MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY

Transkriptio

1 MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY

2 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Valaisinyypi Sisllyslueelo Suunnielija 4 Aviso B Mosaique 2 / Mosaique 1 -Valaisimien vli 15 m -Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K -Torille pin heijasimena Mosaique 2 5 Aviso B Mosaique 1 -Valaisimien vli 10 m -Pylvs 4 m (maanpllinen osuus 3,2 m) -Keraaminen monimeallilamppu 35 W / 3000K 3 Aviso B Mosaique 1 / Mosaique 1 -Valaisimien vli 15 m -Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K ja 150 W / 3000K JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 9 1 Aviso B Mosaique 1 / Mosaique 1 1. Yleis Valaisimien vli 15 m 2. Nykyilanne Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) 3. Yleissuunnielma x keraaminen monimeallilamppu 150 W 4. / Liikennesuunnielma K 5. Valaisussuunnielma valonheiin puiden valaisuun 2 Aviso -Pylv 10 m / 12 m -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K -2 risev jonoa Arkkiehisuunnielu Arkkiehuurioimiso Heikkinen - Komonen Oy Mikko Heikkinen, arkkiehi Markku Komonen, professori, arkkiehi Riina Palva, arkkiehi Ilkka Juhani Salminen, arkki. yo Krisianinkau Helsinki el fax ark@heikkinen-komonen.fi Valaisussuunnielu ja -ekniikka JWM-Engineering Oy Joel Majurinen & Ani Kulmala Ruosilanie 14 B Helsinki el fax joel.majurinen@kolumbus.fi Liikennesuunnielu WSP LT- Konsuli Oy Jukka Syvlahi, yli-insinööri Peni Murole, professori Riva Anila, ekninen avusaja Heikkilnie 7 FI Helsinki el fax jukka.syvalahi@wspgroup.fi

3 4 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 Mn Mnn kaupunki sijaisee Yl-Pirkanmaalla. Vanha eollisuuspaikkakuna on ollu aiemmin vahvasi kyköksiss Serlachiuksen sukuun, jonka perinö vaikuaa edelleen kaupungissa. Ny Serlachiuksen ehaa kuuluva Mesliioyhymlle. Serlachiuksen nimi nkyy museoissa, joia Serlachiuksen siöll on kaupungissa kaksi. Myös muu aidearjona on kaupungissa runsasa. Vuosiaisia apahumia ova Mnn kuvaaideviiko ja Mnn musiikkijuhla. Tieoja Mnn kaupungisa Peruseu 1973 Vesö asukasa ( ) Pina-ala 85,84 km2 Maapina-ala 64,23 km2 Vesipina-ala 21,61 km2 (sisvesi) Asukasiheys 102 asukasa/km2 Mnn keskusa kaakosa nhyn, nykyilanne

4 6 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7 YLEISSUUNNITELMA Johdano Mnn kaupunki on uuden kehiysvaiheen kynnyksell. Teollisuusyriyksen myö synyny ja sen ymprille kasvanu yhdyskuna profiloiuu ny myös kansallisesi ja kansainvlisesikin merkivn aidekaupunkina. Serlachiuksen eollisuussuvun perinö avaa mahdollisuuksia hn kaupungin uueen kaksoisrooliin. Monimuooise kehiyssykli kuuluva pienen ja suuren kaupunkien vaiheisiin. Yksi esimerkki on vaikkapa Philadelphia Yhdysvalloissa. Se kasvoi kukoisukseensa raskaan eollisuuden myö, mua eollisuuden hiipuessa sii uli myöhemmin merkiv pankki- ja pörssioiminnan keskus. Nykyisin mn miljoonakaupungin vaurauden keskeinen lhde on makailu, joka kumpuaa kaupungin varhaishisoriasa kansakunnan perususlain smispaikkana. Taidekaupunki Mn arvisee keskusan kehimisohjelman vasaakseen uuden epieeins synnymi mielikuvia ja odouksia. Mnn risi Kaupungin keskusa muodosuu kahdesa risikkises pakselisa: Valaies ja kirkon ja kaupunginalon vlises kau- ja oriilasa. Keskusan kaupunkikuvallinen ja liikeneellinen kehiminen keskiyy lle alueelle. Riseyksen keskipiseeseen on esiey rakenneavaksi kieroliiym, joka paranaa liikenneurvallisuua ja anaa mahdollisuuden rakenaa maamerkin, josa voi syny Mnn symboli. Valaie Kaupungin sisnulovyl Valaie arvisee kohennusa. Tienpienaree kaipaava perkausa ja uusien kauvalojen sek isueavan puukujan avulla sisnulovyls voidaan kehi kaupunkimainen kauila. Torin hahmo voidaan kehi selken kiilamaiseksi ja pysköinnis vapaaksi kaupunkiaukioksi, joa puurivi ja yylikk valaisime reunusava. Torin pinnoie on syy ehd korkeaasoisesa kivimaeriaalisa, joka kaaa myös orin poikki kulkeva liikennevyl. Paikalla oleva grillikioski on keskusan akiivinen oimipise, mua kaupunkikuvallisesi se on eriin ongelmallinen. Tlle liikeoiminnalle ulisi löy orin varrela oinen paikka. Suunnielmassa on esiey S-markeille uudisrakennusvaihoeho, jossa pysköinialueen ja orin vliss on aukioa rajaava rakennus. Thn paviljonkimaiseen rakennukseen voisi hyvin sijoiaa nykyisen grillin ja sen lisksi esimerkiksi kaupungin info-ilan ja markein mainos/nyelyiloja. Kauppakau Kau on liikennemriin nhden urhan vljsi mioieu. Isueavien puurivisöjen avulla sii ulee miljöön miellyvmpi ja puiden vliin sijoieava auopaika palveleva myös orialueen pysköiniarvea. Nkym keskusorille, nykyilanne Tm suunnielma on laadiu arkkiehdin, liikennesuunnielijan ja valaisussuunnielijan yheisyön. Keskeisen lhökohana on ollu se, e keskusan uua kaupunkikuvaa on voiava kehi vaiheiain ja ilman miavia rakennushankkeia. Trken keinona Mnn uuden ilmeen kehimiseksi on ss suunnielmassa valaisus kaujen, kvelypolkujen ja rkeiden rakennusen valaisus. Muooiluilaan korkeaasoise valaisime lyöv laadukkaan leiman kaupunkikuvaan kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Keskeisen rakennusen korosaminen valaisuksella anaa lisksi mahdollisuuden alleviivaa kaupungin hisoriallisa keromusa ja viri valoapahumia pimen vuodenaikaan. Valaien molempiin pihin on syy rakenaa opasaulu, joka kerova keskusan rakeneesa ja aidekaupungin oimipiseis. Kolmas opasaulu ulisi sijoiaa vanhan orin unumaan. Seppln puisoie Puisoien kehimisen painopise on kauvalojen uusimisessa ja kaupunginalon edusan liikennejrjeselyiss. Kieroliiym selkey liikenne ja korosaa kaupunginalon roolia kaupungin hallinokeskuksena kirkolle johavan akselin oisena pepiseen. Öisen ralliajon hillisemiseksi ajorada on suunnielu yksikaisaisiksi. Koskelanlampi Lampi on leimallinen osa keskusan kaupunkikuvaa. Sen pinaan heijasuva ehaiden kuvajaise ja sen rell sijaisee myös pkonori, nykyinen museorakennus. Lammen ympri kierv valaisu kvelypolku liiisi mn miljöön kauniisi kaupungin keskusaan. Tehdasrakennusen lammenpuoleisia julkisivuja koroseaan valaisuksella, johon voidaan lii myös eri aideapahumiin liiyvi valoesiyksi korkeaasoisella projisoiniekniikalla. Keskusori / Kirkkoori Toriaukio on Mnn rkein kaupunkiila ja si ulisi kehi mrieoisesi. Nykyiselln liikenne- ja pysköinijrjesely ova sekavia ja paikka vaikuaa monin avoin rmeyneel. Nkym keskusorila Valaien ja Seppln puisoien riseykseen, nykyilanne Nkym Valaien ja Seppln puisoien riseykses keskusorille, nykyilanne Mnn keskusa lnnes nhyn, nykyilanne

5 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 LIIKENNESSUUNNITELMA LIIKENNESUUNNITELMA 1: Yleis Mnn ensimminen kunnallinen liikennesuunnielma valmisui v Ny laadiun uuden keskusaa ja sisnuloei koskevan liikennesuunnielman avoieena on liikennejrjeselyjen oimivuuden ja eseeömn kevyen liikeneen edellyysen paranaminen. Se sisl myös keskusan pysköinnis rakaisun, joka on oiminnan kannala riiv ja samalla kaupunkikuvaa paranava. Keskusan uua liikennesuunnielmaa laadiaessa on oimivuuden ja kaupunkikuvan lisksi rken lhökohana ollu kaikkien liikennemuoojen urvallisuusnkökohda. Suunnielmassa ehdoeaan muuoksia lhinn seuraaviin koheisiin: - Valaie (maanie 347) vlill Kaivokau Pakkaajankau - Tehaankau vlill Kaivokau Kauppakau - Kaupungin vala-akseli kirkola kaupunginalolle - Kauppakau Nkyvin muuos koskee vanhaa orialuea, Valaien ja Seppln puisoien liiym, kaupunginalon edusaa ja Kauppakaua. Merkivin muuos auoliikeneen kannala on yksisuunaisen liikeneen jakaminen Kirkkopuison ympri sek Valaien ja Seppln puisoien liiymn muuaminen kieroliiymksi. Liikennesuunnielman oeuaminen on mahdollisa vhiellen pienin osakokonaisuuksina aloudellisen resurssien puieissa pmrn kuienkin ehdoeun kokonaisrakaisun saavuaminen. 2. Kauverkko Liikennesuunnielman muuokse koskeva lhinn sisnulovyli, joia ova Valaie ja Tehaankau sek pkauja Seppln puisoie, Kauppakau, Lnsi- ja Iorikau sek R. Erik Serlachiuksen kau. Valaie silyy muuamaa liiym lukuunoamaa nykyiselln. Sen ilme keskusan kohdalla muueaan puuisuuksilla ja nii ehosavalla valaisuksella maanies kaumaiseksi. Kadun lnsipss poiseaan linja-auoaseman liiym. Jljelle j paranneuna viereinen liiym Halliuskadulle. Valaien lnsipn kieroliiym kevyen liikeneen jrjeselyineen on silyey nykyiselln. Kaupungin keskusakselia kirkola kaupunginalolle koroseaan Valaien riseyksess uudella kieroliiymll, jonka keskiympyrn halkaisija on 20 m. Ympyrn havaiavuua ulee ehosaa valaisuksella ym. rakeneilla. Liiymn kaisajrjesely suunnielmassa on ehdoeu sien, e kaikila neljl haarala ullaan ympyrn kaha kaisaa, joisa uloimmala knnyn oikealle seuraavalle haaralle ja sisemml jakeaan ympyrn. Vhisen junaliikeneen aiheuama kakaisu kauliikeneess hoideaan edelleen liikennevaloilla ai puomeilla. Valaielle ehdoeaan uua T-liiym n. 200m em. kieroliiyms in, mikli ien eelpuolella oleva liikekiineisö oeuuu suunnielmassa esieyll avalla. Toisena kaupungin sisnulovyln oimii Tehaankau, joka on ajoradan osala silyey nykyiselln. Muuokse koskeva kevyen liikeneen jrjeselyj. P Pkaduisa suurin muuos koskee Lnsi- ja Iorikauja sek R. Erik Serlachiuksen kaua. Nillkin ajoraojen reunakivilinja pysyv nykyiselln paisi Iorikadulla, joka oikaisaan suoraksi Kirkkopuison kulmala liikenneympyrn. Liikenne muueaan nykyises poikeen 9 yksisuunaiseksi myös Lnsiorikadun eelpss sek R. Erik Serlachiuksen kadulla. Tm aiheuaa muuoksia niden kaujen liiymiss Tehaankadulle. Hallius- ja Kauppakaujen jakee orin poikki ova kaksisuunaiselle auoliikeneelle, mua ne koroeaan viiseill oripinnan asolle ai viisi senimeri sen alapuolelle pllyseen kiveys. Torialueesa ulee laaia arkempi suunnielma, jossa mrien pllysemaeriaali vriyksineen. Ajo orille voidaan arviaessa es pollareilla. Nykyisen 2+2-kaisaisen Seppln puisoien ajoraoja kavenneaan suojaeiden kohdalla Virasalmenien ja Koskelankadun riseysen kohdalla. Tllöin jalkakyvien puoleise kaisa varaaan pelksn pysköinnille. Muuos lis Seppln puisoien suojaeiden kyön urvallisuua. Puisoien peeksi suunnielmassa ehdoeaan samanlaisa liikenneympyr kuin Valaienkin liiymss. Se hidasaa nopeuksia, korosaa keskusakselia ja luo nykyis edusavamman liikenneymprisön kaupunginalon eeen. Suunnielmassa on myös ehdous viereisen Kauppaorin pysköinijrjeselyis. Kauppakadun nykyinen n. 13 meri leve ajoraa on kavenneu seisemn meriin. Jalkakyvien viereen saau lisila pllysen kiveyksell ja sille isueaan oinen puurivi, jolloin Kauppakadun bulevardimaisuus enisesn ehosuu. Pysköini on kadun suunaisesi viiseyll reunakivell koroeulla osalla puiden vliss. Pysköiniruuu merkin muusa kiveykses poikkeavalla maeriaalilla ai vrill. Halliuskadun ja Tehaankadun liiym Kauppakadulla siirren vasakkain ja muueaan korokejrjesely. Opasaulu kaupungin sisnuloliikeneelle on sijoieu Valaien levikkeille linja-auoaseman kohdalle ja idss Myllyrannan aidekeskuksen liiymn jlkeen. 3. Kevy liikenne Oleellisin muuos kevyen liikeneen olosuheisiin on ehy Keskusorin ja Vanhan orin (Kirkkoori) alueilla. Torien muoo muueaan selkesi kiilamaiseksi. Niil poiseaan pysköini. Ne rajaaan puuriveill ja pllysen yhenisell kiveyksell. Tarviaessa auojen psy orille esen pollareilla. Suunnielmassa on lisy jalkakyvi kaujen varsille, mikli se on kaualueella ollu mahdollisa. Kaikila osin riivn leven kevyen liikeneen vyln oeuaminen ei onnisu puuumaa viereiseen kiineisöön. Tm edelly kuienkin ny ehy arkempaa suunnielmaa. Ajoradoille on lisy suojaei ja keskisaarekkeia paranamaan kevyen liikeneen urvallisuua. Tehaankadulle ehdoeaan molemmille puolille kevyen liikeneen vyl koko vlille Kauppakadun liiyms Klubirakennukselle Asemakadun liiymn. Tm edelly ukimuuri- ja silarakeneia Koskelanlammen kohdalla. Valaiell kevyen liikeneen vyl silyy nykyiselln paisi Koskelanlammen kohdalla, jossa se siirren iri ies puurivin aakse. Rakaisu edelly Virasalmen yliykseen uua erillis kevyen liikeneen silaa. Periaaeena kevyen liikeneen vylien kyös voisi olla se, e kaikilla niill raieilla, joiden leveys on vhinn kolme meri, salliaan myös pyörily, mua ei mopoilua. Mopoilla ajo kevyen liikeneen vylill suunnielualueella olisi salliu Valaien varren raiilla, Tehaankadun eelpuolisella kevyen liikeneen vylll sek Halliuskadun viheraluejakeella ja si risevll poikiaisella raiilla. Niden raiien leveyden ulisi olla vhinn 3,5 meri. Muualla kauverkossa mopojen ulee ky ajoraoja. 