Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 21.9.2013 Arjessa kiinni Sisäsivuilla nuorisovaltuuston liite! Sivuilla Nimikilpailu lasten kulttuuriohjelmalle 11 Mikä avoin data? 14 Kehä III:n parantaminen etenee 4 Asunnottomien kodissa 12 På svenska 15 Keskustelua koulusta 6 Vinkit talouden tasapainottamiseen 13 Tapahtumia 16 1
lyhyesti Isovanhemmat ja ystävät ovat arjessa apuna Lentoemännällä on aina matkalaukku pakattuna. SAKARI MANNINEN Vantaalaisista vanhemmista puolet kokee arjen ja työn yhdistämisen haasteelliseksi ajanpuutteen vuoksi. Myös nyky-yhteiskunnan meno koetaan liian vaativaksi. Näin käy ilmi kyselystä, joka tehtiin vanhemmille viime keväänä. Kysyimme vantaalaisäidiltä, pitävätkö ajatukset paikkansa. MERI HÄMÄLÄINEN Korsossa asuvalla Heli Jylhällä on kaksi teini-ikäistä tytärtä ja reissaamista vaativa työ lentoemäntänä. Myös aviomiehen työ vie säännöllisesti ulkomaille. Välillä tulee riittämättömyyden tunne ja olo, ettei pysty jakamaan aikaa niin, että pystyisi olemaan tarpeeksi läsnä, Heli myöntää. Hän allekirjoittaa väitteen, että yhteiskunta on vaativampi kuin ennen. Monilla vanhemmilla työt seuraavat täyden päivän jälkeen kotiin asti, kun sähköposti ja puhelin laulavat kilpaa. Heli aloitti lentoemännän työt neljä vuotta sitten, jolloin lapset olivat jo sen verran isoja, ettei päivähoitoa enää tarvittu. Lasten ollessa pieniä hän tuskin olisi harkinnut työtä, jossa työajat ovat epäsäännölliset ja matkustaminen pakollista. Vanhempina tytöt suhtautuivat uuteen työhöni rennosti. Ovathan he tottuneet isänsä työn kautta siihen, että meillä ei eletä kahdeksasta neljään -elämää. Koti ja työ kohtaavat Hyvän sosiaalisen tukiverkon avulla Heli ja hänen miehensä ovat saaneet sovitettua työn ja kotielämän yhteen. Isovanhemmat asuvat vain muutaman kilometrin päässä, joten 14- ja 16-vuotiailla tytöillä on tuttuja aikuisia lähellä silloinkin, kun työ vie äidin ja isän maailmalle. Tytöt ovat jo sen verran vanhoja ja omatoimisia, että eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. He kuitenkin tietävät, että kaapista löytyy ruokaa ja lähellä on tuttuja aikuisia, joille voi aina soittaa. Mielestäni on tärkeää, että lapset oppivat olemaan muidenkin kuin vain äidin ja isän kanssa. Heli uskoo, että tilanne olisi toinen, jos perhe olisi muualta kotoisin, eikä lähellä asuisi sukulaisia. Huoli kotona yksin olevista lapsista olisi luultavasti niin suuri, ettei reissaamista vaativasta työstä tulisi mitään. Kaikilla sosiaalinen tukiverkko ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Kymmenesosa vantaalaisista vanhemmista kokee, ettei ympärillä ole tarpeeksi sukulaisia ja ystäviä tukemassa vanhemmuutta. Tällaisissa tapauksissa julkisista palveluista saatavan tuen tarve kasvaa. Etenkin alakouluikäisten ja sitä nuorempien lasten vanhemmat pitivät peruspalveluita, kuten päiväkotia, koulua, neuvolaa ja kerhotoimintaa tärkeänä. Vanhemmuus on yhteinen asia Heli ei koe syyllisyyttä, vaikka onkin työn takia paljon poissa kotoa viikonloppuisin ja loma-aikoina, sillä arkisin hän saattaa olla useamman päivän putken kotona lasten kanssa. Sivullisille asian sulattaminen ei kuitenkaan ole aina yhtä helppoa. Etenkin toisille äideille omaa työtään joutuu joskus selittelemään. Usein äitien ratkaisuja kyseenalaistetaan, mutta esimerkiksi mieheltäni ei ole koskaan kyselty mitään, Heli toteaa huvittuneena. Helin mielestä vanhemmuus on molempien yhteinen asia, eikä toisen täytyisi joutua kantamaan suurempaa vastuuta kuin toisen. Hän kuitenkin tietää, että aina näin Työn ja kodin yhteensovittaminen pitää kiireisenä. ei ole. Vanhemmuuskyselyn tuloksista käykin ilmi, että naiset kokevat vanhemmuuden usein haastavammaksi kuin miehet. Myös nyky-yhteiskunnan vaatimukset koetaan usein enemmän naisia velvoittaviksi. Vanhempien hyvinvointi on koko perheen etu Usein ajatellaan elämän helpottuvan sitä mukaa kun lapset kasvavat. Omatoimisuus ja itsenäisyys tuovat kuitenkin mukanaan uusia huolia, jotka saattavat tulla yllätyksenä. Välillä iskee huoli turvallisuudesta, kun tytöt menevät tuolla omia menojaan. Tällaisia ei tarvinnut miettiä silloin kun heitä oli itse kuskaamassa paikasta toiseen. Heli ei suinkaan ole pelkojensa kanssa yksin, sillä noin joka kymmenes vantaalaisista vanhemmista kertoo kantavansa huolta lastensa turvallisuudesta. Heli on kuitenkin ymmärtänyt, että työnteosta ei tule mitään, jos koko ajan pelkää lasten puolesta. Täytyy vain luottaa siihen, että tytöillä on tervettä järkeä päässä ja ongelmatilanteissa käännytään heti aikuisen puoleen. Vanhemmuuskyselyyn vastanneista noin viisi prosenttia koki oman jaksamisen haasteelliseksi. Työn ja Pieni lepohetki antaa virtaa olla hyvä vanhempi, kertoo Heli Jylhä. SAKARI MANNINEN kodin yhteensovittaminen saattaa joskus pitää niin kiireisenä, ettei omaa hyvinvointia tule ajatelleeksi. Usein kuitenkin pieni oma lepohetki antaa uutta virtaa olla hyvä vanhempi. Uskon, että kun vanhemmat voivat hyvin, niin koko perhe voi hyvin. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät varmasti, että vanhempienkin täytyy välillä vähän levätä, Heli toteaa. Asiantuntijoina jutussa psykososiaalisten palveluiden verkostokoordinaattori Tejo de Bruijn ja neuvolatoiminnasta vastaava palvelupäällikkö Arja Ruponen. Vantaan perhepalveluissa haluttiin tietää tarkemmin, millaisia haasteita vantaalaiset vanhemmat kokevat ja kuinka vanhemmuutta tukevia palveluita pitäisi heidän mielestään kehittää. Keväällä 2013 toteutettiin sähköinen vanhemmuuskysely, johon vastasi 1030 henkilöä. Vastaajista 84 prosenttia oli naisia ja 16 prosenttia miehiä. Osa vastaajista osallistui lisäksi tilaisuuksiin, joissa keskusteltiin vanhempien tarpeista ja kokemuksista. 11 prosenttia vastanneista koki, ettei heidän sosiaalinen verkostonsa ole riittävän suuri tukemaan vanhemmuudessa. Taloudellisista paineista kertoi 8 prosenttia vastaajista. Lasten turvallisuudesta kantoi huolta 8 prosenttia vastanneista. Esille tuli kiusaamista sekä lapsiin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Lasten käytökseen liittyvistä oireista kertoi 5 prosenttia. Kyselyn mukaan äidit kokivat vanhemmuuden haasteet kaikilta osin jonkun verran kovempina kuin isät. Esimerkiksi ajan puutetta kokivat äideistä 48 prosenttia ja isistä 40 prosenttia. Vastaava ero löytyi koski myös nykyyhteiskunnan vaatimuksia. Myös huoli lasten turvallisuudesta oli enemmän äitien asia, sillä äideistä 9 prosenttia koko haasteeksi lasten turvallisuuden, mutta isistä vain yksi prosentti. SAKARI MANNINEN info Jokiniemen Metsänhoitajankujalle asumista Tontilla, ositteessa Metsänhoitajankuja 6, sijaitsee 1930-luvulla rakennettu assistenttien talo, joka on ollut Metsäntutkimuslaitoksen käytössä. Kaavamuutosalueelle suunnitellaan kahta uutta luhtitaloa, jotka sijoittuvat talon pohjois- ja eteläpuolelle. Tämän lisäksi assistenttien talo on tarkoitus kunnostaa asuinkäyttöön. Yhteensä asuntoja on tulossa 17-19 kappaletta. (nro 002200) Lisätietoja: Minna Koskinen, puh. (09) 839 23440 Koivuhakaan tuettua asumista Koisoniityn kaavamuutosalue sijaitsee Koisotiellä, Tikkurilan keskuspuiston, lumenkaatopaikan sekä Kylmäojan läheisyydessä. Tontilla sijaitsee käytöstä poistuneita asuin-, pienteollisuus- ja talousrakennuksia. Alueelle suunnitellaan tehostettua ja tuettua asumista noin 40:lle asukkaalle sekä tiloja asumispalveluille. Kerroskorkeus tullee enimmillään nousemaan neljään kerrokseen. Pysäköinti suunnitellaan maantasopysäköintinä. (nro 002193) Lisätietoja: Ritva Kotilainen, puh. (09) 8392 2335 PÄÄTÖKSENTEKO TULEE NÄYTÖLLESI Vantaan kaupunki aloittaa 7.10. kaupunginvaltuuston suorat nettilähetykset. Lähetys alkaa klo 17. Jatkossa kanavan tarjonta laajenee: nähtävillä on myös päätöksentekoa taustoittavia haastatteluja ja laajempia kokonaisuuksia. Seuraamme myös kaupungin kehittymistä ja tapahtumia. Klikkaa vantaa.fi/asukaslehti! Mikä lehdessä toimii, mistä haluaisit lukea lisää, mistä vähemmän? Liity lukijapaneelin jäseneksi osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti. Lähetämme lehteä koskevan kyselyn muutaman kerran vuodessa. Vastaaminen vie aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkintoja. Olethan huomannut, että myös asukaslehden juttuja voi lukea ja kommentoida samassa osoitteessa? Tutustu tarkemmin osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti. 2 3
VANTAAN KAUPUNKI Solmukohtia availlaan Ajoittain pahoin ruuhkautuvan Kehä III:n parannushankkeen toinen vaihe on käynnistymässä. Ruuhkautumista aiheuttavia solmukohtia avataan Lentoasemantien ja Porvoonväylän välillä. Työt alkoivat elokuussa ja jatkuvat vuoteen 2016. PERTTI RAAMI LIIKENNEVIRASTO Kehä III on merkittävä väylä pääkaupunkiseudulla, sillä sitä pitkin kulkevat henkilöliikenteen ohella niin Vuosaaren tavaraliikennevirrat kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenne. Kehä III:lla kulkee joka arkipäivä noin 65 000 ajoneuvoa. Vuoteen 2030 mennessä määrän on arvioitu kasvavan jopa 100 000 autoon vuorokaudessa. Liikennemäärään vaikuttaa esimerkiksi väylän varrella sijaitsevien maa-alueiden käytön kasvu. Kehä III:n suurin ongelma on päivittäiset ruuhkat. Ongelmakohtia ovat etenkin valo-ohjatut liittymät Lentoasemantien eritasoliittymässä sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteyskohdassa. Jatkuvasti ylikuormittuva kehätie rasittaa myös väylää ympäröiviä alueita, kun liikenne leviää rinnakkaisväylille. Jatkuu vuoteen 2016 Kehä III:n parannushankkeessa väylää uudistetaan liikenteen ruuhkien vähentämiseksi sekä väylän turvallisuuden parantamiseksi. Kolmivaiheisessa parantamishankkeessa on tällä hetkellä käynnissä toinen vaihe, joka jatkuu vuoteen 2016 saakka ja pitää sisällään parantamistoimenpiteitä välillä Lentoasemantie Porvoonväylä. Toinen vaihe on jaettu kahteen osaan: elokuussa alkaneeseen Lentoasemantien alueen urakkaan sekä ensi vuoden tammikuussa alkavaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän välisen alueen urakkaan. Eritasoliittymiä ja ajokaistoja ensimmäinen Lentoasemantien ja Kehä III:n risteykseen ja toinen Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteykseen. Uudet eritasoliittymät sujuvoittavat liikennettä, sillä eritasoliittymien rakentamisen myötä liikenne Lentoasemantien ja Kehä III:n sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien välillä pääsee kulkemaan pysähtymättä. Myös Pakkalan eritasoliittymässä tehdään ramppijärjestelyjä ja Kehä III:lle tehdään lisäkaista Tuusulanväylän ja Lentoasemantien välille. Lentoaseman alue on kehittynyt paljon. Se otetaan huomioon Kehä III:n parantamisessa esimerkiksi Lentoasemantien eteläosan ja Virkatien järjestelyjen, kuten paikalle rakennettavan kiertoliittymän kautta. Muutkin kuin henkilöautolla liikkuvat on huomioitu, sillä alueelle rakennetaan urakan yhteydessä uusia linja-autopysäkkejä ja kevyen liikenteen verkkoa täydennetään. Liikennevaloja pois Tammikuussa 2014 käynnistyy hankkeen toinen osa, jossa Kehä III:n liikenteen kulkua helpotetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän välillä. Tälle välille rakennetaan kolmannet kaistat, minkä lisäksi rakennetaan Kehä III:n ja Länsimäentien välinen eritasoliittymä. Kehä III:lta pääsee Porvoonväylälle tulevaisuudessa mahdollista ilman liikennevaloja. Urakassa rakennettava ramppi mahdollistaa sen, että nykyiset vasemmalle kääntyvien liikennevalot voidaan poistaa. Jatkossa Kehä III:lle jää liikennevaloja Porvoonväylän itäpuolella olevalle osuudelle, eli liikennevalot poistuvat E18- osuudelta. Länsimäentielle rakennetaan kiertoliittymä sekä uudet rampit Porvoonväylälle Helsingin suuntaan. Keskinopeus kasvaa Järjestelyjen myötä liikennevirrat pääsevät tulevaisuudessa kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta, mikä parantaa myös tien turvallisuutta. Ruuhka-ajan keskinopeuden on arvioitu töiden myötä kasvavan väylällä jopa 20 km/h, mikä on huomattava parannus nykyiseen verrattuna. Henkilöliikenteen ohella parannukset hyödyttävät kehittyvän Kehä III:n alueen elinkeinoelämää ja parantavat edellytyksiä lähiseudun kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Elokuussa alkanut perusparannus tuo helpotusta Lentoasemantien ja Kehä III:n liittymän ruuhkiin. Liikennettä ja työtä lentoaseman yhteyteen Hallitus päätti elokuun lopussa, että Finavian pääomaa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla. Yhtiön tarkoituksena on käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke. Hanke tukee Suomen kilpailukykyä ja luo uusia työpaikkoja sekä rakentamisaikana että investoinnin valmistuttua. Lentoliikenteen kasvu ruuhkauttaa lentoasemaa tulevina vuosina. Finavia ennustaa, että Helsinki- Vantaalla on 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Helsinki-Vantaan rooli johtavana vaihtolentoasemana on korostunut viime vuosina. Aiemmilla investoinneilla on mahdollistettu sujuvat vaihdot Aasian ja Euroopan välisillä reiteillä sekä kapasiteetin kasvu 15 miljoonaan matkustajaan. Tavoitteena on varmistaa, että Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä Ennustetaan, että Helsinki-Vantaalla on 20 miljoonaa matkustajaa 2020- luvun alkupuolella. säilyy jatkossakin, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen. Alkava Kehä III:n perusparantaminen Lentoasemantien liittymän alueella tukee Finavian hanketta. Suuri osa lentokentän maaliikenteestä kulkee sitä kautta. Kehä III:n ja Lentoasemantien sekä Tikkurilantien liittymien rakentaminen parantaa erityisesti Aviapolis-alueen liikenteen sujuvuutta. Alueella on paljon työpaikkoja, kauppaa ja asumista. Nykyisellään Kehä III ja sen liittymät ruuhkautuvat helposti. Liittymätyön yhteydessä tehdään kevyen liikenteen reittejä, jotka helpottavat kulkemista Kehäradan Aviapolis-asemalle, toteaa Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen. PIRJO KIVISTÖ Elokuussa käynnistyneessä Lentoasemantien alueen urakassa rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää, Ajantasaiset tiedot verkossa Rakennustyöt näkyvät Kehä III:n varrella alkusyksystä alkaen. Tarpeen vaatiessa nopeusrajoituksia alennetaan työmaiden kohdalla. Myös liikenteenpysäytykset ovat mahdollisia, mutta kaikki työt pyritään tekemään niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Urakka-alueella tulee olemaan myös työnaikaisia kiertotiejärjestelyitä. Ajoittaisista poikkeusjärjestelyistä huolimatta kulkuyhteyksistä esimerkiksi alueella olevien yritysten toimipaikoille sekä Jumbon kauppakeskukseen huolehditaan koko korjaustöiden ajan. Rakentamisen etenemistä ja sen vaikutuksia liikenteeseen voi seurata Liikenneviraston verkkosivuilta liikennevirasto.fi/keha3. Sivuille päivitetään säännöllisesti ajantasaiset tiedot esimerkiksi muuttuvista liikennejärjestelyistä. Kehä III:n ajoneuvomäärä nousee jopa 100 000 autoon vuorokaudessa. LIIKENNEVIRASTO 4 5
Keskustelu sujuu vahvalla yhteistyöllä NUORET VAIKUTTAJINA ASIAA NUORILTA NUORILLE Vanhempien ja kaupungin yhteistyö on saamassa virtaa ja uusia muotoja. Sivistystoimen säästöt ja kouluverkon tiivistäminen ovat keskustelun ytimessä. Jatkoa seuraa niin viestinnän kehittämisen kuin varhaiskasvatuksenkin tiimoilta. TERHI KARHUNIEMI Tavoitteenamme on avoimen ja rakentavan vuorovaikutuksen avulla edistää kodin ja koulun yhteistyötä sekä saada vanhempainyhdistysten ja vanhempien ääni kuuluviin. Tiedonkulun parantamiseksi olemme juuri valinneet hallituksestamme aluevastaavat, jotka toimivat yhteyshenkilöinä omilla alueillaan, kertoo VANVARY:n puheenjohtaja Mika Jokinen. Olemme iloisia siitä, että alueyhdistyksellä on toimivat yhteistyömuodot sivistystoimen johdon kanssa. Vanhempainverkostojen valtakunnallisissa tapaamisissa käytyjen keskustelujen perusteella Vantaan mallia voi pitää koko maan mittakaavassakin edistyksellisenä, toteaa varapuheenjohtaja Anssi Kuusela. Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen VANVARY ry:n ja ruotsinkielisen Hem och Skola r.f.:n hallitukset ja sivistystoimen johto tapasivat elokuussa. Tuolloin keskusteltiin erityisesti suomenkielisen perusopetuksen kouluverkosta ja säästötarpeista. Säästöehdotukset herättivät vilkasta keskustelua. Ymmärrämme kaupungin taloudellisen tilanteen. Meistäkin on parempi vaihtoehto säästää seinistä kuin opetuksesta. Mutta toisaalta ymmärrämme myös lakkautettavaksi esitettyjen koulujen väen tunteman tuskan, kiteyttää Mika Jokinen paikallaolijoiden tunnot. Perusopetus on kahlannut läpi koko kouluverkon ja etsinyt pieniäkin puroja säästöjen aikaansaamiseksi. Nyt säästösumma on sen verran suuri, että juustohöylän tie on loppuun kaluttu. Meidän on saatava aikaan rakenteellisia muutoksia, sillä ei ole kenenkään edun mukaista, että joka vuosi eletään epätietoisena siitä, että mistä nyt leikataan, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo toteaa. Tällä ratkaisulla tavoitellaan opetuksen laadun ja määrän turvaamista, ja muutokset on tarkoitus tehdä vaiheittain. Asukastilaisuuksissa väkeä sosiaalinen media mukana Säästösuunnitelmien tiimoilta järjestettiin kolme asukastilaisuutta. Huolta- Olemme FACEBOOKISSA ja NETISSÄ vantaa.fi/nuorisotilat Nuorisotiloilla viihdytään ja touhutaan yhdessä turvallisessa ympäristössä! Musiikkia, pelejä, retkiä, kokkaamista, kursseja, liikuntaa, kerhoja... Valtavasti toimintaa ja tekemistä 10 17-vuotiaille. Myös tietoa ja tukea. Vanhempia ja sivistystoimen väkeä yhteistyötä suunnittelemassa. TERVETULOA! Huoltajat ovat myös tervetulleita tutustumaan! Hakunila. Havukoski. Hiekkaharju 36 Kannisto Kannu. Kolohonka. Korso. Länsimäki Martinlaakso. Mikkola. Myyrmäki Arkki. Pakkala Wintti Pähkinärinne Nurkka. Tikkurila Tonttula ja Vernissa jat olivat organisoineet Hämeenkylässä mielenosoituksen, jossa oli mukana myös koululaisia. Hakunilassa lapset keräsivät nimiä adresseihin. Kaikissa tilaisuuksissa oli runsaasti väkeä ja kysymyksiä sekä kommentteja esitettiin paljon. Säästösuunnitelmista kerrottiin erilaisin tiedottein ja verkkosivuilla. Lausuntoja pyydettiin useilta tahoilta. Lausuntoja on lehden painoon mennessä tullut melkoinen määrä ja ne käydään huolella läpi ennen kuin asia viedään opetuslautakunnan päätettäväksi lokakuun puolivälissä. Tämän päivän sana on kuitenkin sosiaalinen media. Keskustelua eri foorumeilla käytiin runsaasti. Olimme mukana asukastilaisuuksissa ja myös Facebook-ryhmämme on avoin kaikille. Lausunnossamme muistutimme päättäjiä siitä, että laadukkaalla perusopetuksella luodaan tulevan talouskasvun ja hyvinvoinnin perusta. Oppilasmäärä kasvaa vuosittain, mistä syystä pidämme perusopetuksen säästötavoitetta liian ankarana. Lisäksi korostimme sitä, että tilankäytön tehostamista tulee toteuttaa hyvässä yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Esimerkiksi koulupäivien alkamis- ja päättymisaikojen rukkaaminen ei saisi kohtuuttomasti vaikeuttaa perheiden arkea ja lasten harrastamista, toteaa Mika Jokinen. Suunnitelmien esittely asukastilaisuuksissa ja suora yhteys kasvotusten on ensiarvoisen tärkeää, eikä sitä voi korvata pelkillä nettifoorumeilla, Kalo toteaa. Huoltajien tiukkoihin kysymyksiin olivat vastaamassa lisäksi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth sekä talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen. Tilaisuuksissa esitetyt kysymykset vastauksineen löytyvät osoitteesta http://vantaanperusopetus.blogspot.fi, jossa keskustelu on käynnissä edelleen. PERUSOPETUKSEN ESITYS SÄÄSTÖIKSI PÄHKINÄNKUORESSA: Tavoitteena 5 milj. euron säästö vuosina 2013 2016. Hevoshaan ja Tuomelan koulut lakkautetaan vuodesta 2016 alkaen, uusia oppilaita ei oteta vuodesta 2014 alkaen. Viertolan ja Kulomäen koulun paviljongeista luovutaan vuonna 2014 ja Kulomäen koulu liitetään osaksi Vierumäen koulua. Siirrytään osittaiseen vuorolukuun etenkin 5. 9. luokilla ja vähäisesti myös 3. 4. luokilla. MIKÄ VANVARY RY ON? VANVARY on Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys, joka toimii varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten hyväksi. Se toimii vantaalaisten vanhempainyhdistysten yhteistyöelimenä ja edistää vanhempien, koulun ja hallinnon välistä yhteistyötä. Yhteystiedot vantaan.vanhempainyhdistykset@ gmail.com www.vanvary.fi/ www.facebook.com/groups/ VANVARY Mika Jokinen, puheenjohtaja vanvary.mika.jokinen@gmail.com Aluevastaavat Itäinen alue: Heidi-Maria Kokkonen Koillinen alue: Bea Lemberg Läntinen alue: Anssi Kuusela TERHI KARHUNIEMI Täällä me pikkuvanhat poliitikot huudellaan, hoi! Idea omasta lehdestä on pyörinyt pitkään. Tässä sitä nyt ollaan, asukaslehden liitteenä! Tarkoituksena on kertoa nuorisovaltuustosta eli NuVasta ja kumota harhaluuloja siitä, että nuvalaisten vapaa-aika koostuu pelkästään päättäjien lobbaamisesta, kokouksista ja kauluspaitojen silittämisestä. Ei me olla verorahoilla pullaa ja kahvia mussuttavia pikkuvanhoja puvut päällä istuvia totisia nuoria, joiden elämään kuuluu vain politiikka ja koulu! ANNA MELLIN Nora Viljaniemi YSTÄVÄNI ovat nähneet kuinka iso juttu vaikuttaminen minulle on. He ovat nähneet kuinka pompin ilosta, kun päättäjät, toimittajat, opettajat ja muut aikuiset ovat taputtaneet selkääni. Toisaalta he ovat nähneet stressin ja aikataulujen tasapainottamisen. En usko, että he ajattelevat minun olevan pikkuvanha poliitikko, joka paapattaa kaupungin velkahuolista. EI me nuvalaiset oikeasti olla niin erikoisia ja erilaisia. Yhteiskunnalliset asiat vaan saattavat kuulua vähän enemmän mielenkiinnon kohteisiin. Istun kirjoittamassa tätä tekstiä huppari päällä, hiuk- set silmillä ja farkut jalassa, niin kuin kuka tahansa koulumme oppilas. NUORISOVALTUUSTON myötä olen päässyt matkustamaan ympäri Suomea. Olen saanut tutustua mahtaviin ihmisiin, joista on muodostunut minulle yhdenlainen perhe. Ihmiset näissä piireissä on ainutlaatuisia. Olen miettinyt, mikä yhdistää meidät vantaalaiset, espoolaiset, kuopiolaiset, porvoolaiset, pieksämäkeläiset, ylöjärveläiset, tuusulalaiset, porilaiset, oululaiset, järvenpääläiset jopa saksalaiset, afrikkalaiset ja englantilaiset. Meitä on oikeasti paljon! En ole löytänyt vielä ratkaisua kysymykseen. Nämä hen- Nuorisovaltuusto pitää nuorten puolia VANTAAN nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on vantaalaisten lasten ja nuorten edunvalvonta. Nuva seuraa nuoria koskevaa päätöksentekoa Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksissa. Tarkoituksena on jo valmisteluvaiheessa vaikuttaa siihen, että päätökset ovat nuorten kannalta toimivia. Tavoitteena on myös lisätä nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta erilaisten tapahtumien avulla. Vuosittain järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä nuoret pääsevät kertomaan mielipiteitään päättäjille. Nuva On The Rocks -musiikkitapahtuma puolestaan tarjoaa mahdollisuuden päästä oman bändin kanssa lavalle. Nuorisovaltuustovaalit järjestetään kahden vuoden välein syksyllä, ja jokaisella vantaalaisella 13 19-vuotiaalla nuorella on äänestysoikeus. Vaaleilla valitaan kolmekymmentä nuorta: kaksikymmentä varsinaista jäsentä ja kymmenen varajäsentä. Vantaan Nuorisovaltuusto NUVAVANTAA Valvoo lasten ja nuorten etuja Läsnäolo- ja puheoikeus Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksissa Edustajia kuudessa lautakunnassa: kaupunkisuunnittelu-, opetus-, sosiaali- ja terveys-, ympäristö-, tekninen ja vapaa-ajan lautakunta Valtuutetut käyvät myös aluetoimikuntien kokouksissa pari kertaa kuussa Omat kokoukset kerran kuussa Ensimmäinen oman strategian laatinut nuorisovaltuusto Kolme omaa toimikuntaa: yhteistyötiimi sekä projekti- ja tiedotustoimikunnat NUORET Tämä on meidän yhteinen juttu! kilöt eivät kuitenkaan ole minulle yhdentekeviä, vaan haluan pitää heistä kiinni. Syvällistä, heh. Mutta niin se vain on. JOS olet kiinnostunut kirjoittamaan, johtamaan, tutustumaan miten kaupunkimme toimii, järjestämään tapahtumia, vetämään koulukäyntejä, suunnittelemaan erilaisia tapaamisia ja muuta, asetu ehdolle vaaleihin. Vantaan nuorisovaltuustoon mukaan lähteminen oli elämäni parhaimpia päätöksiä. Älä missaa tätä mahdollisuutta! NORA VILJANIEMI VANTAAN NUORISOVALTUUSTON SIHTEERI 2012 2013 NUVA RY PAIKALLISTEN NUORISOVALTUUSTOJEN TUKENA info Vuonna 1998 perustettu Suomen nuorisovaltuustojen liitto toimii nuorisovaltuustojen tukena Tehtävänä järjestää koulutusta, tehdä keskustelunaloituksia ja ajaa nuorisovaltuustojen asiaa kansallisella tasolla Kuluvan vuoden yksi tärkeimmistä aiheista on ollut kuntauudistus ja sen vaikutukset nuorisovaltuustoihin Ylin päättävä elin on liittokokous, jossa linjataan tulevan vuoden painopisteet ja nimetään hallitus 6 7
NUORET VAIKUTTAJINA ASIAA NUORILTA NUORILLE NUORET VAIKUTTAJINA ASIAA NUORILTA NUORILLE Lisää valinnanvapautta, kiitos! Faisa Kahiye, Jessiina Nurmela ja Ville Heikkinen pohtivat kouluviihtyvyyttä. Joskus opiskelu ei kerta kaikkiaan vaan nappaa. Elämäntilanne voi olla vaikea, kouluruoka ei maistu tai opettajat opettavat ja kysyvät ihan vääriä asioita. Faisa Kahiyen mielestä asiat eivät ole kuitenkaan ihan niin huonosti kuin voisi luulla. Kaikilla maailman nuorilla ei ole mahdollisuutta ilmaiseen opiskeluun, mutta suomalaisilla on. Hänen mielestään nuorten pitäisi arvostaa sitä. Peruskoulun ideana oli luoda Suomeen koulu, joka antaisi kaikille lapsille samanlaiset mahdollisuudet opiskeluun. Jotkut eivät pääse opiskelemaan lainkaan. Koulu on meitä varten, eikö meidän pitäisi olla kiitollisia siitä? Faisa kysyy. Faisalle koulu tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen. Nuorten pitäisi miettiä mitä he haluavat tulevaisuudessa; hienon kämpän, ulkomaanmatkan, oman auton, vai jopa leppoisan, viihtyisän ja hyväpalkkaisen työn. Hyvin suoritetut opinnot antavat mahdollisuudet vaikka mihin! Ilmaisutaidosta energiaa kouluun Jessiina Nurmela on aktiivinen ilmaisutaidon harrastaja. Hänen mukaansa yksi tapa saada koulusta kiinnostavampi, olisi lisätä ilmaisutaidon opetus pakolliseksi peruskoulun taideaineeksi. Ilmaisutaidon tunneilta tarttuu mukaan osallistumisen meininki. Ei ole niinkään väliä miten teet, kunhan teet. Tämä auttaa kiinnostumaan myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, Jessiina toteaa. Ilmaisutaito tuo Jessiinan mielestä paljon hyviä asioita. Esiintyminen ja näytteleminen eivät ole ilmaisutaidon pääpointteja, vaan osa sitä. Oppilaat oppisivat kohtaamaan itsensä ja toisensa paremmin, parantaisivat ryhmätyötaitojaan ja saisivat esiintymisvarmuutta ja kokemusta. Ilmaisutaidon oppitunneilla ryhmähenkikin paranee, eikä ujojen tarvitse pelätä joutuvansa kylmiltään esiintymään. Peruskoulusta juuri valmistuneella voisi olla hallussaan perusryhmätyötaidot. Jo tuntikin ilmaisutaitoa viikossa tekisi ihmeitä, Jessiina pohtii. Valinnanvapaus lisäisi opiskelumotivaatiota Onko lukion yleissivistävyys ajanut aikansa ohi, miettii Ville Heikkinen. Osa pakollisista lukion kursseista vaikuttaa turhilta, kun syvennytään liian pikkutarkkoihin asioihin opiskelijan tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi meioosin vähennysjaon prosessin ymmärtäminen ja piirtäminen liittyy aika vähän Ei ole niinkään väliä miten teet, kunhan teet. monien työuriin. Nuoret ovat kiinnostuneet eri asioista: osa luonnontieteellisistä ja osa yhteiskunnallisista aineista. Onko järkeä pakottaa opiskelijaa opiskelemaan asioita, jotka eivät kiinnosta? Valinnanvapaus voisi lisätä nuorten hyvinvointia. Keskittymällä oleelliseen nuorten ajankäyttö parantuisi ja opiskelun mielekkyys kasvaisi. Uskon, että moni nuori kävisi enemmän syventäviä ja soveltavia kursseja, kun heillä olisi enemmän aikaa, ja asia kiinnostaisi heitä. Kouluyhteisökin parantuisi. Opiskelijat olisivat jo asiantuntijoita lähtiessään valkolakki päässä maailmalle, mikä antaisi heille lisäresursseja jatko-opiskeluun. Villellä on myös käytännön ehdotus asian hoitamiseksi: yleissivistävät opinnot voisi yhdistää yleissivistäviksi kursseiksi, jotka sisältäisivät ainoastaan sivistyksen kannalta oleellisia asioita. Ulkopuolelle jääneisiin asioihin siis syvennyttäisiin myöhemmin niiden opiskelijoiden keskuudessa, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. Valinnaisuus kannustaisi lukiolaisia ottamaan vastuuta opinnoistaan, Ville miettii. Kiinnostuitko? Nuorisovaltuustossa pääset vaikuttamaan ja saamaan äänesi kuuluviin. Katso lisää vantaa.fi/nuorisovaltuusto. AUKEAMAN KUVAT TIINA KUJALA, TERHI KARHUNIEMI, NUORISOVALTUUSTO JA VANTAAN KAUPUNKI Faisa Kahiye (ylhäällä), Jessiina Nurmela ja Ville Heikkinen LAPSET JA NUORET ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Kiinnostaako sinua oman mielipiteesi kertominen sinulle tärkeistä asioista? Kiinnostaako sinua vaikuttaa? Tule mukaan nuorisovaltuustoon! Marraskuussa valitaan uusi nuorisovaltuusto vuosille 2014 2015. Vuosina 1995 2000 syntyneet vantaalaiset nuoret voivat asettua ehdolle vaaleihin. Ehdokashakemus ja muuta tietoa www.vantaa.fi/nuorisovaltuusto Ainoa poika kokemus MILTÄ tuntuu olla ainoa poika koko luokalla? Jännityksestä, odotuksista ja kokemuksista kertoo Nikolaos Giakoumis. Ammattikoulun ensimmäisenä päivänä astuin muiden kulttuurialan opiskelijoiden kanssa liikuntasaliin. Opettajat pyysivät meitä etsimään välineen, joka olisi tarpeellinen opiskeluissa. Astuin ensimmäisten joukossa salin keskellä olevan tavarakasan viereen ja etsin käsiini hiusharjan. Jännitys salissa oli käsin kosketeltavaa. Itseäni jännitti paljon se, että olisin mahdollisesti luokkamme ainoa poika. Kun viimeisetkin opiskelijat alkoivat olla oikeissa kulmissa, huomasin olevani ainoa poika luokallani. Onneksi minulla oli kuitenkin kaksi tuttua luokalla, joten en ollut aivan yksin. Jännitys seuraavasta kolmesta vuodesta kasvoi entisestään. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin saavani huomiota. Ensimmäiset päivät olivat todella hiljaisia. Pikkuhiljaa luokkahenki alkoi kuitenkin kehittyä, ja samanhenkiset henkilöt hakeutuivat toistensa seuraan. Aloin huomata, että luokkalaiseni olivat luotettavia ja hauskoja. Yleisenä tiedustelunaiheena oli, että miksi olin valinnut hiusalan. Perustelin, ja perustelen sitä vieläkin sillä, että hiusala aidosti kiinnostaa minua. Lisäksi suvussani on paljon partureita ja kampaajia. Minua jännitti eniten ulkopuoliseksi jääminen. Pelkäsin, että poikaan suhtauduttaisiin luokalla kielteisesti, ja etten pääsisi mukaan tyttöjen keskusteluihin. Vuosikurssin alusta asti pyrin olemaan mahdollisimman avoin tarkoituksenani olla oma itseni. Ulkopuoliseksi jäämisen pelko kaikkosi hyvin nopeasti heti, kun huumori ja jutut alkoivat lyödä yhteen. Isoin miinuspuoli luokassa täynnä tyttöjä on se, kuinka vähän he syövät minuun verrattuna. Ruokailu käy minulta usein hyvin kiireisesti. Onneksi he usein odottavat, pitävät seuraa ja lähtevät vasta, kun olen syönyt. Tulevaisuuden suunnitelmani ovat suhteellisen selvät, ja olen todella tyytyväinen opettajiini ja opiskelukavereihini. 8 9
Metsä ei maistu puulta luontokerhoissa tärkeä osa elämää kuin nuorisovaltuusto. LIIKUNTAKÄRPÄNEN puri jo lapsena: salibandy ja jalkapallo iltapäiväkerhossa poikien kanssa, siskon kanssa balettia, voimistelua ja ratsastusta, talvisin hiihtoa ja laskettelua ja osanottoa koulun pesis-, sähly- ja jalkapallojoukkueisiin. kolmet koulun aamutreenit, sekä viidet kuudet omat harjoitukset. Kilpailuja on läpi vuoden ja kausi huipentuu yleensä talvella tai kesällä järjestettäviin SM-kilpailuihin, Saara kertoo. Urheilussa koukuttavat sekä ihmiset että hyvänolon tunne, jonka liikunnasta saa. Olen päässyt tutustumaan ihaniin ihmisiin sekä osallistumaan kilpailuihin ja leireille ulkomailla. Urheilusta tulee mahtava fiilis, kun ylittää itsensä ja saavuttaa jotain mahtavaa Kun urheilemisesta saa elämäntavan, sitä ei vaan voi lopettaa. TULEVAISUUDESSA Saara aikoo jatkaa elämää urheilun parissa, mahdollisesti jopa työskennellen alalla, jossa pääsisi kannustamaan muita urheilemaan. Riittää häneltä kannustuksen sana jo nyt. Kaikennäköinen lenkkeily, kuntosalilla käyminen, ryhmäliikuntatunneille lähteminen, joogaaminen ja pilates on hyvä aloitus. Siinä huomaa miten kroppa ja mieli nauttivat liikkumisesta. Sitten kotona voi hyvällä omatunnolla syödä hieman herkkujakin! Saara Lindbohm Kouluharrastaminen ei kuitenkaan riittänyt, vaan Saara halusi keskittyä treenaamiseen tiiviimmin. Ensimmäisellä luokalla aloitettu uimahyppyharrastus johti kilpauintiin. Olen harrastanut kilpauintia viisi vuotta. Opiskelen Mäkelänrinteen urheilulukiossa, jossa saan kursseja harjoittelusta. Viikossa minulla on NUORISOVALTUUSTOSSA voit päästä vaikkapa kirjoittamaan monen muun ohessa. Asetu ehdolle ja tule mukaan toimintaan! Some on tullut jäädäkseen SOSIAALINEN media on iso osa nuorten jokapäiväistä elämää, kertoo Alvar Havia. Facebook, Twitter, Tumblr, Google+, Instagram. Sosiaalisessa mediassa voi pitää yhteyttä helposti ystäviin, sukulaisiin, harrastus- ja koulukavereihin. Esimerkiksi Facebookissa on kuitenkin runsaasti sovelluksia, pelejä ja sivuja, joihin voi jäädä tuntikausiksi kiinni. NUORET Tämä on meidän yhteinen juttu! VAIKUTTAJA-PÄIVÄ on Vantaalla vuosittain järjestettävä tapahtuma lapsille ja nuorille, jossa myös nuvalaiset ovat mukana muun muassa järjestelyissä, juontajina, ryhmätöissä. Ensimmäinen Vaikuttaja-päivä järjestettiin Vantaalla keväällä 2008. Vaikuttaja-päivän tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lisää tietoa Vaikuttaja-päivästä, muun muassa tehdyt aloitteet ja niihin saadut vastaukset www.vantaa.fi/vaikuttaja-paiva ROMANEITA on maailmassa noin 20 miljoonaa, Euroopassa 10 miljoonaa ja Suomessa 10 000. Romanit ovat perinteisesti olleet valtaväestöä huonommassa asemassa. Heitä on vainottu ja vainotaan useissa paikoissa edelleen. 1900-luvulla romanit joutuivat uuden ongelman eteen, kun heidän vanhat elinkeinonsa ja kiertelevä elämäntyylinsä eivät niveltyneet yhteiskuntaan. Nykyään romanit esimerkiksi Suomessa ovat siirtyneet valtaväestön tapaiseen paikallaan asumiseen. Romaneista käytetään montaa nimitystä. Omilla kielillään rom ja sinto, englanniksi gipsy tai gypsy, joka tulee sanasta Egyptian. Ennen vanhaan luultiin romanien tulleen Egyptistä. Romanit ovat kuitenkin kotoisin Intiasta, ja romanikieli kuuluu samaan kieliryhmään kuin urdu, hindi, sanskrit ja gudžarati. Romaneista käytetään puhekielisessä myös sanaa mustalainen. Sitä pidetään kuitenkin usein halventavana, varsinkin muiden kuin romanien keskuudessa. Suomen romanit nimittävät itseään usein tummiksi, sekä kaaleiksi mustaa tai tummaa tarkoittavan sanan mukaan. Useimmat hyväksyvät myös sanan mustalainen, kun sitä käytetään asiallisesti. Romaneja kutsuttiin Suomessa aiemmin myös tattareiksi ja mustiksi tataareiksi, kun heidän luultiin olevan peräisin Itä-Euroopasta. Romania yhdistetään joskus virheellisesti romaneihin, vaikka nimien yhdenkaltaisuus on sattumaa. Romaniassa kuitenkin on eniten romaneja Euroopassa. Romaneilla on myös oma lippu ja laulu. Lipussa ratas kuvaa romaneille ominaista vaeltelua entisaikoina. Romaniyhteisön laulu on Gelem Gelem, eli Kuljin Kuljin. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/romanit 10 K aupunkiympäristössä kokemukset ja elämykset ulkoilusta ja luonnosta saattavat jäädä kovin vähäisiksi. Varhaiskasvatuksen luontokerhot tarjoavat luontoelämyksiä alle kouluikäisille lapsille, jotka eivät ole kokopäivähoidossa. Luontoon tutustutaan myös erilaisissa sääolosuhteissa, joten varustautuminen tapahtuu kelien mukaan. Kerhojen varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat innostuneita ulkoilma- ja luontoihmisiä. Kerhoilla on tukikohta, josta lähdetään ja johon palataan. Toimintavuoden aikana vapautuvia kerhopaikkoja voi hakea ympäri vuoden. Lisätietoja luontokerhoista ja muista kerhoista: Opetus ja kasvatus > Päivähoito > Varhaiskasvatuksen kerhot. Romanit RONI NYMAN NUORET VAIKUTTAJINA ASIAA NUORILTA NUORILLE HANNELE PARVIAINEN Koonti: asukaslehden toimitus Toimitustyössä mukana Vantaan nuorisovaltuuston tiedotustoimikunta, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Ali Salloum sekä Kati Mikkonen Varhaiskasvatuksessa on mistä valita Kiipeilypuussa maisemia tähystävät Mira Muurahainen, Pilvi Pihlaja ja Fanny Fasaani. Peruskoulun päättäneet etusijalla syksyn yhteishaussa Syksyn yhteishaussa 25.9. 4.10. voi hakea tammikuussa 2014 alkavaan ammatilliseen koulutukseen. Vantaan ammattiopisto Variassa sekä muualla pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti opiskelupaikkoja! Kaikki ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevat saavat kahdeksan lisäpistettä. Jos olet päättänyt peruskoulun tänä vuonna tai suorittanut esimerkiksi kymppiluokan tai ammattistartin, saat nyt lisäksi kuusi valintapistettä. Syksyn yhteishaku tehdään uudessa palvelussa osoitteessa www.opintopolku.fi. Palvelusta löytyy tietoa tutkinnoista ja ammateista, jotka löytyvät sanahaun kautta. Koulutuksia voi kerätä omalle muistilistalle. Variaan voi syksyllä hakea opis- Hae opiskelemaan! kelemaan autoalan, hotelli-, ravintola- ja catering-alan, kone- ja metallialan, logistiikan, rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoihin. Käy tutustumassa tarjontaan: varia.fi! Reppupuun takana majaa rakentavat Lukas Leppäkerttu ja Jesper Joutsen JAAKKO TURPEINEN Osallistu nimikilpailuun ja voita elokuvalippuja Lasten oma kulttuuriohjelmisto on perinteisesti koottu Kulttuurisäpinätesitteeseen. Esite on uudistumassa ja se saa myös uuden nimen. Minkä nimen sinä antaisit lasten kulttuuriohjelmistolle? Kilpailuaika on 22.9. 31.10.2013. Kerro ideasi ja lähetä sähköpostia otsikolla Ideakilpailu osoitteeseen taidetalo.pessi@vantaa.fi. Voittaja saa 10 kpl Finnkinon elokuvalippuja. Uusi nimi julkistetaan Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Raatina toimii kulttuuripalveluiden johtoryhmä ja lastenkulttuuriyksikkö. Lasten ja nuorten Kulttuurisäpinät Kulturkarusellen syksy hösten 2013 Tämän syksyn esite netissä: vantaa.fi > Kulttuuri > Lapset ja nuoret > Ohjelmisto 2013. MERVI TALONEN Kotihoidon tukea maksetaan alle Palvelu on maksullista. 3-vuotiaan lapsen hoidosta, kun lap- vantaa.fi > Lapsiperheille > Lapsi kosi ei ole kunnan järjestämässä tai tu- tona. kemassa päivähoidossa. Vantaa-lisää maksetaan perheen nuorimmalle alle JARMO LOUNASSALO 1,5-vuotiaalle lapselle. Avoimissa päiväkodeissa ja asukaspuistoissa voi tutustua toisiin lapsiin ja huoltajiin sekä osallistua yhteisiin laulu-, leikki-, musiikki- ja liikuntatuokioihin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa on tarjolla kotona oleville 2,5 5-vuotiaille lapsille 2 3 tuntia päivässä tai 2 3 päivänä viikossa. Kerhot ovat maksullisia. Huoltajat voivat varata alle kouluikäisille lapsille (10 kk 6 v.) hoitopaikan lasten hoitoapupalvelupisteestä esimerkiksi asioiden hoitamisen ajaksi. Lapsi voi saada hoitoa osa- tai kokopäiväisesti enintään neljä kertaa kuukaudessa. Digitointia ja kitaransoittoa kirjaston syksyssä Kirjasto auttaa säilyttämään elämän Laitteita käytetään itsepalveluperitärkeitä muistoja. Tikkurilan kirjaston aatteella. Henkilökunta opastaa alkuun. upouudessa digitointipiskäyttö on maksutonta. teessä on kaikkien käytetlaitteille voi varata ajan Muuta tävissä laitteita, joilla tiedot numerosta 09 8392 3583. voi siirtää vanhasta tallenkitaransoiton alkuun videosi diginusmuodosta uuteen. pääsee helposti, kun otat muotoon! Voit siirtää VHS-kasetin käteesi Kokeilupisteen sisältöä DVD:lle, LP-levyt kitaran ja seuraat opetuscd:lle tai muistitikulle, ohjelmaa. Treenaa vaikka muuttaa C-kasetit mp3-muotoon ilmakitaran maailmanmestaruuskisoisekä muuttaa valokuvat, diat ja nega- hin! Kaverit voivat lojua musaosaston tiivit tiedostoiksi (ei kuvankäsittelyoh- mukavalla sohvalla ja toimia harjoitusjelmistoa). Digitointipisteessä on myös yleisönä. A3-skanneri. MINNA SAASTAMOINEN 11 HANNELE PARVIAINEN Saara Lindbohmille urheilu on yhtä Vaikuttaja-päivä nan metsäkerhossa retkeillään ja tutustutaan luonnon ihmeisiin. HANNELE PARVIAINEN Urheilu vie mennessään Ylästössä Ollaksen luontokerhossa ja Ruskeasan- HANNELE PARVIAINEN NUORET VAIKUTTAJINA ASIAA NUORILTA NUORILLE
Pähkinärinteestä löytyi yli 30 kotia On päivä uudessa asunnossa. Käytävillä tuoksuu tuore maali. Muuttolaatikot on purettu, nyt voi huokaista helpotuksesta: Mulla on koti! TUULIA HALTTUNEN Pähkinärinteentielle valmistui loppukeväästä 33 asuntoa, jotka on tarkoitettu täysi-ikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Suurin osa kodeista sai asujan heti toukokuun alussa ja loputkin asunnoista asutettiin kesäkuussa. Asumisessa tähdätään päihteettömyyteen eikä päihteitä saa talossa käyttää. Päihdekuntoutuja Antti oli yksi uuden kodin laittajista. Antti oli viime vuonna päihdekuntoutuksessa, mutta joutui sen jälkeen monen muun tavoin elämään pitkään asunnottomana. Moni vielä totuttelee siihen ajatukseen, että on oikeasti oma koti että voi vaan nauttia omasta rauhasta, asumispalveluyksikön vastaava ohjaaja Soile Forsman kertoo. Vastaavan ohjaajan lisäksi talossa työskentelee muuta kuntoutushenkilökuntaa, joka auttaa asukkaita arjen sujumisessa. Yhdessä vahvemmaksi SAKARI MANNINEN Onko taloutesi ylikuumentunut? Asiantuntijan vinkeillä kohti tasapainoa MARKKU LAPPALAINEN Asumisyksikköä ei ole eristetty muusta asutuksesta, mikä tukee mahdollisuutta elää tavallista arkea. Runsaat ulkoilumahdollisuudet ja muutenkin kiva alue edistävät päihteettömyyttä, Antti sanoo. Mielenterveyskuntoutuja Asta pitää taloa rauhallisena. Naapurit tuntuvat mukavalta porukalta, Asta kertoo. Asta kiittelee osaavaa henkilökuntaa, jonka kanssa pääsee juttusille aina tarvittaessa. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa talon asioihin. Mahdolliset ongelmat käydään porukalla läpi ja mietitään, miten ne voidaan ratkaista ja välttää tulevaisuudessa, Forsman selittää. Asukkaat saadaan näin sitoutettua noudattamaan yhdessä määriteltyjä pelisääntöjä. Antista kuntoutuksen kannalta onkin tärkeää suunnitella ja tehdä asioita yhdessä. Apua Antti taas kaipaisi muilta asukkailta päihteettömän elämäntavan noudattamiseen vertaistuki kun on kaikki kaikessa. Tikkurilan, Hakunilan ja Länsimäen terveysasemilla on nyt mahdollisuus varata sähköisesti vastaanotto- tai puhelinaika lääkäreille, sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Palvelu on tarkoitettu kiireettömien asioiden hoitoon. Henkilöt, joilla on nimetty omalääkäri, saavat ajanvarauspalvelun käyttöönsä automaattisesti. Muut terveysaseman asiakkaat pääsevät sähköisen ajanvarauksen piiriin, kun he ottavat terveysasemalle yhteyttä puhelimitse tai sopivat asiasta terveysasemalla, kertoo apulaisylilääkäri Marko Raina Länsimäen terveysasemalta. Aikoja voi varata lääkärille, terveydenhoitajalle, diabeteshoitajalle, sairaanhoitajalle sekä perhesuunnittelun terveydenhoitajille. Toistaiseksi sähköisessä ajanvarauksessa on saatavilla vain osa kaikista vastaanottoajoista. Jos ajanvaraus ei onnistu sähköisesti, kannattaa ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen. Pähkinärinteessä asunnottomat saavat uuden alun. Haluaisin mielelläni auttaa muita asukkaita ruoanlaitossa, intohimoinen kokkaaja kertoo. Lintukotoa luomassa Talon pihalla ei näy roskia tai tupakantumppeja, sillä asukkaat ovat ottaneet pihan siisteyden asiakseen. Kesällä pihalle istutettiin kukkia ja yrttejä, ja miljöötä pyritään saamaan koko ajan kotoisammaksi. Vuoden päästä tämä on ympäristönsä kaunein piha, Forsman ennustaa. Viihtyisällä pihapiirillä pyritään turvaamaan alueen rauhallisuus. Forsman kertoo, että alueen yrityksiin ja asukkaisiin ollaan luomassa avoimia ja luottamukselli- sia välejä; syksyllä pidetään esimerkiksi avoimien ovien päivä. Tukiasumisella halutaan antaa hyvät eväät tulevaisuuteen. Astan haaveissa on vakituinen työ ja tavallinen perhe-elämä. Mutta sitä varten tarvitsen tukea ja kuntoutusta, Asta pohtii. Antille on sytynyt unelma muusikon urasta, vaikka hänellä se oma asunto ja pärjääminen itsenäisesti ovat seuraavana toivelistalla. Jossain vaiheessa on opeteltava lentämään, Antti tuumaa. Nyt on kuitenkin keskityttävä tähän hetkeen, jotta siivet kantaisivat tulevaisuudessa. Asukkaiden nimet on muutettu. Terveysasemien sähköinen ajanvaraus laajenee VANTAAN KAUPUNKI Kuinka varaat ajan sähköisesti Palveluun kirjautuessa tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai poliisilta saatava maksullinen sähköinen henkilökortti ja kortinlukija. Sähköinen asiointi aloitetaan kirjautumalla verkkopankin tai sähköisen henkilökortin tunnuksilla verkkopalveluun osoitteessa vantaa.fi/eterveyspalvelut Ajanvarauspalvelun Käynnin syy -kenttään laitetaan lyhyt kuvaus käynnin tai puhelinajan syystä, jotta lääkäri tai hoitaja voi varautua ja tutustua tilanteeseesi etukäteen. Jos vastaanotolla tarvitaan etukäteen otettuja laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia tai toisesta hoitoyksiköstä tilattavia sairauskertomuksia, varataan aika puhelimitse tai käymällä terveysasemalla. Tällaisia vastaanottoja ovat verenpaine- tai sepelvaltimotaudin ja diabeteksen määräaikaistarkastukset. TEKSTI VAPPU VIENAMO Huolellisella taloudenpidolla voi sekä säästää rahaa että välttää ikävät tilanteet. 1Omaa rahankäyttöä voi suunnitella. Seuraamalla tulojasi ja menojasi kuukauden ajan huomaat, minkä verran rahaa mihinkin kuluu. Voit tehdä yllättäviä havaintoja. Oman tilin liikennettä on helppo seurata verkkopankissa. 2Vertaile puhelinliittymiä tai tee puhelinoperaattorin kanssa saldosopimus. Näin puhelinlasku ei pääse yllättämään. Suoramarkkinoinnin voi kieltää soittamalla numeroon 0600 13404. 3Jos taloudellinen tilanteesi muuttuu, maksa laskut tärkeysjärjestyksessä. Vuokra ensimmäisenä, sillä häädön sattuessa kohdalle voi vanha vuokravelka haitata uuden asunnon saantia. Myös pienet laskut ja velat kannattaa hoitaa ennen suuria, koska perinnässä niistä aiheutuu suhteellisesti enemmän lisäkustannuksia. 4Älä osta velaksi. Jos sinulla ei ole varaa johonkin hankintaan, turvallisinta on odottaa aikaa, jona maksaminen ei jää epävarmalle pohjalle. 5Älä maksa vanhaa velkaa uudella velalla. Maksamatta jääneen pikavipin viivästyskorko voi pahimmillaan olla puolet lainan määrästä. Talous- ja velkaneuvonnan palveluesimies Risto Salminen tuntee kotien haasteet. Jos tilanne kuitenkin käy täysin ylivoimaiseksi: 1Ota yhteyttä velkojaan ja neuvottele uusi maksuaikataulu laskujen tai lainan maksamiseen. Voit pyytää pitkäaikaisempaa maksusuunnitelmaa ja viivästyskorkojen jäädyttämistä. 2Joskus on mahdollista yhdistää useita velkoja yhdeksi lainaksi. Tällöin voit maksaa velat pois kertasuorituksena esimerkiksi pankkilainalla tai rahoitusyhtiön kuluttajaluotolla. 3Kun olet jo kokeillut kaikkea, varaa aika velkaneuvojalle. Maksuton palvelu tarjoaa muun muassa oikeudellista apua velkojien kanssa neuvottelemiseen. Lähteet: Kuluttajavirasto ja Risto Salminen Lisää vinkkejä vantaa.fi/taloudenhallinta. Nuori, kokeile budjettilaskuria jeesi.info/ itsenaistyvan-opas HEIDI SALMINEN Koutsi avuksi työnhakuun Länsivantaalaisten työllisyyspalvelut paranivat, kun Koutsi avasi ovensa osoitteessa Tuupakantie 4. Koutsin lisäksi myös Vantaan Valo Korsossa auttaa yli 25-vuotiaita työnhaussa. Kyytiin pääsee esimerkiksi TE-toimiston kautta. Koutsissa saat tukea työ- tai koulutuspaikan etsintään ja skarppaat työnhakutaitojasi. Suoritettavissasi on myös hygienia-, työ-, turvallisuusja tulityökortti. Vantaan Valossa tutustut työkokeilun kautta aloihin, jotka työllistävät hyvin. Tarjolla on niin myyntiä ja markkinointia kuin kiinteistöhuoltoa, laitoshuoltoa ja tekstiilityötäkin. Valo toimii osoitteessa Minkkitie 8. Nuori, putositko tyhjän päälle? Loppuivatko työt kuin seinään? Osoittautuiko kouluvalintasi vääräksi? Jos et tiedä mitä sinun seuraavaksi kannattaisi tehdä, kysy neuvoa Petrasta. Petra tarjoaa apua 17 24-vuotiaille työttömille vantaalaisille. Ota yhteyttä, jos haluat potkua työnhakuun tai uravalintasi miettimiseen. Avullamme sinun on helpompi löytää myös uusi opiskelupaikka ja saada tietoa eri tukimuodoista. Petra löytyy Tikkurilasta, osoitteesta Vernissakatu 8 C. www.vantaa.fi/petra. Uusi kohtaamispaikka Myyrmäessä R3 Action! Nuorten aktivoiva toimintakeskus on avoin kaikille 18 29-vuotiaille vantaalaisille. Voit tavata kavereita, lukea lehtiä, pelata pelejä ja käydä netissä. Saat apua viranomaisten kanssa asioimiseen ja elämänhallintaan. Voit myös osallistua vapaaehtoistyöhön. Avoinna maanantaista tiistaihin kello 10 18, torstaisin kello 12 18 ja perjantaista lauantaihin kello 13 21 osoitteessa Vaskivuorentie 25. SIVUN TEKSTIT KATJA SAVOPIRTTI, ANNA ESKOLA JA HEIDI SALMINEN 12 13
