Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 hankkeen tavoitteena on:

AKAAN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Timo Toivonen Syksy 2008

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007 2009 PROJEKTI... 2 3 ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN LIIKUNTATOIMESSA... 3 3.1 ERITYISLIIKUNNANOHJAAJA... 4 4 ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN JÄRJESTÖTOIMINNASSA JA SEN TUKEMINEN... 5 5 ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN PERUSTURVAPALVELUISSA... 6 5.1 PERUSTURVA YLEISESTI... 6 5.2 LIIKUNNAN PALVELUKETJU... 6 5.3 FYSIOTERAPIA... 6 5.4 VANHUSPALVELUT... 8 5.5 VAMMAISPALVELUT... 8 5.6 PÄIVÄHOITO... 9 6 MUUT HALLINNONALAT JA ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN... 10 6.1 TEKNINEN TOIMI... 10 6.2 KOULUTOIMI... 11 7 TOIMINTAORGANISAATIO JA VOIMAVARAT... 12 7.1 ERITYISLIIKUNNAN TYÖRYHMÄN TOIMINNAN TURVAAMINEN TULEVAISUUDESSA... 12 7.2 ERITYISLIIKUNNAN RIITTÄVÄ HUOMIOON OTTAMINEN TALOUSARVIOSSA KEHITTÄMISOHJELMAA NOUDATTAEN... 12 7.3 TOIMINNAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ... 12 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 13 9 ERITYISLIIKUNNAN OHJAAJAN TOIMENKUVA JA RYHMÄT... 14 9.1 ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN TOIMENKUVA... 14 9.2 ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN OHJAAMAT RYHMÄT AKAASSA SYKSYLLÄ 2009:... 15 9.3 ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN BUDJETTI JA SIITÄ AIHEUTUVAT MUUTOKSET MENOISSA... 16

1 1 Johdanto Akaan kaupunki on mukana erityisliikunnan kehittämis ja konsultointihankkeessa Erityisliikuntaa kuntiin (ERIKU) 2007-2009. Hanke on Liikuntatieteellisen seuran hallinnoima valtakunnallinen hanke, jossa ovat mukana opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliitto, Liikuntatieteellinen seura ja yhdeksän yli 10 000 asukkaan kuntaa. Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojekti Eriku:n tukemana Akaan kaupunkiin on jo vuoden 2007 aikana tehty erityisliikunnan peruskartoitustyö, jonka tarkoituksena oli selvittää erityisliikunnan nykytilaa kaupungissa. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaista liikuntatoimintaa, joka on tarkoitettua henkilöille, jotka vamman, sairauden tai muun toimintakykyä tai sosiaalista tilannetta heikentävän syyn takia eivät voi osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä ovat mm. vammaiset ja pitkäaikaissairaat sekä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. erityisliikunnan tarvetta esiintyy myös sosiaalisesti sopeutumattomissa ja syrjäytymisuhan alla olevissa lapsissa ja nuorissa. Kuntalain mukainen hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille hallintokunnille. Liikunta tulisikin sisällyttää koko kunnan ja sen eri sektoreiden toimintaohjelmiin. Terveyttä edistävä liikunta, johon myös erityisliikunta voimakkaasti liittyy, tulee ymmärtää yhtenä kokonaisuutena osaksi kunnan peruspalveluja. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle, kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestää liikuntatoimintaa ottamalla huomioon myös erityisryhmät.

Tämä kehittämissuunnitelma pohjautuu sekä tehtyyn peruskartoitukseen, että kokemuksiin erityisliikunnan järjestämisestä Akaan kaupungin kokoisissa kunnissa muualla Suomessa. Kehittämissuunnitelma toimii työkaluna Akaan kaupungin erityisliikuntaa kehitettäessä tulevaisuudessa. 2 2 Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 projekti Erityisliikuntaa kuntiin 2007-2009 kehittämishanke on Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima hanke, jonka johtoryhmässä on mukana edustus opetus-, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa on mukana 9 hieman yli 10.000 asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kehittämistä. Hankkeen myötä Akaaseen perustettiin poikkihallinnollinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmään kuuluvat: - Raija Toivonen, vapaa-aikalautakunnan pj, työryhmän puheenjohtaja - Leila Haakana, vanhustyönjohtaja - Risto Nieminen, Akaan Opiston rehtori - Mari Torra, Ethky, fysioterapeutti - Timo Toivonen, liikuntasihteeri, työryhmän yhteyshenkilö ja sihteeri Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 hankkeen tavoitteena on: luoda erityisryhmille tasa-arvoiset liikuntaedellytykset projektikunnissa lisätä ja kehittää hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojenkohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Projektiin osallistuvia kuntia tuetaan välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisestä, työstämällä yhteistyössä kuntien

