Sivistystoimen palvelut Teemaryhmä 3 Helsinki 2010
Sivistystoimen palvelut 2 (83) Sisällysluettelo Sivistystoimen palvelut... 1... 1 1. Tiivistelmä... 3 2. Toimeksianto... 4 3. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 5 4. Tehtävän rajaus... 6 5.1. Yleistä sivistystoimen palveluista Helsingissä ja Vantaalla... 7 5.2. Varhaiskasvatus... 12 5.3. Perusopetus... 19 5.4. Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus... 26 5.5. Vapaa sivistystyö... 37 5.6. Kirjastopalvelut... 40 5.7. Kulttuuripalvelut... 42 5.8. Liikuntapalvelut... 46 5.9. Nuorisopalvelut... 52 5.10. Maahanmuuttoasiat... 56 5.11.Työllisyyden hoito... 57 6. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat näkökulmien pohjalta... 59 6.1. Palvelujen järjestäminen kaupunkien mahdollisesti yhdistyessä... 59 6.2. Edut ja haitat eri näkökulmien pohjalta... 67 6.3. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin... 72 Liite 1: Palvelukartat... 74
Sivistystoimen palvelut 3 (83) 1. Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkastellaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien sivistystoimen palveluja seuraavalla palvelujaottelulla: varhaiskasvatus (päivähoitopalvelut), perusopetus, toisen asteen koulutus, vapaa sivistystyö, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, maahanmuutto- sekä työllisyyspalvelut. Palveluiden nykyistä tuottamistapaa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavista näkökulmista: palvelujen nykyinen organisointi, palvelumäärät, palvelujen kustannukset ja resurssit, palvelujen laatu ja palveluverkko, jonka jälkeen esitetään yhteenveto Helsingin ja Vantaan kaupunkien palvelutuotannon keskeisistä eroista ja yhtäläisyyksistä nykytilanteessa. Tämän jälkeen kuvataan palvelujen tuottamistapa mahdollisen kaupunkien yhdistymisen jälkeen ja analysoidaan tämän pohjalta mahdollisen yhdistymien etuja ja haittoja. Lähtökohtana palvelujen tuottamiselle kaupunkien mahdollisesti yhdistyessä on, että palvelujen on oltava laadultaan samantasoisia yhdistyneen kunnan sisällä ja ettei kummankaan kaupungin alueella palvelutaso voi olennaisesti heiketä nykyisestä. Yleisesti voidaan todeta, että monien sivistyspalvelujen resursoinnissa on merkittäviä eroja kaupunkien välillä, ja erityisesti näissä palveluissa kaupunkien mahdollinen yhdistyminen edellyttäisi toimintojen uudelleenorganisointia. Myös yhdistyneen kaupungin suuri koko edellyttäisi lähipalvelujen järjestämistä uudelleen aluemallin pohjalta. Tällaisia palveluita ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut. Hahmotellut muutokset palvelujen tuottamistavoissa ja palvelujen resursoinnissa lisäisivät kustannuksia varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä nuorisopalveluissa. Mikäli varhaiskasvatuksessa kunnallisen päivähoidon taso yhtenäistetään, se lisäisi kustannuksia enintään 7,6 miljoonalla eurolla riippuen siitä, miten kustannuserojen takana olevat tekijät ratkaistaan. Merkittävimpiä tällaisia kustannuksia ovat muut henkilöstökulut ja toimitilojen vuokrat. Varsinaisessa palvelutuotannossa tehostamismahdollisuutta on lähinnä yksikkörakenteissa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisien yhtenäistäminen merkitsisi 0,3 miljoonan euron lisäkustannuksia. Näin ollen lisäkustannuksia syntyisi enimmillään vajaat 8 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen kuntalisien yhtenäistämisen kustannusvaikutukset riippuvat siitä, minkälainen malli valitaan. Vantaan malli vähentäisi nykyisillä käyttäjämäärillä kustannuksia nykyisestään enintään 4,9 miljoonaa euroa. Helsingin malli puolestaan lisäisi kustannuksia arviolta 2,3 miljoonaa euroa. Perusopetuksessa opetuksen resurssit nostettaisiin lähes Helsingin nykyiselle tasolle. Arvioitu lisäresurssitarve olisi enimmillään 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lisäkustannus olisi mahdollista rahoittaa saattamalla Helsingin perusopetuksen tilamitoitus lähemmäksi Vantaan nykyistä mitoitusta ja kasvattamalla koulujen keskikokoa. Nuorisopalveluissa järjestöjen ja nuorten vapaiden ryhmien avustaminen ja tukeminen saatettaisiin Vantaalla Helsingin nykyiselle tasolle, mikä lisäisi kustannuksia 0,15 miljoonaa euroa vuodessa. Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on, että toiminta rahoitetaan valtionosuuden yksikköhinnalla. Se edellyttää Helsingissä sijaitsevien lukioiden (ml. yksityiset lukiot) palveluverkon tarkistamista ja ammatillisen koulutuksen palvelutarjonnan alueellista tarkastelua.
Sivistystoimen palvelut 4 (83) Muiden palvelujen osalta on esitetty, että yhdistyminen toteutettaisiin olemassa olevin resurssein niitä uudelleen kohdentamalla. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaisi Helsingin nykyisten resurssien osittaista siirtämistä Vantaalle. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen sekä vapaan sivistystyön tuotantotapojen / kaupungin subventioasteen valinta tulevat vaikuttamaan kustannuksiin, joita ei tässä vaiheessa pystytä täysin arvioimaan. Edellä esitetyt kustannusarviot eivät sisällä myöskään palkkojen harmonisoinnista syntyviä lisäkustannuksia. 2. Toimeksianto Teemaryhmä tarkasteli varhaiskasvatus-, opetustoimen-, aikuiskasvatuksen, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee työllisyydenhoidon palveluja. Teemaryhmä tuli kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä oli oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä oli lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.
Sivistystoimen palvelut 5 (83) 3. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen (Hallintokeskus), varapuheenjohtaja suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman (Talous- ja suunnittelukeskus) opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (Opetusvirasto) nuorisotoimen johtaja Lasse Siurala (Nuorisoasiainkeskus) liikuntajohtaja Anssi Rauramo (Liikuntavirasto) osastopäällikkö Marianna Kajantie (Kulttuurikeskus) kehittämispäällikkö Tero Vuontisjärvi (Opetusvirasto), sihteeri Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (Sivistystoimi), puheenjohtaja nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola (Vapaa-aika ja asukaspalvelut) varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen (Sivistystoimi) perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo (Sivistystoimi) talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen (Sivistystoimi) talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen (Sivistystoimi), sihteeri Työryhmän pysyvänä asiantuntijana jäsenenä oli Satu Järvenkallas, päivähoidon johtaja Helsingistä. Selvitys toteutettiin virkatyönä. Valmistelu tapahtui alatyöryhmissä, joihin kuhunkin oli nimetty vastuuhenkilö kummastakin kaupungista. Alatyöryhmät olivat toiminnoittain seuraavat: - Kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston) - Liikuntapalvelut - Nuorisopalvelut - Kirjastopalvelut - Työllisyysasiat - Maahanmuuttoasiat - Varhaiskasvatuksen palvelut - Perusopetuksen palvelut - Toisen asteen koulutuspalvelut (ml. aikuisten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) - Vapaa sivistystyö - Väestötiedot Alatyöryhmät saivat käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan. Työn eteneminen Työryhmä alatyöryhmineen teki nykytilakuvakset palveluittain. Yksityiskohtaiset nykytilan kuvaukset ovat nähtävillä Fronteriin luodussa HeVa-työskentelytilassa. Kuvauksissa on esitetty nykyti-
Sivistystoimen palvelut 6 (83) 4. Tehtävän rajaus laa mm. määrällisenä ja tilastollisina tietoina. Tässä raportissa on yhteenveto nykytilan kuvauksista. Lisäksi työryhmä on käsitellyt kokouksissaan 13.4.2010 ja 29.4.2010 alatyöryhmissä alustavasti analysoituja yhdistymisen etuja ja haittoja seuraavista näkökulmista: - Palvelujen saatavuus, palveluverkko - Palvelutaso- ja tarpeet sekä rakenteet - Palvelujen tuotantomalli - Käytetyt resurssit ja kustannustehokkuus - Henkilöstön saatavuus - Ruotsinkieliset palvelut - Segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) Kokouksessa 29.4. todettiin, että etujen ja haittojen analysointia on perusteltua jatkaa toukokuun kokouksessa sekä kesäkuun seminaarissa ja sisällyttää ne kokonaisuutena vasta loppuraporttiin. Työryhmä jatkoi arviointia 25.5.2010 ja 8.6.2010 pidetyissä kokouksissa yhdistymisen eduista ja haitoista eri palvelujen osalta seuraavien näkökulmien kautta: - Hallinnon tehostuminen - Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - Kilpailukyky - Ympäristövaikutukset - Asiakasvaikuttaminen - Asukas- ja asiakasnäkökulmat - Seutunäkökulma Seurantaryhmän antaman palautteen mukaisesti edellä mainituissa touko- ja kesäkuun kokouksissa täsmennettiin myös näkemykset siitä, miten palvelutuotanto mahdollisesti voitaisiin järjestää yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Lisäksi jatkotyönä analysoitiin keskeisiä toimintaympäristökuvaukseen sisältyviä tilasto- ja kustannustietoja. Kesäkuun kokous pidetttiin seminaarina, johon kutsuttiin alatyöryhmät sekä alustajiksi edustajat toimintaympäristö- ja kilpailukykytyöryhmistä. Työryhmä nimesi alatyöryhmiä laatimaan nykytilankuvauksia ja selvittämään mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Alatyöryhmät muodostettiin seuraaviin palveluihin: Varhaiskasvatuksen palvelut, perusopetuksen palvelut, toisen asteen koulutuspalvelut, kirjastopalvelut, vapaa sivistystyö kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston), liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyysasiat ja (keskitetyt) maahanmuuttajapalvelut.
Sivistystoimen palvelut 7 (83) 5. Nykytilan kuvaus Seuraavassa on esitetty palveluittain tiivistelmät alatyöryhmien nykytilakuvauksista, jotka ovat väliraportin liitteenä. Tiivistelmässä on esitetty keskeiset erot ja yhtäläisyydet toiminnan nykytilassa. 5.1. Yleistä sivistystoimen palveluista Helsingissä ja Vantaalla 5.1.1. Palvelujen organisointi Tässä raportissa tarkastelluista palveluista kaikki muut paitsi varhaiskasvatus kuuluvat Helsingissä sivistys- ja henkilöstötoimen toimialaan. Varhaiskasvatus puolestaan kuuluu sosiaali- ja terveystoimen toimialaan. Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 16.6.2010, että ruotsinkielinen päivähoito siirtyy Helsingissä 1.1.2011 alkaen opetustoimen alaisuuteen. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin opetustoimi ja sosiaalitoimi ryhtyvät valmistelemaan esitystä myös suomenkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen. Teemaryhmässä tarkasteltujen palvelujen sijoittuminen kaupunkien toimialoille Helsingin kaupunki Varhaiskasvatus Vantaan kaupunki Rakennus- ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistys Kirjasto Keskushallinnon toimiala Maankäytön ja ympäristön toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Henkilöstö- ja sivistystoimi Kulttuuri Nuoriso Sivistystoimen toimiala Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötoimi Liikunta Maahanmuuttoasiat Työllisyyden hoito Tilakeskuksen toimiala Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala Vantaalla tässä raportissa tarkastelluista palveluista liikunta-, kulttuuri-, nuoriso- ja työllisyyspalvelut sekä maahanmuuttoasiat ovat osa vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialaa ja muut palvelut ml. varhaiskasvatus sivistystoimen alaista toimintaa. Organisoinnin eroja analysoidaan tarkemmin kunkin palvelun kohdalla.
Sivistystoimen palvelut 8 (83) 5.1.2. Palvelujen kokonaiskustannukset ja henkilöstöresurssit Alla olevassa taulukossa on vertailtu sivistystoimen palvelukokonaisuuksien menoarvioita vuodelle 2010 ja henkilöstömääriä vuoden 2009 lopussa. Luvut sisältävät sekä suomen- että ruotsinkieliset palvelut. Menoarvio pohjautuu kaupunkien talousarvioihin ja henkilöstömäärät alatyöryhmien palvelukohtaisiin nykytilan kuvauksiin sekä virastojen tulosbudjetteihin. Henkilöstömäärissä on huomioitu päätoimiset työntekijät. Työllisyyden hoidon osalta henkilöstömääriä ei ole pystytty vertaamaan, koska määrärahat on hajautettu Helsingissä useiden virastojen budjetteihin. Menoarvio vuodelle 2010 Vakinainen henkilöstö Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa euroa % euroa % hklöä % hklöä % Varhaiskasvatus (lasten päivähoito) 277 689 000 26 % 137 823 000 34 % 5 190 41 % 2 245 39 % Perusopetus 407 386 000 38 % 157 771 000 39 % 4 145 33 % 2 154 38 % Toisen asteen koulutus 152 229 000 14 % 52 393 000 13 % 1 494 12 % 859 15 % Vapaa sivistys (työväenopistot) 16 724 000 2 % 3 832 000 1 % 132 1 % 39 1 % Kirjasto 35 459 000 3 % 9 435 000 2 % 471 4 % 114 2 % Kulttuuripalvelut (sis. museot ja ork.) 75 088 000 7 % 4 476 000 1 % 344 3 % 158 3 % Nuorisopalvelut 27 926 000 3 % 6 514 000 2 % 356 3 % 66 1 % Liikunta 76 158 000 7 % 14 053 000 3 % 429 3 % 81 1 % Maahanmuuttopalvelut (keskitetyt) 570 000 0 % 0 0 % 7 0 % 1 0 % Työllisyyden hoito 42 773 000 4 % 17 654 000 4 % Tarkasteltavat palvelut yhteensä 1 069 229 000 100 % 403 951 000 100 % 12 568 100 % 5 717 100 % Lähteet: kustannuksissa kaupunkien talousarviot 2010, henkilöstömäärissä alatyöryhmien nykytilan kuvaukset (ajankohta 31.12.2009) Huom: 1.8.2010 Helsingin varhaiskasvatuksesta on siirtynyt liikelaitos Palmiaan 530 henkilöä. Budjettivaikutuksiltaan olennaisimmat palvelut muodostuvat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta joiden osuus kokonaismenoista on Helsingissä noin 78 % ja Vantaalla 86 % teemaryhmän tarkastelemien palvelujen kokonaismäärärahoista. 