VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI

VALMENNUS JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN EDISTÄMISEKSI Aihe 5: Toiminnan kuvaaminen 17.2.2015

Valmennuksen sisältö Kokonaisvaltainen toiminnan kehitys käytännössä ja toiminnan kuvaamisen merkitys (kertaus) Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi, kuvausten web-julkaisu 17.2.2015 2

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnankehitys ja kuvaamisen merkitys käytännössä Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi, kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös VALMENNUSTILAISUUDEN ALUSTUS 17.2.2015 3

1. Toiminnan johtaminen 2. Toiminnan kehittäminen Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä muodostavat valmennuspolun Osallistuja ymmärtää miten organisaation toimintaa johdetaan siten, että organisaatio pystyy toteuttamaan vaatimukset palveluprosessien yhdenmukaistamisesta ja yhteentoimivuudesta Osallistuja osaa johtaa toiminnan kehittämistä sekä tuntee menetelmät ja työvälineet, joiden avulla organisaatio onnistuu saavuttamaan toiminnalle asetetut tavoitteet järkevästi ja kustannustehokkaasti 3. Toiminnan kehittämisen kehykset ja sisältö 4. Toiminnan kuvaamisen merkitys Osallistujalla on käsitys miten kokonaisarkkitehtuuri toimii kehittämisen tukena organisaation valitseman lähestymistavan mukaisesti Osallistuja ymmärtää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen merkityksen sekä kuvausten merkityksen eri sidosryhmille ja niiden välisessä yhteistyössä ja kommunikoinnissa 5. Toiminnan kuvaaminen Osallistuja tietää miten kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset laaditaan kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueille mallinnusympäristössä 17.2.2015 4

Toiminnan kuvaaminen 1. Toiminnan johtaminen 2. Toiminnan kehittäminen 3. Toiminnan kehittämisen kehykset ja sisältö 4. Toiminnan kuvaamisen merkitys 5. Toiminnan kuvaaminen 17.2.2015 5

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnankehitys ja kuvaamisen merkitys käytännössä Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi, kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös KOKONAISVALTAINEN TOIMINNANKEHITYS KÄYTÄNNÖSSÄ JA TOIMINNAN KUVAAMISEN MERKITYS 17.2.2015 6

Kokonaisvaltainen toiminnankehitys käytännössä 17.2.2015 7

Toiminnan kehityksen vaikuttavuus Tulos Kehitetään toimintaa kokonaisvaltaisesti strategisten tavoitteiden mukaisesti Kehitetään yksittäisen osaalueen toimintaa aktiivisesti Nykytaso Huolehditaan nykytasosta Ei tehdä mitään Aika 17.2.2015 8

Operatiivisen toiminnan kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Poliittinen Taloudellinen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Juridinen Kvkilpailukyky Muutospaine Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä palaute Kyvykkyysvaatimusten ohjaamat operatiivisen toiminnan parannukset Kyvykkyysvaatimukset Operatiiviseen toimintaan liittyvä palaute 17.2.2015 9

Operatiivisen toiminnan kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Poliittinen Taloudellinen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Juridinen Kvkilpailukyky Muutospaine Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä palaute Kyvykkyysvaatimusten ohjaamat operatiivisen toiminnan parannukset Kyvykkyysvaatimukset Operatiiviseen toimintaan liittyvä palaute 17.2.2015 10 17.2.2015 10

Operatiivisen toiminnan kehittäminen Muutospaine TOIMINTAYMPÄRISTÖ Poliittinen Taloudellinen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Juridinen Kvkilpailukyky Liiketoimintamalli Toimialue/-ala Asiakkaat Arvolupaus Palvelut Arvoketju Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä palaute Kyvykkyysvaatimusten ohjaamat operatiivisen toiminnan parannukset Kyvykkyysvaatimukset Operatiiviseen toimintaan liittyvä palaute 17.2.2015 11

Operatiivisen toiminnan kehittäminen Muutospaine TOIMINTAYMPÄRISTÖ Poliittinen Taloudellinen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Juridinen Kvkilpailukyky Kyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tietyllä osa-alueella, ja kykyä Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä palaute hyödyntää osaamistaan sekä resurssejaan, jotta tavoitteet saavutetaan. Esim. HUS Kuvantaminen: Kyky tuottaa kuvantamispalvelut ilman jonoja Kyvykkyysvaatimusten ohjaamat operatiivisen toiminnan parannukset Kyvykkyysvaatimukset Operatiiviseen toimintaan liittyvä palaute 17.2.2015 12 17.2.2015 12