kanssa erityisliikunnan kehittämisohjelmia sekä järjestämällä tarpeita vastaavaa koulutusta. 3 Hanke on Akaassa edennyt siten, että erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kartoitti vuoden 2007 aikana kunnan kaupungin tilanteen. Peruskartoituksen pohjalta laadittiin erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka sisältää selvityksen liikuntaryhmien määrästä ja toimivuudesta, liikuntaesteettömyydestä, erityisliikunnasta tiedottamisesta, koulutustarpeista ja hallinnon alojen yhteistyöstä sekä toimenpide-ehdotukset vuosille 2008 2010. 3 Erityisliikunnan kehittäminen liikuntatoimessa Akaan kaupungin liikuntatoimen järjestämä ohjattu liikuntatoiminta on määrällisesti katsottuna hyvällä tasolla. Ohjauskaudella 2008-2009 on liikuntaryhmiä yhteensä 15 kpl, joista varsinaisiksi erityisliikuntaryhmiksi voidaan lukea 11 ryhmää. Loput neljä on suunnattu työikäisille miehille ja naisille. Lisäksi liikuntatoimi maksaa Toijalan Seudun sydänyhdistyksen järjestämän vesivoimistelun ohjaajapalkkion. Kuitenkin erityisryhmiksi luettavat 11 ryhmää ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisten ikääntyneiden ryhmiä. Muista erityisryhmistä kehitysvammaisille, reuma potilaille ja huonokuntoisille ikääntyneille on muutamia ryhmiä olemassa, mutta lisätarve on ilmeinen. Sen sijaan esim. mielenterveyspotilaiden ja neurologisia sairauksia sairastavien liikuntaryhmät puuttuvat kokonaan, samoin kuin erityistukea tarvitseville erityislapsille ja nuorille tarkoitetut liikuntaryhmät. Liikuntatoimella ei ole tällä hetkellä omaa erityisliikunnanohjaajaa, vaan liikuntaryhmien ohjaus toteutuu ostopalveluperiaatteella. Toimintakaudella 2008-2009 ryhmien ohjaus ostetaan kahdelta akaalaiselta yritykseltä. Ostopalvelutoiminnan kustannukset ovat

vuosittain n. 16 000 euroa. Summaan sisältyy ALV 8%, lukuun ottamatta esim. Sydänyhdistyksen vesivoimistelun ohjauspalkkiota. 4 Eri hallinnonalojen yhteistyötä, niin erityisliikunnan kuin muunkin liikuntatoiminnan merkeissä, on jossain määrin olemassa, mutta yhteistyöstä puuttuu pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Yhteistyöhön liittyviä neuvotteluja on käyty, mutta ne eivät toistaiseksi ole johtaneet merkittäviin konkreettisiin toimenpiteisiin. 3.1 Erityisliikunnanohjaaja Ohjatun erityisliikuntatoiminnan tarpeen koko ajan kasvaessa olisi erittäin tärkeää, että Akaan kaupunkiin perustettaisiin vakinainen erityisliikunnanohjaajan toimi. Erityisliikunnanohjaajan tehtäviin kuuluisi pääosin ryhmien ohjaaminen, mutta oleellisena osana hänen työtään olisivat myös tunti- ja vertaisohjaajien kouluttaminen, erityisliikuntatoiminnan koordinointi, sekä erityisliikuntaan ja yleisesti muuhun liikuntaan liittyvien tilaisuuksien järjestäminen. Akaan erityisliikunnan peruskartoituksessa esille tulleeseen yhdistysten ohjaajapulaan kaivataan kipeästi vastauksia. Edellä mainittuun, erityisliikunnanohjaajan työhön kuuluvalla koulutuksella pystyttäisiin merkittävästi parantamaan nykyistä tilannetta. Erityisliikunnanohjaajan työpanoksella varmistettaisiin kaupungin tarjoamien liikunnanohjauspalvelujen tarjonta, sekä liikunnanohjauksen laatu myös vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa..

5 4 Erityisliikunnan kehittäminen järjestötoiminnassa ja sen tukeminen Akaan kaupungissa syksyllä 2007 tehdystä Erityisliikunnan peruskartoituksesta (Akaan kaupunki, peruskartoitus) käy selville, että akaalaisilla eläkeläisyhdistyksillä ja eri järjestöillä on liikunnallista toimintaa, mutta vain pienenä osana muuta yhdistyksen virkistystoimintaa. Peruskartoituskyselystä selvisi, että järjestöjen osalta suurimpia ongelmia liikuntatoiminnan järjestämisessä on sekä pula ohjaajista, että sopivista tiloista. Myös erityisryhmien ohjatun liikunnan tarvekartoituksen puuttuminen koettiin ongelmaksi, samoin kuin rahoitus- ja kuljetusongelmat järjestöjen oman liikuntatoiminnan toteuttamisessa. Toimenpide-ehdotus: Edellä mainitut, peruskartoituksessa esille tulleet ongelmat voidaan ainakin osittain ratkaista kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä lisäämällä. Urheiluseuroja pitää informoida olemassa olevista, erityisliikunnan asemaa seuratoiminnassa parantavista hankkeista, joita on mm. Nuoren Suomen ohjelmassa. Lisäksi urheiluseurat tulee saada enemmässä määrin yhteistyöhön niin heikkokuntoisten työikäisten, ikäihmisten kuin sovellettua liikuntaakin tarvitsevien ohjauksessa. Vammais- kansanterveysjärjestöjen tulee keskinäisessä ja kaupungin kanssa tehtävässä yhteistyössä lisätä jäsenilleen tarkoitettua liikuntatoimintaa. Liikunnasta tiedottamista jäsenistön kesken on parannettava.

6 5 Erityisliikunnan kehittäminen perusturvapalveluissa 5.1 Perusturva yleisesti Perusturvapalveluiden rooli erityisliikunnan kehittämisessä Akaan kaupungissa on merkittävä. Ehkäisevän kansanterveystyön ja avoterveydenhuollon piiriin kuuluvat kuntalaiset ovat usein juuri niitä, joille liikunta olisi heidän oman hyvinvointinsa kannalta erittäin tärkeätä. Edellä mainittujen toimialojen vastaavissa asemissa olevien henkilöiden toimenkuvaan tulisi jatkossa sisällyttää myös liikuntaneuvontaan liittyvät koordinointitehtävät. Näin saataisiin esim. liikuntatoimen erityisliikunnanohjaajan kanssa tehtävälle yhteistyölle vastuulliset ja nimetyt henkilöt. 5.2 Liikunnan palveluketju Samoin terveydenhuollon ja aikuisneuvolan henkilökunta koulutettaisiin ohjaamaan esim. liikuntaa tarvitsevat ikäihmiset kaupungin liikuntatoimen ja eri yhdistysten järjestämiin liikuntaryhmiin. Tämän toteutumiseksi erityisen hyödyllinen väline on erityisryhmien liikuntakalenteri. Kalenteri helpottaisi myös terveydenhuollon henkilökunnan työtä heidän opastaessaan ihmisiä jatkoryhmiin. Liikuntaresepti on yksi niistä tavoista, millä voitaisiin saada liikuntaa erityisesti tarvitsevat ihmiset liikkumaan. Useinhan on niin, että vasta lääkäri on se henkilö, jonka sanalla on painoarvoa. 5.3 Fysioterapia Akaan alueen kahdella terveysasemalla toimii voima- ja tasapainoryhmä (neurologiset potilaat), kulumaryhmä (lonkka- ja polviniveloireiset potilaat), selkäryhmä (keskivartalon hallintaan liittyvät harjoitukset sekä tiedon anto selän hyvinvointiin liittyvistä asioista mm. ergonomiasta) ja niskaryhmä