5.1.3. Hallinto ja tukipalvelut 5.1.3.1. Kaupungin keskitetysti tuottamat tukipalvelut Tilahallinto Helsingin kaupungin kiinteistöt ovat kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen vastuulla. Tilakeskus vastaa rakentamisesta, peruskorjauksista, kunnossapidosta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Poikkeuksena on liikuntatoimi, joka vastaa hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta ja isännöinnistä. Tilakeskus perii hallintokunnilta sille vuokraamistaan tiloista pääoma- ja ylläpitovuokraa. Pääomavuokra sisältää pääoman koron, poiston ja tontin vuokran. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön ylläpitomenot kuten kiinteistönhoitoja -huolto, kunnossapito, lämmitys, vesi ja jätevesi, jätehuolto, ulkoalueiden huolto ja -hoito, tekninen isännöinti sekä yleiskulut. Vuokria korotetaan vuosittain sopimuksien mukaisten indeksiehtojen mukaisesti, jollei muita sitovia määräyksiä asiasta anneta esim. talousarvion noudattamisohjeissa. Lisäksi ylläpitovuokrantaso arvioidaan noin 3-5 vuoden välein. Peruskorjauksen jälkeen pääomavuokra määritetään aina uudestaan. Toiminnalli-
Sivistystoimen palvelut 9 (83) set korjaustyöt otetaan huomioon lisävuokrana. Vuokran korotus määritetään pääsääntöisesti poiston ja 3 %:n nettotuottotavoitteen perusteella. Vantaan sivistystoimi ja vapaa-ajan ja asukaspalvelut maksaa käyttämistään tiloista sisäistä vuokraa tilakeskukselle. Toimiala tarkistaa vuosittain käytössään olevien tilojen määrän ja tilakeskus esittää vuosittain tilojen sisäisen vuokran euromäärän. Vuokra määräytyy huoneistoalalle määritellyn neliövuokran mukaan. Vuokra sisältää lämmön, sähkön ja veden lisäksi myös korot, korjausvastuun, siivouksen, kunnossapidon, kiinteistönhoidon sekä ylläpitokulut. Ateriapalvelut vastaa keittiöiden vuokrakuluista ja koulut ruokasalien kustannuksista. Kokonaisvuokra omissa kohteissa kostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta ja tilapalveluista. Pääomavuokra on tekninen arvo (alkuperäinen hankintameno) kertaa kaupungin tuottovaatimus 3,50% ja korjausvastuu 2,35% kertaa jälleenhankinta-arvo ( indeksoitu hankintameno). Ateriapalvelut Helsingin kaupungin palvelukeskus Palmia on tuottanut Helsingin päivähoidon ateriapalvelut 1.8.2010 lähtien. Palmia tuottaa myös pääosan Helsingin kaupungin koulu- ja opiskelijaruokapalveluista. Palmia tuottaa kaikkien ei-kilpailutettujen kohteiden ateriapalvelut sekä vuonna 2010 palvelut puoleen kilpailutetuista kohteista. Palveluista on kilpailutettu 12,5 %. Kilpailutuksesta vastaa opetusvirasto. Palvelujen sisältö-, laatu- ja määrätavoitteet on kuvattu palvelukuvauksissa, jotka ovat sopimusten liitteinä. Palvelusopimuksissa on määritelty lisäksi mm. tukipalvelujen hintataso ja hinnoittelun perusteet, opetusviraston (tilaaja), palveluntuottajan ja koulujen (asiakas) vastuut ja velvoitteet sekä asiakaspalaute- ja yhteistyömenettelyt. Vantaalla kaupungin oma tilakeskus tuottaa ruokailupalvelut. Palvelu perustuu palvelusopimuksiin, missä on määritelty palvelun laatutaso, laatujärjestelmä ja kustannukset. Palvelusopimukset tehdään tulosalueittain ja niihin liittyy koulukohtainen sopimusosio, missä määritellään mm. koulukohtaiset poikkeukset ja koulun työajat. Siivouspalvelut Pääosan Helsingin kaupungin koulujen ja oppilaitosten siivouspalveluista tuottaa Helsingin kaupungin palvelukeskus (Palmia), joka tuottaa kaikkien ei-kilpailutettujen kohteiden ateriapalvelut Lisäksi Palmia tuottaa vuonna 2010 palvelut osaan kilpailutetuista kohteista. Palveluista on kilpailutettu 12,5 %. Kilpailutuksesta vastaa opetusvirasto. Palvelujen sisältö-, laatu- ja määrätavoitteet on kuvattu palvelukuvauksissa, jotka ovat sopimusten liitteinä. Palvelusopimuksissa on määritelty lisäksi mm. tukipalvelujen hintataso ja hinnoittelun perusteet, opetusviraston (tilaaja), palveluntuottajan ja koulujen (asiakas) vastuut ja velvoitteet sekä asiakaspalaute- ja yhteistyömenettelyt. Sivistystoimen muissa virastoissa on jonkin verran myös omaa siivoushenkilökuntaa. Helsingin päiväkotien siivoushenkilöstö on pääosin päivähoidon henkilöstöä. Vantaalla kaupungin oma tilakeskus tuottaa pääosin siivouspalvelut. Palvelu perustuu palvelusopimuksiin, missä on määritelty palvelun laatutaso, laatujärjestelmä ja kustannukset. Palvelusopimukset tehdään tulosalueittain ja niihin liittyy koulukohtainen sopimusosio, missä määritellään mm. koulukohtaiset poikkeukset ja koulun työajat. Varhaiskasvatuksen tulosalueella sopimukseen sisältyy vuosittain tarkistettava siivouskohdekohtainen palvelumaksuhinnasto.
Sivistystoimen palvelut 10 (83) Vahtimestari-/kouluisäntäpalvelut Kouluisäntäpalvelut tuottaa Helsingissä kaupungin palvelukeskus Palmia. Kouluisäntä tuottaa kouluille ja oppilaitoksille sekä käyttäjäpalveluita (vahtimestaripalveluja) että kiinteistönhuollon palveluja. Käyttäjäpalvelut (ns. vahtimestaripalvelut) sisältävät myös koulujen ilta- ja vapaa-ajan käyttöön liittyvät iltavalvojien opastustehtävät. Työväenopistoilla on Helsingissä itse palkattuja opistoisäntiä. Lisäksi opistot käyttävät tehtäviin tukityöllistettyä henkilöstöä. Isäntien työ on opetuksen mahdollistavaa asiakas- ja opettajapalvelua. Vantaalla kaupungin oma tilakeskus tuottaa kouluisäntä- ja vahtimestaripalvelut. Palvelu perustuu palvelusopimuksiin, missä on määritelty palvelun laatutaso, laatujärjestelmä ja kustannukset. Palvelusopimukset tehdään tulosalueittain ja niihin liittyy koulukohtainen sopimusosio, missä määritellään mm. koulukohtaiset poikkeukset ja koulun työajat. Talous-, henkilöstö- ja hankintapalvelut Molemmissa kaupungeissa hallintopalveluita kaupungilla tarjoavat myös keskushallinnon eri tulosalueet kuten talous- ja suunnitelukeskus/taloussuunnittelu, talouspalvelukeskus, hankintakeskus ja henkilöstökeskus. Edellä kuvatuista palveluista poiketen näistä palveluista ei pääsääntöisesti laskuteta hallintokuntia kummassakaan kaupungissa. Poikkeuksena ovat Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelut - liikelaitoksen tuottamat talous- ja palkkahallinnon palvelut, jotka laskutetaan Helsingin virastoilta. Vantaalla ei ole vastaavaa sisäistä laskutusta. 5.1.3.2. Sivistystoimen hallinto ja tukipalvelut Seuraavassa tarkastellaan sivistystoimen omaa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Hallinto- ja tukipalvelut on organisoitu kaupungeissa eri tavoin. Esitetyt luvut ovat tämän vuoksi suuntaaantavia. Sivistystoimen keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluilla tarkoitetaan tässä perustoiminnan johtoa, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä, henkilöstö-, laki-, talous-, tila-, viestintä-, markkinointi-, toimisto- ja hankintapalveluja sekä muita tukipalveluja, joita ei ole keskitetty kaupunkitasolle. Tietohallintoa ja tietotekniikkaan ja sen hyödyntämiseen liittyviä palveluita tarkastellaan seuraavassa kappaleessa erikseen, minkä vuoksi tämän kappaleen luvuissa ei ole mukana em. henkilöstöä. Henkilöstömäärät ovat vuoden 2010 alun tietoja. Helsingissä sivistystoimen palvelut teemaryhmän tarkastelemissa palveluissa em. tehtäviä hoitaa kaikkiaan 539 työntekijää. Luvussa ei ole mukana työllisyyden hoitoa eikä sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöä, joka palvelee koko sosiaalitointa, ei pelkästään päivähoitoa. Jos hallinto- ja kehittämiskeskuksen työpanos jaetaan sosiaalitoimen palveluihin henkilöstömäärien suhteessa, on päivähoidon osuus siitä noin 190 henkilötyövuotta. Tämä huomioiden
Sivistystoimen palvelut 11 (83) keskitetyn hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön osuus koko henkilöstöstä on tässä raportissa tarkastelluissa palveluissa Helsingissä 5,3 %. Vantaalla sivistystoimen palvelut teemaryhmän tarkastelemissa palveluissa keskitettyjä hallintoja tukipalveluja hoitaa kaikkiaan 202,5 työntekijää eli noin 3,5 % palveluiden kokonaishenkilöstömäärästä. Luvuissa ei ole mukana työllisyyden hoitoa. Koulujen ja oppilaitosten sekä päiväkotien hallinto- ja muu kuin kasvatus- ja opetushenkilöstö Peruskouluissa ja lukioissa hallinnollisia tehtäviä hoitavat rehtorit ja koulusihteerit. Rehtoreilla on pääsääntöisesti myös opetusvelvollisuutta. Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2010 alussa yhteensä 128 rehtoria tai koulun johtajan tehtävän hoitajaa sekä 111 koulusihteeriä. Lukioissa vastaavat luvut olivat 21 ja 23. Kaupungin ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa rehtoreita oli 3 ja hallinto- ja muuta kuin opetus- ja avustajahenkilöstöä yhteensä 69. Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2010 alussa yhteensä 54 rehtoria sekä 58 koulusihteeriä. Lukioissa vastaavat luvut olivat 7 ja 13. Kaupungin ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksessa Variassa työskenteli vuoden alussa rehtorin lisäksi 48 työntekijää hallinto- ja muissa kuin opetus- ja avustajatehtävissä. Päivähoidon esimiehiä on Helsingissä kaikkiaan 195 ja Vantaalla 83,5. Tietotekniikka ja sen hyödyntäminen Tietotekniikkapalveluiden organisoinnissa on kaupunkien välillä eroa: Helsingissä tietotekniikan käyttöä ja kehittämistä koordinoidaan ja ohjataan mm. tietotekniikkastrategian avulla talous- ja suunnitteluosaston tietotekniikkaosastolla. Tietotekniikkapalveluiden tuottaminen ja resurssit on kuitenkin hajautettu pääosin virastoihin, kun taas Vantaalla palvelut on pääsääntöisesti keskitetty. Helsingin sivistystoimessa ja varhaiskasvatuksessa työskentelee kaikkiaan 165 päätoimista tietohallinnon ja tekniikan työntekijää kehittämässä ja ylläpitämässä tietoteknistä infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä sekä vastaamassa koneiden ja laitteiden hankinnasta, ylläpidosta ja tuesta ja edistämässä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Luku sisältää varhaiskasvatuksen osalta myös arvion sosiaaliviraston tietohallintoyksikön päivähoitoon kohdistamasta työpanoksesta. Vantaan kaupungin tietotekniikkapalvelut on pääsääntöisesti keskitetty kaupungin keskushallinnon alaisuudessa toimivaan tietohallinnon palvelukeskukseen. Palvelukeskuksessa on tällä hetkellä kaikkiaan 36 henkilöä. Sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialojen toimintaan voidaan arvioida kohdistuvan tästä resurssista noin puolet. Vantaan toimialojen vastuulla on omaa toimintaa palvelevat järjestelmät ja niiden kehittäminen ja kustannukset. Uudet järjestelmähankkeet esitetään yhteiseen hankesalkkuun ja niiden toteutus siirtyy tietohallinnon palvelukeskukselle. Sivistystoimen toimialalla toimii yhteensä 6,5 henkilöä tietotekniikkatehtävissä. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla ei ole päätoimisia tietotekniikkatehtäviä tekeviä henkilöitä, vaan toimialalla on järjestelmien yhdyshenkilöitä, jotka hoitavat em. tehtävää oman toimen ohessa. Näin ollen tarkasteltujen palvelujen osalta tietotekniikkapalvelujen kokonaisresurssi on Vantaalla 24,5 henkilötyövuotta.
Sivistystoimen palvelut 12 (83) Kalustonhoito Helsingissä koulujen ja oppilaitosten teknisen työn kalustonhoitopalvelut tuotetaan pääasiassa itse. Joitakin palveluja kuitenkin ostetaan. Helsingissä 21 (sisältää vastaavan kalustonhoitajan) kalustonhoitajaa huoltaa koulujen ja oppilaitosten 122 teknistä tilaa. Helsingin suomenkielisen työväenopiston teknisen työn luokan kalustonhoito ostetaan tuntityönä ja ruotsinkielisen työväenopiston kalustonhoito hoidetaan omana työnä. Vantaalla kalustonkunnostajien toiminta kohdistuu peruskouluihin ja lukioihin. Kalustonkunnostajia on 15. Huollettavana on 53 teknisen toimen tilaa. 5.1.4. Sivistystoimen tietojärjestelmät 5.2. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa kaupungeilla on käytössä eri asiakastietojärjestelmä: Helsingissä Effica ja Vantaalla VATJ. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppilashallintojärjestelmät (Priimus, WinhaPro) ja tilanvarausjärjestelmä (WebTimmi) ovat kaupungeissa samat. Niiden tietosisällöt kuitenkin poikkeavat toisistaan. Helsingissä on käytössä lisäksi keskitetty oppilastietojärjestelmä (KOPPI) ja kuraattorien ja psykologien asiakastietojärjestelmä (AURA), joita Vantaalla ei ole. Kirjastopalveluissa Helsinki ja Vantaa toimivat tiiviissä yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten kanssa HelMet-kirjastona ja kaupungeilla on siksi yhteinen kirjastojärjestelmä. Helsingin kulttuurikeskuksella ja liikuntavirastolla on yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä, jota ei ole käytössä Vantaalla. Vapaan sivistystyön opistoilla on käytössä koko pääkaupunkiseudulla yhteiset Kuhaopistojärjestelmä ja Ilmonet-ilmoittautumisen nettijärjestelmä. 5.2.1 Palvelujen organisointi Helsingissä varhaiskasvatuspalvelut kuuluvat sosiaalilautakunnan ja -toimen alaisuuteen. Toimialaa johtaa sosiaalitoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, jonka alaisuudessa toimii sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtajan alaisuudessa päivähoidon vastuualuetta johtaa päivähoidon johtaja. Vastuualue on jaettu 17 päivähoitoalueeseen, joita johtavat päivähoitoalueen päälliköt. Päivähoitoalueet on edelleen jaettu päivähoitoyksiköihin, joita johtavat päiväkodin johtajat tai perhepäivähoidon ohjaajat. Vantaalla varhaiskasvatus kuuluu opetuslautakunnan ja sivistystoimialan alaisuuteen. Toimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jonka alaisuudessa toimii varhaiskasvatuksen johtaja. Varhais-
Sivistystoimen palvelut 13 (83) 5.2.2 Palvelumäärät kasvatuksen johtaja johtaa suomenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita. Tulosalue on jaettu viiteen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön, joita johtavat varhaiskasvatuspäälliköt. Tulosyksiköt on jaettu edelleen toimintayksiköihin, joita johtavat päivähoidon toimintayksiköt esimiehet. Ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluita johtaa ruotsinkielisen tulosalueen johtaja. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2010, että ruotsinkielinen päivähoito siirtyy Helsingissä 1.1.2011 alkaen opetustoimen alaisuuteen. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin opetustoimi ja sosiaalitoimi ryhtyvät valmistelemaan esitystä myös suomenkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen. Palvelujen kokonaistarjonta Vuoden 2009 lopussa kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella oli Helsingissä yhteensä noin 31 800 lasta, joista ruotsinkielisiä lapsia oli vajaat 1 800. Kunnallisissa päiväkodeissa tai kunnallisessa perhepäivähoidossa lapsista oli 20 600. Vantaalla päivähoito lapsia oli yhteensä 14 800, joista ruotsinkielisessä hoidossa reilu 300. Näistä kunnallisissa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa oli 9 500. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa oli lapsia Helsingissä 87,6 % ja Vantaalla 91,5 %. Helsingissä 85,5 % ikäryhmästä oli päiväkotien ja 6 % koulujen järjestämässä esiopetuksessa, eli esiopetuksessa oli ikäryhmästä kaikkiaan 91,5 %. Vantaalla vastaavasti esiopetuksessa oli 99,5 % ikäryhmästä (87,9 % päiväkodeissa ja 11,6 % kouluissa). Kaupunkiseutusuunnitelman kuntarajat ylittävien palvelujen parantamisen ensimmäinen vaihe toteutui vuoden 2007 alusta ja sitä on tarkoitus laajentaa vuoteen 2012, jolloin palvelut olisivat pääkaupunkiseudulla vapaasti käytettävissä yli kuntarajojen. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat nyt määritelleet maantieteelliset kuntarajat ylittävät päivähoidon yhteiskäyttöalueet, joilla asuvat perheet voivat hakea lapselle päivähoitopaikkaa yhteiskäyttöalueelta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat lähipalveluja, mistä johtuen niitä käytetään kuitenkin hyvin marginaalisesti yli kuntarajojen, kuten alla olevasta taulukosta on nähtävissä. Vieraspaikkakuntalaiset lapset päivähoidossa 2009 Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Kaikki palvelujen käyttäjät 20 084 9 731 1 788 331 Vieraspaikkakuntalaiset 115 41 0 1 Vieraspaikkakuntalaiset % 0,6 % 0,4 % 0,0 % 0,3 % Lähde: Heva-erillisselvitys
Sivistystoimen palvelut 14 (83) 5.2.3. Palvelujen kustannukset ja resurssit Varhaiskasvatuksen kustannukset lasta kohti ovat lasten yksityisen kotihoidon tukea lukuun ottamatta Helsingissä korkeammat kuin Vantaalla. Eroihin vaikuttavat mm. päiväkotien vuokrakustannusten erot, tukipalvelujen järjestämisen erot, kuntien erilainen käytäntö kohdistaa kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät. Helsingin kuntalisät ovat Vantaan vastaavia korkeammat yksityisen hoidon tukia lukuun ottamatta. Helsingin päiväkodeissa on tilaa hieman, muttei olennaisesti enemmän kuin Vantaan päiväkodeissa ja tilavuokrat neliötä kohti ovat Helsingissä korkeammat. Päivähoidon kustannukset lasta kohti 2008 Ero Hki-Vantaa Helsinki Vantaa euroa % Kustannukset euroa/pienten lasten hoitojärjestelmässä olevaa lasta kohti 9375 8669 706 8,1 % Kunnallinen päivähoito euroa/lapsi 9 598 8 929 669 7,5 % Lasten kotihoidon tuki euroa/lapsi 5 506 4 302 1 204 28,0 % Lasten yksityisen hoidon tuki euroa /lapsi 4 620 5 085-465 -9,1 % Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2008 Kustannuserojen taustalla olevat tekijät : - Henkilöstömenoissa sivukulujen (muut kuin palkat) erot ovat kunnissa merkittävät. Vuoden 2008 Kuusikkoselvityksessä kunnallisen päivähoidon henkilöstösivukulujen osuus henkilöstön palkkakustannuksista oli Helsingissä 33,6 % ja Vantaalla 28,4 %. Sivukuluerien eroavuudet ja syyt eroihin tulee selvittää. - Vuokrakustannukset ovat Helsingissä korkeammat. Helsingin päiväkotien tilakustannukset ovat 295 euroa suuremmat lasta kohden kuin Vantaalla. - Helsingissä on henkilöstössä enemmän erityislastentarhanopettajia. Vuoden 2009 lopussa kunnallisen päivähoidon lapsia erityislastentarhaopettajaa kohden oli Helsingissä 117 lasta ja Vantaalla 152 lasta. - Maahanmuuttajataustaisten lasten tukemiseen on molemmissa kaupungeissa käytössä erilaisia rakenteita ja toimintamalleja. 5.2.4. Palvelujen laatu Pääkaupunkiseudun kunnat (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) toteuttavat joka kolmas vuosi yhteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Kysely on viimeksi toteutettu vuonna 2008. Tulosten perusteella asiakkaiden tyytyväisyydessä päivähoidon palveluihin ei ollut merkittäviä eroja kuntien välillä.
Sivistystoimen palvelut 15 (83) 5.2.5 Palveluverkko Helsingissä toimii kaikkiaan 396 päiväkotia ja 79 ryhmäperhepäiväkotia. Vantaalla vastaavat määrät ovat 140 ja 36. Päiväkotien tarkempi erittely on esitetty alla olevassa taulukossa. Leikkija muuta päivätoimintaa järjestetään Helsingissä 71 asukaspuistossa ja 21 kerhossa. Vantaalla asukaspuistoja on 3 ja kerhoja 36. Lisäksi Vantaalla on 7 avointa päiväkotia ja 5 hoitoapupalvelupistettä. Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Kaupungin oma toiminta Päiväkodit 272 118 32 4 Ryhmäperhepäiväkodit 67 30 12 0 Ostopalvelut Päiväkodit 20 6 11 1 Ryhmäperhepäiväkodit 0 0 0 5 Yksityinen päivähoito Päiväkodit 57 11 4 0 Ryhmäperhepäiväkodit 0 1 0 0 Päiväkodit yhteensä 349 135 47 5 Ryhmäperhepäiväkodit yhteensä 67 31 12 5 Vantaalla sekä hallinnollisten päivähoitoyksiköiden että päiväkotien koko on Helsinkiä suurempi. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnallisten päiväkotien kokojakauma. Päiväkotien koot Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki % Vantaa % Helsinki % Vantaa % 21-42 lasta 68 25 % 15 13 % 21 66 % 1 25 % 43-84 lasta 125 46 % 52 44 % 8 25 % 2 50 % 85-126 lasta 63 23 % 49 42 % 2 6 % 1 25 % yli 126 lasta 16 6 % 2 2 % 1 3 % 0 0 % Päiväkodit yhteensä 272 100 % 118 100 % 32 100 % 4 100 % Lähde: Heva-erillisselvitys Helsingin päivähoidon käytössä olevia tiloja on kaikkiaan noin 209 000 m2 ja Vantaalla vajaat 93 000 m2. Vantaan luvussa ei ole mukana keittiötiloja, joiden vuokrat maksetaan osana ateriakustannuksia. Kuntien tavoitteena on keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä luopua mahdollisuuksien mukaan pienistä toimipisteistä ja siirtyä uusissa investoinneissa yli 85 -paikkaisiin toimipisteisiin nykyinen kaupunkirakenne ja palveluverkko huomioon ottaen.
Sivistystoimen palvelut 16 (83) Päivähoidon neliömäärät 2010 Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Kaupungin omat tilat 176 233 61 387 9 948 1 235 Osake- ja vuokratilat 18 456 29 461 4 332 815 Tilat yhteensä 194 689 90 848 14 280 2 050 Lähde: Heva-erillisselvitys Tiloihin on laskettu mukaan päiväkotitilat, ryhmäperhepäiväkotien sekä päivähoidon hallinnon tilat Tilakeskukselle maksetut sisäiset vuokrat olivat Helsingissä vuonna 2009 runsaat 33 miljoonaa euroa ja Vantaalla vajaat 14 miljoonaa euroa. Keskivuokra oli Helsingissä 13,73 euroa/m2 ja Vantaalla 12,5 euroa/m2 kuukaudessa. Vuokramenot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska Vantaalla keittiötilojen vuokra sisältyy ateriakustannuksiin, ei tilavuokriin. Suomenkieliset Ruotsinkieliset Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa m2 / hoidossa ollut lapsi päiväkodeissa 9,7 9,5 8,9 8,5 m2/lapsi ryhmäperhepäiväkodeissa 9,6 10,1 Tilaa lasta kohden kunnissa on lähes saman verran. Tällä hetkellä käytettävissä olevissa tiloissa tilan käyttö on optimitasolla. 5.2.6. Palvelutuotannon keskeiset erot ja yhtäläisyydet nykytilanteessa Keskeiset yhtäläisyydet VARHAISKASVATUS Organisaatio ja johtamisjärjestelmät - vastuu/ tulostusalue on jaettu päivähoitoalueisiin/ tulosyksiköihin ja edelleen päivähoitoyksiköihin, johdon tukena tukiyksikkö. Toiminnan sisältö - Varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyötä tehdään yhdessä pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa VKK-Metrossa. - Pääkaupunkiseudun yhteinen asiakastyytyväisyys mittaus joka kolmas vuosi. Toimitilat ja palveluverkko - Kaupungin tilakeskus järjestää ja huolehtii palvelutoiminnan toimitiloista. - päiväkotihoidossa m2/hoidossa ollut lapsi ovat Keskeiset erot VARHAISKASVATUS Organisaatio ja johtamisjärjestelmät - Helsingissä varhaiskasvatuksen asioita käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja lapsi- ja perhejaostossa, esittelijä lautakunnassa viraston päällikkö ja jaostossa päivähoidon johtaja. Vantaalla on opetuslautakunta, esittelijänä on tulosalueen johtaja. - Helsingissä päivähoitoyksiköt on muodostettu pääosin hoitomuodoittain, Vantaalla samassa päivähoidon toimintayksikössä on useita hoitomuotoja. Vantaalla laskutus on kaupungin talouspalvelukeskuksessa, valmistelu ja päätöksenteko ovat varhaiskasvatuksen tulosalueella. Toiminnan sisältö - Helsingissä on erillistä kohdennettua rahoitusta
Sivistystoimen palvelut 17 (83) melko samanlaiset. Palvelustrategia - kunnallinen ja ostopalveluna hankitun päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen järjestämisvastuu yhdellä vastuu-/tulosalueella. - esiopetuksen järjestämisvastuu yhtenäistymässä. - pääsääntöinen palvelujen tuottamistapa on oma palvelutuotanto. Tavoitteena lisätä yksityisen hoidon tuen käyttöä. - kerhotoiminnan lisääminen - kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä käytössä. monikulttuuriseen päivähoitoon (PD raha) - Eri asiakastietojärjestelmä: Helsingissä Tiedon ylläpitämä Effica, Vantaalla Logican ylläpitämä VATJ. Henkilöstö ja tukipalvelut - Helsingissä kaikki erityisavustajat ovat kaupungin palvelussuhteessa. Vantaalla valtaosa avustajapalveluista ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:sta. - Helsingin päiväkotien siivoushenkilöstö on pääosin päivähoidon henkilöstöä. Vantaalla päiväkotien siivous järjestetään tukipalveluna Tilakeskuksen toimesta. - Helsingissä on vakituisia varahenkilöitä, Vantaa ostaa palvelut Seure Henkilöstöpalvelut Oy:sta. - Ateriapalvelut ja päiväkotien laitoshuollon palvelut järjestää Vantaalla Tilakeskus. Helsingissä ateriapalvelut ovat siirtyneet Palmialle 1.8.2010, siivouspalvelut ovat pääosin päivähoidon omaa toimintaa. Kustannukset - Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat v. 2008 Vantaalla 6,2%, perhepäivähoidon 8,6% ja kotihoidon tuen 21,9% alhaisemmat kuin Helsingissä. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat Helsingissä 9,1% alhaisemmat kuin Vantaalla. Eroihin vaikuttavat mm. päiväkotien vuokrakustannuserot, tukipalvelujen järjestämiserot, kuntien erilainen käytäntö kohdentaa yleisiä kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät. Toimitilat ja palveluverkko - vuokranmääräytymisperiaatteet ovat erilaiset. - Vantaalla lähipalveluperiaate on laajempi ja se on määritelty. - Vantaalla päiväkotien koko on keskimäärin suurempi kuin Helsingissä, Vantaalla on päiväkotien optimikoko määritelty 5-7 kotialueeksi (noin 92-128 lasta). Palvelustrategia - Leikki- ja muu toiminta (avoin varhaiskasvatus) on Helsingissä pääosin lapsiperheiden palvelujen vastuualueella, Vantaalla varhaiskasvatuksen tu-
Sivistystoimen palvelut 18 (83) losalueella. - Helsingissä kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään päivähoidon vastuualueella. - Kotihoidon tuen kuntalisä on euromääriltään, ikärajoiltaan ja maksamisen ehtojen osalta erilainen. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on euromääriltään erilainen kaikissa hoitomuodoissa. Keskeiset yhtäläisyydet RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Organisaatio ja johtamisjärjestelmä - kaupungeissa on ruotsinkielinen jaosto. - kaupungeissa on sekä hallinnollisia että ryhmässä toimivia päiväkodinjohtajia. - lähimmät yhteistyökumppanit ovat samoja. Toimitilat ja palveluverkko - toimitilojen määrittämisperiaatteet molemmissa kunnissa ovat samansuuntaiset kuin suomenkielisessä päivähoidossa. Palvelustrategia - Helsingissä ja Vantaalla hankitaan ostopalveluina osa peruspäivähoidon palveluista. Molemmissa kunnissa on tavoitteena vähentää ostopalvelujen osuutta ja lisätä omaa kunnallista tuotantoa. - Yksityisen hoidon tuella toimivia palveluntuottajia on molemmissa kunnissa vähän. Keskeiset erot RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Organisaatio ja johtamisjärjestelmä - Helsingissä ruotsinkielinen päivähoito kuuluu sosiaalitoimen aikuisten palvelujen vastuualueelle, mutta siirtyy opetustoimeen 1.1.2011. Toimitilat ja palveluverkko - Ruotsinkielisiä päivähoitopalveluja käyttäviä lapsia on Vantaalla huomattavasti vähemmän. Siten palveluverkkokin on merkittävästi pienempi. Palvelustrategia - Helsingissä on tavoite lisätä yksityistä hoitoa.
