1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007
2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Italian kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Eräitä italian kielen erityispiirteitä on pitkien konsonanttien esiintyminen yksinkertaisten konsonanttien kanssa (esim.occhio=silmä), huomattava sanan painon vaihtelu. Sanan paino voi sijaita viimeisellä, toiseksi viimeisellä, kolmanneksi viimeisellä tai neljänneksi viimeisellä tavulla. Muoto-opillisesta näkökulmasta katsottuna italian kielessä on erityinen jälkiliitteiden rikkaus esim. (barca=vene, barchetta=söpö ja pieni vene, barchina=pikku vene, barcona=iso vene, barchettona=hyvin iso vene, barcaccia=ruma vene, barconaccia=iso ja ruma vene). Toinen italian kielen erityispiirre on vapaa sanamuoto joka mahdollistaa sen, että sanaluokat eivät aina esiinny tietyssä ennalta määrätyssä järjestyksessä lauseen sisällä.
3 Verrattaessa suomen ja italian kieliä voi huomata sijapäätteiden puutteen (mikä korvataan prepositiolla), artikkelien läsnäolon, sanojen suvut sekä sellaisten verbimuotojen olemassaolon, joita ei suomen kielessä ole (passato remoton kaksi muotoa, futuurin kaksi muotoa sekä konjunktiivin neljä muotoa). Periaatteessa on olemassa kahdenlaisia lähestymistapoja italian kielen opetukseen: kieliopillis-käännöksellinen ja kommunikatiivinen eli luonnollinen. Perinteisessä lähestymistavassa lähdetään liikkeelle kielioppisääntöjen selittämisestä ja siinä esitetään esimerkkejä niiden toiminnasta; oppilas tekee mekaanisia harjoituksia oppiakseen säännöt ulkoa. Kommunikatiivisessa lähestymistavassa lähdetään liikkeelle päinvastaisesta lähtökohdasta eli vuoropuhelu kehittyy ensisijaisesti oppijan kyvystä ilmaista itseään ja toisten ymmärtämisestä samalla, kun kieliopin opettelu lykätään kehittyneempään vaiheeseen kuten rakenteen pohdintaan. Harjoitukset perustuvat pääsääntöisesti tehtäviin, joissa oppilaan täytyy esimerkiksi saada selville, miten päästä juna-asemalle, opettaa toiselle oppilaalle ruokaresepti, kehittää uusi peli jne. Italian kielen opetuksessa pyritään yhdistämään ensin mainittu menetelmä toiseksi mainittuun molempien menetelmien hyvien puolien hyväksikäyttämiseksi. Niinpä mekaanisiakaan harjoituksia ei tule hylätä: näitä harjoituksia voidaan käyttää perussääntöjen harjoitteluun osalle oppilaista sillä aikaa kun edistyneemmät oppilaat tekevät näille oppilaille liian vaikeita harjoituksia. On toki selvää, että näiden harjoituksien arvo oppilaalle on sangen rajoitettu: ei ole ajateltavissa, että oppilas oppii tietyn rakenteen vain sitä mekaanisesti harjoiteltuaan muutaman kerran. Sen voi oppia täysin vasta sitä todellisessa vuoropuhelussa käytettyään. TASO I (VUOSILUOKAT 1-2) TAVOITTEET oppii lukemisen ja kirjoittamisen perussäännöt oppii lukemaan lyhyitä tekstejä ja ymmärtämään niiden merkityksen oppii kirjoittamaan lyhyitä tekstejä KESKEISET SISÄLLÖT oppilas kertoo omia kokemuksiaan toisille oppilaille keskitytään toisten kertomiin tarinoihin oppilas kuuntelee opettajan lukemia tarinoita oppilas esittää suullisesti lyhyitä yhteenvetoja kuunnelluista tarinoista peruslukutaito (äänteet ja kirjaimet) ja sen harjaannuttaminen, ymmärtävän lukutaidon alkeet satuihin ja lastenkirjallisuuteen tutustuminen kirjoitustaidon harjaannuttaminen (oikeinkirjoitus) yksinkertaisten lauseiden tuottaminen
4 äidinkielen rakenne: kielioppiharjoitukset koskien erityisesti tavutusta, erisnimiä ja yleisnimiä, artikkeleita, yksikköä ja monikkoa kielen rakenteen tarkastelu kirjallisuuden, muun lukemisen ja kuuntelemisen yhteydessä, vertailu suomeen tutustumista Italian kulttuuriin, perinteisiin ja maantieteeseen oman kaksikielisen identiteetin ymmärtäminen TASO II (VUOSILUOKAT 3 5) TAVOITTEET kielen käyttö erilaisissa tilanteissa lukeminen ja kirjoittaminen, taitojen kehittäminen erilaisiin äidinkielisiin teksteihin tutustuminen erilaisten tekstien tuottaminen KESKEISET SISÄLLÖT omakieliset sadut, kertomukset, laulut, lorut ilmaisukielen, itseluottamuksen ja ilmaisurohkeuden lisääminen ihmissuhdetaitojen kehittäminen oman kulttuurin tapojen ja tottumusten mukaan tiedonhankinta kuuntelemalla ja puhumalla ääntämisen ja intonaation varmentaminen lukeminen tutuista asioista ja esimerkiksi oppikirjoista, lähtökohtana oppilaan oma kieli ja sanavarasto lasten ja nuorten kirjoihin tutustuminen kirjoitetun kielen sääntöjen ymmärryksen vahvistaminen sanelutehtävien harjoitusten avulla sanavaraston laajentaminen siihen soveltuvien harjoitusten avulla ainekirjoitukseen ja lyhennelmien kirjoittamiseen tutustuttaminen kielioppiharjoitukset säännöllistä ja epäsäännöllisistä verbeistä lauseoppi kielen ominaispiirteiden havaitseminen suullisen ja kirjallisen ilmaisun kautta Italian maantiede: läänit, maakunnat, pääkaupungit, järvet, joet, meret, vuoret mainintoja Italian kulttuurista, perinteistä ja historiasta oman kieli-identiteetin kehittyminen laulujen ja tarinoiden avulla
5 TASO III (VUOSILUOKAT 6 9) TAVOITTEET vahvistaa kielellisten, kieliopillisten ja lauseopillisten asioiden tietämystään lukee Italian kirjallisuutta oppii kirjoittamaan tekstejä eri aiheista, esimerkiksi ajankohtaisista aiheista aloittaa päivälehtien lukemisen ja ymmärtää mitä Italiassa tapahtuu KESKEISET SISÄLLÖT kuunnellaan Italian uutislähetyksiä ja kommentoidaan niitä oppilaille tärkeiden aiheiden käsittelyä kasvatetaan sanavarastoa luetaan otteita Italian kirjallisuudesta hankitaan tietoja merkittävien Italialaisten kirjailijoiden elämästä kirjoitetaan aineita tarkoituksena kasvattaa sanavarastoa vahvistetaan kirjoitussääntöjen tuntemusta saneluiden avulla kielioppiharjoituksia keskittyen lauseenjäsennykseen ja sanaluokkiin jakamiseen verbimuotojen, joita ei ole suomenkielessä, syvempi ymmärtäminen Italian kulttuurin, perinteiden ja historian ymmärryksen syventäminen oman identiteetin vahvistaminen tutustumalla poliittisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin omassa maassa ja niiden vertaaminen Suomeen Arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Vuosiluokkien 1 4 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 5 9 annetaan numeerinen arviointi. Tarvittaessa voidaan antaa sanallinen liite. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Myös
6 päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet
7 osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita