MALLINNUSTAPA v.0.8. STM:n kokonaisarkkitehtuuri. Mallinnustapa

Transkriptio

1 MALLINNUSTAPA v.0.8. STM:n kokonaisarkkitehtuuri

2 Sisältö Johdanto mallinnustapaan minimijoukko laajempi Ohjeita eri tilanteisiin Mallinnuksen aloitus Käyttötapa1: organisaation kokonaisarkkitehtuuri Käyttötapa2: projektin (ratkaisu)arkkitehtuuri Käyttötapa3: arkkitehtuurilla ratkaistava tehtävä Käyttötapa4: luonnostelu ja erilaiset havainnekuvat Käyttötapa5: projektin asemointi käyttäen isoa kuvaa Liite1: QPR-pikaohje

3 Johdanto mallinnustapaan

4 ja standardit noudattaa JHS179-suositusta tavalla, jolla se on toteutettu QPR-mallinnusvälineeseen JHS179-suosituksen pohjalla on ArchiMate-standardi. STM:n käyttämät mallit noudattavat vanhaa JHS179-suositusta, jossa pohjalla on ArchiMate 2 Uusin JHS179-suositus noudattaa ArchiMate 3 -versiota ArchiMate-versioiden ero tässä ohjeessa käytetyssä minimijoukossa on pieni. Lukijat eivät todennäköisesti edes huomaa eroa. JHS179 sisältää myös elementtejä, joita ei ole ArchiMate:ssa Tässä ohjeessa suositellaan minimijoukko ArchiMate 2-notaatiosta Eli joukko elementtejä ja niiden välisiä yhteyksiä, joilla useimmiten pärjää On ok käyttää laajempaa joukkoa elementtejä, mutta teet sen omalla vastuulla

5 JHS179 Suositus listaa arkkitehtuurin tuotokset ja jakaa ne näkökulmiin Arkkitehtuurinäkökulmat ovat Ohjaava Toiminta Tieto Tietojärjestelmä Teknologia

6 Käytettävät mallinnuselementit Mallinnuksessa pärjäät 80% ajasta oheisella minimijoukolla Seuraavat 19% mallinnustarpeesta täyttyvät oikeanpuoleisilla Voit tarvittaessa käyttää kaikkia muitakin JHS179- elementtejä, ehkä noin 1% mallinnustarpeestasi osuu siihen Minimijoukko Saatat tarvita myös näitä

7 Elementtien väliset suhteet Suhteita on kahdenlaisia; rakenteellisia ja dynaamisia Rakenteellisilla suhteilla voi kuvata rakenteita (elementtien hierarkioita ja kerroskuvia) Dynaamisilla suhteilla kuvataan tietovirtoja tai prosessiketjuja Yhteys Osoitus Realisaatio Laukaisu Virta Esimerkkejä rakenteellisista suhteista Esimerkkejä dynaamisista suhteista

8 minimijoukko

9 Sidosryhmät ja roolit Sidosryhmällä (business actor) voi kuvata, mitä organisaatioita on mukana Sidosryhmien tunnistaminen kertoo rajauksesta, mitkä osapuolet ovat toiminnassa mukana Sidosryhmällä on tyypillisesti Käyntiosoite, y-tunnus jne. Sidosryhmä voi myös olla organisaatiotyyppi, kuten Kunta, sillä ei ole kätevää luetella kaikki Suomen kuntia Rooli (business role) kertoo tarkemmin, missä roolissa sidosryhmä on. Rooli voi liittyä useampaan sidosryhmään Osoitus Rooli Sidosryhmä Sidosryhmiä voi kiinnittää rooleihin, mutta se ei ole välttämätöntä

10 Prosessi kertoo, mitä sidosryhmä tai rooli tekee Prosessin suorittajaksi voi kiinnittää joko roolin tai sidosryhmän Itsepalvelutilanteissa on joskus vaikea päättää, kuka tuottaa palvelua ja kuka saa sen. Yksinkertaisuuden vuoksi kaikki tarvittavat roolit voi kiinnittää suhteella osoitus prosessiin Prosessin askeleet seuraavat toisiaan Prosessi voi esim. jakautua kahteen rinnakkaiseen haaraan ja myöhemmin yhdistyä. Prosessin askeleet kannattaa kiinnittää toisiinsa tyypillisimpään suoritusjärjestykseen. Jos selkeää suoritusjärjestystä ei ole, ei askelten kiinnittäminen toisiinsa ole välttämätöntä. Prosessi kuvaa tekemiset Rooli, joka on vastuussa tekemisestä Laukaisu kiinnittää prosessin askeleet suoritusjärjestykseen Osoitus

11 Asiakirjojen kiinnittäminen prosessiin Prosessia voi selkiyttää, jos siihen kiinnitetään pääasialliset prosessin aikana syntyneet asiakirjat eli elementti kuvaus (representation) Käytettävä suhde on pääsy Suhteen suunta kertoo syntyykö asiakirja prosessin tuloksena vai tarvitaanko sitä prosessin syötteenä Asiakirja kannattaa mainita, kun se syntyy tai valmistuu, ei kaikkia kertoja kun sitä päivitetään tai luetaan Muuten tulee kiinnittäneeksi kaiken kaikkeen Pääsy Kuvaus Pääsy

12 Toiminnan tarvitsemat tiedot Käytä elementtiä objekti kuvaamaan toiminnan tarvitsemat tiedot Tee yksinkertainen tietomalli Ei kardinaliteetteja Ei muita suhteita kuin yhteys Emme kiinnitä tietoelementtejä myöskään prosesseihin Älä kiinnitä kaikkea kaikkeen. Vaikka resepteillä on jonkinlainen suhde diagnooseihin, kumpikin liittyy jo potilaaseen. Huom. Varsinainen tietomallinnus kannattaa jättää tietoarkkitehdille. Voit kuitenkin tunnistaa tarvittavat tietojoukot. Yhteys Objekti

13 Tietojärjestelmät Jos teet kehittämistä nykyisiin tietojärjestelmiin, käytä olemassa olevia elementtejä löydät ne mallista SOTE KA Master v1.0 Useimmiten kehitetään uusia toiminnallisuuksia nykyisiin tietojärjestelmiin silloin ne ovat tietojärjestelmäpalveluita, eivät uusia tietojärjestelmiä Jos tiedät, että tarvitaan uusi tietojärjestelmä, voit toki luoda sen Järjestelmäkomponentti

14 Tietojärjestelmät ja taustajärjestelmät Tietojärjestelmät hyödyntävät toisia tietojärjestelmiä Jotkut tietojärjestelmät tarjoavat käyttöliittymän käyttäjilleen Jotkut tietojärjestelmät toimivat taustajärjestelminä Myös taustajärjestelmillä voi olla käyttöliittymä esim. arkistonhoitajalle tai pääkäyttäjälle Tietojärjestelmien välillä voi olla integraatioita Integraationa kuvataan eräajotyyppinen tiedonsiirto, suorat palvelukutsut taas ylemmällä tavalla Järjestelmäkomponentti Virta Käyttö

15 Kerroskuva, yksinkertainen versio Kiinnitä tietojärjestelmä(t) prosessin askeleisiin, joissa niitä käytetään Laita näkyviin se tietojärjestelmä, jota käyttäjä omasta mielestään käyttää Voit laittaa samaan kuvaan näkyviin myös taustajärjestelmät Laukaisu Rooli Osoitus Prosessi Käyttö Järjestelmäkomponentti

16 Kerroskuva järjestelmäpalveluilla Voit täydentää edellisen sivun kuvaa laittamalla järjestelmäpalvelut tietojärjestelmien ja prosessien väliin Tällöin kuva korostaa, mitä toiminnallisuutta tietojärjestelmältä kussakin prosessin askeleessa odotetaan Prosessi Laukaisu Järjestelmäpalvelu Realisaatio Käyttö Rooli Osoitus Järjestelmäkomponentti

17 Kerroskuva integraation kanssa Jos kerroskuvan toiminnallisuus edellyttää, että tarvitaan integraatio, on se hyvä merkitä myös kuvaan Tee kuva selkeästä päästä-päähänkokonaisuudesta

18 Vinkkejä kerroskuvan tekemiseen Tee eri tilanteista eri kuva, älä laita montaa asiaa samaan kuvaan Älä mieti vielä, miten asiat tehdään, vaan kuvaa ensin mitä tehdään Voit hokea mielessäsi nyt tää tekis sitä, sitten toi tekis tota. Näin saat prosessiaskeleet aikaan Yhdistele ja yleistä kuvat vasta jälkeenpäin Älä aloita oletuksella eikös kaikki potilaan hoito ole ihan samanlaista, vaan päädy siihen vasta, kun tekemäsi mallit väistämättä osoittavat sen Älä keksi tietojärjestelmiä, vaan ota ne isosta kuvasta Myös sidosryhmät todennäköisesti ovat olemassa, mutta rooleja voit joutua luomaan lisää

19 laajempi

20 Kyvykkyys kuvaa, mitä pitää saada aikaan Kyvykkyys on organisaation kyky toimia uudella tavalla (tai miksei vanhallakin) Kyvykkyyden toteuttaminen tarkoittaa useimmiten muutoksia Toimintatapoihin eli prosesseihin Tietojärjestelmiin, joko uusina tietojärjestelminä tai uutena toiminnallisuutena (tietojärjestelmäpalvelu) Toinen esimerkki kyvykkyydestä voisi olla Potilaan valinnanvapaus Järjestelmäpalvelu Järjestelmäkomponentti Kyvykkyys Realisaatio Prosessi

21 Tietojärjestelmien toiminnallisuus Tietojärjestelmien toiminnallisuutta voi kuvata joko järjestelmäpalveluina tai järjestelmätoimintoina Järjestelmäpalvelu on palvelu, jota kutsutaan. Järjestelmäpalveluita tulee helposti paljon. Nämä kannattaa kuvata karkeahkolla tasolla. Järjestelmätoiminto kuvaa toiminnallisuutta karkealla tasolla ja vastaa kysymykseen mihin käyttötarkoitukseen olemme ajatelleet tämän järjestelmän. Nykyiset tietojärjestelmät kannattaa inventoida jommallakummalla tavalla Uutta toiminnallisuutta suunnitellessa on hyvä tietää, mitä ennestään on olemassa. Realisaatio Järjestelmätoiminto Järjestelmäkomponentti Järjestelmäpalvelu Järjestelmäkomponentti Osoitus

22 Tietojärjestelmän tietosisältö Tieto-objekti Elementillä Tieto-objekti voi kuvata tietojärjestelmän tietosisällön Kuvaus tehdään loogisella ja melko karkealla tasolla Kuvaa tiedot siten kuin ne tietojärjestelmässä ovat ja millä nimillä niitä siellä kutsutaan Oheinen on kuvitteellinen esimerkki Omakannan tietosisällöstä Nimeä kuva tyyliin Omakanta tietosisältö Yhteys

23 Rajapintojen kuvaaminen Järjestelmärajapinta kertoo minkä tyyppisiä rajapintoja on tarjolla Esim. Omakantaan kaksi vaihtoehtoa: mobiili ja selain Mikä palvelu/toiminnallisuus rajapinnassa on tarjolla kuvataan elementtinä Järjestelmäpalvelu Järjestelmäpalvelut voi kiinnittää rajapintoihin. Tällä tavalla voi kertoa mitä eroa on mobiilin ja selainsovelluksen toiminnallisuudella Järjestelmäpalvelu Realisaatio Osoitus Järjestelmärajapinta Järjestelmäkomponentti Koostumus

24 Teknologian kuvaaminen Jos tietojärjestelmien alle haluaa lisätä tiedon, miten ratkaisu on toteutettu teknisesti, voi käyttää teknologiakerroksen elementtejä Teknologiapalvelu: mitä palvelua alusta tarjoaa. Tämä ei ole välttämätön asia kuvata (menee helposti yksityiskohtaiseksi) Looginen teknologiakomponentti: mitä alustoja on käytössä Järjestelmäohjelmisto: mitä (pääasiallisia) teknologioita alustoilla on käytössä Teknologiapalvelu Realisaatio Looginen teknologiakomponentti Järjestelmäohjelmisto Yhdistäminen

25 Mallinnuksen aloitus

26 Eri tehtävät vaativat erilaista arkkitehtuurityötä Arkkitehtuuriin ei ole olemassa keittokirjaa, kukin arkkitehtuuritehtävä vaatii hieman erilaisen ratkaisun Kokonaisarkkitehtuurin tekemistä ohjaava JHS179 on alkuaskeleiltaan keittokirjamainen. Samoilla perusasioilla pääsee alkuun. Heti seuraavaksi onkin soveltamisen paikka. Arkkitehtuurityössä eroja aiheuttaa Tehdäänkö isomman mittakaavan linjauksia vai suunnitellaanko yksittäistä ratkaisua? Yllättävän isoissakin asioissa kuitenkin devil is in the details Kumpi painottuu enemmän, toiminnan vai tietojärjestelmien muutokset? Onko toiminnan muutos missä määrin delegoitu palvelunjärjestäjille? Mitkä asiat tietoarkkitehtuurissa ovat oleellisia? Uudet tietovarannot vai yhteentoimivuus nykyisten kanssa?

27 Ennen kuin teet arkkitehtuuria, mieti näitä Mihin arkkitehtuurin käyttötapaukseen tehtävä kuuluu? 1. Yleiskuva nyky- ja tavoitetilasta 2. Uuden projektin asemointi muuhun ympärillä olevaan 3. Arkkitehtuurilla ratkaistava tehtävä (millä vaihtoehdolla kannattaa edetä) 4. Projektin (ratkaisu)arkkitehtuuri ohjaamaan suunnittelua ja toteutusta 5. Päätöksenteon tukeminen erilaisilla havainnekuvilla Keiden kanssa arkkitehtuurityötä tehdään? Toiminnan edustajat? Nykyisen ratkaisun tuntijat? Muut asiantuntijat? Mikä on työtapa arkkitehtuurityön suhteen? Työpalaverit yhdessä? Keille arkkitehtuurituotoksia esitellään? Ja missä tarkoituksessa? Päätöksenteon tueksi? Suunnittelun pohjaksi? Tiedoksi? Mitä tapahtuu arkkitehtuurityön tekemisen jälkeen? Projektin käynnistys? Jotain muuta? Mitkä tuotokset ovat hyödyllisiä ja hyödynnettävissä seuraavassa vaiheessa?

28 Eri tehtävissä painottuvat eri näkökulmat Arkkitehtuurin näkökulmia ovat: ohjaava taso, toiminta, tieto, ICT ja teknologia Tyypillisiä ratkaistavia kokonaisuuksia Kokonaan uuden toiminnon pystyttäminen (case biopankki): kaikki kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toimintatavan muutos (case valinnanvapaus): vaikutuksia eri puolille, toimintaan tietoihin ja tietojärjestelmiin. Relevanttia on hahmottaa muutos nykytilaan Uudet tietovarannot (case PHR): uusia tietovarantoja ja tietojärjestelmiä, muutos toimintatapaan kansalaisen osalta sekä integrointeja nykyisiin tietojärjestelmiin

29