Avoin data avaa mullistavia mahdollisuuksia Nya former för samarbetet mellan hem och skola TEKSTI FELIX SIIVONEN Helsingin seutua koskevia julkisia tietoaineistoja on avattu ja tarjottu kenen tahansa maksutta hyödynnettäväksi Helsinki Region Infoshare -hankkeen myötä. Pääkaupunkiseudun kaupungit käynnistivät HRI-hankkeen pari vuotta sitten. Julkinen tieto, taloudellinen, väestöllinen tai paikkatietoa sisältävä data, on verovaroin tuotettua. Kuntalaiset ovat oikeutettuja saamaan tietoa itselleen, sanoo HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahti. HRI ei itse tuota tai ylläpidä tietoaineistoja, vaan auttaa virastoja sekä jakaa aineistot verkossa. Data helposti saataville HRI:n näkyvä muoto on nettipalvelu, jonne kerätään Helsingin seutua koskevaa tietoa. Kaikki materiaali on ilmaista ja vapaasti kenen tahansa katseltavissa ja hyödynnettävissä. HRI:n kautta jaettava tieto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia. Aktiivisten kehittäjien ja yritysten käsissä julkinen tieto jalostuu uusiksi palveluiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Tavalliselle kansalaiselle tietovarantoja hyödyntävät palvelut merkitsevät sujuvampaa arkea ja asiointia, yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, julkishallinnolle tehostamista. Hallinto voi itsekin helpommin hahmottaa, minkälaista tietoa tuotetaan ja voisiko sitä tehostaa ja mahdollisia päällekkäisyyksiä välttää. Toiseksi päätöksenteon läpinäkyvyys kansalaisen näkökulmasta paranee huomattavasti, Lahti sanoo. Datan avaaminen on yksinkertaista: Liikenne tuottaa reilun viidenneksen pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä henkilöautojen osuus on yli puolet. Pääkaupunkiseudulla useimmat autolla ajetut matkat ovat alla viiden kilometrin pituisia, joten sen matkan voi kulkea toisinkin: joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Joukkoliikennettä voi testata vaikkapa Auton vapaapäivänä sunnuntaina 22. syyskuuta, jota on vietetty jo vuodesta 2000. vantaa.fi/ avoindata hri.fi dataa tuottavat julkishallinnon toimijat päättävät julkaistavasta aineistostaan. HRI-tiimi arvioi ja varmistaa julkaisukelpoisuuden, minkä jälkeen aineisto julkaistaan HRI:n nettipalvelussa. HRItiimi ylläpitää nettisivuilla keskustelua ja palautekanavaa. Avoimelle datalle on tarkat kriteerit. Sen pitää olla koneluettavassa ja ymmärrettävässä muodossa, maksutonta sekä löydettävissä. Avattavat tiedot eivät saa sisältää salaista tietoa tai henkilötietoja. Vantaa-tietoa jatkuvasti enemmän Helsinki on tietojen avaamisessa edelläkävijä, Espoo ja Vantaa tulevat perässä. Vantaan tavoitteena on kasvattaa avatun tiedon määrää huomattavasti tulevina vuosina. Avoimen datan mahdollisuudet tiedostetaan hyvin. Voimme kiinnittää enemmän huomiota tietoaineistojen hyödynnettävyyteen muiden tiedontuottajien kanssa, myös järjestelmähankinnoissa. Voimme kehittää palveluita esimerkiksi seudullisten palvelukarttojen, joukkoliikennesovellusten tai Helmet-aineistojen myötä. Lisäksi parannamme hallinnon avoimuutta, sanoo Vantaan talousjohtaja Patrik Marjamaa. Elokuun 2013 alkuun mennessä on avattu yhteensä 522 aineistoa, joissa alueena on Vantaa. Valtaosa on kaupungin ylläpitämiä tilastoja. Puolet avatusta datasta liittyy väestöön ja väestönmuutokseen. Ylivoimaisesti katsotuin ja ladatuin Vantaan aineistosta on kaupungin tulot ja menot 2010 2011. Sivistysvirasto valmistelee laajaa data-avausta yhdessä Espoon ja Helsingin kanssa koulutuksesta ja päivähoidosta. Blindsquare auttaa näkövammaisia uusien teknologioiden avulla. Mobiilisovellus käyttää GPS:ää ja kompassia käyttäjän paikallistamiseen sekä palvelukartta- ja saavutettavuustietoja. Puhuu ympäristön tietoja seitsemällä eri kielellä. Valittiin maailman parhaaksi terveyspalvelusovellukseksi keväällä 2013. HelMet Viivakoodinlukija tekee mobiililaitteen kamerasta viiva- AVOIN JULKINEN DATA Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, yrityksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, jonka ääreen on avattu vapaa pääsy kenelle tahansa. Käytännössä se on digitaalista raaka-ainetta: tilastoja, julkaisuja, Autot viettävät vapaapäivää sunnuntaina 22. syyskuuta Silloin pelataan HSL:n joukkoliikenneseikkailua, jolla HSL haluaa palkita joukkoliikenteen käyttäjiä ja kannustaa muitakin kokeilemaan. Pelivälineenä toimii HSL:n matkakortti tai 1 7 päivän etäluettava vuorokausilippu. Seikkailun ideana on, että HSL:n matkakortilla pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin yleisö ei normaalisti pääse: ajamaan ratikkaa tai metroa, vierailemaan metrovalvomossa, opastetulle kierrokselle vedenpuhdistamoon tai tutustumaan vapaapalokunnan toimintaan. Seikkailuun osallistuvien kesken arvotaan HSL:n lipputuotteita. Joillakin rasteilla voi olla omia palkintoja arvottavana. Miten avointa dataa on sovellettu Jätä auto parkkiin auton vapaapäivänä. Vireillä on kirjastotoiminnan tietojen avaaminen. Syksyllä on tarkoitus avata Vantaan osa-alueita koskevia aikasarjatietoja, esimerkiksi väestöstä, asumisesta ja työvoimasta, kertoo Vantaan tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen. koodinlukijan. Kirjastojen ja pääkaupunkiseudun palvelukartan tiedoista voi minkä tahansa kirjan viivakoodilla hakea lähimmän kirjaston, josta kirja on lainattavissa. Kierrätys hakee käyttäjän sijainnin perusteella lähimmät kierrätyspisteet eri jätetyypeille. Sovellus käyttää aineistonaan Jätelaitosyhdistyksen aineistoja, jotka kattavat koko Suomen. videotallenteita, kuvia, karttoja, 3D-malleja. Avoin julkinen data on ajatusmalli, jossa julkissektorin, kansalaisten, verkkopalveluiden kehittäjien ja muiden datan käyttäjien vuorovaikutusta lisätään sekä automatisoidaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Lue lisää autojen vapaapäivästä: hsl.fi/peli VANTAAN KAUPUNKI Samarbetet mellan föräldrarna till våra elever och stadens skolor har systematiskt byggts upp under många år, men nu håller samarbetet på att gå in i ett intensivare skede med nya former. Just nu är stadens inbesparingsprogram och behovet av att göra strukturella förändringar i skolnätet heta samtalsämnen, men dialogen kommer att fortsätta eftersom det gäller utvecklandet av olika former för samverkan och en intensivare kontakt också för dagvården. Hem och Skola föreningarna, som är aktiva vid alla våra svenskspråkiga skolor i Vanda, till förmån för vårdnadshavarna och barnen men också gentemot staden, träffade tillsammans med den finska föräldraföreningen VANVARY bildningsväsendets ledning i slutet av augusti. På agendan var inbesparingsbehoven och planerna för strukturella förändringar i servicenätet för våra skolor och daghem i framtiden. Ärendet väckte förståeligt en livlig diskussion samtidigt som förståelse för åtgärderna också uttrycktes bland föräldrarna. Inom den svenskspråkiga dagvården och utbildningen inleddes en servicenätutredning i december 2012. Då skickades ett brev till samtliga svenskspråkiga familjer, där information om utredningens orsaker och syften ingick. Utredningen skall vara slutförd i december 2013. Utredningen presenterar vilka strukturella åtgärder är möjliga att genomföra inom dagvården och skolnätet och vilka förutsättningarna är, för att samla den svenskspråkiga dagvården och utbildningen till på gång IT-KURSER PÅ SVENSKA IT-kurser på svenska ordnas i Myrbacka bibliotek. Alla kurser är avgiftsfria. Tisdag 17.9 kl. 12 14 Webb-TV. Vad är Webb- TV? Vi bekantar oss med Webb-TV. På tisdag 15.10 kl. 12 14 ordnas kursen Surfplatta. Vi bekantar oss med surfplattan, eller pekplattan som styrs med hjälp av fingertopparna. Anmälningar: tfn 09 8393 5554 eller via webben www.helmet.fi. Förfrågningar: kursledare Eija Koroleff tfn 09 8393 5568. Kurserna hålls i Myrbacka bibliotek, Påltorget 3, 2. vån. i dataverkstaden. ARBIS HÖSTPROGRAM Under hösten arrangerar Arbis en föreläsningsserie om Förenta staterna i Helsinge skola på tisdagarna 1.10 15.10 kl. 18.45 20.15. Då har alla chans att höra om intressanta saker under rubriken Förenta staterna myt, mystik och verklighet. Ytterligare information om andra kurser på Arbis får du på tfn 09 8392 3068 eller via www.ilmonet.fi. KNATTEKINO Filmförevisningarna är för barn under skolåldern men öppet för alla. Speltid ca 30 min. Kostnadsfritt. Ett väl planerat servicenät ger god frukt. ett antal gemensamma skol- och daghemscenter i staden i framtiden. Föräldrarna kommer att beredas möjlighet att säga sin åsikt om de olika alternativen. Vi har hittills gjort allt vi har kunnat, för att effektivera verksamheten MIRJA HIIRIKOSKI Yogakurs på Arbis. VILLE OCH VILDA KANIN Ville är en vit tamkanin med grå nos och gråa öron. Filmen är 29 minuter lång. Speltid tisdag 24.9 kl. 10.15 i Barnens kulturhus Pessi (Konvaljvägen 12 14, Dickursby). MUMINTROLLETS ÄVENTYR, TROLLVINTER En isande nordanvind blåser genom Mumindalen och snöyran sopar snabbt igen spåren efter vintervandrarna. Filmen är 25 minuter lång. Tisdag 19.11 kl. 10.15 i Barnens kulturhus Pessi, (Konvaljvägen 12 14, Dickursby). Förfrågningar: Vanda stads kulturtjänster, 040 524 1402, anders.lindholm-ahlefelt@vanda.fi. PROGRAM MED VANDA SVENSKA PENSIONÄRER Ons. 25.9 Allsång kl. 14 i Folkhälsanhuset i Dickursby. Gunnar Weckström leder sången tillsammans med tf. kantor Nina Fogelberg från Vanda svenska församling. Fre. 27.9 Blomsterbingo kl. 14, Myrans, Krukgränden 5. Mån. 14.10 Sittdans kl. 14, Folkhälsanhuset i Dickursby. genom den så kallade osthyvelsmetoden, men det är inte längre möjligt att gå den vägen. Vi måste upprätthålla en god kvalitetsnivå på vår verksamhet, som barnen och eleverna har rätt till. Vi måste se över hur vi kunde omstrukturera vår verksamhet på ett annat sätt, så att vi kan erbjuda alla de olika serviceformer också i framtiden trots mindre resurser. BERNDT-JOHAN LINDSTRÖM SVENSKSPRÅKIGA RESULTATOMRÅDETS DIREKTÖR MORJENS MÅNDAG! Den första måndagen varje månad är det Morjens Måndag -dags! på Dickursby bibliotek. Förutom svenska bibliotekstjänster på barnavdelningen händer det också något annat roligt. Mån. 7.10 kl. 17.30 Serieteckning. Hjärtligt välkommen med! Fritt inträde. BARNENS DAG I FERNISSAN Välkommen på konsert med Apan Anders. Den populära Apan Anders ger ut sin 5:te barnskiva och firar det med roliga konserter på många håll. Alla får aktivt delta genom att sjunga med, röra på sig och ha det skoj! Lördag 5.10 kl. 10.30 i Fernissan, Dickursbyvägen 36. 10 e/person, servering ingår i priset. Boka biljetter: anders@estrad.fi, 0400-531770 (sms). Biljetterna betalas vid dörren. HEIDI HÖLTTÄ A. GRÖNROS 14 15
Vanhustenviikolla tapahtuu Vanhustenviikon tapahtumia järjestetään eri puolilla kaupunkia 5. 13.10. Tänäkin vuonna tapahtumia on tarjolla runsaasti: liikuntaa, luentoja, teatteria, yhteislaulua, konsertteja ja tanssia. Hyviä vuosia -pääjuhlaa vietetään la 12.10 klo 13 15.15 Tikkurilan lukiolla, Valkoisenlähteentie 53. Tapahtumat on järjestänyt verkosto, joka syntyi Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman myötä. Vanhusneuvosto sekä järjestöjen, seurakunnan, yritysten ja yhteisöjen tekijät haluavat yhdessä edistää Vantaan ikäihmisten mielekästä elämää. Lisää tietoa vanhustenviikon ohjelmasta löytyy syksyllä ilmestyneistä alueellisista Seniorimenot-esitteistä sekä internetistä: www.vantaa.fi/senioreille. poimintoja AIKUISOPISTO SENIORIAKATEMIA: MITÄ POLITIIKAN JÄLKEEN? Keskiviikkoisin klo 13 15.30 Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7 2.10. Professori Martti Tiuri 16.10. VTT Arja Alho 30.10. Kirjailija Claes Andersson 13.11. VTM Terhi Nieminen-Mäkynen 27.11. Professori Reijo Pajamo Luennon hinta 5 euroa/luento. www.foibe.fi SÄPINÄÄ SENIOREILLE La 5.10. klo 11 15 Myyrinkoti, Ruukkukuja 5 Vapaa pääsy SENIORI-INFON TILAISUUDET 7. 11.10. VANTAAN YHTEISPALVELUISSA Omaishoitajien yhdistys Polli ry sekä vanhusten mielenterveysyhteisöt Myyrasti ja Havurasti esittelevät toimintaansa. Tikkurila, Ratatie 7: Polli ry ma 7.10. klo 13 15 Havurasti pe 11.10. klo 12 13 Korso, Urpiaisentie 14: Polli ry ti 8.10. klo 13 15 Havurasti ke 9.10. klo 13 14 Myyrmäki, Kilterinraitti 6: Myyrasti to 10.10. klo 12 14 Polli ry pe 11.10. klo 11 13 SENIORSURF Ma 8.10. ma pe klo 9 20 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 ja Lumon kirjasto, Urpiaisentie 14 Neuvoja tietokoneen ja sähköisten palveluiden käyttöön. Henkilökohtaista opastusta Lumossa. Ajanvaraus Lumoon alkaa 23.9. JOHANNES JANSSON KESKUSTELLEN TAIDE ELÄMÄ FILOSOFIA: KULTTUURI JA TAITEEN PAKKO Ke 16.10. klo 18 20 Galleria K, Asematie 7,Tikkurila Keskustelijoina tutkija Miika Luoto ja psykiatri, kirjailija, muusikko, ex-kulttuuriministeri Claes Andersson. Vapaa pääsy. vantaa.fi/taideelamafilosofia TAIDETORSTAI: ARKEOLOGIASTA ROBOTTIKAUTEEN To 17.10. klo 18 19 Vantaan taidemuseo, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Keskustelijoina mediataiteilija Harri Larjosto ja arkeologi Andreas Koivisto. Vapaa pääsy. vantaa.fi/taidemuseo MAAHANMUUTTAJAFOORUMI To 24.10. klo 18 20 (kahvitarjoilu klo 17.30) Vantaan kaupungintalo, Asematie 7 Asukkaat ja kaupungin johto keskustelevat maahanmuuttajia koskevista asioista ja pohtivat palveluiden kehittämistä. vantaa.fi/asukasfoorumit. ESITTÄVÄ TAIDE LUMOUS NUKKETEATTERIA AIKUISILLE To 10.10. klo 18, pe 11.10. klo 14, pe 11.10. klo 19, la 12.10. klo 15 ja la 12.10. klo 19.30 Lumosali, Urpiaisentie 14, Korso, Vantaa Liput 5 15 ovelta. Festivaalipassi kaikkiin esityksiin 25. Ennakkomyynti: netticket.fi vantaa.fi/lumous MUSISOIDEN VENÄJÄ-SUOMI-KONSERTTI Ti 8.10. klo 19 Vantaan konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Tunnelmallista venäläistä ja suomalaista musiikkia. Vantaan viihdeorkesterin solisteina Vuokko Hovatta ja Oleg Shagotsky. Konsertin johtaa Jaakko Kuusisto (kuvassa). Liput 39/33 Ennakkomyynti: Lippupiste JONAS LUNDQVIST vantaa.fi/martinus PIANOKONSERTTI: ELÄMÄNKAARI Ti 22.10. klo 19 Vantaan musiikkiopisto, Lummesali, Lummetie 4 Janne Maarala, piano. Vapaa pääsy. DUMARI JA SPUGET Ke 30.10. klo 19 Vantaan konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Tuomari Nurmio uppoutuu syvälle Stadin ja sen slangin syövereihin. Liput 25. Ennakkomyynti: Lippupalvelu. vantaa.fi/martinus LIIKUNTA MAREK SABOGAL VANTAAN MARATON Su 13.10. klo 11 alkaen Tikkurilan urheilupuisto, Läntinen Valkoisenlähteentie 52 54. Vantaan Maraton järjestetään jo 20. kertaa. www.vantaanmaraton.net KIRJALLISUUS POHJOISMAISEN KIRJALLISUUDEN KIRJALLISUUSPIIRI Ma 23.9. klo 16 17.30, Kari Hotakaisen Ihmisen osa -romaani Martinlaakson kirjasto, Paalutori 3. Avoin kaikille kiinnostuneille. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy. RIKOSKIRJAILIJA JARKKO SIPILÄ KERTOO DEKKAREISTAAN Ti 1.10. klo 18 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 LUKUPIIRI To 3.10. ja to 24.10. klo 16.30 18 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 Kysy luettava kirja kirjastosta. NEULEPIIRI To 10.10. klo 13 15 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 Neulotaan, kuunnellaan kirjojen ääneenlukua ja keskustellaan. Ei neulontapakkoa. TIETOA VANTAASTA VANTAA-SEURAN LUENTOSARJA Tiistaisin klo 18 19.30 Aikuisopisto, Opistotalo, Lummetie 5 24.9. Elämää Vantaan kivikautisissa kylissä, FM Riina Koivisto 1.10. Elämää Vantaan keskiaikaisissa kylissä, FM Andreas Koivisto 8.10. Sotunki Vantaan viimeisimpiä maatalouskyliä, FM Andreas Koivisto 15.10. Helsingin pitäjän kirkonkylä rakennusperinnön aarreaitta, arkkitehti Amanda Eskola 22.10. Miten Vantaasta kasvoi kaupunki, FM Jukka Hako Koko luentosarjan hinta 20, yksittäinen luento 5. Ilmoittautuminen ilmonet.fi, nro 132194. MATTI KASSILA OHJAAJA OMALLA MAALLAAN Ti pe klo 10 17, la su klo 11 16, yleisöopastus ke 25.9. klo 16 Kaupunginmuseo, Hertaksentie 1 Näyttely esittelee elokuvaohjaaja Matti Kassilan tuotantoa ja elämäntyötä. Liput: 2/1/0. MATTI KASSILA: TÄHDET KERTOVAT, KOMISARIO PALMU 1962 YLE/FENNADA-FILMI OY E L OKUV A T Syksyn matineaelokuvasarjassa on katsottavana eurooppalaisia ja kotimaisia laatuelokuvia. Myös ohjaaja- ja tekijävierailuja sekä yleisökeskusteluja. Näytökset ja esitteet Bio Grand (Kielotie 7, Tikkurila) ja Kino Myyri (Kilterinraitti 6, Myyrmäki). Esitteitä myös kirjastoista ja yhteispalveluista. Liput: Bio Grand 6, Kino Myyri 6,50. Elokuvaesittelyt: vantaa.fi/matineaelokuvat ELOKUVASTA THE SESSIONS ELOKUVASTA KVARTETTI SYYS LOKAKUUN ELOKUVIA 8-PALLO (ohj. Aku Louhimies) la 21.9. Bio Grand & Kino Myyri ke 25.9. Bio Grand YLI VUORTEN (ohj. Cristian Mungiu) la 28.9. Bio Grand & Kino Myyri ke 2.10. Bio Grand RAKKAUS (ohj. Michael Haneke) la 5.10. Bio Grand & Kino Myyri ke 9.10. Bio Grand LES MISÉRABLES (ohj. Tom Hooper) to 10.10. klo 14 Bio Grand & Kino Myyri LAULU MARIONILLE (ohj. Paul Andrew Williams) la 12.10. Bio Grand & Kino Myyri ke 16.10. Bio Grand KERRON SINULLE KAIKEN (ohj. Simo Halinen) la 19.10. Bio Grand & Kino Myyri THE SESSIONS (ohj. Ben Lewin) ke 23.10. Bio Grand KIINAN KULTTUURIVIIKOT 16. 29.9. Tutustu ohjelmaan vantaa.fi/kiina KVARTETTI (ohj. Dustin Hoffman) la 26.10. Bio Grand & Kino Myyri ke 30.10. Bio Grand Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Jenni Jusslin Ulkoasu Anitta Mäkinen Painos 99 700 ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti Palaute asukaslehti@vantaa.fi