YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

122 Ympäristömelu Raportti PR-Y1801-1 Naantalin kaupunki Turku 7.12.2011 Kirsti Junttila Käsityöläiskatu 2 Sivu 1(22) 21100 Naantali YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Humaliston I:n alueen asemakaavan muutos, Naantali Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/22 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 2 Suunnittelualueen sijainti... 4 3 Melutason ohjearvot... 7 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot... 7 3.2 Asuinhuoneiden sisämelutason ohjearvot... 7 3.3 Melun impulssimaisuuden arviointi... 8 3.4 Melun kapeakaistaisuuden arviointi... 8 4 Sataman melun impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden arviointi... 9 5 Melutasojen laskenta... 11 5.1 Laskentamenetelmät... 11 5.2 Maastomalli... 12 5.3 Sataman melulähteet... 12 5.3.1 Laivaliikenne... 12 5.3.2 Ajoneuvoliikenne... 13 5.4 Teollisuusalueen muut melulähteet... 14 5.5 Tieliikenne... 14 5.6 Suoritetut laskennat... 16 6 Laskentatulokset... 18 6.1 Piha-alueiden melutaso... 18 6.2 Asuinhuoneiden sisämelutaso... 18 7 Johtopäätökset... 19 8 Lisätietoa... 20 9 Kirjallisuus... 21 Liite 1. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 2. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne (tuleva maankäyttö, nykyinen liikenne ja sataman nykyinen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 3. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne

3/22 (tuleva maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 4. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne (tuleva maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 5. Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 6. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 108 db [8] + 20 db (varmuusvara) 44 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 50 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 7. Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) 42 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut).

4/22 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään tieliikenteen ja läheisen teollisuus- ja satama-alueen aiheuttama melutaso asemakaavan muutosalueelle. Selvitys on tehty käyttäen laskennallista mallinnusta. Lisäksi satamatoiminnan melun kapeakaistaisuus määritettiin melumittauksilla. Laskennallisesti mallinnetut tilanteet ovat nykyinen tilanne ja asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne. Saatuja tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] ja Asumisterveysohjeessa [2] esitettyihin ohjearvoihin. Promethor Oy on vuosien 2008 ja 2009 aikana laatinut Humaliston alueelle laskennallisen meluselvityksen sekä suorittanut useita melutasomittauksia. Tämän selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Kalle Lehtonen, Olli Laivoranta, Vesa Viljanen, Tero Virjonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kuvassa 1 on esitetty asemakaavan muutosalueen sijainti. Kuva on leikattu 26.10.2011 päivätystä asemakaavan muutosluonnoksesta (Pöyry Oy, Perttu Pulkka). Ympäristömelun kannalta oleellisimmat melulähteet alueelle ovat tieliikenne ja sataman toiminta. Sataman sijainti on esitetty kuvassa 2. Asemakaavan muutoksen mukaisissa laskentatilanteissa on huomioitu kaavan mukaiset liikenneyhteydet. Läheisiä teollisuusmelulähteitä ovat Finnfeeds Finland Oy:n ja PG Finland Oy:n tuotantolaitokset, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, Neste Oil Oyj:n öljysatama, Turku Repair Yardin korjaustelakka ja Mobil Oil Oy Ab:n tuotantolaitos.

5/22 Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti.

6/22 Kuva 2. Satama sijaitsee asemakaavan muutosalueen kaakkoispuolelle. Asemakaavan muutosalueen asuinrakennusten alue on karkeasti rajattu punaisella ympyrällä. Kuvaan on merkitty sataman laivojen apukoneiden melun kapeakaistaisuusanalyysissä käytetyn mittauspisteen sijainti.

7/22 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1]. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle asumiseen käytettävillä alueilla. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitaso L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 50 db(a) / uusilla 45 db(a) Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. 3.2 Asuinhuoneiden sisämelutason ohjearvot Keskiäänitaso Asuinhuoneiden sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot on esitetty Asumisterveysohjeessa [2]. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Käyttötarkoitus Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Keskiäänitaso LAeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiö Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 35 db(a) 40 db(a) 30 db(a) 35 db(a) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo.

8/22 Pienitaajuinen melu Taulukossa 3 on esitetty Asumisterveysohjeessa esitetyt pieni- eli matalataajuisen sisämelun ohjearvot tiloille, joissa nukutaan. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain Kaista (Hz) 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq,1h (db) 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Ohjeessa on lisäksi kirjoitettu: Päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja. Arvioitaessa pienitaajuisen melun haitallisuutta ohjearvojen perusteella, mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuus- eikä impulssimaisuuskorjausta. Taulukon arvot ovat kuulijaa altistavia keskimääräisiä tasoja. Lisäksi ohjeen luvussa 5.5 on kirjoitettu ohjearvojen soveltamisesta ajallisesti vaihtelevalle melulle seuraavasti: Asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvän melun voidaan katsoa olevan taulukoissa 2 ja 3esitettyjen ohjearvojen mukaisia, kun ohjearvojen ylittymistä yli 3 db:llä on enintään noin 10 % vuoden vuorokausista kuitenkin siten että, yli 5 db:n ylittymisiä ei ole enempää kuin 20 30 vuorokautena vuodessa eikä yli 10 db:n ylittymistä esiinny lainkaan. 3.3 Melun impulssimaisuuden arviointi Ympäristömelun mittausohjeessa 1/1995 [3] on impulssimelu (iskumainen melu) määritetty seuraavasti: Melu, joka sisältää hetkellisiä, enintään 1 s kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja. Impulssimelua aiheuttavat tyypillisesti iskut, laukaukset, räjähdykset ja sähköpurkaukset. Jos kuulohavainto ei riitä melun impulssimaisuuden (iskumaisuuden) toteamiseen, voidaan käyttää seuraavaa kriteeriä: A-äänitasojen L pai (keskiarvoistettu aikapainotuksella I) ja L pas (keskiarvoistettu aikapainotuksella S) samaan äänipulssiin liittyvä enimmäistasojen ero L AImax L ASmax on 5 db tai enemmän. 3.4 Melun kapeakaistaisuuden arviointi Ympäristömelun mittausohjeessa 1/1995 on kapeakaistainen melu määritetty seuraavasti: Melu, jossa on selvästi kuultavia soivia ääniä (ääneksi tai äänesmäisiä komponentteja). Jos kuulohavainto ei selkeästi sulje pois kapeakaistaisuuden mahdollisuutta, voidaan melun kapeakaistaisuus karkeasti todentaa seuraavasti: ainakin yhden terssikaistan äänenpainetaso on vähintään 5 db suurempi kuin välittömästi kyseisen kaistan ala- ja yläpuolella olevien terssikaistojen äänenpainetasot. Pienitaajuisen melun osalta mittausohjeen määritelmä 5 db:n erosta terssikaistojen äänenpainetasoissa on liian tiukka. Jotta pienitaajuinen melu koetaan kapeakaistaisena, tulee äänenpainetasoerojen olla suurempia. Parempi määritelmä kapeakaistaisuuden arvioimiseksi

9/22 on esitetty standardissa PSK 4101 [4]: melu on kapeakaistaista, kun sen terssispektrissä ainakin yhden kaistan äänenpainetaso on yli 400 Hz kaistoilla vähintään 5 db 160 400 Hz kaistoilla vähintään 8 db alle 160 Hz kaistoilla vähintään 12 db suurempi kuin viereisten kaistojen tasojen keskiarvo. 4 SATAMAN MELUN IMPULSSIMAISUUDEN JA KAPEAKAISTAISUUDEN ARVIOINTI Melun impulssimaisuuteen tai kapeakaistaisuuteen vaikuttaa tarkastelupisteen etäisyys melulähteestä. Lähietäisyydellä melu voi olla impulssimaista tai kapeakaistaista, mutta kauempana melulähteestä näin ei välttämättä ole, koska äänen kulkiessa ilmassa melun huippupiikkien voimakkuus pienenee suhteessa taustamelutasoon ja niiden terävyys vähenee taajuusalueen kasvaessa. Tämä johtuu mm. ilman, maanpinnan ja kasvillisuuden absorptiosta sekä erilaisista heijastuksista. Ympäristömelun kannalta sataman oleelliset melulähteet ovat laivojen apukoneet, lastausramppien kolina, liikenne ja satamakentällä liikkuva irtoperävaunuja lastaava terminaalitraktori. Näistä melulähteistä impulssimaista melua lähietäisyydelle aiheuttavat lastausrampit. Tehtyjen mittaushavaintojen (vuosien 2008 2011 välisenä aikana yli 20 kertaa) perusteella ramppien kolinaa on impulssimaisena kylläkin hyvin vähän kuultavissa Humaliston I:n asemakaavan muutosalueella. Havaintojen perusteella mittaus- tai laskentatuloksia ei tule korottaa +5 db impulssimaisuudesta johtuen. Rampin äänitehotasoa voi laskennassa korottaa varmuuden vuoksi +5 db impulssimaisuudesta johtuen, jolloin impulssimaisuus on huomioitu, mutta sen vaikutus laskennan kokonaismelutasossa jää tällöin viittä desibeliä pienemmäksi, kuten tehtyjen havaintojen perusteella tuleekin olla. Laivojen apukoneiden melu on lähietäisyydellä kapeakaistaista. Etäisyyden kasvaessa kapeakaistaisuus vähenee ja riittävän pitkällä etäisyydellä äänitaso pienenee alle kuulokynnyksenkin. Apukoneiden kapeakaistaisuuden arvioimiseksi suoritettiin äänitasomittausta 23. 29.11.2011 viitenä eri ajankohtana laivojen ollessa satamassa. Kaikkina mittauskeroina läsnä oli Jani Kankare. Lisäksi yhtenä mittauskertana paikalla olivat eri vuorokausina Vesa Viljanen, Olli Laivoranta ja Kalle Lehtonen. Mittausta suoritettiin kuvassa 1 esitetyssä mittauspisteessä. Mittauspisteestä on 400 m etäisyys laituriin nro 27 ja 750 m etäisyys laituriin nro 20. Mittauspiste sijaitsee lähempänä satamaa, kuin asemakaavan muutoksessa suunnitellut asuinrakennukset. Taulukossa 4 on esitetty mittausajankohdat ja satamassa olleet laivat.