4. Pysköini Huomaavin muuos Mnn keskusan pysköinijrjeselyiss on auopaikkojen poisaminen Keskus- ja Kirkkoorila. Poisuva paika korvaaan osiain lismll pysköini kaujen varsilla. Tm on mahdollisa kavenamalla nykyisi levei ajoraoja sek yksisuunaisamalla Lnsiorikau koko piuudela ja R.Erik Serlachiuksen kau. Kadunvarsipysköini akselilla kirkko kaupunginalo eroeaan ajoradasa suunnielmassa esieyll avalla yhenisell maaliviivalla ai kakomalla vasaava alue kuuden merin piuisiin ruuuihin. Pysköinikaisan leveys on 2,20 meri. Kauppakadulla ajoradan suunainen pysköini on viiseyn reunakiven akana puiden vliss. Pysköinikaisa ja sill oleva auopaikkaa osoiava ruuu pllysen kumpikin oisisaan poikkeavilla kiveyksill, joka erouva jalkakyvn asfalisa. Keskeisimmill asiakasliikeneen arpeisiin varauilla pysköinikaisoilla rajoieaan pysköiniaikaa joko parkkikiekolla ai lippuauomaaeilla, jolloin pysköinipaikkojen kieroaikaa saadaan nopeueua. Valaien eelpuolisen liikekeskuksen pysköinipaikkamr on nykyisin orilla 91 paikkaa ja Sokoksen pihalla 47 paikkaa eli yheens 138 auopaikkaa. Suunnielmassa orialueen reunoilla on 44 paikkaa, Kirkkopuison ymprill 40 auopaikkaa ja laajenneulla Sokoskorelilla 130 paikkaa eli yheens 214 auopaikkaa. Ten orialueen pysköinipaikkamr vhenee, mua koko liikekeskuksen paikkamr kasvaa huomaavasi, mikli Sokoskoreli oeuuu suunnielmassa esieyll avalla. Pysköini muuuu myös nykyis urvallisemmaksi, kun kadun yliys orila liikkeisiin j pois. Valaien pohjoispuolella asiakaspysköini on Seppln puisoien varrella kuen nykyisinkin, mua si on ehoseu eroamalla ajoradan jalkakyvn puoleiselle reunalle selke pysköinikaisa. Tarviaessa pysköiniaikaa voidaan llkin kadulla rajoiaa parkkikiekolla ai lippuauomaaeilla. Koreleiden sisisiin pysköinijrjeselyihin suunnielmassa ei ole puuuu. Uuden Kauppaorin pysköini on jaeu kaheen alueeseen orin molemmille laidoille. Varsinaisa orikauppaa palvelevalle alueelle eelreunalle mahuu 94 paikkaa ja kaupunginalon arpeisiin pohjoisreunalle samoin 94 paikkaa eli yheens 188 auopaikkaa. 5. Joukkoliikenne Aikaaulun mukainen linja-auoliikenne Mnn keskusan kohdalla ky Valaie. Suunnielmassa linja-auoasema silyen nykyisell paikalla Halliuskadun lnsipss. Asema-alueen kahdesa liiyms lnisin ehdoeaan suljeavaksi, jolloin ajolinja laajalla kenll selkiinyv ja linja-auoille saadaan lis ilaa. Muuoinkin huoloaseman ja linja-auoaseman liikenne ulee eroaa oisisaan nykyis selkemmksi. Valaien muu linja-auopyskkipari ova Seppln puisoien liiymn lnsipuolella ja Myllyrannan aidekeskuksen liiymn lnsipuolella. Vilppula Mn raaosalla ei ole ny henkilöliikenne. Mikli kiskobussiliikenne saadaan kynnisey, ulisi sill Asemankulman lisksi olla pyskki linja-auoaseman kohdalla, jolloin olisi sujuva jakoyheysmahdollisuus linja-auoilla Mnn ymprisöön.

6 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 LIIKENNESUUNNITELMA 1:2000 P 11

7 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIIKENNESUUNNITELMA 1: KIRKKO 2. VALKOINEN TALO 3. TORI 4. KADUNVARSIPYSÄKÖINTI 5. ISTUTETTAVA PUURIVI 6. SOK 7. SOK VITRIINIRAKENNUS 8. TOTEEMI P 2. 13

8 14 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15 VALAISTUSSUUNNITELMA 1:4000 VALAISTUSSUUNNITELMA Yleis Valaisussuunnielman avoieena on keskeisen liikennevylien ja kaupunkiilojen valaisu pimein vuorokauden- ja vuodenaikoina. Pavoiee ova urvallisuus ja viihyisyys. Valaisussuunnielussa kauvalaisime oeueaan ai uusiaan - Valaielle (maanie 347) - Valaien ja Seppln puisoien riseykseen - Seppln puisoielle - Vanhalle orille (Kirkkoori) ja oria kierville kaduille - Koskelan lammen ympri kiervlle jalankulkureiille Rakennusen julkisivu on suunnielu valaisaviksi - Kirkko - Valkoinen alo - Mnn klubi - Piruehdas - Selluehdas - Paperiehdas -rakennusvyöhyke Tapahumiin ja juhliin on suunnielu oeueaviksi erikoisvalaisuksia, joissa projisoidaan valoeoksia ehdasrakennusen seiniin, julkisiin rakennuksiin ai maasoon. Kau- ja aluevalaisuksien eknisen rakaisuna on suunnielu kyevksi Thorn Aviso -ulkovalaisinsarjaa, josa modifioidaan Mnn kaupungille nimikkovalaisin. Valaisin on heijasinyyppinen, jossa on pylvseen kiinniey monimeallilamppuvalaisin ja opisisa mosaiikkipaloisa koou heijasin. 1. Valaie Valaie on suunnielu valaisavaksi molemmin puolin ie, puiden vliin sijoieuilla kaksoisvalaisimilla. Lisksi pylvisiin on suunnielu sijoieavaksi kohdevalaisime, joka suunnaaan puihin ja muihin iehen liiyviin koheisiin. Valaisimien vli on 15 m ja pylvskorkeus 5,2 m, lamppuina 150 W monimeallilampu. Valaisus y valaien valaisusvaaimukse. Valaisime ja valaisu puu muodosava vaikuava puiee Mnn kaupungin sisnulovyllle. 2. Valaien ja puisoien riseys Riseys on suunnielu valaisavaksi kieroliiymn keskelle sijoieulla valaisinryhmll. Valaisime sijoieaan kaheen oisensa risevn jonoon, oinen 10 m korkea ja oinen 12 m korkea jono. Lamppuina kyen 150 W monimeallilamppuja. Valaisus y risevn liikeneen valaisusvaaimukse. Valaisime muodosava liikeneen jakajan ja makaeapin Mnn kaupungin sisnulovyllle. 3. Seppln puisoie Seppln puisoie on suunnielu valaisavaksi keskikaisalle puiden vliin sijoieuilla valaisimilla, oma valaisin kummallekin ajoradalle. Valaisinvli on 15 m ja pylvskorkeus 5,2 m, lamppuna 150 W monimeallilamppu. Valaisus y puisokau-asoisen kadun valaisusvaaimukse. Valaisime ja puu ekev Kaupunginalolle johavasa puisokadusa bulevardin. 4. Vanha ori ja ympröiv kadu Tori on suunnielu valaisavaksi orin reunoille puiden vliin sijoieuilla valaisimilla. Valaisinvli on 15 m ja pylvs 5,2 m, lamppuna 150 W monimeallilamppu. Torin puoleinen valaisin on alempana. Toria ympröiv kadu on suunnielu valaisaviksi samoisa pylvis kuin ori, heijasin pylvn pss ja lamppuna 150 W monimeallilamppu. Valaisus y kauvalaisukselle aseeu vaaimukse. Valaisime ja valaisus muodosava orisa valaisus ilan, joa kierv kauvalaisus korosaa ja jolle ympröivien rakennusen seiniin heijasuva kajo luo urvallisen uneen. 8. Mnn klubi Mnn klubin julkisivu on suunnielu valaisaviksi sisnkynnin puolela eujulkisivun rakeneia korosaen. 9. Tehaa Tehaiden julkisivu on suunnielu valaisaviksi asaisesi, rakennusen riviivoja korosaen. Syvyysvaikuelmaa ja ehaiden merkiys korosamaan on rakennusen ausalle suunnielu korosusvalaisime. 10. Projisoinni Projisoinikyöön on suunnielu projekoriorni, joka koosuva pyörill olevisa jalusoisa ja lasirakeneisisa projisoiniosisa. Jalusan sislle sijoiuu shkö uoava generaaori ja projisoiniosaan elokuvakone, eaeriprojekori ai valonheiin ja nilheysyksikö. Projekoriorni (30 kpl) sijoieaan vapaasi eri puolille kaupunkia ja niill voidaan heijasaa esim. ehaiden julkisivuihin valoesiykse, joiden ni voidaan kuunnella maasoon sijoieuisa kaiuinorneisa ai kuulokkeilla. Thorn Aviso 5. Koskelan lampi Valaisime on suunnielu sijoieaviksi 10 merin vlein, pylvskorkeus 3,2 m ja lammpuna 35 W keraaminen monimeallilamppu. Valaisus y jalankulkuliikeneen vaaimukse. Valaisime muodosava helminauhan lammen ymprille ja heijasuessaan yynin iloina veden pinnasa vaikuelma kaksinkeraisuu. 6. Kirkko Kirkon julkisivu ja kelloorni on suunnielu valaisavaksi sien, e rakennuksen muodo ja kirkon symboli nkyv rauhallisina puison keskel. 7. Valkoinen alo P Valkoisen alon julkisivu on suunnielu valaisavaksi kaikila suunnila ja valon voimakkuus saa alon hohamaan valkoisena Mnn kaupungin illassa.

9 16 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17 VALAISTUSSUUNNITELMA 1: TOTEEMI 9. VALAISIN, TYYPPI A 10. VALAISIN, TYYPPI B P

10 9. 18 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 19 VALAISTUSSUUNNITELMA 1: TOTEEMI 9. VALAISIN, TYYPPI A 10. VALAISIN, TYYPPI B P

11 20 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21 Valaisinyypi Valaisin pos. 1 / ajoraa Valaisin pos. 1 / Ajoraa Valaisin pos. 3 / 2-puolinen ajoraa Valaisin pos. 3 / 2-puolinen ajoraa Valaisinyypi 1 Aviso B Mosaique 1 / Mosaique 1 -Valaisimien vli 15 m -Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K -4 valonheiin puiden valaisuun Ajoradan luokius EN mukaan on ME2, lukuunoamaa pikiisasaisuusarvoja. Valomr, yleisasaisuus ja hikisyarvo yv sandardin vaaimukse. Mikli pylvsvli lyhennen esim. 10 meriin, niin valaisus menee parhaimpaan ME1-luokkaan kaikkien arvojensa puolesa. Ajoradan luokius EN mukaan on ME2, lukuunoamaa pikiisasaisuusarvoja. Valomr, yleisasaisuus ja hikisyarvo yv sandardin vaaimukse. Mikli pylvsvli lyhennen esim. 10 meriin, niin valaisus menee parhaimpaan ME1-luokkaan kaikkien arvojensa puolesa. 2 Aviso -Pylv 10 m / 12 m -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K -2 risev jonoa 4 Aviso B Mosaique 2 / Mosaique 1 -Valaisimien vli 15 m -Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K -Torille pin heijasimena Mosaique 2 3 Aviso B Mosaique 1 / Mosaique 1 -Valaisimien vli 15 m -Pylvs 6 m (maanpllinen osuus 5,2 m) -2 x keraaminen monimeallilamppu 150 W / 3000K ja 150 W / 3000K JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 11 Valaisin pos. 4 / ajoraa Valaisin pos. 4 / Ajoraa Ajoradan luokius EN mukaan on ME2, lukuunoamaa pikiisasaisuusarvoja. Valomr, yleisasaisuus ja hikisyarvo yv sandardin vaaimukse. Mikli pylvsvli lyhennen esim. 10 meriin, niin valaisus menee parhaimpaan ME1-luokkaan kaikkien arvojensa puolesa JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 13 Valaisin pos. 5 / kvelyie Valaisin pos. 5 / Kvelyie 5 Aviso B Mosaique 1 -Valaisimien vli 10 m -Pylvs 4 m (maanpllinen osuus 3,2 m) -Keraaminen monimeallilamppu 35 W / 3000K JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 14 Valaisus y K1-luokan valaisusvaaimukse JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 15 Riseys on suunnielu valaisavaksi kieroliiymn keskelle sijoieulla valaisinryhmll. Valaisime sijoieaan kaheen oisensa risevn jonoon, oinen 10 m korkea ja oinen 12 m korkea jono. Valaisime muodosava liikeneen jakajan ja makaeapin Mnn kaupungin sisnulovyllle.

12 22 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 23 AVISO-valaisimia eri ymprisöiss Aviso-valaisimia eri ymprisöiss Kau Heijasimen ekninen periaae Heijasimen ekninen periaae Erikoispylvs, Århus Valaisimien miasuhee 2 Valaisimien miasuhee Taide ori Projisoinni Projisoinni 12 m (korkeampi valaisin) 10 m (maalampi valaisin) Suojamaali Meallisoiu pina Lpinkyv PMMA-kerros 5,2 m 1 5,2 m 3 5,2 m 4 Kau Pysköini 3,2 m JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 16 Pysköini JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn Mosaique 7 1 -heijasin Mosaique 2 -heijasin JWM-Engineering Oy / Työ n:o / Mn 8

13 24 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 25 Seppln pisoie sivula Tori ja kau sivula Kvelyie sivula Sisnulo sivula S i s n u l o p l Sisnulo auosa kasouna Mnn kaupunki valaisusuunnielu S e p p l n p u i s o i e p l Seppln puisoie auosa kasouna Mnn kaupunki valaisusuunnielu o r i j a k a u p l Tori ja kau auosa kasouna Mnn kaupunki valaisusuunnielu K v e l y i e p l Kvelyie nkym Mnn kaupunki valaisusuunnielu Projekori Projekori nkym vesi Projekori nkym hiaivas Projekori nkym animaaio Mnn kaupunki valaisusuunnielu Mnn kaupunki valaisusuunnielu Mnn kaupunki valaisusuunnielu Kaupungin keskusakselia kirkola kaupunginalolle koroseaan Valaien riseyksess uudella kieroliiymll

14 26 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 27 Seppln puisoien suuna Thorn Aviso 10m pylvs Valaien suuna Thorn Aviso 12m pylvs KAAVIO LIIKENNEYMPYRÄN VALAISEMISESTA, POHJAPIIRROS JA SIVUPROJEKTIO 1:100 Valaisussuunnielman avoieena on keskeisen liikennevylien ja kaupunkiilojen valaisu pimein vuorokauden- ja vuodenaikoina. Pavoiee ova urvallisuus ja viihyisyys.

15 28 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 29 Valaisime ja valaisu puu muodosava vaikuava puiee Mnn kaupungin sisnulovyllle. Koskelan lammen ymprille valaisime muodosava helminauhan jonka vaikuelma kaksinkeraisuu sen heijasuessa veden pinaan yynin iloina.

16 30 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 31 Tehaiden julkisivu on suunnielu valaisaviksi asaisesi, rakennusen riviivoja korosaen. Syvyysvaikuelmaa ja ehaiden merkiys korosamaan on rakennusen ausalle suunnielu korosusvalaisime.

17 32 MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 33 Tapahumiin ja juhliin on suunnielu oeueaviksi erikoisvalaisuksia, joissa projisoidaan valoeoksia ehdasrakennusen seiniin, julkisiin rakennuksiin ai maasoon.