Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY-hanke 2003 2005 Projektinumero: CC32056 Loppuraportti Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 13.12.2005
SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA...2 2. HANKKEEN TAVOITTEET...3 3. HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN, ONGELMAT JA POIKKEAMAT...4 4. HENKILÖSTÖ, ORGANISOITUMINEN, YHTEISTYÖTAHOT...5 5. HANKKEEN TOIMINTA PÄÄPIIRTEITTÄIN...6 5.1 Ensimmäinen toimintavuosi 1.1. 31.12.2003...6 5.2 Toinen toimintavuosi 1.1. 31.12.2004...8 5.3 Kolmas toimintavuosi 1.1. 31.12.2005...10 6. TIEDOTUS...13 7. TALOUS...14 8. TULOKSET...14 9. TOIMINNAN JA TULOSTEN ARVIOINTI...15 10. TULEVAISUUS, JATKOHANKKEET...16 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Erilliset liitteet: Liite 4 Liite 5 Raportit, esitteet Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit Hankkeen kokonaiskustannukset Ympäristötietokeskuksen toimintamalli Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003 2005
1. HANKKEEN TAUSTA Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY -hanke jatkoi Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä 2000 2002 (Ryti) -hankkeessa aloitettua ympäristöviestintäpalvelujen kehittämistyötä Riihimäen seudulla. Hankkeessa jatkettiin myös ympäristöjärjestelmätyöhön kuuluvaa kehittämistyötä ja käynnistettiin Riihimäen seudun luontokoulun toiminta. Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä Hämeenlinnan seudulla toimivan Luonto-Aulanko -hankkeen kanssa. Hämeen ympäristökeskus rahoitti hanketta EU:n Etelä-Suomen tavoite 2- ohjelman EAKR-rahastolla. Toimintalinja 3: Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden parantaminen Toimenpidekokonaisuus 3.2: Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Hanketta koordinoi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö, muita rahoittajia olivat Lopen kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. 2
2. HANKKEEN TAVOITTEET Hämy-hankkeen tavoitteena oli Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen jo toteutetuista hankkeista kertyneitä kokemuksia monipuolisesti hyödyntäen luoda kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli. Työ pohjautui Ryti-hankkeessa laadittuun Riihimäen seudun ympäristötalon hankesuunnitelmaan ja siitä yhteistyökumppaneilta saatuihin lausuntoihin. Tavoitteena on kaupunkiluontokeskus, jossa seudun asukkaista ja matkailijoista koostuva kävijäjoukko saa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ympäristöasioihin ja kaupunkiluontoon. Hankkeen tavoitteena oli kehittää luontokoulutoimintaa, joka on tärkeä osa tulevan kaupunkiluontokeskuksen toimintaa sekä tehdä muuta ympäristöviestinnän kehitystyötä. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi oli projektisuunnitelmassa kirjattu: - Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja YKYhankkeen ympäristöpalvelukeskuksen ympäristöviestintäyhteistyön suunnittelu; - Aluekeskusohjelman mukaisen ympäristöjärjestelmän kehittämistyö alueen kunnissa; - Hallintokuntien ympäristöviestinnän parantaminen ja ympäristöjärjestelmätyön vaatiman raportoinnin ja dokumentoinnin kehittäminen; - Ympäristökäsikirjan laatiminen ja henkilöstön koulutus käsikirjan käyttöön; - Riihimäen seudun luontokoulutoiminnan käynnistäminen; - Luontokouluohjelmissa tarvittavien opetusmateriaalien ja -välineiden hankinta: - Paikallisen opetusmateriaalin tuottaminen seudun muiden kuntien luontoja ympäristökasvatuskohteiden kuten leirikeskusten käyttöön; - Riihimäen seudun kuntien luontomatkailuyrittäjien luontokoulutoimintaa tukevien palvelujen selvittäminen sekä - Luontokouluohjelmien suunnittelu ja toteutus 3
3. HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN, ONGELMAT JA POIKKEAMAT Hämy-hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin valtaosaltaan hyvin, joskaan kaikissa toimenpiteissä ei päästy toivottuihin lopputuloksiin. Luontokoulu Sinitiaisen toiminta käynnistettiin hienosti. Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja YKYhankkeen ympäristöpalvelukeskuksen ympäristöviestintäyhteistyön suunnittelu konkretisoitui Ympäristötietokeskuksen toimintamallina, joka on loppuraportin liitteenä. Mallissa kuvatun Riihimäen seudun Ympäristötietokeskuksen toimintojen tavoitteena on parantaa seudun asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Keskus tuottaa luontokoulu-, ympäristöviestintä- ja ympäristökoulutuspalveluita sekä palvelee paikallisia yrityksiä ympäristöasioissa. Malli valmistui hankkeen loppuvaiheessa, joten sen hyödyntäminen toimintojen konkretisoimisessa jää Riihimäen kaupungin ja muiden yhteiskumppanien toteutussuunnitelmien varaan. Hankkeen alkuvaiheessa suunniteltiin multimediaan pohjautuvaa tietopankkia, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet henkilövaihdosten ja resurssien vähyyden takia. Messuyhteistyö sujui hyvin. Ympäristöjärjestelmätyön kehittämisessä ja erityisesti raportoinnin kehittämisessä edettiin suunnitellusti. Tärkeä yhteistyökumppani oli Sykli. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ympäristökäsikirjaan liittyvä koulutusaineisto toteutettiin suunniteltua suppeampana ja perinteisempänä. Kestävän kehityksen tilaisuuksia järjestettiin sekä Hausjärvellä että Lopella, jossa koulutettiin myös virkamiehiä ja päättäjiä ympäristönsuojelun näkökulman integroimisesta kunnan kokonaisstrategiaan. Riihimäen seudun luontokoulu Sinitiaisen käynnistäminen ja toiminta onnistui vähintäänkin odotusten mukaisesti. Riihimäellä ja Lopella kiertävälle luontokoululle hankittiin välineistöä ja materiaaleja ja luontokouluohjelmia suunniteltiin ja toteutettiin. Toiminnassa keskityttiin kummiluokkatointaan ja ammattikasvattajien ympäristökasvatustyön tukemiseen. Yhteistyötä tehtiin erityisesti muiden luontokoulujen kanssa. Luontomatkailulla ei Riihimäen seudulla ole kovin vahvaa asemaa, joten tilanteen kartoittamisen nähtiin tässä vaiheessa riittävän. Luontokoulun toiminnan mahdollisesti vakiintuessa yhteistyömahdollisuuksia voidaan tarkastella uudelleen. 4
4. HENKILÖSTÖ, ORGANISOITUMINEN, YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen projektipäällikkönä työskenteli 1.1.2003 7.12.2004 Maija Venäläinen ja 13.12.2004 alkaen Silja Sarkkinen 15.12.2005 saakka. Luontokoulunopettajana aloitti 16.6.2003 Thea Salonen, jonka äitiyslomansijaisena oli Anna Kettunen 13.11.2003 6.10.2004, minkä jälkeen Salonen työskenteli 15.12.2005 saakka. Anna Kettunen työskenteli myös luontokoulunopettajana ja tutkijana 7.10. 31.12.2004. Osa-aikaisena webdesignerina työskenteli Benjamin Särkkä 1.10. 2003 31.5.2005. Palkattuina harjoittelijoina hankkeessa työskentelivät Minna Harju 29.5. 30.6. 2003 ja 1. 31.8.2003, Milla Tuormaa 1.4. 31.5.2004 ja Hanna-Kaisa Saastamoinen 1.4. 31.5.2004. Ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Ohjausryhmässä olivat edustettuina kaikki hankkeen tärkeimmät yhteistyökumppanit. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat Riihimäen kaupungin ympäristöyksiköstä Kaisu Anttonen (jäsenenä ja puheenjohtajana 8/2003 saakka), Elina Mäenpää (jäsenenä 8/2003 alkaen, puheenjohtajana 12/2003 alkaen), Mirkka Anttalainen (8/2003 8/2005), Riihimäen koulutoimesta Esa Santakallio, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnasta Eeva Hellsten (12/2004 saakka) ja Juulia Tuominen (2/2005 lähtien), Suomen ympäristöopisto Syklistä Eeva Hämeenoja, Lopen kunnasta Juha Viinikka, EKES-yrityspalveluista Antti Jokivirta sekä Hämeen ympäristökeskuksesta Mirja Lumiaho-Suomi, joka on myös ollut hankkeen valvoja. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Maija Venäläinen 11/2004 saakka ja projektipäällikkö Silja Sarkkinen 12/2004 alkaen. 5
