Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne, taipuminen ja johtaminen Sanaston tutkimus Syntaksi kielellisten rakenteet, rakenteiden väliset suhteet Kielentutkimuksen osa-alueita Morfologiaa Morfosyntaksi syntaksin ja morfologian suhde, joka liittyy taivutukseen ja taivutusparadigmoihin (mutta ei esimerkiksi sananmuodostukseen). Semantiikka sanojen ja kielellisten rakenteiden suhde maailmaan totuusarvot Pragmatiikka kielellisten rakenteiden ja niiden käytön välinen suhde puhujan tarkoitus "kuinka kommunikoidaan enemmän kuin sanotaan Vapaat morfeemit itsenäiset sanat tuoli, se, syö, alla, erittäin, hyvin, ja, kun, hei Sidotut morfeemit päätteet, etuliitteet -kin, -ni, epä-, käs-i-ssä-än, talo-mais-uude-n (johtimet) Morfeemien yhdistely Noudattaa universaaleja ja kielikohtaisia sääntöjä Sanojen johtamiseen liittyvät morfeemit sisempänä, taivutukseen liittyvät ulompana. auto autossa auto auto-ilu auto-ilu auto-ilu-ssa auto-illa auto-ile-mme Saara Huhmarniemi 1
Morfologiaa Morfosyntaktiset piirteet: esimerkkejä Kielet eroavat morfologian suhteen Isoloivat kielet: ei sidonnaisia morfeemeja Polysynteettiset: Paljon sidonnaisia morfeemeja Morfosyntaktiset piirteet liittyvät lauseen syntaktisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi adjektiivit mukautuvat pääsanansa ominaisuuksiin (kongruenssi) pieni punainen talo pienet punaiset talot Substantiiveilta voidaan erottaa monikkoa merkitsevä pääte (- t). Suomessa verbi kongruoi subjektin luvun lisäksi myös persoonan mukaan. Lapsi syö puuroa. -- Lapset syö-vät puuroa. Kenguru hyppii. -- Kengurut hyppi-vät. Minä nauran Me naura-mme Morfosyntaktiset piirteet Morfosyntaktiset piirteet Morfosyntaktisia piirteitä suomen kielessä Nominit (=substantiivit*), adjektiivit luku: yksikkö, monikko sijamuodot (nom, gen, akk, part,...) Verbit luku ja persoona (yks.1,... mon.3 / sg1,...pl3) aikamuoto aspekti, infiniittisyys, tapaluokka (modus) (*Nominilla voidaan tarkoittaa myös sijassa ja luvussa taipuvien sanaluokkien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien yhteisnimitystä. Tällä kurssilla pidämme nämä omina kategorioinaan. Esim. NP=nominilauseke) Esimerkkejä muista kielistä substantiivin suku (esim. ruotsi: ett gammalt hus, en gammal katt) määräisyys /epämääräisyys substantiivin luku: esim pohjoissaamen duaali du1, du2, du3. Maailman kielissä on paljon tämänkaltaisia piirteitä jotka liittyvät esimerkiksi paikkaan, aikaan ja laskemiseen tai siihen kuka puhuu, kenelle puhutaan ja mikä on puheenaihe. Lisäksi osa piirteistä merkitsee lähinnä syntaktista relaatiota (esim. syntaktiset sijamuodot). Saara Huhmarniemi 2
Kielen luovuus Kielessä on loputon määrä erilaisia ilmauksia. Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt. Sinä sanoit että Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt. Minna kirjoitti, että sanoit että Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt.... Periaatteessa sivulauseiden lisääminen loputtomasti on mahdollista. Käytännössä lauseen ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi. Monet lauseista jotka kuulemme joka päivä ovat uusia Sijoittamalla sanoja rakenteisiin Muodostamalla uusia rakenteita tai vaihtamalla sanajärjestystä Monet rakenteista toistuvat usein jolloin niiden prosessointi voi olla automatisoitunut. Kielen luovuus Kieli perustuu sääntöihin, joiden avulla voidaan tuottaa kaikki kieleen kuuluvat lauseet. Assosiationistinen teoria kielestä on yksinkertaisin mahdollinen mekanismi, jonka avulla voidaan tuottaa rajoittamaton määrä ilmauksia. Teorian mukaan kieli perustuu prosesseille, joilla liikutaan tilasta toiseen kieliopillisten lauseiden muodostamassa verkossa. Tarkastellaan yksinkertaista mallia joka tunnistaa lauseen Pekka rakastaa Merjaa. Mallin aloitustila on q0, lopetustila q3. Laajennetaan automaattia tunnistamaan enemmän lauseita. Vaihtoehtoiset syötemerkit voidaan merkitä saman linkin yhteyteen. Saara Huhmarniemi 3