7 (niskahartiaseudun lihasten liikkuvuus-, lihasvoima- ja venytysharjoitukset sekä tiedonanto niskan hyvinvointiin liittyvistä asioista mm. ergonomiasta). Voima- ja tasapainoryhmässä on hyvin osallistujia, samoin kulumaryhmässä. Sen sijaan niskaryhmässä ei ole ollenkaan osallistujia ja selkäryhmässä keskimääräinen osallistujaryhmä on kooltaan 3 henkeä. Tilojenkaan puolesta terveyskeskus ei ole paras tämän tyyppiselle ohjaukselle. Aiemmin on mietitty esim. selkä- ja niskakoulua, jossa keskityttäisiin harjoitteiden lisäksi informointiin. Fysioterapiassa tarvetta olisi kömpelöille lapsille, joilla on motorisen kehityksen viivästymää. Tarpeen mukaan ryhmiä voisi olla kaksikin, niin että ikähaarukka ei olisi liian suuri. Ikääntyneiden ihmisten kasvava määrä on aiheuttanut paineita myös fysioterapian yksilöpuolella. Tälle kovasti kasvavalle joukolle tulisi olla nykyistä enemmän liikuntaryhmiä. Toimenpide-ehdotus: Terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä tulisi lisätä perustamalla liikuntaryhmiä, joihin voisivat tulla sellaiset ihmiset joiden kuntoutusjakso fysioterapeutilla on päättynyt. Fysioterapeuteilla pitää olla tiedossa ne liikuntatoimen erityisliikunnanohjaajan pitämät ryhmät jonne asiakkaan voi ohjata. Yhtenä esimerkkinä voisi olla tule-jatkoryhmä. Akuutissa vaiheessa asiakas kävisi ensin fysioterapian selkä- tai niskakoulun, jonka jälkeen hänet ohjattaisiin ko. liikuntaryhmään. Myös sydänpotilaat ja AVH-potilaat muodostavat sellaisen ryhmän, jotka voitaisiin yksilöterapian jälkeen fysioterapeutin toimesta ohjata liikuntatoimen järjestämään jatkoryhmään.

5.4 Vanhuspalvelut 8 Kotihoidon Toijalan palvelualueella on aloittanut n. kaksi vuotta sitten yksi kodinhoitaja (suorittanut myös hierojan tutkinnon) suunnitelmallisen kuntouttavan työn kotihoidon asiakkaiden parissa. Toiminta nähdään tärkeänä osana kotihoitoa ja se tukee vanhuksen kotona asumista. Akaan kaupunki ostaa ostopalveluna vanhusten päivätoimintaa Toijalan Seudun vanhainkotiyhdistykseltä. Senioritupa sijaitsee Toijalassa, osoitteessa Kirkkotori 6. Tällä hetkellä suunnitellaan säännöllisen tuolijumpan aloittamista kerran viikossa. Vetäjänä toimii Toijalan palvelualueen kotihoidosta kuntouttavaa työtä tekevä Anneli Nurminen. Tavoitteena on, että kaikissa vanhainkodeissa (Hakalehto, Havulinna ja Mäntymäki), palvelutaloissa (Karpinmäki ja Kurkelanhovi) sekä osalle hoitoja palvelusuunnitelman piirissä oleville kotihoidon asiakkaille vanhuksille järjestetään tuolijumppaa tai vastaavaa liikunnallista toimintaa vähintään kerran viikossa. Ongelmana on tällä hetkellä resurssien riittämättömyys toiminnan järjestämiseksi. Toimenpide-ehdotus: Senioritalon yhteyteen tulisi rakentaa tila, johon hankittaisiin senioreille suunnitellut kuntoilulaitteet. Ohjauksesta vastaisi alkuvaiheessa liikuntatoimen erityisliikunnanohjaaja tai koulutettu senioritalon henkilökunta. Jatkossa erityisliikunnanohjaaja kouluttaisi senioritalon muun henkilökunnan siten, että he voisivat itse ohjata ja valvoa asiakkaidensa kuntosalin käyttöä. Tämä toiminta olisi tarkoitettu ensisijaisesti jo palvelujen piirissä oleville vanhuksille. Lihaskuntoharjoittelu olisi kaiken tutkimustiedonkin valossa syytä ulottaa myös huonokuntoisille vanhuksille. 5.5 Vammaispalvelut Akaan kaupungille siirtyvät Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkautuessa Akaan alueella sijaitsevat kehitysvammahuollon yksiköt sekä Urjalan Vesaniemen ryhmäkoti ja toimintakeskus. Akaa alkaa ns. isäntäkunnaksi

vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon palveluiden osalta ja tuottaa ja järjestää palvelut siten myös Kylmäkoskelle ja Urjalalle. 9 Järjestöt järjestävät Akaassa vammaisille erilaisia liikuntapalveluja. Akaassa ei ole laadittu vammaispoliittista ohjelmaa, mutta tämän valmistelun yhteydessä on syytä tarkastella myös erityisliikunnan osuutta ja tulevia tarpeita vammaistyössä Toimenpide-ehdotus: Liikuntatoimi voisi järjestää viikoittain yhden tai kaksi ohjattua liikuntatuokiota eri kehitysvammahuollon toimipisteissä. Vaihtoehtoisesti myös kiinteinä aikoina Toijalan Monitoimihallin tiloissa olisi ohjattua liikuntatoimintaa, joihin kehitysvammaisille järjestettäisiin kuljetus, tai sikäli kun se on mahdollista, osa ainakin tulisi myös kävellen, tai apuvälineitä käyttäen omien ohjaajiensa avustamana. 5.6 Päivähoito Päivähoidossa ei tällä hetkellä ole erikseen erityisryhmiä, vaan erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativat lapset ovat integroituna tavallisiin ryhmiin. Kiertävät erityislastentarhanopettajat, ryhmän aikuiset ja/tai terapeutit suunnittelevat lapsen kuntoutuksen ja kuntoutuksen toteutuksen yhteistyössä. Toteutus tapahtuu pienissä tiloissa ja arjen kuntoutuksena - harvoin yksilönä. Liikunnallisia ryhmiä päivähoidossa pystytään toteuttamaan vain muutamissa päiväkodeissa tila- ja aikatauluongelman takia. Päivähoito ei nykyisillä resursseilla pysty vastaamaan riittävästi liikunnan tarpeeseen ja erityistukea tarvitsevien lasten liikuntaharrastusryhmille onkin olemassa selkeä tarve. Myös perheet olisivat kiinnostuneita saamaan lisäinformaatiota erityislasten liikuntaan ja liikuntaharrastukseen liittyen. Toimenpide-ehdotus: Päivähoidossa olevien erityislasten vanhempia tulisi informoida mahdollisista erityisliikuntaryhmistä. Erityisliikunnanohjaaja voisi yhteistyössä päivähoidon ja lasten vanhempien kanssa suunnitella, miten erityislapsille suunnattuja liikuntaryhmiä olisi mahdollista toteuttaa.

6 Muut hallinnonalat ja erityisliikunnan kehittäminen 10 6.1 Tekninen toimi Teknisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi lisätä entisestään. Liikuntatoimen mielipiteen huomioiminen toisi kunnalliseen rakentamiseen toisenlaista näkökulmaa teknisen toimivuuden ja käytännöllisyyden lisäksi. Kevyen liikenteen väylät ovat tutkitusti kuntien ja kaupunkien vilkkaimmin käytetyt liikuntapaikat. Niiden rakentamisen yhteydessä tulee huomioida niin esteettömyysnäkökohdat väylille pääsyssä ja siellä liikkumisessa. Korokkeet eivät saa olla liian korkeita, jotta niistä pääsee myös pyörätuolilla helposti yli. Samoin muissa ulkoiluja vapaa-ajanviettopaikoissa tulisi huomioida esteetön kulkeminen erityisryhmien osalta. Syksyllä 2008 Akaan kaupungin tekninen lautakunta asetti kuntalaisaloitteen johdosta esteettömyystyöryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä Akaan kaupungin esteettömyyskartoitus ja suunnitelma. Työryhmä koostuu teknisen toimen työntekijöistä ja lisäksi siihen on kutsuttu myös liikuntatoimen edustaja. Tämä poikkihallinnollinen työryhmä on hyvä esimerkki tämän hetkisestä yhteistyöstä. Toimenpide-ehdotus: Teknisen sektorin ja liikuntatoimen yhteistyön kehittämismahdollisuudet tulevat edelleen pääosin liittymään esteettömyyden varmistamiseen niin rakennusten kuin myös liikenneväylien ja liikuntapaikkojen rakentamisessa ja kunnostamisessa. Teknisen toimen, liikenne- ja kiinteistöasiantuntijat voivat antaa yksityiskohtaisempaa näkemystä eri teknisistä ratkaisuista ennen töiden toteuttamista. Tärkeätä on suunnitelmista keskusteleminen riittävän laajasti ennen töihin

