Sivu 1 (214) OPETUSSUUNNITELMA KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Levyseppähitsaaja VHP
Sivu 2 (214) Määräys 50/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja, hienomekaanikko Valimotekniikan osaamisala, valaja, valumallinvalmistaja OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2014
Sivu 3 (214) KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 SISÄLTÖ Numerointi mukailee OPH:n valtakunnallista opetussuunnitelmaa. JOHDANTO... 7 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN... 8 1.1 Opintojen eteneminen... 12 1.1.1 Ammattiosaamisen näyttö ja näyttösuunnitelma... 12 1.1.2 Työssäoppiminen... 14 1.1.3 Opintokaavio... 14 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 16 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 16 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 16 2.1.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt A... 19 2.1.1.2 Asennuksen ja automaation perustyöt B... 20 2.1.1.3 Asennuksen ja automaation perustyöt C... 22 2.1.1.4 Työssäoppiminen 1A... 23 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 25 2.1.2.1 Koneistuksen perustyöt A... 28 2.1.2.2 Koneistuksen perustyöt B... 30 2.1.2.3 Koneistuksen perustyöt C... 32 2.1.2.4 Työssäoppiminen 1B... 34 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 36 2.1.3.1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt A... 40 2.1.3.2 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt B... 41 2.1.3.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt C... 43 2.1.3.4 Työssäoppiminen 1C... 44 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 47 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt... 47 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 52 2.5.15 Hitsaus... 52 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 55 2.5.28 CNC-Jyrsintä... 59 2.5.28.1 CNC-Jyrsintä 1... 62 2.5.28.2 CNC-Jyrsintä 2... 64 2.5.28.3 CNC-Jyrsintä 3... 66 2.5.28.4 CNC-Jyrsintä 4... 68 2.5.28.5 CNC-Jyrsintä 5... 70
Sivu 4 (214) 2.5.51 Koneistustyöt... 72 2.5.51.1 Koneistustyöt 1... 76 2.5.51.2 Koneistustyöt 2... 79 2.5.51.3 Koneistustyöt 3... 82 2.5.51.4 Koneistustyöt 4... 85 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 88 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTISUUNNITELMA... 88 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 92 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen... 92 3.1.1 Äidinkieli... 92 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi... 92 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä... 97 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 100 3.1.3 Vieraat kielet... 103 3.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli... 103 3.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli... 106 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen... 109 3.2.1 Matematiikka... 110 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 117 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 122 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen... 126 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 126 3.3.2 Työelämätaidot... 130 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 134 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 137 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen... 145 3.4.1 Kulttuurien tuntemus... 145 3.4.2 Taide ja kulttuuri... 146 3.4.3 Etiikka... 148 3.4.4 Psykologia... 150 3.4.5 Ympäristöosaaminen... 151 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4... 160 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 161 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia... 161
Sivu 5 (214) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 161 4.2.1 Tekninen piirustus 1... 161 4.2.2 Tekninen piirustus 2... 163 4.2.3 Materiaalitekniikka... 165 4.2.4 Konepajamittaus 1... 167 4.2.5 Konepajamittaus 2... 169 4.2.6 Manuaalikoneistus A... 171 4.2.7 Manuaalikoneistus B... 173 4.6.8 Manuaalikoneistus C... 175 4.2.9 CAD -piirtäminen... 177 4.2.10 Hionta... 179 4.2.11 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus... 181 4.2.12 Työstöratojen valmistus 1... 183 4.2.13 Työstöratojen valmistus 2... 185 4.2.14 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus... 188 4.2.15 Luokkahitsaus 1... 189 4.2.16 Luokkahitsaus 2... 191 4.2.17 Vesileikkaus 1... 193 4.2.18 Vesileikkaus 2... 195 4.2.19 Pienkoneiden korjaaminen... 198 4.2.20 Terminen ruiskutus... 200 4.2.21 Seppäkurssi... 202 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja... 204 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 204 4.4.1 Osallistuminen tuutortoimintaan 2 osp... 204 4.4.2 Oppilaitoksen markkinointi 1 2 osp... 205 4.4.3 Ammattikorkeakouluvalmennus 10 osp... 205 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 207 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 208 LIITE 1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 209 Ammattialan kuvaus... 209 Ammattialan arvoperusta... 209 Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteet... 210 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 212 Oppiminen ja ongelmanratkaisu... 212 Vuorovaikutus ja yhteistyö... 212
Sivu 6 (214) Ammattietiikka... 213 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky... 213 Aloitekyky ja yrittäjyys... 213 Kestävä kehitys... 213 Estetiikka... 213 Viestintä ja mediaosaaminen... 213 Matematiikka ja luonnontieteet... 213 Teknologia ja tietotekniikka... 214 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit... 214
Sivu 7 (214) JOHDANTO Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona.
Sivu 8 (214) 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Lisäksi opintoihin sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. Kone- ja metallialan perustutkinto Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Levyseppähitsaaja: 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp 2.5.15 Hitsaus 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp 2.5.28 CNC-jursintä 15 osp 2.5.51 Koneistustyöt 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp
Sivu 9 (214) Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 4.2.1 Tekninen piirustus 1 2osp
Sivu 10 (214) 4.2.2 Tekninen piirustus 2 2osp 4.2.3 Materiaalitekniikka 1osp 4.2.4 Konepajamittaus 1 2osp 4.2.5 Konepajamittaus 2 2osp 4.2.6 Manuaalikoneistus A 2osp 4.2.7 Manuaalikoneistus B 2osp 4.2.8 Manuaalikoneistus C 1osp 4.2.9 CAD -piirtäminen 2osp 4.2.10 Hionta 2osp 4.2.11 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 2osp 4.2.12 Työstöratojen valmistus 1 2osp 4.2.13 Työstöratojen valmistus 2 2osp 4.2.14 Levy- ja hitsausalan CNC -valmistus 2osp 4.2.15 Luokkahitsaus 1 2osp 4.2.16 Luokkahitsaus 2 2osp 4.2.17 Vesileikkaus 1 2osp 4.2.18 Vesileikkaus 2 2osp 4.2.19 Pienkoneiden korjaaminen 1osp 4.2.20 Terminen ruiskutus 2osp 4.2.21 Seppäkurssi 1osp 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
Sivu 11 (214) LEVYSEPPÄHITSAAJA Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammatilliset tutkinnon osat, pakolliset ja valinnaiset Pakolliset tutkinnon osat 180 osp 35 osp 10 osp 135 osp 75 osp Asennuksen ja automaation perustyöt (MEASAUPER) 15 osp Asennuksen ja automaation perustyöt A (MEASAUPERA) 4 osp Asennuksen ja automaation perustyöt B (MEASAUPERB) 4 osp Asennuksen ja automaation perustyöt C (MEASAUPERC) 5 osp Työssäoppiminen 1A (METYOPP1A) 2 osp Koneistuksen perustyöt (MEKONPER) 15 osp Koneistuksen perustyöt A (MEKONPERA) 4 osp Koneistuksen perustyöt B (MEKONPERB) 4 osp Koneistuksen perustyöt C (MEKONPERC) 5 osp Työssäoppiminen 1B (METYOPP1B) 2 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (MELEHIPER) 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt A (MELEHIPERA) 4 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt B (MELEHIPERB) 4 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt C (MELEHIPERC) 5 osp Työssäoppiminen 1C (METYOPP1C) 2 osp Levy- ja hitsaustyöt (KOLEHITYÖ) 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat 60 osp Hitsaus (HIHI) 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt (HILEHITER) 15 osp Cnc-jyrsintä (HICNCJYR) 15 osp Cnc-jyrsintä 1 (HICNCJYR1) 3 osp Cnc-jyrsintä 2 (HICNCJYR2) 3 osp Cnc-jyrsintä 3 (HICNCJYR3) 3 osp Cnc-jyrsintä 4 (HICNCJYR4) 3 osp Cnc-jyrsintä 5 (HICNCJYR5) 3 osp Koneistustyöt (HIKONEIST) 15 osp Koneistustyöt 1 (HIKONEIST1) 3 osp Koneistustyöt 2 (HIKONEIST2) 4 osp Koneistustyöt 3 (HIKONEIST3) 4 osp Koneistustyöt 4 (HIKONEIST4) 4 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Ensiapu 1, työturvallisuus ja tulityö (MEVVEA1TYTU) 1 osp Tekninen piirustus 1 (MEVVTEKP1) 2 osp Tekninen piirustus 2 (MEVVTEKP2) 2 osp Materiaalitekniikka (ZZZZZZZZZ) 1 osp Konepajamittaus 1 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Konepajamittaus 2 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Manuaalikoneistus A (ZZZZZZZZZ) 2 osp
Sivu 12 (214) Manuaalikoneistus B (ZZZZZZZZZ) 2 osp Manuaalikoneistus C (ZZZZZZZZ) 1 osp CAD-piirtäminen (MEVVCADP) 2 osp Hionta (ZZZZZZZZ) 2 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus (ZZZZZZZZ) 2 osp Työstöratojen valmistus 1 (MEVVTYRA1) 2 osp Työstöratojen valmistus 2 (MEVVTYRA2) 2 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (ZZZZZZZZZ) 2 osp Luokkahitsaus 1 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Luokkahitsaus 2 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Vesileikkaus 1 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Vesileikkaus 2 (ZZZZZZZZZ) 2 osp Pienkoneiden korjaaminen (ZZZZZZZZZ) 1 osp Terminen ruiskutus (ZZZZZZZZZ) 2 osp Seppäkurssi (ZZZZZZZZZ) 1 osp 1.1 Opintojen eteneminen Tutkinnon osat on jaoteltu pienempiin osiin. Kaaviokuvista seuraavilla sivuilla selviää suunniteltu opintojen eteneminen (tämä voi vaihdella vuosittain). 1.1.1 Ammattiosaamisen näyttö ja näyttösuunnitelma Kaikista pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista (ks. kohdat 2.1, 2.2 ja 2.5) tulee suorittaa AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa joko työssäoppimisjaksolla tai oppilaitoksessa. Näytössä työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näytöt suoritetaan pääsääntöisesti tutkinnon osan opiskelun loppuvaiheessa. Näyttösuunnitelma on esitettynä kaaviona seuraavalla sivulla.
