Merenkulun ilmansuojelumääräykset



Samankaltaiset tiedostot
Trafin näkökulma merenkulun ajankohtaisiin ympäristöhaasteisiin

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Rikkidirektiivin toimeenpano

IMO vapaaehtoinen auditointi

Luovia ratkaisuja merenkulun ympäristöhaasteisiinmiksi

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle

I LISÄYS - Kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan kaava 11 Nykyinen I lisäys Kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan kaava korvataan seuraavasti:

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta /2014 Laki. merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori

Valtioneuvoston asetus

HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Vaihtoehtoiset polttoaineet ja energiatehokkuutta lisäävät toimet

Meriliikenteen vaikutukset Itämereen

EUROOPAN PARLAMENTTI

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Helavuori Markus(LVM) JULKINEN

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

IMDG- muutokset 2013

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Esipuhe. Olof Widén Toimitusjohtaja Suomen Varustamot ry

I OSA AUTOJA JA PERÄVAUNUJA SEKÄ JÄRJESTELMIÄ, OSIA JA ERILLISIÄ TEK- NISIÄ YKSIKÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Welcome to Meriaura Group

Merenkulun sääntelyä koskeva infotilaisuus

LISÄYS TODISTUSKIRJAN KAAVA

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

VALTIONEUVOSTON ASETUS MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELUSTA ANNE- TUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN LUKUJEN 2-8 MUUTTAMISESTA

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

HE 143/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

PÖRSSI-ILTA, TAMPERE PAULIINA TENNILÄ, SIJOITTAJASUHDEJOHTAJA

MERITURVALLISUUS- MÄÄRÄYS

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Gasum Aamukahviseminaari 1

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ballast yleissopimuksen valvonta (PSC)

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Sisältö. Merenkulku ja ympäristövaatimusten kiristyminen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hanna Suuronen. EEDI ja SEEMP. Uusien aluksien energiatehokkuuden suunnitteluindeksi ja energiatehokkuuden hallintasuunnitelma

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2008 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Laivojen typenoksidipäästöjen. rajoittaminen

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Rikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

HE 175/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi

Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Turvallisempi ja puhtaampi merenkulku Itämerelle HELCOM ja kansainvälinen yhteistyö Johanna Laurila, HELCOM Laura Meski, HELCOM Kati Tahvonen, SYKE

Gasum Tommy Mattila

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

EUROOPAN PARLAMENTTI

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0020(NLE)

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavat suomalaiset jääluokat ja jääluokan vahvistaminen

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

TIEDOTUSLEHTI. Merenkulkulaitos 6/ Merenkulkulaitoksen ALUKSIA KOSKEVAT ILMANSUOJELUMÄÄRÄYKSET TULEVAT VOIMAAN

HE 42/2018 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Arttu Numminen ENERGIAPÄÄLLIKKÖ LISÄPÄTEVYYSKOULUTUKSEN SISÄLTÖ OSA 1

Ympäristöministeriön koolle kutsuman NECA-työryhmän tulosten yhteenveto

ANNEX LIITE. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2008 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti

Kokemuksia rikkipesurista

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

Erikoisalusten turvallisuus

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2008 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Transkriptio:

Merenkulun ilmansuojelumääräykset MARPOL koulutusta päästövalvontaviranomaisille Jorma Kämäräinen ä äi Johtava asiantuntija Sääntely/Liikenteen teknologia Trafi 10.12.2012 Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

LUENNON AIHEET Laivoista aiheutuvat haitalliset päästöt ilmakehään IMO:n MARPOL yleissopimuksen VI liite HELCOM Baltic Sea Action Plan EU:n rikkidirektiivi Laivoista i aiheutuvat t kasvihuonekaasupäästöt IMO:n uudet laivojen energiatehokkuuden parantamista koskevat säännöt (EEDI) Kansallinen lainsäädäntö 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 2

LAIVOISTA AIHEUTUVAT HAITALLISET PÄÄSTÖT CFC, halonit Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Pakokaasut (NOx, SOx, PM ja CO 2 ) Öljy Painolastivedet Vaaralliset aineet Kiinteät jätteet Pohjamaalit Käymäläjätevedet 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 3

