LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa liittyen keväällä 2015 käynnistyneeseen Träskändan kartanon päärakennuksen vuokrakilpailutukseen. Espoon kaupunginmuseo on osallistunut kilpailutusprosessin aikana tilakeskuksen järjestämiin asiaan liittyviin neuvotteluihin sekä kommentoinut hakemuksia myös kirjallisesti. Lisäksi kaupunginmuseo on 13.5.2015 päivätyssä lausunnossaan kirjannut ylös Träskändan päärakennuksen suojelutavoitteita tarjouskilpailun taustatiedoksi ja tulevan korjaus- ja muutossuunnittelun reunaehdoiksi Kaupunginmuseo tarkastelee vuokratarjouksia perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta huomioiden edellä mainitut suojelutavoitteet, jotka on esitetty myös tämän lausunnon liitteenä 1. Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta Forenomin esittämä majoitustoiminta sopii melko luontevasti Träskändan päärakennukseen. Suunnitelmissa ei ole esitetty rakennukseen lainkaan ulkoasumuutoksia, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä asiana. Sen sijaan sisätiloihin on esitetty lukuisia tilallisia muutoksia, joiden perusteena ovat uuden käytön edellyttämät toiminnalliset tarpeet. Seuraavassa on listattuna kaupunginmuseon huomioita ehdotettuihin sisätilamuutoksiin: I-kerroksen tärkeimmät salitilat ja porrashalli säilyvät nykyasussaan, mikä on hyvä. Harmillista on, ettei entistä salonkia palauteta suureksi tilaksi.
Suunnitelmien mukaan uusi käyttö edellyttää wc- ja suihkutilojen rakentamista jokaisen majoitushuoneen yhteyteen, mikä tulee aiheuttamaan suuria tilallisia ja rakenteellisia muutoksia erityisesti toiseen kerrokseen. Rakennussuojelun näkökulmasta parempi ratkaisu olisi, jos märkätilojen määrää voitaisiin karsia ehdotetusta. Osa tilallisista muutoksista toteutetaan palauttamalla 2-kerroksen pitkä käytävätila alkuperäiselle paikalleen rakennusrungon keskelle. Rakennuksen avoullakolle on esitetty rakennettavaksi kuusi majoitushuonetta kylpyhuoneineen. Kaupunginmuseo suhtautuu varauksellisesti ullakon rakentamiseen esitetyllä tavalla, joka edellyttää teknisesti raskaita muutoksia. Museon näkemyksen mukaan ullakon käyttöön on syytä vielä tutkia kevyempiä vaihtoehtoja. Muuten kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista esitettyihin suunnitelmiin, mutta se esittää niiden kehittämistä edellä mainittujen kommenttien pohjalta. Mahdollinen jatkosuunnittelu on syytä tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Kaupunginmuseon huomioita Kari Miettunen Oy:n /Cafecafe Oy:n vuokratarjouksesta Tarjoaja esittää kartanorakennukseen ravintola-, juhlapalvelu- ja majoitustoimintaa. Suunnitelmissa ei ole esitetty rakennukseen lainkaan ulkoasumuutoksia, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä asiana. Sisätilojen osalta suunnitelmien pohjana on käytetty tilakeskuksen teettämiä luonnossuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto Perko Oy, 3.8.2015), joihin esitetyt muutokset ovat erittäin vähäisiä. Rakennussuojelun näkökulmasta tarkasteltuna esitetty käyttö sopii kohteeseen erittäin luontevasti ja muutokset on suunniteltu vanhaa rakennusta vaalien. Mahdollinen jatkosuunnittelu on syytä tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Timo Tuomi museotoimenjohtaja Marja Sahlberg tutkija Tiedoksi: Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu Uudenmaan ELY-keskus
LIITE 1 TRÄSKÄNDAN KARTANON SUOJELUTAVOITTEET Ote Espoon kaupunginmuseon lausunnosta 13.5.2015 Yleisiä linjauksia suojelutavoitteista Kaupunginmuseo tarkastelee kartanoon liittyviä hankkeita perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Sen lisäksi mitä tässä lausunnossa on tuotu esiin, täytyy tulevat muutossuunnitelmat toimittaa kaupunginmuseoon hyväksyttäväksi. Träskändan kartanoympäristöstä tehdyt seuraavat selvitykset tulee ottaa tulevan muutossuunnittelun perustaksi: Träskändan kartano, rakennushistoriallinen selvitys Espoon kaupunki 2010 Jeskanen-Repo-Teränne arkkitehdit Oy Träskändan kartano, rakennushistoriallisen selvityksen liitteet Espoon kaupunki 2010 Kellarikerroksen muuritutkimus / Muuritutkimus Oy Rakennetutkimus / Insinööritoimisto Pentinmikko Oy Pintakäsittelytutkimus / Ukri Oy Träskändanpuiston asemakaava-alueen inventointi Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2014 Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Säilytettäviä piirteitä kartanon ulkoasussa Kartanon päärakennus tulee säilyttää ulkohahmoltaan ja julkisivuiltaan nykyasussaan. Käytännössä se tarkoittaa seuraavia reunaehtoja muutossuunnitteluun: Rakennuksen luonnonkivisokkeli on säilytettävä nykyisen kaltaisena. Julkisivujen rapatut pinnat on säilytettävä tai palautettava alkuperäisen kaltaisiksi. Jos rappausta uusitaan, on se tehtävä mahdollisimman tarkoin alkuperäistä 1920-luvun pintatekstuuria ja värisävyä noudattaen. (Pintakäsittelytutkimus, Ukri Oy 2010).
Rappaukseen on käytettävä perinteistä kalkkilaastia ja julkisivumaalina kalkkimaalia. Rakennuksen ikkunajakoon ei saa tehdä muutoksia eikä julkisivuihin tai katonlappeille avata uusia ikkunoita tai nykyisiä panna umpeen. 1- ja 2-kerrosten ikkunat on uusittu 1990-luvulla, mutta kellari- ja ullakkokerroksissa on säilynyt sitä vanhempia ikkunoita. Lisäksi ullakolla on varastoituna vanhoja ikkunoita. 1990-luvun ikkunoita vanhempia ikkunoita ei saa vaihtaa ja palauttavat ikkunamuutokset ovat suositeltavia 1- ja 2-kerrosten osalta. Nykyisiä parvekkeita ei saa purkaa eikä niiden kokoa muuttaa eikä julkisivuille saa tehdä uusia parvekkeita. Rakennuksen ulko-ovia ei saa uusia eikä oviaukkojen leveyttä muuttaa. Rakennuksen kattomuotoa ei saa muuttaa ja vesikattomateriaali on säilytettävä nykyisenä savitiilikatteena. Jos rakennuksen ilmanvaihtoa joudutaan parantamaan, ei katolle saa tehdä nykyisten lisäksi uusia piippuja tai ilmanvaihtolaitteita. Mahdolliset ilmanvaihdon tehostamiseksi tehtävät lisäkanavoinnit on syytä tehdä vanhoja hormeja ja piippuja hyödyntäen. Mahdolliset esteettömyyttä palvelevat muutokset voidaan suunnitella toteutettavaksi rakennuksen itäpäätyyn. Säilytettäviä piirteitä rakennuksen sisätiloissa Träskändan nykyinen päärakennus siirtyi vain pari vuotta valmistumisensa jälkeen Espoon kunnan omistukseen kunnalliskodin käyttöön. Uusi käyttötarkoitus on aiheuttanut rakennukseen vuosikymmenten aikana useita tilallisia muutoksia. Ensimmäisen kerroksen tärkeimmät huonetilat ovat (huonenumerointi rakennushistoriallisen selvityksen mukaan): 102 eteishalli ja portaikko, 117 ruokasali, 118 sali ja 121 kirjasto. Niissä kaikissa on säilynyt jugend-kartanosta siirrettyä kiinteää sisustusta, esimerkiksi seinä- ja kattopanelointeja, tulisijoja, listoja ja säilytyskalusteita. Huoneissa on myös vanhoja parkettilattioita, jotka ovat kuitenkin 1920-luvun jälkeiseltä ajalta. Nämä tilat on säilytettävä nykyasussaan eikä niiden tilajakoon tai kiinteään sisustukseen saa tehdä muutoksia. Palauttavia muutoksia voidaan sallia esimerkiksi maalattujen seinäpintojen osalta.
Ensimmäisen kerroksen entinen salonki on jaettu vuonna 1939 neljäksi huoneeksi. Tämän tilan palauttaminen alkuperäiseen kokoonsa purkamalla myöhemmät väliseinät on suositeltavaa. Yläkerran tärkeimmät huonetilat ovat 202 yläsali ja 218 ylähalli, joissa on säilynyt jonkin verran näkyvissä myös alkuperäistä kiinteää sisutusta, kuten ylähallin porraskaiteet. Näissä tiloissa suositellaan palauttavia muutoksia. Rakennuksessa on säilynyt paljon alkuperäisiä ja vanhoja sisäovia, jotka täytyy säilyttää. Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan ovia on myös varastoitu ullakolle. Kaikki vanhat ovet on säilytettävä ja uudempien ovien tilalle on suositeltavaa palauttaa vanhoja säilössä olevia ovia. Edellä mainittujen lisäksi rakennuksen muissa huoneissa ei ole näkyvissä alkuperäisiä tai vanhoja pintarakenteita tai materiaaleja, koska niiden seinä-, katto ja lattiapinnat on levytetty. Levytysten alla voi olla säilyneenä vanhempia tapettipintoja tai panelointeja. Levytysten alta löytyviin pintoihin ei saa kajota ennen kuin kaupunginmuseo on arvioinut niiden arvon. Myöskään levytysten päälle ei saa tehdä sellaisia uusia asennuksia, jotka voivat tärvellä mahdollisesti niiden alla olevia kerroksia. (Pintakäsittelytutkimus, Ukri Oy) Kellarikerroksessa on rakenteita, jotka ovat peräisin päärakennuksen 1820-luvun rakennusvaiheesta. Kaikista kellarirakenteisiin kohdistuvista muutoksista on neuvoteltava erikseen kaupunginmuseon kanssa. Jos rakennuksen tuleva käyttö edellyttää hissin rakentamista, ainoa paikka, johon se voidaan sijoittaa, on rakennuksen itäpäädyn porrashuone, joka on uusittu 1960-luvulla. Sen tyyppinen uusi käyttö ei ole suositeltavaa, joka edellyttää lukuisten uusien wc- ja kylpyhuonetilojen tai keittiöiden rakentamista. Edellä listattujen suojelutavoitteiden lisäksi kaikista korjaus- ja muutossuunnitelmista on neuvoteltava etukäteen kaupunginmuseon kanssa.