Sivu 13 (214)
Sivu 14 (214) 1.1.2 Työssäoppiminen Opinnot sisältävät vähintään 30 osp työssäoppimista, joka tarkoittaa työharjoittelua oman alan työpaikalla. 1.1.3 Opintokaavio Opintokaavio on seuraavalla sivulla.
Sivu 15 (214)
2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI Sivu 16 (214) 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan
Sivu 17 (214) Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointikriteerit tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. Arviointikriteerit osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja konopiirustuksia osa- ja kokoonpakoonpanopiirustusten ja hahmottaa eri projektioita piirustusten mu- kaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.
Sivu 18 (214) Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusmääräyksisesti työskentelee ergonomi- huolehtii työympärisjestyksestä oikein tön siisteydestä ja jär- kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtäätaan parantaa työsuoritus- työn edetessä ottaa huomioon toiset toimii vuorovaikuttei- on aktiivinen työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä sesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Seuraavassa taulukossa on ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT- tutkinnon osan opintojaksot (15 osp). ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT 15 osp Asennuksen ja automaation perustyöt A 4 osp Asennuksen ja automaation perustyöt B 4 osp Asennuksen ja automaation perustyöt C 5 osp Työssäoppiminen 1A 2 osp * * Työssäoppiminen 1A suoritetaan hyväksytyssä työssäoppimispaikassa. Asennuksen ja automaation perustyöt, ammattiosaamisen näyttö
Sivu 19 (214) Suoritetaan pääsääntöisesti oppilaitoksessa Opinnoissa käytettävien työkoneiden ja välineiden käyttöä varten vaaditaan työturvallisuus- ja käyttöopastus ennen ko. työkoneiden ja -välineiden käyttöä. Oppilaitoksessamme aiemmin saatu työturvallisuus- ja käyttöopastus katsotaan riittäväksi, jolloin uudelleen koulutus ei ole välttämätöntä. Työssäoppimispaikka vastaa työturvallisuus- ja käyttöopastuksesta työssäoppimisjakson aikana. 2.1.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt A Opintojakson suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Arviointikriteerit tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja
kaapeleiden ja johtimien materiaalin. käsittelee materiaaleja oikein. Sivu 20 (214) ennakoi materiaalitarpeen. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja konopiirustuksia osa- ja kokoonpakoonpanopiirustusten ja hahmottaa eri projektioita piirustusten mu- kaisen osan ja kokonaisuuden tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusmääräyksisesti työskentelee ergonomi- huolehtii työympärisjestyksestä oikein tön siisteydestä ja jär- kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työ- parantaa työsuoritus- ottaa huomioon toiset työntekijät tään toimii vuorovaikutteisesti taan työn edetessä on aktiivinen Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. 2.1.1.2 Asennuksen ja automaation perustyöt B Opintojakson suorittaja osaa aiempien ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT- jaksojen sisällön sekä osaa pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan
Sivu 21 (214) Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Työvälineiden käyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointikriteerit tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Arviointikriteerit osaa lukea yksinkertaisia tuntee pneumaattiset ja toimintakaavioita ja hydrauliset piirrosmer- tietää tavallisimmat kit ja osaa lukea piirikaavioita komponenttimerkit kaavioita ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piiri- tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusmääräyksisesti työskentelee ergonomi- huolehtii työympärisjestyksestä oikein tön siisteydestä ja jär- kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työ- parantaa työsuoritus- ottaa huomioon toiset työntekijät tään toimii vuorovaikutteisesti taan työn edetessä on aktiivinen Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti.