LIIKENTEEN PAKOKAASU- PÄÄSTÖJEN JAKAUMA SUOMESSA 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 4

LIIKENTEEN RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA, SUOMEN ALUEVESILLÄ JA TALOUSVYÖHYKKEELLÄ V. 1980-2030 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 5

LIIKENTEEN TYPPIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA, SUOMEN ALUEVESILLÄ JA TALOUSVYÖHYKKEELLÄ V. 1980-2030 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 6

MARPOL -YLEISSOPIMUS 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 7

MARPOL -YLEISSOPIMUS MARPOL 73/78 - yleissopimus 20 Artiklaa Liite I Öljy 147 valtiota 99 % tonnistosta Liite II Vaaralliset aineet 147 valtiota 99 % tonnistosta Liite III Pakatut vaaralliset aineet 129 valtiota 95 % tonnistosta Liite IV Käymäläjätevedet 120 valtiota 81 % tonnistosta Liite V Kiinteät jätteet 136 valtiota 97 % tonnistosta Liite VI Ilmansuojelu 62 valtioita 85 % tonnistosta 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 8

MARPOL YLEISSOPIMUKSEN VI LIITE, ILMANSUOJELU Liitteessä on annettu seuraavia päästörajoituksia: Uusien otsonikerrosta tuhoavia aineita (CFC ja halonit) sisältävien laitteiden asentaminen aluksiin kielletään. HCFC:tä sisältävien laitteiden asentaminen aluksiin on sallittu 1.1.2020 asti. Uusien dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjä rajoitetaan (NO x ) Rikin oksidipäästöt (SO x ) ja partikkelit (PM) Satamavaltio voi halutessaan rajoittaa VOC päästöjä Liite sisältää laivojen energiatehokkuusmääräykset 10.12.2012 9 Liikenteen turvallisuusvirasto

LAIVOILLA NYKYISIN KÄYTETTÄVÄN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS Näytteitä noin 100 000 kpl, 91.6 milj. t, keskimääräinen rikkipitoisuus 2.61 % (MEPC 62/4). äärästä [%] Osuus s kokonaism 30 25 20 15 10 5 0 0,27 0-0.5 Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden jakauma v. 2010 5,67 6,14 7,95 0.5-1.0 1.0-1.5 1.5-2.0 24,82 21,57 18,9 2.0-2.5 2.5-3.0 3.0-3.5 13,01 3.5-4.0 1,63 0,04 0 4.0-4.5 Polttoaineen rikkipitoisuus [% m/m] 4.5-5.0 5.0-6 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 10

POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUDEN VAIKUTUS HIUKKASTEN MÄÄRÄÄN 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 11

POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUDEN VAIKUTUS HIUKKASTEN MÄÄRÄÄN Lähde: Kurok, C., Pawils, V., Brumm, H., ja Götze, H.J., Emissions i of particulate matter from marine diesel engines, IMO BLG WGAP2, Berlin, 2007. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 12

SOx PÄÄSTÖJEN (PM 2.5 ) HAITALLISET TERVEYSVAIKUTUKSET Lähde: James J. Corbett, James J. Winebrake, Erin H. Green, Prasad Kasibhatla, Veronika Eyring, and Axel Lauer, Environ. Sci. Technol., 2007, 41 (24), 8512-8518. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 13

VI LIITTEEN RIKIN OKSIDI- PÄÄSTÖJÄ JA HIUKKASPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET, SÄÄNTÖ 14 Rikin oksidipäästöjä alennetaan seuraavasti: Globaali polttoaineen rikkiraja alennetaan 3.5 %:iin 1.1.2012 alkaen. Globaali li polttoaineen rikkiraja alennetaan 0.5 %:iin 1.1.2020 alkaen. Ennen vuotta 2018 arvioidaan kuitenkin matalarikkisten polttoaineiden saatavuus ja jos niitä ei ole riittävästi saatavilla, voidaan 0.5 %:n rikkirajan voimaantuloa lykätä vuoteen 2025 asti. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 14

VI LIITTEEN RIKIN OKSIDI- PÄÄSTÖJÄ JA HIUKKASPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET, SÄÄNTÖ 14 Rikin oksidipäästöjä alennetaan SECA -alueilla ll (Itämeri, Pohjanmeri sekä USA:n ja Kanadan rannikkoalueet) seuraavasti: Laivoilla käytettävän polttoaineen rikkiraja alennettiin 1.0 %:iin 1.7.2010 alkaen. Laivoilla käytettävän polttoaineen rikkiraja alennetaan 0.1 %:iin 1.1.2015 alkaen. Vähärikkisen polttoaineen sijasta voidaan käyttää rikkipesureita rikin oksidipäästöjen vähentämiseksi. Rikkipesureiden hyväksyntää y varten IMO on laatinut ohjeet: 2009 Guidelines for exhaust gas cleaning systems (Resolution MEPC.184(59)). IMO on myös laatinut ohjeet jätteiden vastaanottolaitteita varten: 2011 Guidelines for reception facilities under MARPOL Annex VI (Resolution MEPC.199(62)). 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 15

POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS- MÄÄRÄYSTEN VALVONTA Satamatarkastuksessa rikin oksidipäästöjä koskevia määräyksiä voidaan valvoa mm. seuraavilla keinoilla: Tarkistetaan laivapäiväkirjasta polttoaineen vaihtoajankohta ja -paikka. Tarkistetaan polttoaineen laatutodistuksia. Otetaan t laivalta lt polttoainenäytteitä, itä jotka analysoidaan laboratoriossa polttoaineen rikkipitoisuuden määritystä varten. Näytteinä voidaan käyttää: Laivalla olevia näytepulloja. Laivalta voidaan ottaa lisänäytteitä, jotta voidaan varmistua siitä, että alus on käyttänyt määräysten mukaista polttoainetta. 5.10.2011 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 16

POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS- MÄÄRÄYSTEN Ä VALVONTA Muita valvontamahdollisuuksia on mm. Ruotsin kokeilema ilmavalvonta. Valvontakoneeseen asennetaan anturi ja valvontalaitteet, jotka mittaavat noin 60 m aluksen yläpuolella olevan ilman CO 2 pitoisuutta, typen ja rikin oksidien pitoisuuksia sekä partikkelipitoisuutta. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 17

POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS- MÄÄRÄYSTEN Ä VALVONTA Esimerkki ilmavalvonnan mittaustuloksista. Mittaustarkkuus on noin 40%. CO 2 SOx Lähde: Johan Mellqvist, Compliance Monitoring i of Ship Emissions, HELCOM Maritime 11. NOx PM 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 18

VI LIITTEEN NO x -PÄÄSTÖRAJOITUKSET, SÄÄNTÖ 13 Tier I,Tier II ja Tier III NOx -päästörajoitukset tö g/kwh NOx -pääs 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 500 1000 1500 2000 2500 Moottorin kierrosluku [rpm] 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 19

UUDET NO x -PÄÄSTÖRAJOITUKSET, MARPOL:in VI LIITE, SÄÄNTÖ 13 Tier I päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin, jotka on rakennettu 1.1.2000 31.12.2011 välisenä aikana. Tier I päästöraja koskee määrätyillä edellytyksillä myös dieselmoottoreita, joiden teho on yli 5 000 kw ja sylinteritilavuus on 90 litraa tai enemmän, ja jotka on asennettu aluksiin, jotka on rakennettu 1.1.19901 1990 31.12.1999 välisenä aikana. Tier II päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin 1.1.2011 tai sen jälkeen. Tier III päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin 1.1.2016 tai sen jälkeen, kun alus purjehtii NOx päästöjen kontrollialueilla. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 20

MARPOL VI LIITE, TODISTUSKIRJAT Moottoreille vaaditaan EIAPP -todistuskirjat, joista käy ilmi, että minkä NO x päästörajoitus-tason aluksen dieselmoottorit täyttävät (ks. NO x Technical Code, liite 1) Aluksilla tulee olla IAPP -todistuskirja (International Air Pollution Prevention Certificate), jonka liitteenä on Record of Construction and Equipment. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 21

HELCOM BALTIC SEA ACTION PLAN Tavoitteena Itämeren hyvän tilan palauttaminen 2021 mennessä 1. Ei laittomia päästöjä 2. Turvallinen merenkulku ilman onnettomuuksista aiheutuvia päästöjä 3. Tehokas torjuntavalmius 4. Ei vieraslajeja laivojen mukana 5. Minimaaliset ilmapäästöt laivoilta HELCOM Maritime on saanut valmiiksi ehdotuksen IMO:lle Itämeren julistamiseksi NOx päästöjen kontrollialueeksi. Poliittinen päätös hakemuksen lähettämisen ajankohdasta puuttuu vielä. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 22

MERENKULUN NOx PÄÄSTÖJEN ARVIOITU KEHITYS V. 2040 MENNESSÄ NOx emissions i of Baltic shipping i 600 500 NOx [kilot tons] 400 300 200 NOx if Tier II only NOx if Baltic NECA (12 types) 100 0 2000 2010 2020 2030 2040 Year 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 23

TIER II ja TIER III PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VERTAILU 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 24

ALUKSIA KOSKEVIA EU:N ILMANSUOJELUMÄÄRÄYKSIÄ Ä Ä Uusi rikkidirektiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi alusten käyttämän polttoaineen rikki-pitoisuudesta (2012/33/EY) hyväksyttiin 21.11.2012. Direktiivi on pääosin MARPOL yleissopimuksen VI liitteen mukainen, mutta siinä on muutamia tiukennuksia: Polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1% satamissa yli kaksi tuntia olevilla aluksilla ja sisävesillä. Jäsenvaltioiden aluevesillä ja talousvyöhykkeillä on käytettävä enintään 0.5 % rikkiä sisältävää poltto- ainetta 1.1.2020 1 alkaen. Euroopan neuvoston asetus 2037/2000 otsonikerrosta heikentävistä aineista. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 25

IHMISEN TOIMINNAN AIHEUTTAMAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (GHG) 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 26

MERENKULUN CO 2 PÄÄSTÖT Kansainvälisen merenkulku kuluttaa 280 milj. t bunkkeria/vuosi (2007) 1 tonni bunkkeria = 3,1 tonnia hiilidioksidia (CO2) Merenkulku tuottaa 874 milj. t CO 2 /vuosi GT yli alukset osuus CO 2 päästöistä 400 60 000 91 % 500 45 000 87 % 2,000 30 000 80 % 10,000 16 000 67 % 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 27

ERI LAIVATYYPPIEN TUOTTAMA CO 2 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 28

IMO:N TOIMENPITEET ALUSTEN GHG PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI Ä Tekniset toimenpiteet EEOI (Energy Efficiency Operational Index) Vapaaehtoinen operatiivinen indeksi kaikille aluksille Hyväksyttiin MEPC 59 kokouksessa (MEPC.1/Circ.684). EEDI (Energy Efficiency Design Index) Pakollinen energiatehokkuutta koskeva suunnitteluindeksi uusille aluksille EEDI hyväksyttiin MEPC 62 kokouksessa osaksi MARPOL:in VI liitettä (resoluutio MEPC.203(62) Taloudelliset ohjauskeinot päävaihtoehtoina (käsittely MEPC:ssä kesken): Päästökauppa; cap and trade Bunkkerimaksu ja kansainvälinen GHG -rahasto 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 29

PAKOLLISET LAIVOJEN ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET Ä MEPC 62 kokouksessa vuonna 2011 hyväksyttiin y uudet laivojen energiatehokkuusmääräykset osaksi MARPOL:in VI liitettä: Resolution MEPC.203(62), Amendments to the annex of the protocol of 1997 to amend the International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, 1973, as modified by the protocol of 1978 relating thereto (Inclusion of regulations on energy efficiency i for ships in MARPOL Annex VI). EEDI (Energy Efficiency Design Index) Pakollinen energiatehokkuutta koskeva suunnitteluindeksi uusille aluksille SEEMP (Ship Energy Efficiency Management Plan) Kaikille aluksille pakollinen laivan energiatehokkuussuunnitelma 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 30 30 15.3.2012

MÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO Resoluutio MEPC.203(62) tulee voimaan 1.1.2013. Määräykset koskevat aluksia, joiden bruttovetoisuus on 400 tai enemmän. Säännöt 20 ja 21 (EEDI ja sen referenssikäyrät) koskevat uusia aluksia, joiden rakennussopimus on tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen. Sääntö 22 (SEEMP) koskee kaikkia aluksia, joiden vetoisuus on yli 400. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 31 31 15.3.2012

EEDI -MÄÄRÄYSTEN (SÄÄNNÖT 20 ja 21) SOVELTAMINEN EEDI säännöstö koskee aluksi seuraavaa 7 laivatyyppiä: Kuivalastialukset Kaasusäiliöalukset Säiliöalukset Konttilaivat Yleislastialukset Jäähdytyslaivat Yhdistelmäalukset Säännöt 20 ja 21 eivät koske aluksia, joissa on dieselsähköinen koneisto, höyryturbiinikoneisto tai hybridikoneisto. Säännöistä 20 ja 21 hallinto voi antaa poikkeuksia koskien aluksia, joiden rakennussopimus on tehty ennen 31.12.2016. Seuraavat alustyypit tulevat myöhemmin säännöstön piiriin: Matkustajalaivat Roro -laivat: autojenkuljetusalukset Roro -laivat: tilavuusrorot t Roro -laivat: painororot Roro -matkustajalaivat 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 32 32 15.3.2012

EEDI:N LASKENTAKAAVA (SÄÄNTÖ 20) Laivojen energiatehokkuusindeksi EEDI = (Ympäristölle aiheutuva haitta) / (Yhteiskunnan kuljetuksesta saama hyöty) = laivan teoreettiset CO 2 -päästöt / laivan kuljetuskapasiteetti [g CO 2 / t nm] EEDI:n laskentakaava on annettu resoluutiossa MEPC.xxx(63), 2012 Guidelines on the method of calculation of the attained Energy Efficiency Design Index (EEDI) for new ships: jossa C F on dimensioton kerroin, jonka avulla voidaan määrittää aluksen tuottama CO 2 määrä aluksen polttoaineenkulutuksen perusteella, V ref on aluksen nopeus, kun koneteho on 75 % enimmäiskonetehosta, Capacity on aluksen kuollut paino tai bruttovetoisuus riippuen alustyypistä, P on aluksen pää- ja apukoneiden teho, SFC on aluksen polttoaineenkulutus, f j on aluksen konetehoa koskeva korjauskerroin, joka huomioi aluksen suunnitteluun liittyviä seikkoja, f i on aluksen kapasiteettia koskeva korjauskerroin, joka huomioi tekniset säännöt, jotka mahdollisesti rajoittavat aluksen kuljetuskapasiteettia ja f W on kerroin, joka huomioi aluksen nopeuden alentumisen merenkäynnissä. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 33 33 15.3.2012

ESIMERKKI EEDI-INDEKSIN LASKENNASTA EEDI and baseline for RoPAX vessels 50 45 40 EEDI [g/k kwh] 35 30 25 20 15 10 5 EEDI (LRF data base) Color Superspeed2 Baseline for RoPAX vessels 0 0 20000 40000 60000 80000 100000 GT 5.10.2011 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 34

EEDI INDEKSIN VAADITTU ARVO (SÄÄNTÖ 21) Uudelle laivalle lasketun EEDI indeksin arvon tulee olla referenssikäyrän alapuolella: Attained EEDI Required EEDI = (1-X/100) x reference line. Referenssikäyrät lasketaan kaavalla: Reference line value = a x b -c, jossa esim. tankkereille a = 961.79, b on aluksen kuollut paino (dwt) ja c = 0.477. Referenssikäyrät on määritetty resoluution MEPC.xxx(63), Guidelines for calculation of reference lines for use with the Energy Efficiency Design Index (EEDI) mukaan kaikille EEDI säännöstön piirissä oleville laivatyypeille käyttäen IHS Fairplayn laivatietoja vuosilta 1999 2009. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 35 35 15.3.2012

EEDI:N KORJAUSKERTOIMIA EEDI:n laskentaa varten on hyväksytty seuraavia korjauskertoimia: Jääluokkakorjauskertoimet konetehoa varten (f j ) tankkereille, bulkkereille ja yleislastilaivoille. Jääluokkakorjauskertoimet kapasiteettia varten (f i ) tankkereille, bulkkereille, yleislastilaivoille, konttilaivoille ja kaasusäiliöaluksille. Kerroin f w ilmaisee aluksen nopeuden alenemisen merenkäynnissä. EEDI laskennassa käytetään f w :lle arvoa 1.0. Kapasiteettikorjauskerroin f ivse ottaa huomioon vapaaehtoiset rungon vahvistukset. Kapasiteettikorjauskerroin f icsr ottaa huomioon Common Structural Rules (CSR) sääntöjen mukaiset bulkkereita ja tankkereita koskevat runkosäännöt. Kapasiteettikorjauskerroin f c on kemikaalitankkereiden tilavuuskorjauskerroin. Kapasiteettikorjauskerroin f clng on LNG -tankkereiden tilavuuskorjauskerroin. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 36 36 15.3.2012

JÄÄLUOKKAKORJAUSKERROIN KONETEHON KORJAUSTA VARTEN, f j Konetehoa koskeva korjauskerroin, f j, aluksille joilla on jääluokka, on suurempi arvoista f j0 ja f j,min, ks. alla oleva taulukko, mutta ei suurempi kuin f j,max = 1.0. Muille laivatyypeille f j :n arvoksi otetaan 1.0. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 37

JÄÄLUOKKAKORJAUSKERROIN ALUKSEN KULJETUSKAPASITEETIN KORJAUSTA VARTEN, f i Aluksen kuljetuskapasiteettia korjaava kerroin, f i, aluksille, joilla on jääluokka, on pienempi alla olevassa taulukossa olevista arvoista f i0 ja f i,max, mutta ei pienempi kuin f i,min = 1.0. Muille laivatyypeille f i :n arvoksi otetaan 1.0. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 38

JÄÄLUOKKAKORJAUSKERTOIMIEN VAIKUTUS JÄÄLUOKKAAN IA SUPER KUULUVIEN SÄILIÖALUSTEN EEDI:N ARVOON 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 39

JÄÄLUOKKAKORJAUSKERTOIMIEN VAIKUTUS JÄÄLUOKKAAN IA KUULUVIEN SÄILIÖALUSTEN EEDI:N ARVOON 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 40

EEDI:N REFERENSSILINJOJEN TIUKENNUKSET (MEPC.203(62)) Ship Size Phase 0 type 1.1.20131-31.12.2014 Phase 1 1.1.20151-31.12.2019 Phase 2 1.1.20201-31.12.2024 Phase 3 1.1.20251 and onwards Bulk > 20000 0% 10% 20% 30% carrier DWT Bulk 10000 carrier 20000 DWT n/a 0-10% Linear interpolation 0-20% Linear interpolation 0-30% Linear interpolation Tanker > 20000 0% 10% 20% 30% DWT Tanker 4000 20000 DWT n/a 0-10% Linear interpolation 0-20% Linear interpolation 0-30% Linear interpolation 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 41

EEDI INDEKSIN ARVON TARKISTUS JA HYVÄKSYNTÄ EEDI indeksin arvo tarkistetaan ja hyväksytään resoluution MEPC.214(63), 2012 Guidelines on survey and certification of the Energy Efficiency Design Index (EEDI) mukaisesti. Alustava hyväksyntä tapahtuu laskelmien ja/tai mallikokeiden k id avulla. Lopullinen hyväksyntä tehdään laivan koeajon tulosten perusteella. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 42 42 15.3.2012

SHIP ENERGY EFFICIENCY MANAGEMENT PLAN (SEEMP) Säännön 22 mukaan kaikilla laivoilla (joiden vetoisuus on 400 tai enemmän) tulee olla laivalle laadittu energiatehokkuussuunnitelma (SEEMP), joka voi olla osa laivan turvallisuusjohtamis-järjestelmää (Safety Management System, (SMS)). Laivan energiatehokkuussuunnitelma it tulee laatia IMO:n ohjeiden mukaan, ks. resoluutio MEPC.213(63), 2012 Guidelines for the development of a Ship Energy Efficiency Management Plan (SEEMP). Energiatehokkuussuunnitelma tulee olla aluksilla aluksen 1.1.2013 tai sen jälkeen tapahtuvan vuosi- tai uusintakatsastuksen yhteydessä. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 43

INTERNATIONAL ENERGY EFFICIENCY (IEE) -TODISTUSKIRJA Kullakin laivalla, jonka vetoisuus on yli 400, tulee olla IEE todistuskirja, jossa on tietoja mm.: Aluksen tiedot Propulsiojärjestelmän kuvaus Aluksen EEDI arvo Alukselta vaadittava EEDI arvo Tieto, että SEEMP on alukselle laadittu Todistuskirjan liitteenä on EEDI Technical file, jossa on tarkempia tietoja aluksen EEDI indeksin laskennasta. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 44 44 15.3.2012

YHTEENVETO EEDI -SÄÄNNÖSTÖSTÄ MEPC.203(62) (Inclusion of regulations on energy efficiency for ships in MARPOL Annex VI) MEPC.212(63) 2012 Guidelines on the method of calculation of EEDI for new ships MEPC.224(64) Amendments to the 2012 Guidelines on the method of calculation of EEDI for new ships MEPC.214(63) 2012 Guidelines on survey and certification of the Energy Efficiency i Design Index (EEDI) Amendments to footnote 2 of the 2012 Guidelines on survey and certification of EEDI (MEPC 64/23, Annex 9) MEPC.215(63) 2012 Guidelines for calculation of reference lines for use with EEDI MEPC.213(63) 2012 Guidelines for Development of Ship Energy Efficiency Management Plan (SEEMP) 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 45 45 15.3.2012

YHTEENVETO EEDI säännöstö hyväksyttiin MEPC 62 kokouksessa. Määräykset tulevat voimaan 1.1.2013. 1 Laskentaohjeissa on jääluokkakorjauskertoimet. Korjauskertoimista huolimatta jäissäkulkevien alusten jäissäkulkuominaisuuksia on parannettava, jotta alusten jäissäkulkukyky y säilyisi nykytasolla, y koska EEDI:n referenssilinjojen tiukennukset tulevat rajoittamaan mahdollisuuksia asentaa aluksiin konetehoa. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 46

MERENKULUN YMPÄRISTÖMÄÄRÄYKSET Helsingin sopimus, 1992, Liite IV HELCOM - suositukset Kansainvälinen merioikeussopimus, UNCLOS MARPOL 73/78 yleissopimus AFS yleissopimus BW -yleissopimus CLC -yleissopimus EY:n direktiivit Suomen kansallinen lainsäädäntö Merenkulun ympäristönsuojelulaki ja -asetus Euroopan neuvoston ja parlamentin asetukset t 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 47

SUOMEN KANSALLISET MERENKULKUA KOSKEVAT YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Valtioneuvoston asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (N:o 76/2010) Laki ja asetus antavat aluksista peräisin olevien haitallisten aineiden mereen tai ilmakehään päästämistä koskevia rajoituksia, jätteiden vastaanottolaitteita, päällikön velvollisuuksia, viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia jne. koskevia määräyksiä. 10.12.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 48

Kiitos! Lisätietoja: www.trafi.fi 10.12.2012 www.helcom.fi www.imo.org Liikenteen turvallisuusvirasto 49 www.akabori.web