10/22 Taulukko 4. Mittausajankohdat, läsnä olleet mittaajat ja satamassa olleet laivat. Päivä Klo Mittaajat Satamassa olleet laivat 23.11.2011 20.30 21.00 Jani Kankare 24.11.2011 20.15 20.45 Jani Kankare, Vesa Viljanen 26.11.2011 20.00 20.30 Jani Kankare, Olli Laivoranta Fjärdvägen, laituri 27 Finnfellow, laituri 20 Cyprus cement. laituri 15/16 Fjärdvägen, laituri 27 Finnfellow, laituri 20 Carolina, laituri 17 Finnfellow, laituri 20 Lucy Essberger, laituri 23/24 27.11.2011 11.25 11.55 Jani Kankare Finnarrow, laituri 27 29.11.2011 20.35 21.05 Jani Kankare, Kalle Lehtonen Fjärdvägen, laituri 27 Finnfellow, laituri 20 Taulukossa 5 on esitetty mittaajien tekemät havainnot melun impulssimaisuudesta ja kapeakaistaisuudesta sekä äänitasomittarilla arvioitu melun kapeakaistaisuus. Tehtyjen kuulohavaintojen perusteella apukoneiden aiheuttama melu ei ollut sillä lailla häiritsevää, että sen aiheuttamaan melutasoon olisi tarpeellista tehdä +5 db korjaus kapeakaistaisuudesta / häiritsevyydestä johtuen. Ajoittain apukoneiden käyntiäänessä oli kuultavissa lievää äänesmäisyyttä, mutta tällöinkään sitä ei koettu häiritsevänä kapeakaistaisuutena. Johtopäätös pätee arvioitaessa sataman nykyisten ja niiden kaltaisten laivojen aiheuttamaa melua käytetyllä tai sitä suuremmalla mittausetäisyydellä sekä uuden maankäytön että satamatoiminnan ympäristölupamääräyksiä arvioitaessa. Taulukko 5. Eri mittausajankohtina mittaajien tekemät havainnot sekä äänitasomittarilla arvioitu melun kapeakaistaisuus mittausohjeen 1/1995 ja PSK standardin 4101 perusteella Päivä Mittaajien tekemät kuulohavainnot Melu impulssimaista Melu kapeakaistaista 23.11.2011 Ei Ei Äänitasomittarin perusteella arvioituna melun kapeakaistaisuus Mittausohjeen 1/1995 perusteella Kyllä (31,5 ja 50 Hz) PSK standardin 4101 perusteella 24.11.2011 Ei Ei Kyllä (31,5 Hz) Kyllä (31,5 Hz) 26.11.2011 Ei Ajoittain vähäisesti äänesmäistä, ei kuitenkaan häiritsevää / epämiellyttävää Kyllä (50 Hz) Ei Kyllä (50 Hz) 27.11.2011 Ei Ei Kyllä (50 Hz) Kyllä (50 Hz) 29.11.2011 Ei Ajoittain vähäisesti äänesmäistä, ei kuitenkaan häiritsevää / epämiellyttävää Kyllä (31,5 Hz) Kyllä (31,5 Hz)