Operatiivisen toiminnan kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Poliittinen Taloudellinen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Juridinen Kvkilpailukyky Muutospaine Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä palaute Kyvykkyysvaatimusten ohjaamat operatiivisen toiminnan parannukset Kyvykkyysvaatimukset Operatiiviseen toimintaan liittyvä palaute 17.2.2015 13 17.2.2015 13

Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet kytkevät strategian operatiivisen toiminnan kehittämiseen Strategia Visio: Asiakas saa laadukkaita oikeusturvapalveluita yhtenäisesti koko maassa Asiakas saa nimenmuutosasiat hoidetteua nopeasti sähköisen palvelun avulla Sähköisen asioinnin tukema Maistraattien erikoistuminen ja toiminnan tehostaminen Tietojen automaattinen integraatio prosesseihin ja rekistereihin Asianhallinnan uudistaminen Liiketoimintamallit Kyvykkyys #1 Nimiasioiden käsittely Kyvykkyys #2 Monikanavainen asiakaspalvelu Kyvykkyys #3 Sähköinen arkistointi Kyvykkyys #4 Viranomaisten sähköinen verkostotoiminta Operatiivinen toiminta Vaatimus #1 Vaatimus #2 Vaatimus #3 Vaatimus #4 Prosessit Tiedot Tietojärjestelmät 17.2.2015 14

17.2.2015 15

Toiminnan kuvaamisen merkitys 17.2.2015 16

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, TTS, Strategia, Budjetti Kustannustehokkuus,... Clash of Clans Prosessit, JHS, Tiedot, JHKA, Järjestelmät, ITIL, Teknologia, COBIT, TOGAF, BPMN,... Appsit, serveri, SOA, TCP/IP, DNS, protokollat, SaaS, SQL,... Toiminnan johtaminen Toiminnan kehittäminen ICT Kielimuuri muodostuu erilaisten ajattelu- ja kuvaamistapojen väliin Vain osa informaatiosta välittyy eri sidosryhmille, ja osa muuttuu sekä vääristyy Tarvitaan yhteinen pohja kommunikaatiolle 17.2.2015 17

Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? 1. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. 2. Toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Lähde: JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen v1.1, 2012 17.2.2015 18

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt Kokonaisarkkitehtuurikuvausten avulla ymmärretään paremmin: Kokonaisuus Osat ja niiden merkitys strategian toimeenpanemisessa Osien väliset riippuvuudet Kokonaisarkkitehtuurityön tukemana voidaan: Keskittyä olennaiseen Tietoisesti luopua mm. vähempimerkityksisistä palveluista, prosesseista ja tietojärjestelmistä Kokonaisarkkitehtuurityö auttaa: Löytämään päällekkäisyydet Löytämään uudelleen käytettävissä olevat osat Parantamaan yhteentoimivuutta 17.2.2015 19

Kuvaaminen on vapaamuotoista Mallintaminen on formaalia ja kurinalaista Kumpaakin tarvitaan Kuvaaminen ja mallintaminen Mallit antavat tukevan pohjan kuvaamiselle Kuvaukset antavat syötettä malleille 17.2.2015 20

Kuvaukset ja mallit ovat tärkeä kommunikoinnin väline Yksi kuvaustapa ei sovi kaikille osapuolille On tuotettava erilaisia kuvauksia mm. Johdolle Toiminnan kehittäjille Sidosarkkitehtuurien yhteyshenkilöille Operatiivisen toiminnan edustajille Toimittajille Muille sidosryhmille tarpeen mukaan Kuvausten hyödyntäminen 17.2.2015 21

Kuvausten hyödyntämisen esimerkkejä On tuotettava erilaisia kuvauksia mm. Johdolle Strategiakartta - Strategisten vaatimusten kytkeminen kehitettäviin kyvykkyyksiin 22.10.2014 39 Toiminnan kehittäjille Operatiivisen toiminnan edustajille Sidosarkkitehtuurien yhteyshenkilöille Toimittajille Muille sidosryhmille tarpeen mukaan 17.2.2015 22

JHS 179:n asema toiminnan kehittämisessä 1. Toiminnan johtaminen 2. Toiminnan kehittäminen 3. Toiminnan kehittämisen kehykset ja sisältö JHS 179 Archimate, UML, yms. 17.2.2015 23

Strategian laadinnasta sen toteuttamiseen ja seurantaan KA:n avulla JHS 179:n esittämällä tavalla JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 JHS 179 17.2.2015 24

Nykytilan vs. tavoitetilan kuvaaminen Nykytila Aina olemassa Havainnoi, älä keksi Käsitteellistä konkretia Fyysisestä käsitteelliseen (alhaalta ylös) Tavoitetila Ei vielä kohdeympäristössä Vertaile, arvioi Tukeudu strategioihin Käsitteellisestä fyysiseen (ylhäältä alas) 17.2.2015 25

Hyödynnä ja huomioi tavoitetilaa kuvatessa myös sidos- ja viitearkkitehtuurit Kokonaisarkkitehtuurityö on jatkuvaa kehittämistä Aikaisempi kehitystyö toimii uuden kehitystyön pohjana Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja linjauksiin. Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Sillä ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Se voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 17.2.2015 26

KA-työn keskeisten toimijoiden pääasialliset vastuualueet arkkitehtuurin kuvaamisessa Johto Kyvykkyysvaatimukset Toiminnan kehittäjät Tietohallinto 17.2.2015 27

Arkkitehtuurin kuvaustapoja ja -kieliä Arkkitehtuurin visualisointiin käytetään ArchiMate- (tai UML-) notaatiota Prosessikuvauksissa käytetään BPMNkuvauskieltä 17.2.2015 28

Toiminta-arkkitehtuuri Toimintamalli Arkkitehtuurinäkökulmien väliset riippuvuudet Prosessien rajapinnat (tietovirrat) Tietoarkkitehtuuri Käsitemalli käsitteet Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Tiedot-tietojärjestelmät -matriisi Tietojärjestelmät Järjestelmäintegraatiot Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa sekä arkkitehtuurikomponenttien että arkkitehtuurinäkökulmien väliset yhteydet ja riippuvuudet On tärkeää, että eri näkökulmien kuvaamisessa käytetyt kuvaamistavat ovat yhteensopivia Tietojärjestelmät Sijoituskaavio Teknologia-arkkitehtuuri 17.2.2015 29

Case Maistraatti 17.2.2015 30

Case Maistraatti Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa ja ne vastaavat alueensa väestötietojärjestelmästä, holhousasioista sekä kauppa- ja yhdistysrekisteristä. Maistraattien muita tehtäviä ovat mm. avioliiton esteiden tutkinta, nimenmuutosasiat ja perukirjojen osakasluetteloiden vahvistaminen. Sukunimen muuttaminen hakemuksella (linkki) on yksi maistraattien tarjoamista palveluista. Se kuuluu vastuualueeseen Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut ja palveluryhmään Nimiasiat. 17.2.2015 31

Case Maistraatti Kehitystarpeita on johdettu Maistraattien strategiasta ja julkisen hallinnon ICT -strategiasta Keräämällä palautetta sekä palvelun asiakkailta että Maistraatin virkailijoilta Tunnistettuja kehitystarpeita ovat mm Asiakkaan sähköinen asiointi hakemuksesta päätökseen on oltava tehokasta, joustavaa ja läpinäkyvää Virkailijan suorittama käsittelyprosessi hakemuksen vastaanotosta päätöksen antamiseen ja asian arkistointiin on oltava tehokasta ja joustavaa Käsittelyprosessin yksinkertaistaminen (vaatii lakimuutoksia) Yhteispalvelupisteiden huomioiminen prosessissa ja organisoitumisessa ICT:n keskittämisellä tehokkuutta ja kustannussäästöjä (aluehallinnon ja maistraattien yhteistyö) SÄHKE1 normista siirrytään SÄHKE2:een (sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen) sähköinen arkistointi 17.2.2015 32

Kehitettävän palvelun positiointi Maistraatin toiminta-arkkitehtuurissa Palvelu: Sukunimen muuttaminen hakemuksella 17.2.2015 33

Kehitettävän palvelun positiointi liiketoimintamallissa 17.2.2015 34

Case Maistraatin kuvaamisesta Valitttujen JHS 179 kehyksen kuvausten lisäksi; Laajennus: Kehittämispaketit ja tiekartta Laajennus: Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet Laajennus: Lainsäädäntö Liiketoimintamalli Kyvykkyydet Kehittämispaketit Kehittämisen tiekartta Prosessikartta, Toimintamalli, (Prosessin kulku) 17.2.2015 35

Kuvaamisen tavoite Parannettavan palvelun nykyisen ratkaisun haltuunotto (nykytilan ratkaisuarkkitehtuuri) Tavoitetilan muutosten suunnittelu Tarvittavat arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukset Yhteenvetävä looginen järjestelmäjäsennys, jota voidaan käyttää esim. tarjouspyynnön liitteenä 17.2.2015 36

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten webjulkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös MALLINNUSVÄLINEEN ESITTELY JA HARJOITUSMALLIEN ALUSTUS 17.2.2015 37

Mallinnusväline 17.2.2015 38

Uuden mallin luonti Aloitusvalikko -> Uusi -> Palvelinmalli 17.2.2015 39

Mallin tallennus Aloitusvalikko -> Tallenna nimellä -> Palvelinmalli 17.2.2015 40

Mallityypit mallinnusympäristössä Sisältömalleissa (lapsimallit) voidaan hyödyntää yhteiskäyttöisiä elementtejä ja myös luoda uusia elementtejä (jos se on sallittu pohjamallissa). Lapsimalli1 (child model) Lapsimalli2 (child model) Lapsimalli3 (child model) Itsenäinen malli Mallipohja (template) Mallipohjien avulla luodaan uudet sisältömallit. Pohjamalli (base model) Itsenäisenä mallina voidaan toteuttaa esim. Navigaatiomalli -> Julkaisuportaalin rakenne josta linkit varsinaisiin sisältömalleihin. Pohjamallissa ylläpidetään yhteinen metamalli ja kaavioiden visualisointitapa (notaatio), navigaattori- ja matriisinäkymät sekä mahdolliset yhteiskäyttöiset elementtiluettelot (esim. roolit, tietojärjestelmät, käsitteet, jne.) jotka periytyvät pohjamallista sisältömalleihin (lapsimalleihin) -> mallien yhteensopivuus ja yhtenäisyys! 17.2.2015 41

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös TOIMINTANÄKÖKULMAN KUVAAMINEN 17.2.2015 42

Toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet Tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita 17.2.2015 43

Toiminta-arkkitehtuuri 17.2.2015 44

Periaate: Prosessit toteuttavat palvelun 17.2.2015 45

Harjoitus 1: Palvelusalkku ja prosessien kuvaus Case Maistraatti lähtötietoina alustavat kuvaukset Palvelusalkku/-kartta Prosessikartta Toimintamalli Prosessin kulku 1a: Kuvaa palvelusalkku/-kartta tasoittain (palveluryhymät) Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut Henkilöoikeudelliset palvelut Nimiasiat 1b: Kuvaa prosessikartta tasoittain (prosessialueet) Kuvaa prosessit prosessialueille Henkilöoikeudelliset palvelut ja Talouden hallinta 1c: Kuvaa toimintamalli ko palvelulle Sukunimen muuttaminen hakemuksella Käytä jo määriteltyjä (1b) prosesseja uudelleen tässä kuvauksessa 1d: Kuvaa Vireillepano -prosessin kulku Tällä tasolla notaationa BPMN 17.2.2015 46

Case Maistraatti: Palvelusalkku/-kartta Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut Henkilöoikeudelliset palvelut 17.2.2015 47

Case Maistraatti: Prosessikartta Yleiset asianhallinnan prosessit 17.2.2015 48

Toimintamallin kuvaaminen Prosessit eivät ole riippumattomia Toimintamalli kuvaa prosessit ja niiden riippuvuuden toisistaan tuotostenvaihdon kautta Toimintamallin luomisen viisi kysymystä: 1. Mitä prosesseja toimintamalliin kuuluu? Rajaus! 2. Mitä tuotoksia kukin prosessi tuottaa ja 3. Mikä prosessi tarvitsee kyseistä tuotosta? 4. Mitä syötteitä kukin prosessi tarvitsee ja 5. Mikä prosessi tuottaa kyseisen syötteen? Lisäksi päästä päähän (end-to-end) näkymässä toimintamallia voidaan rikastaa tapahtumilla (trigger, event) jotka käynnistävät prosesseja ja voidaan havainnollistaa myös mihin toimintamalli päättyy. 17.2.2015 49

Case Maistraatti: Toimintamalli 17.2.2015 50

Case Maistraatti: Prosessin kulku Sukunimen muuttaminen hakemuksella (nykytilan kuvaus) 17.2.2015 51

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös TIETONÄKÖKULMAN KUVAAMINEN 17.2.2015 52

Tietoarkkitehtuuri Kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet Yhteinen kieli ja käsitteet! Tietorakenteiden vakiointi ja tietojen uudelleenhyödynnettävyys 17.2.2015 53

Tietoarkkitehtuuri 17.2.2015 54

Käsitemalli, Informaatiosalkku, Looginen tietomalli, Loogiset tietovarannot Käsitemalli Informaatiosalkku Looginen tietomalli Loogiset tietovarannot 17.2.2015 55

Käsitemallin kuvaaminen Tunnista rajauksen piiriin kuuluvat käsitteet Huomioi erityisesti toimintamallissa tunnistetut prosessirajapinnat! Mitä muita täsmentäviä käsitteitä kuuluu rajauksen piiriin? Tarkastele käsitteitä pareittain Pystytkö selittämään ja perustelemaan kahden käsitteen välisen yhteyden? Mikäli pystyt, käsitteiden välinen yhteys on mahdollinen ja sen voi piirtää kaavioon. Mikäli et pysty selittämään ja perustelemaan yhteyttä, älä piirrä sitä! Viimeistele käsitemalli määrittelemällä käsitteidenväliset määrälliset yhteydet Onko kyseessä 1, 0..1, 0..N vai 1..N -yhteys? Varo liian hätäisiä yhden-suhde-yhteen -yhteyksiä!!! Lisäksi voit määritellä käsitteille keskeisimpiä atribuutteja Tarkemmin atribuutit tulevat loogiseen tietomalliin 17.2.2015 56

Harjoitus 2: Käsitemalli Case Maistraatti lähtötietoina alustavat Toimintamalli (tietovirrat) Prosessin kulku (tietovirrat) Ko palvelun alustava käsitemalli 2a: Kuvaa käsitemalli Sijoittele käsitteet kaaviolle Piirrä käsitteiden väliset yhteydet Nimeäminen Määrälliset yhteydet 2b: Kirjoita käsitteille tekstuaalisia kuvauksia Kuvauskenttään voit dokumentoida myös käsitteen keskeisimpiä atribuutteja 17.2.2015 57

Harjoitus 2: Käsitemalli 17.2.2015 58

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös TIETOJÄRJESTELMÄ- JA TEKNOLOGIANÄKÖKULMIEN KUVAAMINEN 17.2.2015 59

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuudet. Rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation toimintaa. 17.2.2015 60

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri 17.2.2015 61

Tietojärjestelmäkartta Kuvataan ylätason tietojärjestelmäalueet. Ryhmittely esim. Toiminnallinen jaottelu Käyttävät tai omistavat organisaatiot Ydin- ja tukiprosessit Palveluryhmät Jäsennetään mitä loogisia tietojärjestelmiä alueille kuuluu Järjestelmien välisiä rajapintoja ei kuvata 17.2.2015 62

Tietojärjestelmät-Tiedot Kuvauksen tehtävänä on tunnistaa ja kuvata tietojärjestelmien välinen tiedonvaihto. Voidaan kuvata Tietojärjestelmät-tiedot matriisilla tai Tietojärjestelmien vuorovaikutus kaaviolla 17.2.2015 63

Esimerkkejä 17.2.2015 64

Harjoitus 3: Tietojärjestelmäkartan ja tietojärjestelmien vuorovaikutuksen kuvaaminen Case Maistraatti lähtötietoina alustavat Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmien vuorovaikutus 3a: Kuvaa tietojärjestelmäkartta 3b: Kuvaa tietojärjestelmien vuorovaikutus Sijoita kaaviolle ko palvelun prosessien käyttämät tietojärjestelmät Kuvaa tietovirtojen avulla mitä tietoa tietojärjestelmien välillä kulkee (mitä tietoa järjestelmät tuottavat ja käyttävät) Kuvauksessa ei tarvitse ottaa kantaa miten tieto kulkee (esim. integraatioalustan palveluiden avulla, point-to-point intgraatiolla) 17.2.2015 65

Harjoitus 3: Tietojärjestelmäkartta 17.2.2015 66

Harjoitus 3: Tietojärjestelmien vuorovaikutus 17.2.2015 67

Harjoitus 4: Loogisen järjestelmäjäsennyksen kuvaaminen Case Maistraatti lähtötietoina Edellisten harjoitusten kuvaukset Alustava looginen järjestelmäjäsennys, jossa myös teknologiakomponentit Kuvaa looginen järjestelmäjäsennys ko palvelulle Luo kaaviolle toiminta-, tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulmat kerroksittain Uudelleenkäytä arkkitehtuurielementtejä edellisistä harjoituksista ja sijoita ne kerroksille Luo uusia elementtejä; tietojärjestelmäpalvelut ja teknologianäkökulman elementit 17.2.2015 68

Case Maistraatti: Looginen järjestelmäjäsennys = Ratkaisuarkkitehtuuri 17.2.2015 69

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös PUUTEANALYYSI JA KUVAUSTEN WEB-JULKAISU 17.2.2015 70

Puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysiä Vertaile nykytilan arkkitehtuurin rakenneosia tavoitetilaan; mitä muuttuu, mitä poistuu, mitä säilyy, mikä on uutta? Analyysi varmistaa suunnitelmien yhtenäisyyden ja aukottomuuden 17.2.2015 71

Case Maistraatti esimerkki Asiakirjojen pitkäaikaisarkistointi Nimilautakunnan lausuntoa ei tarvita kaikissa tapauksessa Kuulutus Virallisessa lehdessä poistuu 17.2.2015 72

Harjoitus 5: Puuteanalyysi Tallenna harjoitusmalli uudella nimellä tavoitetilan malliksi Tee siihen tavoitetilan vaatimia muutoksia Poista, lisää, muuta nimeä (toimijat, prosessit, käsitteet, tietojärjestelmät, ym.) Kaavioilla tai navigaattorinäkymissä Laita mallien vertailu alkuperäiseen malliin päälle (Koti -> Mallien vertailu) Tarkastele muutoksia navigaattorinäkymien avulla 17.2.2015 73

Harjoitus 5: Puuteanalyysi 17.2.2015 74

Harjoitus 6: Web-julkaisu Anna katseluoikeudet ryhmälle KA valmennukset Koti -> Käyttäjäoikeudet -> Käyttäjäryhmät Julkaise malli Koti -> Web-julkaisu / Julkaistu-painike päälle 17.2.2015 75

Harjoitus 6: Käyttäjäoikeuksien anto 17.2.2015 76

Harjoitus 6: Web-julkaisu 17.2.2015 77

Harjoitus 7: Web-portaali Mene web-selaimella osoitteeseen http://koulutus.qpr.com Kirjaudu sisään tunnuksillasi Valitse malli jota haluat tarkastella Katsele mallista kaikki tekemäsi diagrammit Kokeile Export to Office, Full screen, ym 17.2.2015 78

Harjoitus 7: Valitse malli 17.2.2015 79

Harjoitus 7: Web-portaalin käyttöliittymä 17.2.2015 80

Valmennustilaisuuden alustus Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen käytännössä ja kuvaamisen merkitys Mallinnusvälineen esittely ja harjoitusmallien alustus Toimintanäkökulman kuvaaminen Tietonäkökulman kuvaaminen Tietojärjestelmäja teknologianäkökulman kuvaaminen Puuteanalyysi ja kuvausten web-julkaisu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös YHTEENVETO JA TILAISUUDEN PÄÄTÖS 17.2.2015 81

Yhteenveto Parannettavan palvelun nykyisen ratkaisun haltuunotto (nykytilan ratkaisuarkkitehtuuri) Tavoitetilan muutosten suunnittelu Tarvittavat arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukset Yhteenvetävä looginen järjestelmäjäsennys, jota voidaan käyttää esim. tarjouspyynnön liitteenä 17.2.2015 82