5. HANKKEEN TOIMINTA PÄÄPIIRTEITTÄIN 5.1 Ensimmäinen toimintavuosi 1.1. 31.12.2003 5.1.1 Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja YKY-hankkeen yritysten ympäristöpalvelukeskuksen ympäristöviestintäyhteistyön suunnittelu Kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli Kaupunkiluontokeskuksen toimintamallia alettiin työstää yhdessä Hämeenlinnan Luonto-Aulanko -hankkeen kanssa liiketoimintasuunnitelman mukaisella lähestymistavalla. Kehys suunnittelutyölle valmistui. Multimediatietopankki Käynnistettiin yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Dimeus- Multimediatietopankki -hankkeen kanssa multimediapankkiin tulevasta ympäristöosasta. Tehtiin sopimus osallistumisesta Vantaajoki-videon tuottamiseen. Ympäristöviestintää yrityksille Yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa Yritysten ja kaupungin ympäristöyhteistyö Riihimäellä 2000 2004 eli Yky-hanke käynnisti syksyllä yritysten ympäristöpalvelun. Yhteistyötä hankkeiden välillä suunniteltiin seuraavissa asioissa: kunnissa kerätyn ympäristötiedon hyödyntäminen yrityksissä, erilaisten tiedonvälitysmuotojen kehittäminen paikallisiin tarpeisiin sekä ympäristöpalvelun tuottamien julkaisujen ja raporttien kehittäminen tukemaan kuntien ympäristöraportointia. Ympäristömyötäinen julkaisuprosessi Yhteistyössä Syklin kanssa aloitettiin julkaisuprosessien ja niiden ympäristövaikutusten kuvaaminen. Sykliin palkattu harjoittelija Jussi Nikula aloitti kurssityön tekemisen ympäristömyötäisestä julkaisuprosessista painotuotteiden osalta. 5.1.2 Ympäristöjärjestelmän kehittämistyö alueen kunnissa Ympäristöraportointi ja ympäristöjärjestelmän käsikirja Riihimäen ympäristöraportti 2002 ilmestyi kesäkuussa ja seuraavan valmistelu aloitettiin loppuvuonna. Kesällä opiskelija Minna Harju työskenteli ympäristöjärjestelmän kehittämistyössä, valmisteli ympäristökäsikirjaa, osallistui www-sivuston suunnittelutyöhön sekä selvitti ympäristöasioiden hallintaa Lopen kunnassa. 6
Ympäristöjärjestelmän käsikirjan laatimiseksi projektipäällikkö aloitti e-learning koulutuksen, jota oli tarkoitus hyödyntää kouluttavan ympäristökäsikirjan laatimisessa kaupungin Intranet-ympäristöön. Hanke osallistui Riihimäen kaupungin ympäristövastaaville 17.9. järjestettyyn energia-aiheiseen koulutuspäivään ja sen suunnitteluun. 5.1.3 Riihimäen seudun luontokoulutoiminnan käynnistäminen Luontokoulutyön käynnistäminen Luontokoulunopettaja Thea Salonen aloitti työt 16.6. Luontokoulu sai nimen Riihimäen seudun luontokoulu Sinitiainen Riihimäen kaupungin nimikkolinnun mukaan. Luontokoulu teetettiin oma logo ja nettisivujen suunnittelu aloitettiin. Sinitiaiskuvitusta tilattiin taiteilija Eva-Lotta Kastilanilta. Luontokouluohjelmien suunnitteleminen ja toteuttaminen aloitettiin. Syksyn aikana suunniteltiin seuraavat ympäristökasvatusohjelmat: Syksyn salat, Sokeripuu ja Ympäri ämpäri. Luontokoululle hankittiin laitteistoa ja tarpeistoa. Hankkeen käyttöön vuokrattiin leasing-auto. Luontokoulupäivät ja kummiryhmätoiminta Luontokoulu toteutti syksyn aikana yhteensä 37 luontokoulupäivää, joihin osallistui 776 lasta ja 39 opettajaa Riihimäellä ja Lopella. Kummiryhmätoiminta aloitettiin kymmenen riihimäkeläisen 3.-4.-luokan kanssa. Kummiryhmille järjestettiin yhteensä 19 luontokoulupäivää. Kummitoimintaan osallistui yhteensä 222 riihimäkeläistä oppilasta ja 10 opettajaa. Kummiopettajille koottiin mittava materiaalipaketti ympäristökasvatuksen työkalupakiksi. Luontokoulu esitteli toimintaansa Riihimäen Asematapahtumassa 7.9. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Yhteistyötä tehtiin kansallisella tasolla etenkin Hyvinkään ja Hämeenlinnan luontokouluhankkeiden kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä edistettiin osallistumalla Itämeren alueen luontokoulujen yhteistyöhön. 7