ryhtymistä. Näin varmistetaan onnistunut, kaikkia tyydyttävä lopputulos. 11 6.2 Koulutoimi Tällä hetkellä Akaan alakouluissa ei ole varsinaisia erityisryhmiä, vaan muutamissa kouluissa on yksittäisiä erityisryhmiin lukeutuvaa oppilasta. Liikunta- tai muuten rajoittuneet oppilaat ovat liikuntatunneilla mukana lajista ja omasta pysymisestään riippuen. Näillä oppilailla on koulunkäyntiavustaja mukana tunneilla. Toisinaan heillä on liikuntatuntien aikana myös fysioterapeutin ohjaamaa omaa ohjelmaa heidän. Ongelmaksi kouluilla koetaan erityisliikunnan piiriin kuuluvien oppilaiden määrittelemisen vaikeus. Miten erikseen voitaisiin ottaa huomioon esim. passiiviset, ylivilkkaat, häiriköt, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset jne. Tällä hetkellä kouluissa liikunnanopetus on kaksi tuntia viikossa. Kuitenkin ministeriötasolta on tuotu esiin koululiikunnan lisääminen (Kansallinen liikuntaohjelma). Kuinka se käytännössä tapahtuu ja toimii jää tulevaisuuteen nähtäväksi. Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnanohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla kouluissa ja osallistua osaltaan erityisliikunnanopetukseen seuraavasti: 1. Erityisliikunnan konsultointi opettajille 2. Osallistua opetukseen mukaan 3. Erityisliikunnanohjaaja ohjaisi koko lasten liikuntatunnin Toimenpide-ehdotus: Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnanohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla kouluissa ja osallistua osaltaan erityisliikunnanopetukseen.

7 Toimintaorganisaatio ja voimavarat 12 7.1 Erityisliikunnan työryhmän toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa Eriku -työryhmän toimiminen myös hankkeen päätyttyä on erittäin tärkeää, jotta hallintokuntien, seurojen ja yhdistysten ym. toimitahojen mielipiteet erityisliikunnan saralta tulisivat paremmin esille. Työryhmä toimii myös hyvänä välikätenä asioiden viemisessä päättäjien tietoon. Vuosittain erityisliikunnan työryhmän kokoontumisia olisi hyvä olla 2 4 kertaa vuodessa, jotta toiminnasta tulee pysyvää. Työryhmän kokoonpanossa tulisi huomioida jäsenten moninaisuus, jotta työryhmään saataisiin erilaisista hallintokunnista jäseniä. 7.2 Erityisliikunnan riittävä huomioon ottaminen talousarviossa kehittämisohjelmaa noudattaen Työryhmän ehdotus on, että kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön Akaassa sekä suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet huomioidaan talousarvioissa myös tulevaisuuden osalta, jolloin kehittämissuunnitelmasta tulee olla valmiina aina päivitetty versio 7.3 Toiminnan seurantajärjestelmä Erityisliikunta toimintaa seurataan pitämällä tilastoja kävijämääristä sekä järjestämällä kyselyitä liikuntaryhmissä kävijöille. Tulevaisuudessa saman seurannan voisi toteuttaa myös yhdistyksissä, joilla on myös omia liikuntaryhmiä. Käyttäjäkyselyiden avulla erityisliikuntaryhmien toimintaa pystytään kehittämään, parantamaan ohjaustoimintaa sekä kartoittamaan osallistujien liikunnan tarve. Tilastojen kautta saadaan selville ryhmien kävijämäärät ja heidän jakautuminen seutukunnallisesti. Tätä kautta toiminnan seuraaminen helpottuu ja turhilta virheiltä vältytään.

13 8 Toimenpide-ehdotukset Konkreettiset toimet erityisliikunnan kehittämiseksi Akaan kaupungissa: o Akaan kaupunkiin tulisi palkata erityisliikunnanohjaaja käytännön ohjaustyöhän sekä erityisliikuntaan liittyvään koordinointiin o Tunti ja vertaisohjaajien kouluttaminen takaisi laajan ja laadukkaan ohjatun erityisliikuntatoiminnan laajemmaltikin kuin vain kaupungin liikuntatoimen järjestämien ryhmien osalta. o Liikunta- ja muita yleisiä tiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee ottaa huomioon myös erityisryhmät kutsumalla suunnitteluun mukaan heidän edustajansa. o Liikuntatoimen ja järjestöjen liikuntatarjontaa pitää tuoda paremmin esille mm. erityisliikuntakalenterin muodossa ja lehtiilmoittelulla. o Järjestöjen omaehtoista erityisliikuntatoimintaa tulee tukea tarjoamalla säännöllistä ohjaajakoulutusta. o Terveystoimen ja liikuntatoimen välinen yhteistyö pitää saada siten toimivaksi, että liikuntatoimella on fysioterapeuttien akuutin vaiheen yksilöohjauksen jälkeen tarjota säännöllisesti toimivia ryhmiä esim. selkäongelmista kärsiville. o Teknisen toimen kanssa tehtävä yhteistyö on järjestettävä siten, että liikuntatoimen edustaja on mukana sekä kaava- että esim. kevyenliikenteen väylien suunnittelussa. o Asiakkaille vuosittain tehtävä asiakastyytyväisyyskysely helpottaa palveluiden suunnittelua ja edelleen kehittämistä. o Kaupungin palkkaama erityisliikunnanohjaaja tekee yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja eri hoitolaitosten edustajien kanssa luoden yhteistyössä Akaaseen toimivia malleja erityisliikunnan järjestämisessä.