11/22 Terssikaistataajuuden 31,5 Hz keskiäänitaso L Aeq,30min oli eri mittauskertoina oli 51 73 db, joka vastaa 12 34 desibelin A-painotettua äänitasoa. Vastaavasti 50 Hz terssikaistataajuuden keskiäänitaso L Aeq,30min oli eri mittauskertoina oli 59 71 db, joka vastaa 29 41 desibelin A-painotettua äänitasoa. Toisin sanoen apukoneiden melu oli kuultavissa, mutta A-painotettu äänitaso oli kuitenkin kohtalaisen pieni (A-painotus vastaa likimain ihmisen kuuloaistia eri taajuuksien äänille). Yhteenvetona suoritettujen havaintojen perusteella todetaan, että nyt käytettävillä tarkasteluetäisyyksillä apukoneiden melu ei ole kuulohavainnon perusteella kapeakaista ja +5 db korotusta laskennassa ei tarvitsisi käyttää. Tästä huolimatta laskennassa apukoneiden melupäästöä on korotettu +5 db varmuuden vuoksi. Pääsääntöisesti uudet laivat ovat apukoneiden moottoriäänien osalta hiljaisempia kuin vanhat ja näin ollen varmuutta ei tarvittaisi tulevaisuuden ennustamisen kannalta. 5 MELUTASOJEN LASKENTA 5.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin käyttäen laskentaohjelmaa Datakustik Cadna 4.1 ja siinä yhteispohjoismaisia tieliikenne- ja teollisuusmelumalleja [5 ja 6]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa lähtötietona käytetään äänilähteiden äänitehotasoa taajuusvälillä 63 8000 Hz tai liikennemäärätietoa. Lähtötason perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Epävarmuus on alle 500 metrin etäisyydellä arviolta ±3 db. Taulukossa 6 on esitetty käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 6. Parametri Käytetyt laskenta-asetukset Käytetty arvo Laskentaruudukon koko Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus 5 m x 5 m 2 ja 12 m 2000 m Vesialueet 0 (kova) Muu ympäristö 0,75 (puolikova) A Alue tiemelulähteen alapuolella 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 A Arvoon 0,75 päädyttiin arvioimalla teollisuusalueen + muun ympäristön maanpinnan olevan osittain akustisesti pehmeää ja osittain kovaa.

12/22 5.2 Maastomalli Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen CAD-muotoinen maastomalli ja asemakaavan muutosalueen rakennemalli saatiin Naantalin kaupungilta. 5.3 Sataman melulähteet Sataman oleelliset melulähteet ovat laivojen apukoneet, lastausrampit, liikenne ja satamakentällä liikkuva irtoperävaunuja lastaava terminaalitraktori. Laivojen apukoneiden ja lastausrampin osalta melupäästöarvoina on käytetty vuoden 2007 mittaustuloksia [8], jotka ovat hieman suurempia kuin Ramboll Finland Oy vuonna 2011 laatiman selvityksen arvot [18]. Sataman tulevaisuuden vision lähtötiedot (uusi keulayläramppi Sahanrannan laituripaikassa nro 27, uudet laivat ja tieliikenne) on otettu Ramboll Finland Oy:n laatimasta selvityksestä [18]. 5.3.1 Laivaliikenne Laivaliikenteen nykyisen ja ennusteen mukaiset tilanteet on esitetty taulukossa 7. Nykytilanteessa Finnlines Oyj:n laivat käyttävät kantasataman laituria nro 20. Ennustetilanteessa laivat on siirretty Sahanrannan uuteen keulayläramppiin laiturille nro 27. Rederi AB Lillgaard Oy:n laiva on nyky- ja ennustetilanteissa sijoitettu Sahanrannan laitureihin nro 27 ja 26. Ennustetilanteessa kantasataman laituriin nro 20 on mallinnettu kaksi uutta laivaa, joista toinen liikennöi päiväaikaan ja toinen yöaikaan. Äänitehona laivoille on käytetty m/s Finnfellow:n arvoa 105 db.