Malli saadaan tunnistamaan loputtomasti ilmaisuja, kun siihen lisätään takaisinkytkentä. Mallissa voi olla haarautumia, joilloin sillä voidaan esittää esimerkiksi allaolevat kieliopilliset lauseet: Pekka nukkuu. Me nukumme. *Pekka nukumme. Tehtävä Äärellisten tilojen automaatti Laadi malli joka tunnista lauseet: Pekka rakastaa pientä taloaan. Pekka rakastaa pientä punaista taloaan. Laajenna mallia tunnistamaan myös yhdistetyt lauseet kuten: Pekka rakastaa pientä taloaan ja Merja rakastaa punaista taloaan. Huomaa, että automaatti voi tunnistaa myös muita lauseita. Äärellisten tilojen automaatti (finite states automaton) on laskennan abstrakti kuvaus. Usein puhutaan myös Markovmallista. Automaatti koostuu siis: 1. Äärellisestä määrästä tiloja 2. Tilasiirtymistä 3. Äärellisestä aakkostosta (syötemerkit) 4. Alkutilasta 5. Hyväksyvistä lopputiloista Saara Huhmarniemi 4
Tunnistaminen Assosiationistinen teoria kielestä Automaatti tunnistaa merkkijonon jos merkkijonolle on olemassa polku automaatin alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Automaatti tunnistaa kielen L, jos jokaiselle kielen L merkkijonolle on olemassa polku alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Jos polku päätyy johonkin muuhun kuin hyväksyvään lopputilaan, automaatti hylkää merkkijonon. Automaatin avulla voidaan myös tuottaa merkkijonoja. Kun malli on realistinen kuvaus joistakin psyykkisistä prosesseista, sen sanotaan kuvaavan mentaalisia prosesseja sekä niihen liittyviä representaatioita. Assosiatiivinen malli on siis "representaatio kielen säännöistä", abstrakti kuvaus mielen toiminnasta. Sanat ja sanluokat Leksikko Muutetaan automaattia siten että yksittäisten sanojen sijaan automaatti tunnistaa sanaluokkia (kategorioita) Sanaluokat nominit (substantiivit, adjektiivit, pronominit, lukusanat), verbit, adverbit, partikkelit,.. Kielen voidaan ajatella koostuvan kahdesta komponentista Kielen sanasto, joka on itsenäinen komponentti Kielioppi, joka kuvaa sanakategorioiden välisiä suhteita Otetaan käyttöön leksikko, jossa listataan sanat ja niiden tyypit. nominit (N) Pekka, Merja, talo, myyrä, koti... verbit (V) rakastaa, kaipaa, etsii,... adjektiivit (A) pieni, punainen,... konjunktiot (C) ja, tai, että, jos,... N V N Saara Huhmarniemi 5
Lauseen eri osat Predikaatin argumentit Predikaatti (verbi jolla argumentteja) Argumentit subjekti: tekijä objekti: tekemisen kohde Pekka osti talon. Hallitus valitsi puheenjohtajan. Subjektin ja objektin semantiikkaan palataan myöhemmin. Eri verbit vaativat eri määrän argumentteja. Verbit voidaan luokitella intransitiivisiin ja transitiivisiin sen mukaan montako argumenttia ne saavat. Intransitiiviset Pekka nukkuu. *?Pekka nukkuu sängyn. Transitiiviset *?Pekka vaatii. Pekka vaatii kirjan. Puhutaan verbin valenssista joka on numeroarvo 0,1 tai 2. Sijamuodot Assosiationismi ja kielioppi Mallia varten tarvitsemme sijamuotoja, joita ovat esimerkiksi nominatiivi (nom), akkusatiivi (akk), genetiivi (gen), partitiivi (part), paikallissijat,.. Subjektin sija = nominatiivi Objektin sija = akkusatiivi (genetiivi-akkusatiivi) tai partitiivi Pekka-NOM nukkuu. Pekka syö leivän-akk. Pekka nukkuu talossa-ine. Pekan-GEN auto Suomen kielen peruslause on muotoa Subjekti Verbi Objekti Pekka rakastaa Merjaa. Myyrä etsii kotia. Hallitus valitsi puheenjohtajan. Lauseet voidaan kuvata assosiatiiivisen mallin avulla niin, että sanojen sijaan käytetään sanaluokkien tunnuksia ja sijamuotoja. Saara Huhmarniemi 6
Assosiationismi ja kielioppi Tehtävä Lauseet voidaan nyt kuvata käyttämällä mallia jossa leksikko on erotettu kieliopista. Pekka näki Merjan. Myyrä etsii kodin. Pekka löysi Merjan. Muodosta leksikon avulla automaatti joka tunnistaa nämä lauseet Talo Pieni talo Pieni punainen talo Pieni vanha punainen talo N-nom V N-akk Assosiationistinen teoria Assosiationistinen teoria Assosiationistiset teoriat kielestä ja kognitiosta ovat oikeastaan ensimmäisiä teorioita ajattelusta. David Hume (1711-76) loi ensimmäisen systemaattisen assosiationistisen teorian ihmisen mielestä. Systeemissä tilat olivat alkeellisia käsitteitä, ne liittyivät toisiinsa muodostaen monimutkaisia käsitteitä, merkityksiä ja ajatuksia. Assosiaatiolait: jos kaksi tilaa tai tilajoukkoa esiintyvät toistuvasti yhdessä, niiden välistä assosiaatiota vahvistetaan. Näin mieli pystyy mallintamaan ympäristöä ja ihminen käyttäytymään järkevästi. Miten assosiationistinen malli selittäisi kielen oppimisen? Saara Huhmarniemi 7