Sivistystoimen palvelut 19 (83) 5.3. Perusopetus 5.3.1. Palvelujen organisointi 5.3.2. Palvelumäärät Perusopetus kuuluu Helsingissä opetuslautakunnan ja sivistys- ja henkilöstötoimen toimialaan, jota johtaa sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Opetuslautakunnassa on suomen- ja ruotsinkieliset jaostot. Perusopetuspalvelut tuottaa opetusvirasto, jossa opetustoimen johtajan alaisuudessa suomenkielistä perusopetusta johtaa perusopetuslinjan linjanjohtaja ja ruotsinkielistä perusopetusta ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtaja. Vantaalla perusopetus kuuluu opetuslautakunnan ja sivistystoimialan alaisuuteen. Opetuslautakunnassa on ruotsinkielinen jaosto. Toimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jonka alaisuudessa toimivat suomenkielisen perusopetuksen tulosalueen johtajana perusopetuksen johtaja sekä ruotsinkielisen tulosalueen johtajana ruotsinkielisen perusopetuksen johtaja. Molemmissa kaupungeissa on suomenkielisessä perusopetuksessa aluerehtoreita, joilla on alueensa toimintaa koordinoiva ja kehittävä rooli. Vantaalla aluerehtorit toimivat myös alueensa rehtoreiden esimiehinä ja hoitavat alueensa oppilaaksioton. Helsingissä kaikkien rehtoreiden esimiehinä toimivat linjanjohtajat. Molemmissa kaupungeissa peruskouluilla on lautakuntien ja niiden jaostojen alaisuudessa toimivat johtokunnat. Johtokuntien toimivalloissa on kuitenkin eroja kaupunkien välillä. Helsingissä johtokunnilla on kuitenkin enemmän päätösvaltaa. Palvelujen kokonaistarjonta Helsingissä oli syksyllä 2009 kaikkiaan noin 46 800 perusopetuksen oppilasta, joista runsas 37 200 kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa. Ruotsinkielistä koulua oppilaista kävi 3 300. Vantaalla perusopetuksen oppilaita oli kaikkiaan 21 000, joista 20 800 kaupungin ylläpitämissä kouluissa. Oppilaista noin 800 kävi ruotsinkielistä koulua. Peruskoulujen oppilasmäärät ylläpitäjittäin 2009 Helsinki Vantaa Kaupunki Sopimuskoulut Muut yksityiset Valtio Yhteensä Kaupunki Yksityiset Yhteensä Suomenkieliset koulut 33 898 5 398 1 943 2 234 43 473 19 978 206 20 184 Ruotsinkieliset koulut 3 305 0 0 0 3 305 834 0 834 Yhteensä 37 203 5 398 1 943 2 234 46 778 20 812 206 21 018 Lähde: opetushallituksen kustannussovellus, oppilasmäärät 20.9.2009
Sivistystoimen palvelut 20 (83) Helsingin sopimuskoulujen opetus painottuu hyvin voimakkaasti vuosiluokille 7-9: Helsingin vuosiluokkien 7-9 oppilaista 30 % käy koulua sopimuskoulussa. Sopimuskoulujen osuus vuosiluokkien 1-6 oppilaista on vastaavasti noin 3 %. Erityisoppilaita on Helsingin ja Vantaan ylläpitämissä suomenkielisissä kouluissa suhteellisesti suurin piirtein saman verran, Helsingissä noin 10,9 % ja Vantaalla 11,4 %. Helsingin yksityisissä kouluissa ja sopimuskouluissa erityisoppilaita on 3,8 %. Ruotsinkielisissä kouluissa on erityisoppilaita Helsingissä noin 8 % ja Vantaalla reilu prosentti. Lisäksi vajaat 2 % Vantaan ruotsinkielisistä oppilaista käy koulua Helsingin erityisluokilla. Monikulttuurisia oppilaita on Helsingin suomenkielisissä kouluissa 15,3 %, Vantaan suomenkielisissä kouluissa 11,6 % ja Helsingin sopimuskouluissa 7,9 %. Helsingissä 85,5 % ikäryhmästä oli päiväkotien ja 6 % koulujen järjestämässä esiopetuksessa, eli esiopetuksessa oli ikäryhmästä kaikkiaan 91,5 %. Vantaalla vastaavasti esiopetuksessa oli 99,5 % ikäryhmästä (87,9 % päiväkodeissa ja 11,6 % kouluissa). Perusopetus on luonteeltaan lähipalvelu, mistä johtuen palveluja ei käytetä merkittävästi yli kuntarajojen. Ruotsinkielisiä perusopetuspalveluja käytetään yli kuntarajojen selvästi suomenkielisiä palveluja enemmän johtuen siitä, että ruotsinkielisen perusopetuksen tarjonta on keskittynyt alueen suurimpiin kuntiin. Vieraspaikkakuntalaiset lapset perusopetuksessa 2009 Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Kaikki palvelujen käyttäjät 33 898 19 978 3 305 834 Vieraspaikkakuntalaiset 297 127 116 73 Vieraspaikkakuntalaiset % 0,9 % 0,6 % 3,5 % 8,8 % Lähde: Opetushallituksen kustannussovellus, tiedot 20.9.2009
Sivistystoimen palvelut 21 (83) 5.3.3. Palvelujen kustannukset ja resurssit Perusopetuksen menot oppilasta kohti olivat Helsingin kaupungin kouluissa reilut 1 000 euroa korkeammat kuin Vantaan kaupungin kouluissa vuonna 2008, kun huomioidaan kaupunkien sisäiset pääomavuokrat. Perusopetuksen käyttötalouden menot oppilasta kohti toiminnoittain 2008 Ero Hki-Vantaa Helsinki Vantaa euroa % Opetuksen palkkaus 4 095 3 412 683 20,0 % Opetuksen muut menot 333 355-22 -6,2 % Majoitus ja kuljetus 139 97 42 43,3 % Oppilasruokailu 354 382-28 -7,3 % Muu oppilashuolto 342 185 157 84,9 % Sisäinen hallinto 386 383 3 0,8 % Kiinteistömenot (ilman sis. vuokrien pääomakustannuksia) 936 1 074-138 -12,8 % Käyttökustannukset yhteensä 6 585 5 888 697 11,8 % Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 1 434 1 074 360 33,5 % Käyttö- ja pääomakustannukset yhteensä 8 019 6 962 1 057 15,2 % Lähde: Opetushallituksen kustannussovellus Huom 1: Oppilashuollon kuluihin ei sisälly psykologi- eikä kuraattorikuluja. Huom 2: Osa Vantaan oppilashuollon kustannuksista on kirjautunut opetuksen menoihin. Ero selittyy pääosin opetuksen palkkamenojen, oppilashuollon menojen ja kiinteistömenojen eroilla. Suomenkieliset Ruotsinkieliset Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Vvt/oppilas, yleisopetus 1,6 1,5 2,0 1,8 Vvt/oppilas, luokkamuotoinen eo 3,3 3,2 5,0 Oppilasta / psykologi 785,0 1 001,0 401,0 716,0 Oppilasta / kuraattori 652,0 709,0 332,0 716,0 Oppilasta / koulunkäyntiavustaja 59,0 69,0 49,0 60,0 Lähde: kuusikkovertailut 2008 (avustajaresursseja tarkistettu HeVa-työn yhteydessä) VVT = vuosiviikkotunti
Sivistystoimen palvelut 22 (83) Opetuksessa kustannuserojen taustalla on useita tekijöitä: - Helsingin tuntiresurssi oppilasta kohti on korkeampi sekä yleis- että erityisopetuksessa. Tuntiresurssiero on kasvanut vuonna 2009 yllä olevassa taulukossa esitetystä erosta johtuen siitä, että Helsinki on nostanut perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 resursseja syksystä 2008 yhteensä kuudella prosentilla. - Monikulttuurisia oppilaita on Helsingin kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä kouluissa 3,7 %. enemmän kuin Vantaalla. - Helsingin kieliohjelma on Vantaan ohjelmaa monipuolisempi ja siten kalliimpi. Vantaalla peruskoululaisten A1-kielenä on aina englanti, kun Helsingissä valittavana on seitsemän eri kieltä. Myös A2, B1 ja B2 kielten tarjonta on Helsingissä monipuolisempi. - Perustuntiresurssien lisäksi Helsingin kaupungin kouluille jaetaan positiivisen diskriminaation periaatteella erillismäärärahaa, joka nostaa keskimääräisiä oppilaskohtaisia kustannuksia vajaalla 45 eurolla vuodessa. Vantaalla ei ole vastaavaa erillismäärärahaa, mutta Vantaa jakaa kouluille maahanmuuttajamäärien perusteella lisäresurssia, joka nostaa oppilaskohtaisia kustannuksia 40 eurolla. - Myös oppilashuollon resurssit ovat Helsingissä paremmat, kun suhteutetaan psykologi-, kuraattori- ja avustajaresurssit oppilasmääriin. Erityisoppilaiden osuus oppilasmäärästä on Vantaan kaupungin ylläpitämissä kouluissa jonkin verran, muttei olennaisesti suurempi kuin Helsingin kaupungin ylläpitämissä kouluissa. Ero tulee edelleen pienentymään johtuen siitä, että Helsingissä erityisoppilaiden osuus on edelleen lievässä kasvussa, kun taas Vantaalla määrä on viime vuosina hieman laskenut. Opetuksen palkkauskustannusten kustannuserojen arvioita perusopetuksessa oppilasta kohti H:gin luokkien 1-6 luokkaopetustuntien määrä/oppilaskohtainen tuntimäärä H:gin pienemmistä koulujen keskikoosta johtuva kustannusvaikutus 1-6. luokilla H:gin luokkien 7-9 luokkaopetustuntien määrä/oppilaskohtainen tuntimäärä H:gin pienemmistä koulujen keskikoosta johtuva kustannusvaikutus 7-9. luokilla H:gin kieliohjelma, kielikylpyopetuksen/vieras-/kaksikielinen ja A2-kielen opetus H:gin erityisopetuspäätösoppilaiden opetuksen järjestäminen H:gin opinto-ohjauksen suuremmat resurssit Muita tekijöitä ovat erot laajemman täydennyskoulutuksen sijaiset ja erityisopettajien korkeammat palkat, iltapäivätoiminta, yms Yhteensä 90 e 20 e 220 e 70 e 50 e 110 e 30 e n. 93 e 683 e
Sivistystoimen palvelut 23 (83) 5.3.4. Palvelujen laatu Helsingin suuremmat tuntiresurssit näkyvät myös ryhmäkokovertailuissa: Helsingissä ryhmäkoot ovat pienempiä. Alla olevassa taulukossa ryhmäkokoja on verrattu kahdella tavalla: luokan keskikokoina ja luokkien laskennallisina kokoina, jotka kuvaavat sitä, minkä kokoisissa ryhmissä oppilaita todellisuudessa opetetaan huomioiden jakotunnit ja resurssiopettajien käyttö. Luokkien keskikoko perusopetuksessa Suomenkieliset Ruotsinkieliset Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Luokan keskikoko, luokat 1-6 22,1 23,3 18,6 19,2 Luokkien lask. Koko, luokat 1-6 16,1 18,4 15,4 16,0 Luokkkien keskikoko, luokat 7-9 17,5 21,1 17,0 18,1 Luokkien lask. Koko, luokat 7-9 15,8 18,2 16,4 15,3 Lähde: HeVa-erillisselvitys 2010 Valtakunnallisten tilastojen majoitus- ja kuljetuskustannukset ovat käytännössä koulumatkakustannuksia. Nämä ovat Helsingissä selvästi korkeammat oppilasta kohti johtuen siitä, että Helsingissä koulumatkaetuus myönnetään lyhyemmille koulumatkoille kuin Vantaalla. Lisäksi Vantaalla on noudatettu tiukemmin lähikouluperiaatetta. Helsingissä on opetustiloja oppilasta kohti selvästi enemmän kuin Vantaalla. Osittain tämä selittyy sillä, että Helsingin iäkkäämpi kiinteistökanta sisältää suhteessa Vantaan kiinteistökantaan enemmän muuta kuin opetuskäyttöön soveltuvaa tilaa. Palveluverkkoa on kuvattu tarkemmin Palveluverkko-kohdassa. Kummallakin kunnalla on tällä hetkellä omat, toisistaan poikkeavat arviointijärjestelmät joiden tuloksia ei voi vertailla. Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttivat ensimmäisen yhteisen palvelukykykyselyn vuoden 2009 lopussa peruskoulun 8. luokkalaisille. Alhaisten vastausprosenttien vuoksi tuloksista ei voida tehdä luotettavia vertailuja. Valtakunnallista oppimistulosten arvioinneista ei ole olemassa ajantasaisia vertailuja, koska arvioinnit on tehty Vantaan osalta vain otospohjaisesti. Aiemmista oppimistulosten arvioinneista voidaan yleisesti todeta, että Vantaalla koulujen väliset erot ovat pienempiä ja vanhempien koulutustason vaikutus oppimistuloksiin on Helsinkiä pienempi. Pisa-tutkimus tehdään valtakunnallisesti otospohjalta kansainväliseen - ei kunnallisen tason vertailuun. Parillisina vuosina tehdään pääkaupunkiseudulla yhteisiä kouluterveyskyselyjä. Julkaisuissa on todettu, että toistaiseksi tunnetaan huonosti mekanismeja, joiden kautta asuinalueen ja koulun itsenäiset vaikutukset oppilaiden hyvinvointiin syntyvät.
Sivistystoimen palvelut 24 (83) 5.3.5. Palveluverkko Vuonna 2009 Helsingissä toimi kaikkiaan 157 ja Vantaalla 54 peruskoulua. Peruskoulut ovat pääosin kaupungin ylläpitämiä. Helsingissä toimii 25 ja Vantaalla yksi yksityinen tai valtion ylläpitämä koulu. Peruskoulujen määrä 2009 Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Koulut yhteensä 133 49 24 5 Kaupungin ylläpitämät 109 48 23 5 Sopimuskoulut 14 0 0 0 Muut yksityiset koulut 5 1 1 0 Valtion koulut 5 0 0 0 Lähde: HeVa erillisselvitys Vantaan kaupungin ylläpitämät peruskoulut ovat keskikooltaan selvästi Helsingin kaupungin ylläpitämiä peruskouluja suurempia. Peruskoulujen keskikoko 2010 Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Yhtenäiskoulut Hki, Hki, sopimuskoulut Hgin kaupunki Vantaa Hgin kaupunki sopimuskoulut Vantaa Hgin kaupunki Vantaa Suomenkieliset palvelut 277 344 358 233 342 481 501 611 Ruotsinkieliset palvelut 112 101 121 271 Lähde: HeVa erillisselvitys Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen kokonaisneliömäärä on noin kaksinkertainen verrattuna Vantaan kaupungin ylläpitämien peruskoulujen neliömäärään. Vantaan suomenkielisten peruskoulujen tiloista on suhteellisesti suurempi osuus osake- tai vuokratilaa. Ruotsinkielisten koulujen tilat ovat lähes kokonaan kaupungin omistamia molemmissa kaupungeissa. Peruskoulutilojen neliömäärät 2010 Suomenkieliset palvelut Ruotsinkieliset palvelut Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa Kaupungin omat tilat 477 820 218 856 46 861 9 653 Osake- ja vuokratilat 3 681 22 343 354 166 Tilat yhteensä 481 501 241 199 47 215 9 819 Lähde: HeVa erillisselvitys Neliömääriin sisältyvät myös keittiötilat