13/22 Taulukko 7. Laivaliikenteen tiedot Nykyinen tilanne Laiva Laituri Tuloaika Lähtöaika Satamassa oloaika (apukone käynnissä) Äänitehotaso L WA (db) A Finnclipper 6.45 9.30 2 h 45 min 104 Finneagle Kantasatama nro 20 10.00 17.00 7 h 104 Finnfellow 18.15 22.30 4 h 15 min Apukone 105 / säleikkö 108 Fjärdvägen Sahanranta nro 27 20.00 22.30 2 h 30 min 108 Ennuste Laiva Laituri Tuloaika Lähtöaika Finnclipper Finneagle Sahanranta nro 27 10.00 17.00 7 h Satamassa oloaika (apukone käynnissä) 6.45 9.30 2 h 45 min 104 Finnfellow 18.15 22.30 4 h 15 min 104 Fjärdvägen Sahanranta nro 26 20.00 22.30 2 h 30 min 108 Uusi alus 1 3.30 6.30 3 h 104 Kantasatama nro Uusi alus 2 12.00 15.00 3 h 104 A Äänitehotasossa ei ole mukana kapeakaistaisuuskorjausta +5 db. 5.3.2 Ajoneuvoliikenne Apukone 105 / säleikkö 108 Sataman laivojen ajoneuvomäärät nyky- ja ennustetilanteissa on otettu Ramboll Finnland Oy:n selvityksestä [18]. Tiedot on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Ajoneuvoliikenteen tiedot Nykyinen tilanne Finnlines, kantasatama Vuorokauden kokonaisliikenne Päiväajan liikenne Henkilöautot Raskaat autot Yöajan liikenne Henkilöautot Raskaat autot 379 20 224 2 133 Rederi, Sahanranta 54 0 54 - - Ennuste Finnlines, kantasatama Vuorokauden kokonaisliikenne Päiväajan liikenne Henkilöautot Raskaat autot Yöajan liikenne Henkilöautot Raskaat autot 379 20 224 2 133 Rederi, Sahanranta 54 0 54 - - Uusi laivayhtiö, Sahanranta 1160 460 120 460 120

14/22 Satama-alueella raskas liikenne kerääntyy odottamaan laivaan sisään ajoa sataman odotuskentälle. Melumallinnuksessa on oletettu, että 20 % raskaanliikenteen autoista käy tyhjäkäyntiä 30 min ajan ennen laivan lähtöä. Tyhjäkäynnin äänitehotasona on käytetty L WA = 88 db [18]. Satama-alueen koneista on mallinnuksessa huomioitu perävaunuja vetävä terminaalitraktori, joka on mallinnettu toimimaan ajoreitillään 30 minuutin ajan ennen laivojen lähtöä äänitehotasolla L WA = 110 db [18]. 5.4 Teollisuusalueen muut melulähteet Kiinteiden melulähteiden melupäästötiedot ja sijainnit on otettu Akukon Oy:n vuonna 2007 tekemistä selvityksistä [7 13]. Selvityksissä on myös esitetty teollisuuden liikennemäärät, joita on myös tässä selvityksessä käytetty. Voimalaitoksella on tehty vuoden 2007 jälkeen meluntorjuntatoimenpiteitä ja näiden tiedot ja vaikutukset melupäästöihin saatiin voimalaitokselta [14 17]. Vaimennustoimenpiteet on huomioitu voimalaitoksen melupäästöissä. 5.5 Tieliikenne Liikennetiedot asemaakaavan muutoksen jälkeiselle tilanteelle saatiin Ramboll Finland Oy:ltä (Pekka Ala-Tuuhonen). Kantatien 40 ja Uolevi Raaden kadun liikennemäärän oletettiin kasvavan ennustevuoteen 2030 mennessä noin 45 % (vastaa noin 2 % vuotuista kasvua). Taulukoissa 9 11 on esitetty kokonaisliikennemäärät, yöajan ja raskaan liikenteen osuudet ja ajonopeudet eri tieosuuksille. Taulukko 9. Laskennassa käytetyt liikennetiedot nykytilanteessa Katu/tie Kt 40, Humalistontiestä itään Kt 40, Humalistontiestä länteen Vuorokausiliikennemäärä [kpl] Yöajan liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] 9500 10 3 80 10950 10 3 60 Uolevi Raaden katu 2200 10 2 40 Satamatie 300 37 50 50 Laituripaikka 27 portit 50 30 100 40

15/22 Taulukko 10. Laskennassa käytetyt liikennetiedot asemakaavan muutoksen jälkeisessä tilanteessa vuonna 2011 Katu/tie Vuorokausiliikennemäärä [kpl] Yöajan liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kt 40, Humalistontiestä itään Kt 40, Humalistontiestä länteen 9500 10 3 80 10950 10 3 50 Liikenneympyrä 10500 10 3 40 Uolevi Raaden katu 2200 10 2 40 Humalistontie, välillä liikenneympyrä Uolevi Raaden katu Humalistontie, välillä Uolevi Raaden katu Kopenkatu Humalistontie, Kopenkadusta itään Kopenkatu, välillä Humalistontie Satamatie Kopenkatu, Satamatiestä länteen 3200 10 3 40 1510 10 3 40 200 10 4 40 1270 10 4 40 275 10 2 40 Satamatie 400 10 6 40

16/22 Taulukko 11. Laskennassa käytetyt liikennetiedot asemakaavan muutoksen jälkeisessä tilanteessa vuonna 2030 Katu/tie Vuorokausiliikennemäärä [kpl] Yöajan liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kt 40, Humalistontiestä itään Kt 40, Humalistontiestä länteen 14000 10 3 80 16000 10 3 50 Liikenneympyrä 15000 10 3 40 Uolevi Raaden katu 3300 10 2 40 Humalistontie, välillä liikenneympyrä Uolevi Raaden katu Humalistontie, välillä Uolevi Raaden katu Kopenkatu Humalistontie, Kopenkadusta itään Kopenkatu, välillä Humalistontie Satamatie Kopenkatu, Satamatiestä länteen 4300 10 3 40 1510 10 3 40 200 10 4 40 1270 10 4 40 275 10 2 40 Satamatie 400 10 6 40 5.6 Suoritetut laskennat Selvityksessä on mallinnettu seitsemän eri tilannetta: liite 1 vastaa nykyistä tilannetta liitteissä 2 4 on tarkasteltu asemakaavan muutosluonnoksen mukaisia tilanteita seuraavasti: liitteessä 2 tieliikenteen määrä ja sataman toiminta on nykyisen mukainen liitteissä 3 ja 4 tieliikenteen määrä vastaa vuoden 2030 ennustetta ja sataman toiminta on ennusteen mukainen liitteiden 2 ja 3 laskentakorkeus on 2 m maan pinnasta (piha-alueet) ja liitteessä neljä 12 m maan pinnasta (julkisivut ja parvekkeet) liitteissä 5 7 on tarkasteltu laivojen apukoneiden pienitaajuisen melun leviämistä (julkisivujen ääneneristävyystarpeen arvioimiseksi).

17/22 Liite 1. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 2. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne (tuleva maankäyttö, nykyinen liikenne ja sataman nykyinen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 3. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne (tuleva maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 4. Asemakaavan muutosalueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen tilanne (tuleva maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 5. Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 6. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 108 db [8] + 20 db (varmuusvara) 44 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 50 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Liite 7. Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) 42 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m (julkisivut). Laskentatulokset on esitetty melukarttoina raportin liitteinä.

18/22 6 LASKENTATULOKSET 6.1 Piha-alueiden melutaso Liitteiden 2A ja 3A perusteella uusien asuinkerrostalojen piha-alueiden keskiäänitaso on päiväaikaan kokonaisuudessaan alle 55 db(a). Liitteiden 2B ja 3B perusteella uusien asuinkerrostalojen piha-alueiden keskiäänitaso on yöaikaan lähes kokonaisuudessaan alle 45 db(a) (vain Kopenkadun välittömässä läheisyydessä keskiäänitaso on yli 45 db(a)). Uolevi Raaden kadun ja Humalistontien kulmauksessa oleva rakennus on muodoltaan erittäin hyvä suojaamaan piha-aluetta liikenteen melulta. Kopenkadun varressa olevien talojen piha-alueet ovat vastaavasti merkittävästi suojassa liikennemelulta Uolevi Raaden kadun varressa olevien talojen johdosta. Toisaalta Kopenkadun varrella olevien talojen piha-alueiden keskiäänitaso ei ylitä myöskään ohjearvoja sataman ja muun teollisuuden seurauksena. Liitteissä 3A ja 3B sataman toiminnan on arvioitu olevan ennusteen mukaista eli Sahanrannan uusi yläkeularamppi on rakennettu ja kaksi uutta laivaa käy aikataulun mukaisesti satamassa. 6.2 Asuinhuoneiden sisämelutaso Keskiäänitaso Julkisivujen kokonaisääneneristävyysvaatimukseksi on asemakaavan muutosluonnoksessa esitetty 35 db (ts. tieliikenteen A-painotetun melutason ero seinän ulko- ja sisäpuolella on vähintään 35 db(a). Liitteiden 3A ja 4A perusteella julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan 57 db(a). Tällöin sisällä havaittava äänitaso on noin 57 35 = 22 db(a) päiväajan ohjearvon ollessa 35 db(a). Vastaavasti liitteiden 3B ja 4B perusteella julkisivuihin kohdistuva yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan 50 db(a). Tällöin sisällä havaittava äänitaso on noin 50 35 = 15 db(a) yöajan ohjearvon ollessa 30 db(a). Edellä esitetyn perusteella suunniteltujen asuinrakennuksien sisällä havaittava A-painotettu kokonaisäänitaso on selvästi alle ohjearvojen. Pienitaajuinen melu Liitteissä 5 7 on laskennallisesti arvioitu pienitaajuisen melun leviämistä asemakaavan muutosalueen talojen julkisivuille (laskentamallissa lasketaan pitkän aikajakson keskiäänitasoa ja se ei siten täydellisesti sovi lyhytkestoisen melun mallinnukseen. Tulokset kuitenkin antavat hyvän käsityksen pienitaajuisen melun suuruudesta / julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksista). Laskennassa satamassa on oletettu olevan kaksi laivaa, joiden melupäästöä on korotettu merkittävästi sataman ympäristömeluselvityksen [8]