14 9 Erityisliikunnan ohjaajan toimenkuva ja ryhmät 9.1 Erityisliikunnanohjaajan toimenkuva 1. Suunnitella ja organisoida erityisryhmien liikuntatoimintaa 2. Huolehtia erityisliikuntatoiminnan kehittämisestä yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa 3. Osallistua erityisryhmien liikunnanohjaustoimintaan 4. Huolehtia alueeseen liittyvästä tiedotustoiminnasta 5. Huolehtia alueeseen liittyvästä koulutustoiminnasta sekä toimia tarvittaessa alan asiantuntijatehtävissä 6. Tehdä toimialaansa kuuluvia ehdotuksia kaupungin talousarvioon ja liikuntasuunnitelmiin 7. Huolehtia erityisliikuntatoiminnan seurannasta ja tilastoinnista 8. Seurata toimialansa kehitystä ja osallistua alan koulutukseen 9. Huolehtii kesän uimakoulujen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta osallistuen myös itse uimaopetukseen. 10. Suorittaa muut esimiehen määräämät tehtävät

15 9.2 Erityisliikunnanohjaajan ohjaamat ryhmät Akaassa syksyllä 2009: Maanantai klo 8.00-8.55 Ikääntyneiden k.sali Rasin voimailutila klo 9.00 9.50 Ikääntyneiden k.sali Rasin voimailutila klo 13.00 14.00 Mielenterveyskunt. Monitoimihalli Tla klo15.00 16.00 Vesivoimistelu Arvola Tiistai klo 9.00 9.50 Ikääntyneiden k.sali Monitoimihalli Tla klo 10.00 10.55 Keh.vamm. kuntosali klo 13.00 14.30 Ikääntyneiden ip-kävely Nahkialan ulk.reitti klo 15.30 16.00 Tuolivoimistelu Arvo Ylpön koulu klo 16.00 17.00 Reumavoimistelu Keskiviikko klo 9.00 10.00 Ikääntyneiden k.sali Monitoimihalli Tla klo 10.00 11.00 Ikääntyneiden k.sali Monitoimihalli Tla klo 13.00 14.00 Sipiläkodin jumppa Sipilä koti klo 15.00 15.45 Vesivoimistelu Parkin uimahalli Torstai klo 9.00 9.45 Tasapainoa ja taitoa Tele-talo, Vla klo 10.00 11.00 Keh.vamm. kuntosali Rasin voimailutila klo 11.00 12.00 Kuntosaliryhmä 75 + klo 15.00 16.00 Tasapainoa ja taitoa Monitoimihalli, Tla

Perjantai 16 klo 8.00-9.00 Ven.&Ren.jumppa Tele-talo, Vla klo 10.00 11.00 Ven.&Ren.jumppa Monitoimihalli, nyrkk.tila klo 15.00 16.00 Ikääntyneiden jumppa Monitoimihalli Tla 9.3 Erityisliikunnanohjaajan budjetti ja siitä aiheutuvat muutokset menoissa /kk 1.8.2008-31.12.2008 v. 2009 Henkilöstömenot palkka 1.850 9.500 24.000 sotu 600 3.100 7.900 Painatukset ja ilmoitukset 500 800 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 700 2.000 Koulutuspalvelut 500 1.000 Kalusto- ja laitehankinnat 500 1.000 Yhteensä 14.800 36.700 Vaikutukset muihin kuluihin Henkilöstömenot (uimaopettaja) palkka - 500-500 sotu - 165-165 Muiden palvelujen ostot - 5.500-7.000 Yhteensä - 6.161-7.665