5.2 Toinen toimintavuosi 1.1. 31.12.2004 5.2.1 Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja YKY-hankkeen yritysten ympäristöpalvelukeskuksen ympäristöviestintäyhteistyön suunnittelu Kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli Yhteissuunnittelua Luonto-Aulanko -hankkeen kanssa jatkettiin. Suomen ympäristöopisto Syklin, yritysten ympäristötietopalvelun ja Riihimäen seudun ympäristötalon palvelujen sijoittuminen tulevaisuudessa yhteisiin tiloihin oli kehittämistyön taustalla. Loppuvuodesta Anna Kettunen kokosi ympäristötietoisuuden edistämiseen ja ympäristötietoon ja sen jakamiseen liittyviä taustaselvityksiä. Multimediatietopankki Elämysten Vantaanjoki -video valmistui kesällä. Loppuvuodesta HAMK jätti Yliset ry:lle rahoitushakemuksen Vantaanjoen verkkotietopankin esiselvityshankkeessa. Hämy-hanke oli mukana suunnitelman laatimisessa. Ympäristöviestintää yrityksille YKY-hankkeen Hyvinkään-Riihimäen talousalueen pk-yritysten ympäristöpalvelusta tehdyn suunnitelman ja sen toteuttamisesta saatujen kokemusten perusteella kokonaisuudesta tehtiin oma osio kaupunkiluontokeskuksen suunnitelmaan. Ympäristömyötäinen julkaisuprosessi Jussi Nikulan Ympäristömyötäinen julkaisuprosessi. Selvitys painotuotteiden julkaisutoiminnan taloudellisista ja ympäristöllisistä kehittämismahdollisuuksista valmistui huhtikuussa Syklissä. Messuyhteistyö Riihimäen Piha ja puutarha -messuille 21. 23.5. toteutettiin Direktiivit pihalla -polku. Hankkeen harjoittelija Hanna-Kaisa Saastamoinen laati käsikirjoituksen 25 opastaululle, jotka esittelevät erilaisia pihasta ja sen käytöstä annettuja viranomaismääräyksiä. Taulujen tekstit julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Myös luontokoulu Sinitiainen esitteli messuilla toimintaansa järjestämällä askartelua ja aistiretkiä yleisölle. 8
5.2.2 Ympäristöjärjestelmän kehittämistyö alueen kunnissa Ympäristöraportointi ja ympäristöjärjestelmän käsikirja Riihimäen ympäristöraportti 2003 ilmestyi kesäkuussa ja seuraavan valmistelu aloitettiin loppuvuonna. Syklissä laadittiin ympäristöjärjestelmään liittyvien toimintaprosessien kuvauksia. Ympäristökäsikirjan koulutusaineiston laadinnassa neuvoteltiin yhteistyöstä Hämeen ammattikorkeakoulun Tieto virtaa -hankkeen kanssa. Henkilöstö- ja resurssimuutosten takia HAMK halusi loppuvuodesta luopua hankkeesta. Päätettiin osallistua kaupunkien ilmastokampanjan Matkalla Suomen kaupungeissa Riihimäelle räätälöidyn version tuottamiseen. Peliä testattiin loppuvuodesta. Ympäristönsuojelun kehittämisen näkökulman integrointi kunnan kokonaisstrategiaan Yhteistyössä Lopen ja Hausjärven kansalaisopistojen kanssa järjestettiin yleisötilaisuudet liikenteen ympäristövaikutuksista Hausjärvellä 18.3. ja Lopella 25.3. sekä kompostoinnista Lopella 24.4. Lopen kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille suunnattu kestävän kehityksen seminaari järjestettiin 13.10. 5.2.3 Riihimäen seudun luontokoulutoiminnan käynnistäminen Kummiryhmätoiminta Kevätlukukaudella jatkettiin edellisenä syksynä kolmos-nelosluokkalaisten kanssa aloitettua kummiluokkatoimintaa. Kymmenelle riihimäkeläiselle kummiryhmille toteutettiin yhteensä 20 luontokoulupäivää. Kummiryhmätoiminnassa oli mukana 222 lasta ja kymmenen opettajaa. Syyslukukaudella kummiryhmiä oli kaksitoista, joista kaksi Lopelta ja kymmenen Riihimäeltä. Kummiryhmätoiminnan kohteena olivat edelleen kolmos-nelosluokkalaiset. Luontokoulupäiviä näille ryhmille pidettiin yhteensä 24. Lapsia kummiryhmätoiminnassa oli mukana 333 ja opettajia 16. Kummiopettajat saivat tuhdin materiaalipaketin ja heille järjestettiin kaksi tapaamista. Ohjelmapäivät muille ryhmille Kevätlukukaudella yksittäisiä luontokulupäiviä alakouluikäisille toteutettiin 13 Riihimäellä ja 17 Lopella. Suosittuja olivat vuodenaikaan liittyvät teemat. Syksyllä vastaavia järjestettiin kahdelle ryhmälle. Päiväkodeille tarjottiin keväällä elämyksellistä 3 7-vuotiaille suunniteltua satuseikkailua Sinitiaisen seikkailu. Näitä toteutettiin keväällä 17 Riihimäellä 9
ja kuusi Lopella. Metsämörri vieraili Lopella keväällä kaksi kertaa. Syksyllä päivähoidon henkilöstölle järjestetyt neljä vinkki-iltapäivää keräsivät yli sata osanottajaa. Luontokoulu järjesti Hatlamminsuolla kesäkuun alussa neljänä päivänä päiväleirin Nuorisokeskus Monarin kanssa. Alakouluikäisille tarkoitettuun luontoleiriin osallistui päivittäin parikymmentä lasta, jotka viihtyivät leirillä hyvin. Luontokoulun esite- ja koulutusmateriaalit Toisena toimintavuonna valmistuivat seuraavat luontokouluohjelmat: Talven taiat, Kevään kutkutukset, Kartan kepposet, Oma Ohjelma sekä Sinitiaisen satuseikkailu. Hanke julkaisi viiden julisteen sarjan luontokoulutoiminasta, esitteen hankkeesta ja luontokoulusta sekä hihamerkin. Päivähoidolle tehtiin syksyllä Tintin vinkit -materiaali. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Yhteistyötä tehtiin Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Porvoon luontokoulujen kanssa. Luontokoulu solmi yhteistyösopimuksen Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa ja toimi Vihreä Lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä Riihimäen seudulla. Yhteistyössä luontokoulu Ilveksen kanssa järjestettiinkin Vihreä Lippu infotilaisuus Kirjauksen päiväkodissa 15.9. ja teemakoulutus energiasta Hämeenlinnassa 4.11. Porvoon luontokoulun kanssa suunniteltiin yhdessä luontokoulun talviohjelmia. Sinitiainen oli mukana suomalaisten luontokoulujen yhteistyöverkostossa. 5.3 Kolmas toimintavuosi 1.1. 31.12.2005 5.3.1 Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja YKY-hankkeen yritysten ympäristöpalvelukeskuksen ympäristöviestintäyhteistyön suunnittelu Kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli Kaupunkiluontokeskuksen/ympäristötietokeskuksen toimintamallia työstettiin yhteistyössä Hämeenlinnan Luonto-Aulanko -hankkeen ja Syklin kanssa. Riihimäelle räätälöitiin Ympäristötietokeskuksen toimintamalli ja Hämeenlinna saa oman kaupunkiluontokeskuksen toimintamallinsa. Ympäristötietokeskuksen toimintamalli on liitteenä 4. Multimediatietopankki Hämeen ammattikorkeakoulun suunnitelma esiselvityshankkeesta Vantaanjoki verkkomultimedian tekemiseksi ei saanut rahoitusta Yliset ry:ltä ja hanke raukesi. 10
Messuyhteistyö Luontokoulu Sinitiainen ja HÄMY-hanke olivat näkyvästi mukana Riihimäen messujen Piha & patio -messuilla 27. 29.5. Messuille toteutettiin useiden yhteistyökumppaneiden kanssa Tunnetko eläinnaapurisi näyttelykokonaisuus, jossa kuvataulujen, satuseikkailujen, ötökkäaskartelun ja elävien eläinten kohtaamisen avulla tehtiin pihapiirien lähiluontoa ja sen asukkeja tunnetuksi. Luotokoulu Sinitiainen järjesti yleisölle Tintin retkelle - satuseikkailuja. 5.3.2 Ympäristöjärjestelmän kehittämistyö alueen kunnissa Ympäristöraportointi ja ympäristöjärjestelmän käsikirja Riihimäen kaupungin viides ympäristöraportti vuodelta 2004 julkistettiin 6.6. Suomen ympäristöopisto Syklistä saatiin ohjeistusta johdon katselmukseen, joka pidettiin 23.5. Ympäristökäsikirjan koulutusaineistoon hankittu Kaupunkien Ilmastokampanjan Matkalla Suomen kaupungeissa -internetpeli julkistettiin autottomana päivänä 22.9. Peliin on linkki myös Riihimäen kaupungin nettisivuilta. Muu ympäristöjärjestelmätyöhön liittyvä koulutusaineisto koottiin ympäristöjärjestelmätyön kehittämistyön aikana pidettyjen koulutusten pohjalta. Koulujen ja päivähoidon kestävän kehityksen työkaluja sekä ympäristöjärjestelmään esittelevä Kamppaa kestämätön kehitys -tilaisuus pidettiin kauppaoppilaitoksella 15.9. Kaupungin ympäristötyötä esiteltiin Sarvista kiinni -ympäristöseminaarissa, joka järjestettiin Riihimäen kauppaoppilaitoksella klick-opintomessujen yhteydessä 17.11. Ympäristönsuojelun kehittämisen näkökulman integrointi kunnan kokonaisstrategiaan Yleisötilaisuudet kestävästä kehityksestä pidettiin Hausjärvellä 30.3. ja Lopella 5.4. yhteistyössä Lopen ja Hausjärven kansalaisopistojen kanssa. Riihimäen kaupungin nettisivuille koottiin tietoa ympäristöjärjestelmästä loppuvuodesta. 5.3.3 Riihimäen seudun luontokoulutoiminnan käynnistäminen Kummiryhmätoiminta Luontokouluun syksyllä 2004 valitut kaksitoista kummiryhmää jatkoivat keväällä 2005. Ryhmiä oli kymmenestä eri koulusta, joista kaksi oli Lopelta ja muut Riihimäeltä. Kolmos- ja nelosluokkien oppilaita kummitoiminnassa oli mukana yli 330 ja opettajia kuusitoista. Kummiluokkien luontokoulupäiviä pidettiin yhteensä 24. Kummiopettajille järjestettiin keväällä yksi tapaaminen. Ohjelmapäivät muille ryhmille Kolmantena toimintavuotenaan luontokoulu tarjosi luontokoulutoimintaa kummiryhmätoiminnan lisäksi kaikkiaan 49 ryhmälle. Tähän 11
luontokoulutoimintaan osallistui yhteensä yli tuhat lasta ja yli sata opettajaa. Lukumäärään on laskettu mukaan ns. tavallisten luontokoulupäivien lisäksi myös Pihamessujen ja päiväleirin ryhmät. Luontokoulupäivistä vietettiin alle kouluikäisten kanssa Riihimäellä neljätoista ja Lopella viisi. Alakouluikäisten kanssa toteutettiin Riihimäellä seitsemän ja Lopella kolmetoista luontokoulupäivää. Päiväleirille Hatlamminsuolla 6. 9.6. osallistui kolmekymmentäkolme lasta, joista suurin osa oli mukana kaikkina neljänä päivänä. Leiri toteutettiin yhteistyössä nuorisokeskus Monarin kanssa. Luontokoulun esite- ja koulutusmateriaalit Tintin retkellä -esite ilmestyi toukokuussa. Esite kannustaa erityisesti perheitä omatoimiseen lähiluontoretkeilyyn. Esitteen kuvista tehtiin myös neljän postikortin sarja hankkeen omaa viestintää varten. Esitteen pohjalta koottiin Kierrätyskeskukseen kesäksi näyttely, joka oli esillä myös Riihimäen Asematapahtumassa syyskuussa. Ekoelämää -luontokouluohjelma suunniteltiin. Loppuraportin liitteenä 5 on luontokoulunopettaja Thea Salosen koostama Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003 2005 materiaalipaketti. Materiaaliin on koottu kaksi ja puoli vuotta kestäneen luontokoulutoiminnan kokemukset, esitelty kehitetyt ohjelmat ja arvioitu toimintaa. Materiaalia on esitelty luontokoulunopettajien valtakunnallisessa tapaamisessa Hyvinkäällä 17.11. ja Sinitiaisen loppuseminaarissa 9.12. Materiaali on myös toimitettu kummiryhmätoiminnassa mukana olleille Riihimäen ja Lopen kouluille sekä muille tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Materiaali on myös luettavissa ja kopioitavissa hankkeen nettisivuilta. Kansallinen ja kansainvälinen luontokouluyhteistyö Luontokoulu Sinitiainen jatkoi yhteistyötä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa toimimalla Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä Riihimäen seudulla. Vihreästä lipusta kerrottiin kouluille ja päivähoidolle suunnatussa esittelytilaisuudessa 15.9. Lisäksi luontokoulunopettaja kävi vetämässä Vihreä Lippu -ohjelmaan ilmoittautuneelle Haapahuhdan koululle ja lasten vanhemmille vesipäivän 15.10. sekä lähiympäristöpäivän Hiivolan koko koululle. Yhteistyötä on tehty myös Hyvinkään luontokoulu Pikkutikan kanssa, jonka toimintaa kehitetään Uudenmaan maaseutuopistolla sekä Porvoon luontokoulun kanssa. Projektipäällikkö kävi esittelemässä maakasvatusta Hämeenlinnan luontokoulun kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa Aulangolla 6.9. Luontokoulu Sinitiainen on ollut mukana suomalaisten luontokoulujen yhteistyöverkostossa. Kesäkuussa Helsingissä järjestettyyn kansainvälisen Kasvatuksella kohti kestävää kehitystä ympäristökasvatuskonferenssin valmisteluihin osallistuttiin suomalaista luontokoulutoimintaa ja sen työmenetelmiä esittelevän työpajan valmistelujen osalta. 12
5.3.4 Riihimäen seudun kuntien luontomatkailuyrittäjien luontokoulutoimintaa tukevien palvelujen selvittäminen Opiskelija Sanna Simola teki selvityksen osana Koulutuskeskus Tavastian matkailualan perustutkinnon, matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelman työssäoppimisjaksoa Luonto-Aulanko -hankkeessa helmi-maaliskuussa. 6. TIEDOTUS Hämy-hankkeen toimijoiden keskeisimpänä yhteydenpitokanavana oli sähköposti. Hankkeen puolivälissä siirryttiin ympäristönsuojeluyksikön toimitilojen välittömään läheisyyteen, mikä helpotti yhteydenpitoa ja tiedonkulkua entisestään. Palavereja hankkeen muiden toimijoiden kuten Syklin kanssa järjestettiin säännöllisesti. Lehdistötiedotteita tehtiin esimerkiksi luontokoulutoiminnan aloittamisesta, ympäristöraporttien julkistamisesta ja messuyhteistyöstä. Hanke oli myös kaksi kertaa esittäytymässä Riihimäen Asematapahtumassa sekä kokosi näyttelyn Kierrätyskeskukseen. Varsinkin luontokoulutoiminta kiinnosti mediaa. Yksittäisistä tapahtumista sai eniten julkisuutta Riihimäen messujen kanssa yhteistyössä Pihamessuille toteutettu Direktiivit pihalla -näyttely. Loppuraportin liitteenä 1 on lista tiedossamme olevista hanketta koskevista artikkeleista. Liitteeseen 2 on koottu luettelo hankkeen julkaisemista raporteista, esitteistä ja muista materiaaleista. Hankkeen tiedottamisessa tärkein työväline olivat luontokoulun internet-sivut. Nettisivuista saatiin hyvä, toimiva ja edustava kokonaisuus, joka kuvagallerioineen palveli ajantasaisesti erityisen hyvin kummiluokkia. Luontokoulun asiakkaisiin oltiin yhteydessä tapaus- ja tapahtumakohtaisesti. Luontokoulutoimintaa esiteltiin myös viiden julisteen sarjalla ja hankkeen yleisesitteellä. Tintin retkellä -esitteessä esiteltiin luontokoulutoiminnan ohella Riihimäen retkikohteita sadun avulla. Luontokoulu Sinitiaisen logo, nettisivujen, julisteiden ja muiden materiaalien yhtenäinen ulkoasu palvelivat myös tiedottamisessa. Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003 2005 materiaali summaa luontokoulun tähänastisen kokemukset. Materiaali on saatavissa luontokoulun nettisivuilta. Väliraportteja on tehty puolivuosittain, yhteensä viisi. 13
7. TALOUS Hämy-hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti oli 384 000 euroa. Tukea hankkeelle saatiin Euroopan unionilta noin 35 % aluekehitysrahastosta (EAKR) ja 35 % ympäristöhallinnon alan kansallista rahoitusta Hämeen ympäristökeskuksesta. Hankkeen rahoittajia olivat myös Suomen Ympäristöopisto Sykli (15300 euroa) Lopen kunta (10356 euroa) ja Riihimäen kaupunki (89444 euroa). Hankkeen toteutuneet arvonlisäverottomat kustannukset ovat 373925,84 euroa ja ne on esitetty liitteessä 3. 8. TULOKSET Hankkeessa selvitettiin ympäristöviestintäpalveluja ja niiden tuotteistamista suunnittelemalla Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja yritysten ympäristöpalvelun toimintojen sijoittamista saman katon alle yhteiseen Ympäristötietokeskukseen. Ympäristötietokeskuksen toimintamalli tehtiin yhdessä em. toimijoiden ja Luonto-Aulanko -hankkeen kanssa. Yhdistämällä Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen ympäristöopisto Syklin ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen palvelut saman katon alle ympäristötietokeskus tuottaa luontokoulu-, ympäristöviestintä- ja ympäristökoulutuspalveluita sekä palvelee paikallisia yrityksiä ympäristöasioissa. Hankkeessa käynnistettiin onnistuneesti Riihimäellä ja Lopella toimivan Riihimäen seudun luontokoulu Sinitiaisen toiminta yhden luontokouluopettajan voimin. Luontokoulu on jalkautunut asiakkaan toivomaan paikkaan Riihimäellä ja Lopella. Luontokouluohjelmia on suunniteltu, toteutettu ja testattu sekä opetusmateriaaleja ja -välineitä hankittu. Hankkeessa kehitettiin Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. Kaupungin ympäristöraportti kehittyi niin sisällöltään kuin ulkoasultaan. Kestävä kehityksen työtä pyrittiin edistämään myös lähiseudun muissa kunnissa esittelemällä kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä ja järjestämällä muita tilaisuuksia. Hankkeella on paljon myönteisiä välillisiä ympäristövaikutuksia. Lisääntynyt ympäristötietoisuus voi näkyä muun muassa kulutustottumuksien muuttumisena sekä energiatehokkuudessa. Lisääntynyt luontotietous ja luontokohteiden tuntemus lisää luonnon arvostusta ja vaalimista. Luontokoulun työmenetelmät kannustavat osallisuuteen ja aktiivisuuteen. 14
9. TOIMINNAN JA TULOSTEN ARVIOINTI Ympäristöviestintään keskittyvän ja viestinnän keinoin kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisia päämääriä tukevan ympäristötalon perustamista on Riihimäelle suunniteltu vuosia. Hämyä edeltäneen Ryti-hankkeen tekemää ympäristötalon hankesuunnitelmaa on tässä hankkeessa jalostettu ympäristötietokeskuksen toimintamalliksi. Hankeaikana ei kuitenkaan ehditty tarpeeksi panostaa päättäjien ja muiden toimijoiden sitouttamiseen. Hankkeessa käynnistetty Luontokoulu Sinitiainen keräsi säännöllisesti palautetta asiakkailtaan. Sekä kummiluokkien opettajilta että oppilailta kerätty palaute oli erittäin myönteistä. Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003 2005 summaa kiertävän luontokoulun kokemukset yleiseen tietoon ja halukkaille opiksi. Hankkeen avulla on kehitetty ympäristöjärjestelmätyötä ja siihen liittyvää ympäristöraportointia. Kaupungin intraan kootuista materiaaleista on tehty kooste myös kaupungin nettisivuille, joten kaupungin tekemästä ympäristötyöstä voidaan kertoa ja ottaa oppia laajemminkin. Hankkeen panostus kehitystyöhön on ollut merkittävä. 15
10. TULEVAISUUS, JATKOHANKKEET Hämy-hankkeelle ei ole suunniteltu jatkohanketta. Ympäristötietokeskuksen toimintamalli ympäristöviestintä ja sen kehittäminen ytimenään kokoaisi yhteen Riihimäen seudun ympäristötalon, Syklin tarjoaman ympäristökoulutuksen ja yritysten ympäristöpalvelun saman katon alle. Ympäristötietokeskuksen toteuttaminen olisi konkreettinen toimenpide alueellisen ympäristöneuvonnan ja -koulutuksen sekä kestävän kehityksen toiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Ympäristötietokeskuksen toteuttamisen myötä Riihimäen seudulle voisi syntyä valtakunnallisestikin merkittävä ympäristö- ja luontokoulutuskeskus sekä ympäristötietopalvelu. Toimimalla seudullisena luonto- ja ympäristötoiminnan keskuksena se edistäisi ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta. Ympäristöopisto Syklin sijoittuminen tiloihin voisi tuoda keskukselle myös valtakunnallista näkyvyyttä ja merkitystä. Tulevaisuudessa Luontokoulu Sinitiainen olisi osa Ympäristötietokeskusta ja vastaisi lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ympäristökasvatustoiminnasta. Yhteistyö sekä Uudenmaan maaseutuopistossa sijaitsevan luontokoulu Pikkutikan ja Hämeenlinnan seudun Luontokoulu Ilveksen kanssa tarjoaa monia kehittymismahdollisuuksia. Luontokoulun jatko on vielä avoin. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on talousarvioesityksessään esittänyt ympäristökasvattajan toimen perustamista kaupunkiin. Myös valtakunnallisesti niin ympäristökasvatus kuin luontokoulutoimintakin on laajan keskustelun ja kehittämisen kohteena. Ympäristöjärjestelmätyö ja sen raportointi jatkuu osana kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja toimintaa. 16
Liite 1. Raportit, esitteet Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2002, Riihimäen kaupungin monistamo 2003, ISBN 951-8952-87-6 Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2003, Yliopistopaino 2004, ISBN 951-8952-96-5 Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2004, Yliopistopaino 2005, ISBN 952-5571-05-X Tintin vinkit, Kettunen Anna 2004 Ympäristömyötäinen julkaisuprosessi. Selvitys painotuotteiden julkaisutoiminnan taloudellisista ja ympäristöllisistä kehittämismahdollisuuksista, Nikula, Jussi, Suomen Ympäristöopisto Sykli 2004 Selvitys Riihimäen seudun luontomatkailuyrittäjistä, Simola Sanna, Luonto-Aulanko -hanke 2005 Väliraportti 1.1. 31.7.2003 Väliraportti 1.8. 31.12.2003 Väliraportti 1.1. 30.6.2004 Väliraportti 1.7. 31.12.2004 Väliraportti 1.1. 30.6.2005 Tintin retkellä, Salonen Thea, Erweko 2005 Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003-2005, Salonen Thea, Riihimäen kaupungin monistamo 2005 Ympäristötietokeskuksen toimintamalli, Riihimäen kaupungin monistamo 2005 17