19/22 yhteydessä mitatuista arvoista. Lisäksi laivojen melupäästössä on huomioitu taulukon 3 mukaiset asuinhuoneiston sisämelutason ohjearvot. Laskentatulos on siis suoraan julkisivujen ääneneristävyysvaatimus ko. terssikaistataajuudelle. Ääneneristävyysvaatimuksen arvo on liitekartan 5 mukaan terssikaistataajuudella 31,5 Hz suurimmillaan 9 db liitekartan 6 mukaan terssikaistataajuudella 50 Hz suurimmillaan 24 db liitekartan 7 mukaan terssikaistataajuudella 63 Hz suurimmillaan 22 db. Ääniteknisesti hyvin suunniteltu julkisivu eristää ko. terssikaistataajuuksia edellä mainitun verran. Asuinhuoneiden pienitaajuinen melu saadaan alle Asumisterveysohjeen ohjearvojen ääniteknisesti hyvillä julkisivuilla. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Suoritettujen melulaskentojen sekä tehtyjen havaintojen perusteella: Piha-alueet Asemakaavan muutosalueen piha-alueiden keskiäänitaso on valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvojen 55 db(a) ja 45 db(a) mukainen. Piha-alueiden melutaso on ohjearvojen mukainen, vaikka sataman toiminta laajentuisi ennusteen mukaisesti eli Sahanrannan laituriin rakennettaisiin uusi yläkeularamppi ja satamassa kävisi nykyisten lisäksi kaksi uutta matkustajalaivaa. Uolevi Raaden kadun ja Humalistontien kulmauksessa oleva rakennus on muodoltaan erittäin hyvä suojaamaan piha-aluetta liikenteen melulta. Kopenkadun varressa olevien talojen piha-alueet ovat vastaavasti merkittävästi suojassa liikennemelulta Uolevi Raaden kadun varressa olevien talojen johdosta. Nyt käytettävillä tarkasteluetäisyyksillä laivojen apukoneiden melu ei ole kuulohavainnon perusteella kapeakaista ja +5 db korotusta laskennassa ei tarvitsisi käyttää. Tästä huolimatta laskennassa apukoneiden melupäästöä on korotettu +5 db varmuuden vuoksi. Pääsääntöisesti uudet laivat ovat apukoneiden moottoriäänien osalta hiljaisempia kuin vanhat ja näin ollen varmuutta ei tarvittaisi tulevaisuuden ennustamisenkaan kannalta. Piha-alueiden melutaso ei ylitä ohjearvoja kapeakaistaisuuskorjauksesta huolimatta. Uolevi Raaden kadun ja Humalistontien kulmauksessa olevan rakennuksen tulee olla yhtenevä piha-alueen suojaamiseksi liikenteen melulta. Toisin sanoen rakennusmassaa ei tule jakaa kahteen erilliseen massaan eikä myöskään alimman kerroksen korkuista kulkuaukkoa tule sijoittaa Uolevi Raaden kadulle. Tämän selvityksen pohjana käytetyssä suunnitelmassa rakennusmassa on yhtenevä.

20/22 Sisämelutaso Yleisesti Asuinhuoneistojen sisällä havaittava keskiäänitaso on Asumisterveysohjeen ja valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvojen mukainen koko asemakaavan muutosalueella julkisivun ääneneristävyysvaatimuksen ollessa 35 db. Suuressa osaa asuintaloja julkisivun ääneneristävyysvaatimus 35 db on merkittävästi liian suuri keskiäänitason kannalta. Vaatimus kuitenkin kannattaa olla kaikkien talojen kaikilla julkisivuilla, jotta sataman nykyisestä pienitaajuisesta melusta ja mahdollisesti muuttuvan toiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta ei tule ongelmaa. Satamassa olevien laivojen apukoneista aiheutuu pienitaajuista melua. Ääniteknisesti hyvällä julkisivulla pienitaajuisen melun taso kuitenkin alittaa Asumisterveysohjeen ohjearvot asuinhuoneistojen sisällä. Sataman autorampeista aiheutuu ajoittain asemakaavan muutosalueella kuultavissa olevaa melua. Melun taso on kuitenkin sen verran alhainen (aiempien mittausten perusteella noin 60 db(a)), että kolahdusmelu ei ole normaalisti kuultavissa asuntojen sisällä. Asuintalojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksien tulisi olla koko asemakaavan muutosalueella 35 db. Vaatimus voidaan kirjoittaa muotoon: Asuinrakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tieliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko- ja sisätilojen välillä on vähintään 35 db(a). lisäksi on tarpeen mainita, että asuinhuoneissa joissa nukutaan, pienitaajuisen melun taso tulee täyttää Asumisterveysohjeen ohjearvot. Kaikki parvekkeet tulee lasittaa. Selvityksen tuloksien perusteella Humaliston I:n alueen asemakaavan muutosalueella olevat asuinrakennukset täyttävät melutasojen ohjearvot ulko- ja sisä-äänitasojen osalta. Jos asuinrakennuksia sijoitetaan Humaliston I:n alueen asemakaavan muutosalueelle, ei tämä aiheuta käytettävissä olevien tietojen perusteella meluntorjuntavaatimuksia tieliikenteelle, satamatoiminnoille tai muulle läheiselle teollisuudelle. 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Rautakatu 5 A 6 20520 Turku puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi

21/22 9 KIRJALLISUUS 1. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 2. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki 2003. 3. Ympäristömelun mittaaminen, ohje 1 1995, Ympäristöministeriö. Helsinki 1995. 4. Melun hallinta teollisuuden laitehankinnoissa, PSK 4101, PSK Standardisointi. 2005. 5. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 6. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 7. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin voimalaitos, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-02. 17.8.2007. 8. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin kantasatama, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-03.2. 16.11.2007. 9. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Finnfeeds, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-04. 17.8.2007. 10. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin öljysatama, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-05. 17.8.2007. 11. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin korjaustelakka, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-06. 17.8.2007. 12. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, PQ Finland, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-07. 17.8.2007. 13. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Mobil Oil, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti 073040-08. 17.8.2007. 14. Työterveyslaitos, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitoksen voimalayksikön 2 ilmapuhaltimien ottoaukkojen vaimentimet vaimennuksen todentaminen. Raportti TY02-2008-54885. 15.10.2008. 15. Työterveyslaitos, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitoksen korkea- ja välipainevaroventtiilien äänitehomittaukset. Lausunto TY02-2009-116639. 14.9.2009. 16. Työterveyslaitos, Fortum Power and Heat Oy, Kolmosyksikön ulospuhallusputken äänenvaimennuksen määritys. Lausunto TY02-2009-116755. 19.10.2009.

22/22 17. Työterveyslaitos, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitoksen kolmosyksikön korkea- ja välipainevaroventtiilien äänenvaimennuksen määritys. Lausunto TY02-2010- 149024. 11.10.2010. 18. Korkee T, Westman H., Naantalin satama, Satamatoimintojen meluselvitys, Ramboll Finnland Oy. 10.11.2011.

556750 556900 556950 Liite 1A 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Liite 1B 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Piha-alueiden melutaso. Liite 2A 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, nykyinen liikenne ja sataman nykyinen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Piha-alueiden melutaso. Liite 2B 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, nykyinen liikenne ja sataman nykyinen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Piha-alueiden melutaso. Liite 3A 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Piha-alueiden melutaso. Liite 3B 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Julkisivuihin kohdistuva melutaso. Liite 4A 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Julkisivuihin kohdistuva melutaso. Liite 4B 556750 > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen maankäyttö, vuoden 2030 ennusteliikenne ja sataman ennusteen mukainen toiminta. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Julkisivuihin kohdistuva melutaso. Liite 5 556750 > 0.0 db > 3.0 db > 6.0 db > 9.0 db > 12.0 db > 15.0 db > 18.0 db > 21.0 db PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apukoneet. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) - 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Julkisivuihin kohdistuva melutaso. Liite 6 556750 > 0.0 db > 3.0 db > 6.0 db > 9.0 db > 12.0 db > 15.0 db > 18.0 db > 21.0 db > 24.0 db PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 50 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apukoneet. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 108 db [8] + 20 db (varmuusvara) - 44 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 50 Hz:n terssikaistalla. 556900 7.12.2011 556950

556750 556900 556950 Tarkastelu: Julkisivuihin kohdistuva melutaso. Liite 7 556750 > 0.0 db > 3.0 db > 6.0 db > 9.0 db > 12.0 db > 15.0 db > 18.0 db > 21.0 db > 24.0 db PR-Y1801-1 Mittakaava 1:2000 (A4) Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta Asemakaavan muutosalueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apukoneet. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) - 42 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. 556900 7.12.2011 556950