Sivu 22 (214) 2.1.1.3 Asennuksen ja automaation perustyöt C Ammattitaitovaatimukset Opintojakson suorittaja osaa aiempien ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT- jaksojen sisällön sekä osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Arviointikriteerit
Sivu 23 (214) Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusmääräyksisesti työskentelee ergonomi- huolehtii työympärisjestyksestä oikein tön siisteydestä ja jär- kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työ- parantaa työsuoritus- ottaa huomioon toiset työntekijät tään toimii vuorovaikutteisesti taan työn edetessä on aktiivinen Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. 2.1.1.4 Työssäoppiminen 1A Työssäoppimisjakson aikana tutkinnon osan suorittaja työskentelee työssäoppimisympäristössä erilaisissa kunnossapitotehtävissä käyttäen aiemmin oppimaansa tietoa ja taitoa sekä harjoittelee erilaisten työprosessien, -menetelmien, -välineiden ja materiaalien hallintaa. Tutkinnon osan suorittaja noudattaa työssäoppimispaikan työaikoja ja sääntöjä. Opintojakson suorittaja osaa aiempien ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT- jaksojen sisällön. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit
Sivu 24 (214) Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja konopiirustuksia osa- ja kokoonpakoonpanopiirustusten ja hahmottaa eri projektioita piirustusten mu- kaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusmääräyksisesti työskentelee ergonomi- huolehtii työympäris- oikein tön siisteydestä ja jär- kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään jestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä
Sivu 25 (214) Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen.
Sivu 26 (214) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen Arviointikriteerit tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstö- hallitsee itsenäisesti eri tunnismenetelmät, mutta tar- työstömenetelmät tamiseen vitsee ohjausta niiden kysyy tarvittaessa neuvoa. käytössä osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. Arviointikriteerit osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan Sivu 27 (214) osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusohjeitsesti työskentelee ergonomi- pitää työpaikkansa siis- oikein tinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvotäätaan osaa arvioida omaa työ- parantaa työsuoritus- työn edetessä ottaa huomioon toiset toimii vuorovaikutteisestrina toimii aktiivisena työpa- työntekijät tai ryhmän jäse- käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. nenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Seuraavassa taulukossa on KONEISTUKSEN PERUSTYÖT tutkinnon osan opintojaksot (15 osp).
Sivu 28 (214) KONEISTUKSEN PERUSTYÖT 15 osp Koneistuksen perustyöt A 4 osp Koneistuksen perustyöt B 4 osp Koneistuksen perustyöt C 5 osp Työssäoppiminen 1B 2 osp * * Työssäoppiminen 1B suoritetaan hyväksytyssä työssäoppimispaikassa. Koneistuksen perustyöt, ammattiosaamisen näyttö Suoritetaan pääsääntöisesti oppilaitoksessa Opinnoissa käytettävien työkoneiden ja välineiden käyttöä varten vaaditaan työturvallisuus- ja käyttöopastus ennen ko. työkoneiden ja -välineiden käyttöä. Oppilaitoksessamme aiemmin saatu työturvallisuus- ja käyttöopastus katsotaan riittäväksi, jolloin uudelleen koulutus ei ole välttämätöntä. Työssäoppimispaikka vastaa työturvallisuus- ja käyttöopastuksesta työssäoppimisjakson aikana. 2.1.2.1 Koneistuksen perustyöt A Opintojakson suorittaja osaa tutustua teknisen piirustuksen standardeihin, projektioiden kääntöihin, mitoituksiin, mittakaavioihin ja leikkauskuvantoihin porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen ohjattuna sorvata lieriöpintoja, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää porakonetta kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä työskennellä vaarantamatta omaa tai muiden työturvallisuutta lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia tunnistaa poranterän teroituksen tarpeen Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstö- hallitsee itsenäisesti eri tunnismenetelmät, mutta tar- työstömenetelmät tamiseen vitsee ohjausta niiden kysyy tarvittaessa neuvoa. käytössä osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä.
Sivu 29 (214) Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Mittaaminen osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. Arviointikriteerit osaa käyttää sorvia osaa käyttää sorvin osaa käyttää monipuolisesti tuntee sorvin akseliston mittarumpuja ja osaa sorvia ja osaa ja osaa asettaa tar- asettaa tarvittavat valmistaa sorvilla ku- vittavan terän sorviin työstöarvot sorviin vanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Arviointikriteerit osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit noudattaa työturvallisuusohjeitsesti työskentelee ergonomi- pitää työpaikkansa siis- oikein tinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvotäätaan osaa arvioida omaa työ- parantaa työsuoritus- työn edetessä
Sivu 30 (214) Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä oikein. toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. 2.1.2.2 Koneistuksen perustyöt B Opintojakson suorittaja osaa aiempien KONEISTUKSEN PERUSTYÖT- jaksojen sisällön sekä osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstö- hallitsee itsenäisesti eri tunnismenetelmät, mutta tar- työstömenetelmät tamiseen vitsee ohjausta niiden kysyy tarvittaessa neuvoa. käytössä osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. Arviointikriteerit
Sivu 31 (214) Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Arviointikriteerit osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit