisuuden lisäksi saarekkeissa on esimerkiksi kivenlohkareia, joka elävöiävä rakenneua pihapiiriä. Saarekkee ulisi käsiellä jakossakin saarekemaisina, eikä niiä ulisi inegroida muuhun piha-alueeseen esim. nurmeamalla. Pohjoisessa uusi rakenaminen rajauuu karanoa ympäröivään selännemesään. Mesän valalajeina käyeään jalopuia. Selännemesän rajaan ulee kiinniää eriyisä huomioa ja kehiää siiä luonnollinen mesän monikerroksinen reunavyöhyke. Karanonrannan eeläosaan sijoiuvalla havumesäseläneellä suosiaan havupuia niin puisoalueella kuin pihoillakin. Alueelle ei suosiella peruseavaksi suuria nurmialueia, vaan kasvillisuus saisi mieluien muodosua mesän luonnollsisa lajeisa. Mahdollise kallioaluee voi käyää hyödyksi kivikkopuuarhoina ja oleskelualueina. Seläneen länsirineellä kasvava suojelu lehipuumesä on alueen helmi. 3.4 Lähivirkisysaluee Maisemaselviys (MA-Arkkiehdi 5.9.007). Selviyksen laaimisen jälkeen eeläisen korelin rakennea on muueu. Tunnusomaisia punaisen sävyjä: punamula ja punaiili K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
/3 Keskusaukio Kaisenien pohjoinen liiymä MERKNNÄT valaisin, valaisin, sijaini sijaini alusava alusava luonnon- beoni- ai ai beonikiveys, luonnonkiveys pieni pieni koko koko luonnon- beoni- ai ai beonikiveys, luonnonkiveys suuri suuri koko koko kiveys koroeu bussikaos bussikaos Toriaukio /500 Kaisenie Karanonrannanie alueellinen keräyspise Karanonrannanie kiveys koroeu bussipysäkki "kelloorni" Kaisenien eeläinen liiymä Kaisenie puomi bussipysäkki kiveys koroeu kiveys koroeu /500 546 KATNEN TORALUEET :500 6.09.008
3/3 3.9 Pinnoiee Kokoojakau (Karanonrannanie ja osa Kaiseniesä) asfaloidaan. Museoien kevyväyläksi jäävä osuus säilyeään sorapinaisena. Sora- ja asfalieiden riseyskohiin muodosuva aukio sekä Karanonrannanien bussipysäkin ympärisö kiveään viereisen sivun periaaeiden mukaisesi luonnon- ai beonikivellä. 3.0 Valaisus ja kadunkalusee Karanonrannan alueidenieeiä vahviseaan koko alueella käyeävällä kauvalaisinyypillä. Kadunkalusee (penki, roskakori ym.) valiaan valaisinyyppiin ja oisiinsa sopiviksi. 3. Kaujen ja onien rajapinojen käsiely Alueen kadu sijoiuva paikoin poikiaiskalevaan rineeseen sien, eä kadun ja onin välille muodosuu noin merin suuruinen korkeusero. Niissä paikoissa, joissa luiska eivä mahdu kaualueelle, kadun ja onin välinen korkeusero ulee hoiaa ukimuureilla, joka ulee pyrkiä rakenamaan mahdollisimman huomaamaomina ja maalina. Tukimuurin korkeus saadaan minimoiua luiskaamalla maasoa sekä kadun eä onin puolella ukimuuriin saakka. Tukimuuri ulee sijoiaa pääsäänöisesi onin rajalle ja mahdollinen pensasaia ulee onin puolelle. Luiskaa voidaan myös apauskohaisesi jakaa onin puolelle. Luiska ulee pääsäänöisesi isuaa pensain ja pensasaidoin. Tukimuuriin voidaan yhdisää maala aia (korkeus eninään, m) ai pensasaia. Aidan maeriaalien ulee olla puua ai iilä ja väriyksen jokin ympärisöön sopiva neuraali sävy. Vierekkäisen ja vasakkaisen onien omisajien oivoaan suunnieleva aiansa kokonaisuuena. Niissä paikoissa, joissa alousrakennus sijaisee kadun varressa, aia suosiellaan liieäväksi auosuoja- ai varasorakennukseen, jolloin siinä ulee käyää alousrakennuksen maeriaalia ja väriysä. Esimerkkejä valaisimien, kadunkaluseiden ja kivipinojen avoielavasa hengesä Kauila kerrosalokorelien kohdalla Periaaeleikkaus /500 Kauila erillispienalokorelien kohdalla Periaaeleikkaus /500 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
4/3 A B C D E F pääväri ehoseväri Värimalli ova korelikohaisia ja suunaa-anavia. G Alueen nykyisiä värejä ja maeriaaleja Suurkorelijako ja väriyskaavio 546 KATSTEN KTANONRANTA Väriyskaavio 0.09.008
5/3 4 KORTTELALUEET 4. Yleise periaaee Karanonrana on useiden osien muodosama yhenäinen kokonaisuus. Vaikka koreli- ja rakennusyyppejä onkin erilaisia umpikorelisa puoliavoimeen rakeneeseen ja erillispienalosa kerrosaloon on niillä kuienkin runsaasi yhdisäviä ekijöiä. Maeriaaleisa, väreisä ja miakaavasa synyy alueen omaleimainen idenieei. Tunnelmassa yhdisyvä alueen hisoriallinen arvokkuus ja modernin arkkiehuurin selkeys. Alueen läpi kulkeva Karanonrannanie on kokonaisuuden selkäranka, kylänraii. 4. Asuinkoreli Alue jakauuu seisemään suurkoreliin, viereisen sivun karan mukaisesi. Lehikuusenkujan kaava-alue on esiey viereisessä karassa kakoviivalla. Jokaisella suurkorelilla on oma piireensä maeriaali, väri, miakaava joka anava sille luonnea. Suurkorelijako perusuu luonevasi muodosuviin rakennuskokonaisuuksiin, ei juridiseen korelijakoon. 4.3 Maeriaali ja väriys Uudisrakennusen maeriaali ja väri viiaava monila osin alueen vanhoihin rakennuksiin. Kaojen värisävy on koko asemakaava-alueella musa ai ummanharmaa. Kaomaeriaali on konesaumau peli ai vasaava. Pohjoisosassa rakennusen pääasiallinen julkisivumaeriaali on iili. Saumaväri harkiaan apauskohaisesi iilen sävyisä riippuen. Karanoon viiaavan punaiilen lisäksi värinä voi olla myös harmaa, musa, ruskea, valkoinen ai kelainen. Parvekkee, ikkunanpuiee ja muu vasaava rakennusosa ova valkoise. Rivialokoreleissa suurkorelin sisäpuoli rapaaan valkoiseksi. Alueen eeläosassa pääasiallinen julkisivumaeriaali on vaalea rappaus, Lehikuusenien rakennusen mukaan. Tehosevärinä esimerkiksi parvekkeissa ja kaoksissa on ummanharmaa ai -ruskea. Tarkemma korelikohaise kuvaukse ova seuraavilla sivuilla. 4.4 Kaupunkikuva Uude koreli sijoiuva pääosin Karanonrannanien vareen ja jäsenävä kauilasa suheellisen iiviin. Rakennusen miakaava ja massoielu on selkeää ja pienieleisä. Suurimpien rakennusen vaikuelmaa kevenneään massojen rymiämisellä ja julkisivusommielulla. 4.5 Korelipiha Korelien sisään jäävä yheise piha suunniellaan yhenäisiksi kokonaisuuksiksi onirisa väliämää. Yheise oiminno, kuen leikkipaika, omuuselinee ja jäepisee sijoieaan niin, eä ne palveleva järkeväsi koko korelin asukkaia. Pihojen yleisilme on vehreä ja luonnonmukainen; nykyisä kasvillisuua säilyeään mahdollisuuksien mukaan. 4.6 Talousrakennukse Pien- ja rivialooneille on asemakaavassa osoieu erillinen rakennusoikeus alousrakennuksille. Tällöin kaikkia asumisen oiminoja ei ole välämäönä mahduaa päärakennukseen, vaan onin käyöä voi monipuolisaa esimerkiksi sijoiamalla piharakennukseen auoallin, saunan, yöilan ai varasoja. Talousrakennuksen ai -rakennusen ulee muodosaa väreilään, maeriaaleilaan ja yksiyiskohdilaan yhenäinen kokonaisuus päärakennuksen kanssa. 4.7 Ranasauna Kaumajärven ranaan rakenneaan kaksi uua ranasaunaa, oinen Kaisen karanoa varen ja oinen alueen asukkaiden yheiskäyöön. Ranasaunojen julkisivu ova ummaa puua, alueen vanhojen ranasaunojen apaan. Sommielulaan ja yksiyiskohdilaan uusien rakennusen ei kuienkaan ole arpeellisa olla vanhojen kopioia. Rakennusen ulee sijaia korkeusaseman +, yläpuolella. 4.8 Kaomuodo Rivi- ja pienaloissa on jyrkähkö harjakao, jonka kalevuus on noin :,5 :. Rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia. Lamellikerrosalojen kaomuoo on loiva pulpei- ai harjakao, eeläisen alueen pisealoissa loiva aumakao. Kerrosalojen kaokalevuus on noin :3. 4.9 Räysää Rakennuksissa on olava riiävä ja arkoiuksenmukaise räysää. Räysään leveys suheueaan suunnielurakaisun ja käyeävän seinämaeriaalin mukaan. vasemmalla: esimerkkejä pienalojen muodosa ja massoielusa oikealla: esimerkkejä erilaisisa iilipinnoisa K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
6/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä Karanonrannanieä eelään (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00
7/3 94.6 93 Kaisenie 94 +.5 +.5 onille Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. 9 +.5 +.0 rasie naapurionille.6 koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v00 +.0.0 +.5 +8.5 80.5 Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Korelissa 3 lähivirkisysalueen puoleinen reuna ulee säilyää iiviinä ja arviaessa äydennysisuaa. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. +.0 Auopaika: Auopaika oeueaan avopaikkoina. koreli 3 oni 3 9 ap rakennusoikeus 0 + v00. Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen, korelin 3 onilla ja korelin 33 onilla. Tonien välise rasiee: Korelissa 3 onille koreli 3 oni 4 ajeaan onin rakennusoikeus kaua. Molempien 300 + v300 onien jäee keräään jäepiseeseen onille. Tonilla on rasie +.0 hulevesiviemärille. 0 ap auokaokse suojaava melula +.5 +.0 Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. +.0 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella +.0 usean onin yheishankkeena. onille onille +.5 +.5 korelipiha +.0 +.0 +.0 +.0 +.5 +.5 +.5 +.0.4. +.5 +.0 auopaikka / asuno lisäpaikka +.0 +.0.3 onille +.5 +.0 +.0 5 ap. +.4. auokaos +.0 +.0 0 ap koreli 33 oni 6 rakennusoikeus 800 + v00 (/) +8.0 +.5 korelipiha +.0 +.0 K A T S T E N K A R +.0 T +8.5 6 Aap N O N R A N T A +.5 koreli 33 oni 5 rakennusoikeus 950 + v00 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V.7 Karanonpolku Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus 750 + v00 koreli 3 oni rakennusoikeus 050 + v50 korelipiha onille +.5 korelipiha. 7 ap +.0 koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00 +.0 +.5 onille +.5 +.5.8 +.5 +.0 +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 050 + v50 /000 koreli 33 oni rakennusoikeus 800 + v00 (/).4..3.8 5 ap AH 5. SUURKORTTEL A 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 Korelin 3 oni ja, korelin 33 oni ja Kaavamääräykse : rivialo ja muu kykey asuinrakennukse Taloyypi ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen rivialo: rakennuksessa on olava sekä yksi- eä kaksikerroksisia osia Rakennusoikeus 3750 kem + 500 kem alousrakennuksille Asunoja noin 45 Auopaikkoja suunnielmassa 5 (vaaimus 50) Julkisivumaeriaali Karanonrannanien puolella puhaaksimuurau +.0 iili, pihan puolella valkoinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee ja parvekkee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : voi olla myös pulpeikaoisia osia koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
8/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 periaaeaksonomeria parialosa /500 Näkymä korelin sisäpihala (aieilijan näkemys)
9 94 +.5 +.0 rasie naapurionille +.5.6 koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v00 +.0 +.5 onille ie 9/3.0 +.0.3 +.0 koreli 3 oni rakennusoikeus 050 + v50 korelipiha +.0 onille +.5 +.5 koreli 33 oni rakennusoikeus 800 + v00 (/) +.5 +.0 Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Lähivirkisysalueen puoleinen reuna ulee säilyää iiviinä ja arviaessa äydennysisuaa kaumelun ja -pölyn siomiseksi. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja 80.7maeri- aalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. Auopaika: Tonin 4 länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa yhenäisenä kaoskejuna, jolloin se suojaa onia Harvialanien melula. Muu (kaavamerkinä p) oeueaan avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään jäepiseeseen onilla 4. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. 80.3 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Molempien onien jäee keräään jäepiseeseen onille 4. 80.7 8 +.5 +8.5 80.5 +8.0 +.0 0 ap auokaokse suojaava melula +.5 +8.5 +.0 +.0 +.5 koreli 3 oni 4 rakennusoikeus 300 + v300 onille onille +.5 +.5 +.0 +.0 9 ap korelipiha +.0 +.0 Karanonpolku +.0 +.0 +.0 koreli 3 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00. koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V +.0 +.5 /000 +.5 +.0.4. +.5 +.0 auopaikka / asuno lisäpaikka +.0 onille Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus 750 + v00 +.0 +.5 +.0 5 ap koreli 33 oni 5 rakennusoikeus 950 + v00 korelipiha. +.5 onille. 5. SUURKORTTEL B Korelin 3 oni 3 ja 4 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 Kaavamääräykse : rivialo ja muu kykey asuinrakennukse 7 ap Taloyypi ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen parialo Rakennusoikeus 300 kem + 400 kem alousrakennuksille +.5 Asunoja noin 35 +.0 0 ap Auopaikkoja suunnielmassa koreli 33 oni 43 6(vaaimus 43) Julkisivumaeriaali korelipiha kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella valkoinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia +.4 auokaos +.0 +.5. koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00 +.0 +.5.8.7 +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 050 + v50 rakennusoikeus 800 + v00 (/).4..3 auokaokse suojaava melula +.5 +.5.7 urheilukenä +.0 +.5 yleinen pysäköini rasie naapurionille 3 ap 80.7 +.0 +.0 +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A +. 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
0/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 periaaeaksonomeria parialosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä Karanonrannanielä (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00
+.0.3 koreli 3 oni rakennusoikeus 050 + v50 korelipiha +.0 +.5 +.5 koreli 33 oni rakennusoikeus 800 + v00 (/) /3 +.5 +.0 +.5 +8.5 80.5 +8.0 80.7 +.0 +.0 +.5 +.0 Tonien välise rasiee: Tonille 4 ajeaan onin 3 kaua. Tonille 6 ajeaan onin 3 ai 5 kaua. Tonien 3 ja 4 jäee keräään jäepiseeseen onille 3. Ton- ien 5 ja 6 jäee keräään jäepiseeseen onille +.0 6. +.0 Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukai- +.0 +.0 nen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa 9 ap Asunopiha: koreli 3 Jokaisella oni 4 asunnolla on oma piha, joka rakennusoikeus 300 + v300 ulee isuaa. +8.5 onille +.0 onille +.5 Karanonpolku rasie naapurionille koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V +.5 +.0 koreli 3 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00. yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä 0 ap +.5 korelipiha puia. auokaokse +.0 suojaava Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa melula aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeri- +.5 aalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. +.0 Auopaika: Auopaika oeueaan kaavamerkin- +.0 näsä riippuen avopaikkoina (kaavamerkinä p) ai auokaoksina (a). Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen oneilla 3 ja 6. Väesönsuoja: Jokaisella auokaokse onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja melula sijoieaan rakennuksen pohja- suojaava kerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. +.0 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. +.5 +.0 +.0 +.5 +.0.4. +.5 +.0 auopaikka / asuno lisäpaikka +.5 +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V onille Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus 750 + v00 +.0 +.5 +.0 5 ap koreli 33 oni 5 rakennusoikeus 950 + v00 korelipiha +.5. +.5 +. onille +.4 3. auokaos +.0 +.5 +.0 3 ap korelipiha yleinen pysäköini.7. 7 ap 0 ap koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00 +.0 +.5 +.5.8.7 +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 050 + v50 koreli 33 oni 6 rakennusoikeus 800 + v00 (/) /000.4..3 urheilukenä.8 5 ap AH 5.3 SUURKORTTEL C Kaavamääräykse Taloyypi Rakennusoikeus Korelin 33 oni 3-6 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 : rivialo ja muu kykeu asuinrakennukse ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen rivialo: rakennuksessa on olava sekä yksi- eä kaksikerroksisia osia 3) kaksikerroksinen parialo 4400 kem + 50 kem alousrakennuksille Asunoja noin 50 Auopaikkoja suunnielmassa 60 (vaaimus 59) Julkisivumaeriaali kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella värillinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia +.0 koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
/3 periaaeaksonomeria lamellikerrosalosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä kerrosalopihala (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00
80.3 80.5 +8.0 +8.5 +.5 onille onille +.5 +.0 Karanonpolku +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V au +.0 /000 koreli 33 oni 5 rakennusoikeus 950 + v00 +.5 korelipiha rakennusoikeus 800 + v00 (/).7.8 3/3 auokaokse suojaava melula +.5 +.5.7 urheilukenä +.0 +.5 yleinen pysäköini rasie naapurionille 3 ap 80.7 +.0 +.0 +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V +..6 +.0.3 8 8. +.5 +.5 Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Auopaika: Tonien länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa yhenäisenä kaoskejuna, jolloin ne suojaava oneja Harvialanien melula. Muu (kaavamerkinä p) oeueaan avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin 8. päärakennuksissa.. 8.4 80.7 80.7 80.5 8 0 ap +.0 80.8 +.0 auokaokse suojaava melula +.0 VL +.0 rasie +.0 naapurionille +.0 koreli 35 oni rakennusoikeus 750 -V +.0 onille onille 5 ap +.0 +.0 +.5 +.0. +.5 +.5 AP- koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v50 5.4 SUURKORTTEL D Koreli 34 ja korelin 35 oni ja Kaavamääräykse : kerrosalo koreli 36 oni 3 +.0 VL: lähivirkisysalue rakennusoikeus 350 + v5 Taloyypi lamellikerrosalo, +.5 jossa kolme- ja nelikerroksise osa Rakennusoikeus 6550 kem Asunoja noin 95 Auopaikkoja suunnielmassa 00 (vaaimus ) rasie naapurionille 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen korelin 34 onilla ja korelin 35 onilla. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. 8 80.8 +.0 +.5 koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V +.5 +.0 +.0 +.0 9 Julkisivumaeriaali kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella värillinen rappaus Tehosee ulokeparvekkee ja ikkunanpuiee valkoise 9.9 koreli 36 oni Kaomaeriaali rakennusoikeus 950 musa + v50 ai ummanharmaa peli Kaomuoo pulpei- ai harjakao, kalevuus noin :3. Tonien välise rasiee: Korelin 34 onille ajeaan onin kaua. Korelin 35 onille ajeaan onin kaua. Korelin 34 jäee keräään jäepiseeseen onille. Korelin 35 jäee keräään jäepiseeseen onille. 8. 80.7 8.. K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 80.7 8 +.5 +.5 +.0 +.0 +.0 onille +.0 +9.0 koreli 36 oni 0 +.5 93.4 rakennusoikeus 350 + 00 546.0 KATSTEN KTANONRANTA +9.5 HÄMEENLNNA koreli 36 oni 4-7 +.0 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA rakennusoikeus RENNUSTAPHJE 50 + 60 / oni 6.5.009 9 +.0 +.5 +9.5 +.5 +.5 +9.0 9 +.0 +9.0 rasie naapurionille +.0 +.0
4/3 Kaisenie 73, olemassa oleva asuinrakennus Alueen iheää kasvillisuua
a urheilukenä rasie naapurionille.0 +.5 yleinen pysäköini 3 ap 5/3 +.0 +.0 +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V +..6 +.0.3 8. +.5 +.5 0 ap +.0 80.8 VL 8 80.5 +.0 periaaeaksonomeria parialosa /500 +.0 5 ap +.0 +.5 AP- koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v50 auokaokse suojaava Korelipiha: Pihojen yleisilme melula on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen +.0 ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. 80.8 80.7 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella 8 Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. +.0 rasie +.0 naapurionille Aida: Tonien raja saa aidaa ainoasaan maalalla (alle, m) aidalla. Aidan ulee olla iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Auopaika: Tonien länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) suosiellaan oeueavaksi kaoksina, jolloin ne suojaava oneja Karanonrannanien melula. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään onien jäepiseisiin. Väesönsuoja: Toneilla ja lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Tonille 3 ajeaan onin kaua. Tonin 3 jäee keräään jäepiseeseen onille. Tonille 0 ajeaan onin kaua. +.5 +.0 +.5 +.5 +.0 koreli 35 oni rakennusoikeus 750 -V +.0 koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V +.5 +.0 onille onille +.0 +.0 +.0 +.0 9 +.0 +.0 +.5 +.0 onille +.0 +.0 +.5 +9.5. +.5 +.5 9 +.5 rasie naapurionille 9.9 koreli 36 oni rakennusoikeus 950 + v50 +9.5 +.5 +.0 +9.0 93.4 koreli 36 oni 3 rakennusoikeus 350 + v5 +.5 9 +.0 +9.0 rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus 50 + 60 / oni +.0 +.0 +9.0 koreli 36 oni 0 rakennusoikeus 350 + 00 /000.5 RA koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku.4 5.5 SUURKORTTEL E Korelin 36 oni 3 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 Kaavamääräykse AP-: yksi- ai kaksiasunoise pienalo : erillispienalojen korelialue Taloyypi ) kaksikerroksinen parialo ) nykyinen kaksikerroksinen erillispienalo Rakennusoikeus uude 300 kem + 400 kem alousrakennuksille nykyinen 350 kem + 5 kem alousrak. Asunoja noin 3 Auopaikkoja suunnielmassa 44 (vaaimus 44) Julkisivumaeriaali värillinen rappaus ai peiomaalau laudoius Tehosee musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi käsiely puu Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
6/3 Kaisenie 6, olemassa oleva asuinrakennus Pihakasvillisuua
Kaisenie 7/3 koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V +.5 +.0 9 +.5 +.5 +.5 +.0 +.0 +.0 80.7 80.8 Tonipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. 8 +.5 +.0 +.0 onille +.0 +.0 +.5 9 +.0 +9.5 +.0 +.5 Karanonrannanie +.5 koreli 35 oni 3-0 rakennusoikeus 50 + 60 / oni +.0 +9.5 +. 9 +9.0 +9.0 93.4 9 93 +9.0 rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus 50 + 60 / oni 94 +.0 94.3 +9.0 koreli 36 oni 0 rakennusoikeus 350 + 00 94 +93.0 9.4 RA koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008.8. 8.3 Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Aida: Tonien raja saa aidaa puu- ai kivirakeneisella aidalla ai pensas aidalla. Aidan ulee olla maala (alle, m). Auopaika: Jokaisella onilla on kaksi auopaikkaa, joka ulee sijoiaa kadun vareen erilliseen auoalliin ai -kaokseen. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee.keräään onien jäepiseisiin. Tonien välise rasiee: Korelin 36 onille 0 ajeaan onin 3 kaua. Toneilla 4 ja 6 on rasie hulevesiviemärille. 80.8 8. 8.8 Leimunie +.5.. +9.0 +.5 +.0 +.5 +.5 +.5 9 +.0 +.0 +.0.0 +.0 +.5 +9.0 Leimunie +.0 +.0 +.5 +.0 +.0 +.0 koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus 50 + 60 / oni kerrosluku /3 k +.0 /000 +.0 +.0 +.5 +.0 +.8.4 +.5 +.0.9 5.6 SUURKORTTEL F Korelin 35 oni 3 0 ja korelin 36 oni 4 9 Kaavamääräykse Taloyypi Rakennusoikeus : erillispienalojen korelialue ) kaksikerroksinen erillispienalo ) nykyinen kaksikerroksinen erillispienalo uude 3300 kem + 530 kem alousrakennuksille nykyinen 350 kem + 00 kem alousrak. Asunoja 5 Auopaikkoja suunnielmassa 30 (vaaimus 30) Julkisivumaeriaali Tehosee Kaomaeriaali värillinen rappaus ai peiomaalau laudoius musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi käsiely puu musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä 80.9. Lehikuusenkuja.0.8. koreli 4 oni, ja 4 rakennusoikeus 50 + 60 / oni +.0.9.4 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A.9 koreli 4 oni 3 rakennusoikeus 400 + 60. koreli 4 oni -5 rakennusoikeus 50 + 60 / oni. 9. 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE.8
8/3 Näkymä Kaisenien eeläpääsä (aieilijan näkemys) kau piha periaaeaksonomeria pisealosa /500 Näkymä pisealokorelin ylä (aieilijan näkemys) rajaaan korelipihasa kivimuurilla periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00
. koreli 4 oni -5 rakennusoikeus 50 + 60 / oni.6. rakennusoikeus 400 + 60 9. 9. 9.8 9/3 Kaisenie koreli 4 oni 5 rakennusoikeus 400 + v50.4. +.0 0 ap +.5..6 +.0 +.5 Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa.3 yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. kiviröykkiö. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. Auopaika: Tonien länsi- ja lounaisreunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa kaoksina, jolloin ne suojaava oneja Harvialanien melula. Muu paika voi oeuaa kaos- ai avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. 8.6 Jäehuolo: Jäee keräään korelien jäepiseisiin. Korelin 43 jäepise sijaisee onilla. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Korelissa 43 onille ja 8.9 3 ajeaan onin kaua. Korelin jäee keräään jäepiseeseen onille. Korelin 4 pohjoisreunalla on rasie vesijohdolle..4.4 +.0 8.3 ap +.0 +.5 4 koreli 43 oni rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V +.0 +.5 +8.5 +.0 8.4 +.5 +.0 +.5 koreli 43 oni rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V +.0.7 koreli 43 oni 3 rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V 8.4.9.7 5.7 SUURKORTTEL G Korelin 4 oni 6 ja korelin 43 oni 3 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 Kaavamääräykse : yksi- ai kaksiasunoise pienalo : asuinkerrosalojen korelialue VL: lähivirkisysalue Taloyypi ) kaksikerroksinen parialo ) nelikerroksinen pisekerrosalo Rakennusoikeus 4700 kem + 50 kem alousrakennuksille Asunoja noin 60 Auopaikkoja suunnielmassa (vaaimus 6) 9 9 Julkisivumaeriaali värillinen rappaus Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo loiva aumakao, kalevuus noin :3.3.5.6 8.7 +8.5 8.3.3 8.9 8.7 8.4 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A /000.5.5 546.0 KATSTEN KTANONRANTA.7 HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE
30/3 Yllä: Kaumajärven rana, olemassa oleva ranasauna Oikealla: Kaumajärven ranamaisemaa
+.0 Kaisenie Kaisenie. 3 v30 +.0 5 ap +.5 +.5.6 koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v00 +.0 koreli 36 oni +.5 +.5 rakennusoikeus 50 + v50 +.0 +.0. Jäehuolo: Jäee keräään onien jäepiseisiin. +.0.8 koreli 36 oni 3 rakennusoikeus 350 + v5 +.5.9 +.5 koreli 36 oni 7 ap +.5 rakennusoikeus 50 + v50 kerrosluku RM koreli 3 oni rakennusoikeus 50 + v30.4 koreli 36 oni 3 rakennusoikeus +.0350 + v5 +.5..3 +9.0 +.5 rasie naapurionille koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +9.5 Karanonrannanie +.0 +.5 +.0 koreli 37 oni +.5 koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus 50 + v0 rakennusoikeus 50 + 60 / oni +.0 +.5 +.0 +.5 kerrosluku kerrosluku /3 k 7 ap +.0 +.5 +.5 +.5 +.0 +9.0 +.0 +.5.4 +.0 +.5+9.0 +.0 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A +9.0 +.0 0 ap koreli 33 oni 6 +.0 rakennusoikeus 800 + v00 +.0 (/) korelipiha korelipiha Tonipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. AP- Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Rannan pusikkoa voi harkiusi siisiä ja harvenaa. rasie naapurionille Aida: Tonien rja ei saa aidaa. Auopaika: Tonien oeueaan avopaikkoina. koreli 36 oni koreli 33 oni 3 9.9 AH koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0 rakennusoikeus 0 + v00 rakennusoikeus 950 + v50 93.4 9 Kaisenie +.0 onille +.5 +.5 +.5 onille +.0 +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 050 + v50 rasie naapurionille +.5 rasie naapurionille Karanonrannanie +.5 Kaisenie +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 800 + v00 (/) +9.0..0 9.9 koreli 36 oni rakennusoikeus 950 + v50 kerrosluku korelipiha +9.5 +. AP- 9 +.5 +.0 +9.0 +.5 7 ap 0 ap koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00 93.4 +9.0 koreli 36 oni 0 rakennusoikeus 350 + 00 9 93 9 +.0 +9.0 +.0 koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +9.0 koreli 36 oni 0 5 ap rakennusoikeus 350 + 00 AH +.5 +.5.8 +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus 050 + v50 koreli 33 oni 6 rakennusoikeus 800 + v00 (/).5 rasie naapurionille RA koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus 50 + 60 / oni 94 +.0 94.3 +.0 +.0 94.4 +93.0 RA koreli 39 oni +.0 rakennusoikeus 30 kerrosluku 9..3 koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku.5 RA 5 ap AH +.0 koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0.4.4 4 RA +.5 9 koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v50 +.0 9.9 koreli 36 oni rakennusoikeus 950 + v50 +. AP- 3 +.5 +9.0 +9.0 +.5 +.5 93.4 koreli 36 oni 3 rakennusoikeus 350 + v5 +.5 9 +.0 93 +9.0 9 +.5 +.0 +.5 +9.0 rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus 50 + 60 / oni +.5 +9.0 94 Karanonrannanie +.0 +.0 +.5 +9.0 koreli 36 oni 0 rakennusoikeus 350 + 00 +.0 +.5 +9.5 +. 94 +.0 +.0 9 +9.0 +.5 +.5 9 +.0 93.4 +.5 +.0 +.0 93.5 5.8 RANTASAUNAT Kaavamääräykse Taloyypi Koreli 3 ja 37 40 RA koreli 38 oni +9.0 rakennusoikeus 30 kerrosluku koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus 50 + 60 / oni kerrosluku /3 k koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus 50 + 60 / oni 9 +.5 +.5.4 +.5 +.0 +.5 +9.0 +9.0 koreli 36 oni 0 rakennusoikeus 350 + 00 94 94.3 +.0 +.5 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio 4.06.008 94 +.0 AH: asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue, jolle saa rakenaa saunan.4 RA: loma-asunojen korelialue, jolle saa rakenaa saunan RM: makailua palvelevien rakennusen koreli- RA alue LVA: venepaikkojen korelialue ) nykyise kaksi ranasaunaa ) uusi sauna ja miusiloja hoellin käyöön 3) uusi yheiskäyöinen asukasssauna +93.0 4) nykyinen uimahuone Rakennusoikeus 365 kem + 50 kem alousrakennuksille Auopaikkoja noin 5 (vaaimus 7) Tehosee musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi 94.3 käsiely puu Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä 3/3 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE +.0 +93.0 koreli 36 rakennuso kerrosluku koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +