Kansainvälisiä kuulumisia

3/2006 Kansainvälisiä kuulumisia Kesällä kisailtiin Varamiesten vaalit tulossa Uusi juna-aika ja junien lajittelu Ratarahoitus etenee

Pääkirjoitus Helsingissä 20. päivänä syyskuuta 2006 RATARAHOITUS ETENEE - TÖIDEN TEETTÄMISESSÄ PULLONKAULOJA Vuoden 2007 valtion tulo- ja menoarvion valmistelussa ratarahoituksesta on taas kerran taitettu ankarasti peistä. Budjettiriihen lopputuloksena näyttää olevan, että perusradanpitoon olisi ensi vuonna käytettävissä 130 miljoonaa euroa, kun valtiovarainministeriön lähtöesitys oli noin 100 milj.euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön ja myös VR:n perusesitys on ollut 170 milj. euroa, joka vastaa radanpidon välttämättömiä perustarpeita. Toki rataan ja siihen liittyvään hallintoon käytetään valtion rahoituksesta kokonaisuudessaan vuositasolla huomattavasti enemmän, koska siihen uusien ratojen rakentamiskustannuksineen ja byrokratiamenoineen arvioidaan käytettävän vuonna 2007 runsaat 315 miljoonaa euroa, kun vastaava luku tänä vuonna on vajaat 355 miljoonaa euroa. Oikorata ja Vuosaaren satamarata ovat mittavia uusinvestointeja ja ne ovat myös positiivinen viesti rautateiden tulevaisuuden puolesta Perusradanpidon puolella Seinäjoki Oulu ja Lahti-Luumäki -rataosien peruskorjausten aloittaminen ja Ilmalan ratapihan uudistyöt ovat budjettiesitykseen sisältyviä myönteisiä panostuksia. Ne vastaavat aiemmin ministeritasolla linjoitettua ratainvestointien tärkeysjärjestystä. Viestintä- ja liikenneministeriön suorittamiin rautatieliikenteen henkilöliikenteen ostoihin on myös osoitettu lähes 40 milj.euroa, millä määrärahalla henkilöliikenne pystyttäisiin säilyttämään tyydyttävällä tasolla ns. liiketaloudellisesti kannattamattomilla rautatieyhteyksillä. Kemijärven yöjunankin tulevaisuuden turvaamiseen oltaisiin osoittamassa rahaa, minkä käyttö edellyttää maakunnallisella tasolla jatkoselvityksiä ja sopimuksia rahoituksen jaosta. Perusradanpidon eräänä ongelmana tuntuu olevan se, ettei radanpidon töitä saada toteutettua riittävän nopeassa ja joustavassa tahdissa. Budjettimenetelmän jäykkyys lisäbudjetointikäytäntöineen ja radanpidon töiden kilpailuttamiseen liittyvä byrokratiajähmeys lienevät eräitä syitä siihen, että osa töiden suorittamisen aloittamisesta näyttää säännönmukaisesti siirtyvän budjettivuodesta toiseen. Radanpidon rahoitustason alhaisuus taasen aiheuttaa sen, että turvallisuussyistä joudutaan eri rataosilla nopeuksia ja akselipainoja rajoittamaan. Onko radanpidon töissä tilanne sellainen -kuten monella muullakin alalla väitetään olevan- ettei Suomesta löydy riittävästi ja oikea-aikaisesti osaavia tekijöitä ratatöihin? Seinäjoki-Oulu ja Lahti-Luumäki -rataosien peruskorjaukset joudutaan tekemään useamman vuoden ajan normaalin liikenteen lomassa, mikä varmasti vaatii huippuosaamista ja tekijöitä. Radanpidon töiden pullonkaulojen selvittäminen ja töiden nopeuttaminen olisivat mitä kiireellisimpiä tehtäviä, sillä Suomen laaja rataverkko on kokonaisuutena sellaisessa kunnossa, etteivät työt tekijöiltä lopu. 2 Veturimies 3/2006

Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Valtuuston julkilausuma 4 Puheenjohtajan palsta: Perus-, kausi- ja lisäliikenne? 6 Hallituksen kokouksia 8 Pääluottamusmiehen ja erityisvaltuutetun valinnat toimikaudeksi 2007-2009 10 Pääsihteerin päivyri: Yksityistäminen ja monikansalliset yhtiöt maailmanlaajuinen uhka 17 Pääluottamusmies: Uusi juna-aika ja junien lajittelu 18 Henkilöstölippu uudistuu Kansainvälisiä asioita Pohjoismaista aina Etelä- Afrikkaan. Sivut 11-16. Britannian rautateiden tämän päivän oloista sivuilla 24-27. Vapaa-aika 21 Elviksestä ilves 31 Veturimieskurssi 32 Hyvinkää 32 VML Golf 2006 34 VML Lentopallo 2006 36 Motoristikokoontuminen Ikaalisissa 38 Veturimiesten Naisten liitto ry:n edustajakokous ja Kesäretkipäivät 39 Tampereen veturimiehet kesäretkellä 40 Jalkapallokisat Tampereella 42 Kuopion FC Väljät Veturit menestyi Reino-ottelussa Työsuojelu 12 Erityisvaltuutettu: Kesä mennyt on syksy saapuu Kansainvälistä 11 ITF:n 41. kongressi 14 Pohjoismaiset veturimiehet 24 Rautatiet Britanniassa osa2 Yhdet kansallistivat, toiset yksityistivät Seuraava Veturimies -lehti ilmestyy joulukuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla marraskuun 15. mennessä toimittajalla. Motoristit kokoontuivat Ikaalisiin, sivut 36-37. Liikuntaa on kesä ollut täynnä. Kuvan joukkue menestyi Reino-ottelussa. Sivu 42. Kentältä 19 Palomäki: Yksityistaloudellinen rakennemuutos yritystalouden hengessä 26 Nurminen: Paha törmäys ja aina vaan pahenee 28 Holopainen: Lähtöpesä syntyy vieläkin 29 Lumirae: Ehdokas 44 Elisenvaaransuurpommitus Kannen kuvat: Junia Roomassa, Tuomo Suhonen Golfmestari, Timo Satomaa Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki puh. 09-5760 3700 Päätoimittaja: Timo Tanner puh: 09-5760 3702, Toimittaja: Markku Vauhkonen timo.tanner@veturimiesliitto.fi GSM 044-2703 585 fax 09 5760 3737 Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, 76100 Pieksämäki markku.vauhkonen@pp1.inet.fi Tilaushinta vsk. 10 euroa Ilmoitushinnat 2006: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN 0355-8207. Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy Veturimies 3/2006 3

Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Perus-, kausi- ja lisäliikenne? Kulunut kesä kohteli lomailijoita tasapuolisesti ja lomaa voitiin pitää poikkeuksellisen mukavissa sääolosuhteissa melkein koko kesän ajan. Mahtavat lomasäät ovat taanneet myös sen, että töissäkin on ollut melko helteiset olosuhteet. Vetokaluston ohjaamoiden varustaminen jäähdytyslaittein on saatettu lähes loppuun ja kukaan ei enää kyseenalaista niiden tarpeellisuutta. Veturien ohjaamosaneeraus on mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä, jossa työnantaja on tunnistanut työntekijöidensä tarpeet. Veturimiesten työmäärä on ollut koko kesän suhteellisen korkealla tasolla lähes kaikilla paikkakunnilla. Toistaiseksi kaikkiin juniin on löytynyt kuljettaja ja vetokalusto. Veturimiesten eläkkeelle siirtymisen vauhti kiihtyy entisestään tulevina vuosina ja uusia veturinkuljettajia ei millään ehditä kouluttamaan samassa määrin. Veturimiestyömäärää pyritään rationalisoimaan työnantajan toimenpiteillä erilaisten kehittämis- ja rationalisointitoimenpiteiden avulla. Näillä toimilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta siihen tosiasiaan, että lähivuosina veturimiesten on venyttävä melko paljon, jotta nykyinen työmäärä kyetään hoitamaan. Tässä kohtaa on eri yhteyksissä tapana mainita, että näin on, mikäli VR:n markkinaosuus säilyy nykytasoisena. Oikeampi ilmaisu lienee kuitenkin, että oli toimijoita sitten kuinka monta tahansa, kaikki junat tarvitsevat veturinkuljettajan. Kuljettajia ei yksinkertaisesti ole mahdollista kouluttaa mainittavissa määrin enemmän kuin nyt on kaavailtu. VML on monissa yhteyksissä tuonut esiin sen, että henkilöstön käytöllä on erittäin suuri merkitys siihen, miten tästä tilanteesta selvitään lähivuosien aikana. Pienemmillä resursseilla toimittaessa henkilöstön käyttöön liittyvät kysymykset nousevat erittäin tärkeiksi tilanteessa, jossa työntekijän on usein lähdettävä työhön vapaa-aikanaan. Yksittäisen veturinkuljettajan kannalta asiaa tarkasteltaessa ratkaisevaa on se, miten mielekkääksi hän kokee työvuoronsa ja vuorotaulunsa sekä miten hän kokee työnantajan arvostavan hänen työpanosta. On erittäin vaikeaa motivoida työntekijää lähtemään töihin ylimääräiselle työvuorolle hänen vapaa-ajallaan tai joustamaan työvuoronmuutoksissa, ellei hän koe mm. edellä mainittujen seikkojen olevankohdallaan. Ylhäältä päin asiaa on helppo tarkastella siten, että veturimiehelle riittää joustamisen motivoinniksi se, että VR Oy:n kannalta tämä on kuljetus nyt vain on hoidettava, koska näin meillä edelleen riittää kuljetettavaa ja maine luotettavana kuljetusyrityksenä säilyy. Yksittäinen kuljettaja tarkastelee asiaa hieman kauempaa ja hänelle ei ehkä pelkästään edellä mainittu peruste riitä. On itsestään selvää, että ikääntyvät veturimiehet arvostavat ja tarvitsevat vapaa-aikaansa. Työvuorojen toteutuminen ja niihin kohdistuvien muutosten minimointi pitäisi olla kaikkien osapuolten tavoite, mutta jotenkin tuntuu, että näin ei vain ole. Viime työehtosopimuskierroksella asetettiin useita työryhmiä, joista yhden tehtävänä oli tehdä esityksiä, miten tavaraliikenteen työvuoroihin tulevia muutoksia voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon. Työryhmässä oli eri tahojen edustus ja loppuraportti allekirjoitettiin yhdessä. Yksi keskeinen työryhmän esitys oli tavaraliikenteen luokittelu eri tasoille, jotta vuorotaulujen laadinnan yhteydessä tiedettäisiin perus-, kausi- ja lisäliikenteen määrät ja näin voitaisiin huomioida nämä tekijät mahdollisimman hyvin vuorotaulujen laadinnassa. Ajatuksena oli, että näin osaltaan pyritään vähentämään työvuoromuutoksia ja tätä kautta paremmin käyttämään koko ajan väheneviä veturinkuljettajaresursseja. Tavaraliikennehän on juuri se liikennelaji, joka aiheuttaa lähes kaikki veturimiesten työvuoroihin kohdistuvat muutokset. Syyskuun kolmas oli sitten se päivä, jolloin nämä muutokset otettiin käyttöön ja muutokseen kohdistui ainakin veturimiesten ja uskoakseni myös Junaliikennöinnin taholta positiivisia odotuksia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tavaraliikenteen osalta ei tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Sama kulkuunpanojen ja peruutusten sävyttämä ralli jatkuu. Ei voi kuin ihmetellä, mihin jäivät työryhmissä esitetyt asiat. Voi kai oikeutetusti esittää kysymyksen, että mikäli rataverkollamme olisi oikeasti joku toinenkin operaattori ja ratakapasiteettia olisi rajoitetusti tarjolla, niin miten VR Gargo silloin toimisi? Toivottavasti asiaan paneudutaan ihan tosissaan lähiaikoina ja veturimiesten työvuorot ja niiden toteutuminen mahdollisimman hyvin vuorotaulujen mukaisesti alkaisi kiinnostaa myös VR:n tavaraliikenteestä vastaavia tahoja. Voi olla, että mikäli mitään muutosta ei todella saada aikaan, niin veturimiesten ainainen joustaminenkin työvuoromuutoksissa 4 Veturimies 3/2006

Liiton ajankohtaista joutuu uudelleen tarkasteltavaksi lähitulevaisuudessa. Valtion budjetti Yleensä näihin aikoihin tuskaillaan valtion budjettiesityksen valmistuttua sen tuomaa niukkuutta liikenne - ja viestintäministeriön hallinnonalalle ja erityisesti rautatiesektorille. Nyt budjetissa on varattu rahaa merkittävien ratatöiden aloittamiseen Lahti - Luumäki ja Seinäjoki - Oulu välillä. Nämä hankkeet ovat erityisen tärkeitä rautateiden kilpailukyvyn kannalta. Samalla voi kai sanoa, että kun työt näillä erittäin vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla käynnistyvät, niin töiden tekeminen liikenteen seassa ei todella tule olemaan helppo juttu. Valtion rautatieliikenteen ostoihin varatut rahat ovat budjettiesityksessä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sillä tasolla, että ostoliikenne voi jatkua tämän vuoden tasoisena. Kemijärven liikenteen jatkoonkin on varattu määräraha, joka edellyttää lisäksi omia toimia Lapin maakunnalta, jotta liikenne siellä voisi jatkua jossain muodossa. Rautateiden kannalta budjettiesitys on erittäin huono ratojen perusparannukseen osoitettujen määrärahojen o- salta. Vaikka alkuperäistä valtionvarainministeriön esitystä korotettiin vajaalla 30 miljoonalla eurolla, on vaje edelleenkin erittäin merkittävä eli noin 40 miljoonaa euroa puuttuu siitä tasosta, jolla rataverkko voitaisiin säilyttää nykytasoisena. Toivottavasti eduskunnassa löytyy tahtoa ja ymmärrystä lisätä perusparannuksen määrärahoja. Mikäli perusparannukseen osoitetut määrärahat ovat vuodesta toiseen alle vaadittavan tason, joudutaan varmasti vuosikymmenen vaihteessa keskusteluun rataverkon laajuudesta Suomessa. Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCardpalveluja. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun 0200 3000 (pvm) ma pe klo 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,67 % (08/06), on todellinen vuosikorko 13,67 % (1,14 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. Veturimies 3/2006 5

Liiton ajankohtaista Hallitus 6-2006 Kesäkokouksen alussa VR:n ylilääkäri Otso Ervasti oli kertomassa alkoholiasioista ja alkoholihaittojen vaikutuksista. Samalla hallitus sai tietoa kuinka VR:llä seurataan alkoholin käyttöä henkilökunnan keskuudessa. Alkoholin käyttö lisääntyy Suomessa rajusti ainoana maana Euroopassa. Kahden kertotaulu Yksi paukku palaa kahdessa tunnissa. Satunnaisesta tai normaalista käytöstä aiheutuvat akuuttit vaivat eivät ole niinkään seurannassa, vaan kovemman käytön aiheuttamat terveyshaitat ovat terveydenhuollon huolena. Alkoholi vaikuttaa eri ihmisillä eri elimiin, aivoihin, maksaan ym. Suurkulutusraja on 24-26 annosta viikossa. Siis kori keskiolutta viikossa pidemmän aikaa. Samoin 7 annosta kerralla on suurkulutuksen raja. Suurkulutuksesta seuraava käyttöraja on päihderiippuvuus, joka on samalla TEV- pätevyyden este. Terveydenhuollon tehtävänä on puuttua suurkulutukseen ja sitä kautta alentaa yksittäisen henkilön alkoholin kulutusta. Tätä seuraamaan on otettu CDT- testi. Erilaisia kulutuksen selvitysmuotoja on haastattelu, kysely, kliininen tilanne eli ulkonäkö ja alkoholimarkkerit. Markkerit Suora markkeri on alkoholin määrä veressä. Se kertoo sen hetkisen käytön. Uusi testi on olemassa, jolla saadaan 3-5 päivän aikan käytetty alkoholi selville. Epäsuorat markkerit ovat erilaiset testit mm. Gamma Gt, CDT, ASAT, ALAT. Epäsuorassa menetelmässä on kaksi ominaisuutta, herkkyys ja tarkkuus. Tutkimuksen on tunnistettava käyttö, mutta ei saa antaa vääriä tunnisteita. CDT- tutkimus vaatii hyvän tason laboratorioissa. CDT- arvoon eivät vaikuta maksan sairaudet, eikä rasvoittuminen. Vain alkoholi kohottaa CDTarvoa. Eri laboratorioissa viitearvot vaihtelevat. Viitearvo on esillä tuloksissa ja siihen verrataan saatua tulosta. Viitearvon ylitys paljastaa suurkulutuksen. Nyt VR:llä harkitaan testien keskittämistä vain yhteen laboratori- oon, jolloin viitearvoja saadaan vain yksi. CDT alkaa kohota kun käyttö on yli 40g päivässä useiden viikkojen ajan. Arvo taas puoliintuu 17 vrk:n aikana kun alkoholin käyttö lopetetaan. Maksa-arvoilla ei ajeta Todettu suurkulutus, eli yli 1,8 % :n CDT-arvo aiheuttaa jatkotutkimuksia ja selvityksiä seurantoineen, ei vielä aiheuta junaturvallisuustehtävistä poistamista. Vasta todettu alkoholiriippuvuus aiheuttaa TEV luokan putoamisen. Terveydenhuollon tavoitteena on saada esiin sellaiset henkilöt, jotka ovat luisumassa suurkulutuksesta päihderiippuvuuteen. Junaliikennöinnin kuulumisia VEKO-Vetahe linkin kautta kuljettajilla on mahdollisuus tutkia vetokaluston aikaisempia vikoja. Vetopalveluasiantuntijoiden määrä kasvaa yhdellä, sijoituspaikka ei vielä ollut selvillä. Veturinkuljettajat ovat loppuneet yksittäisinä päivinä ja junia on jäänyt ajamatta. Riittävyyttä pyritään parantamaan työvuorojen ja vuorotalujen tehostamisella, työmenetelmien kehittämisellä ja rekrytoinneilla, jota ollaan laajentamassa uusille paikkakunnille.tarkoituksena on myös luoda edellytykset veturinkuljettajien työssä jatkamiselle eläkeiän jälkeen. Henkilöstösuunnittelun mittareina on työn tehokkuusmittari, noin 50% työajasta on junan ajamista tai vaihtotyötä. Mukana on myös tallipäivystystyöt kuin henkilöstön suunnittelutyötkin. Mittarin ajoaikaprosentti on parantunut. Aloitus- ja lopetusaikaluonnos Yrjö Wilén oli kertomassa uuden aloitus- ja lopetus- sekä kääntymisaikaohjeen sisällöstä. Ohje on päivityksessä ja tulossa käyttöön myöhemmin ilmoitettavana aikana. Suurimmat muutokset kohdistuvat taulukoiden yksinkertaistamiseen. Tavoitteena on yhdenmukaistaa samanlaisten tehtävien ajat, yksinkertaistaa kääntymisaikataulukot, työvuorojen hienosäädön vähentäminen ja yritetään pysyä nykyisissä ajoissa. Työryhmä on muuttamassa muutamia asioita ja luonut osa-aikaelementtejä. Talliaika on pilkottu kolmeen osaan: työn alku, kävely veturille ja käyttöönotto. Seuraava osa-aika on siirtyminen veturilla seisontapaikalta lähtöraiteelle. Jarrujenkoetteluaika on kolmen erilaisen jarrujenkoettelun mukainen riippuen junan pituudesta. Linjajunien aloituksen sisältö on talliaika, mahdollinen kävelyaikatarve, käyttöönotto, siirtyminen ja jarrujen kmoettelu. Talliaika on aina 15 minuuttia. Siirtymisaika on joskus myös aikataulutettu. Lopetusaikaan linjajunissa tulevat siirtymisen lisäksi käytönlopetus ja työn päättäminen. Veturina lähtöön kuuluvat taas talliaika, kävely tarvittaessa, käyttöönotto ja siirtyminen. Lopetus on samanlainen kuin linjajunissa. Pakettimatkoissa aloitukseen tulevat työnaloitus ja kulkuaika junalle. Lopetuksessa kulkuaika ja työnpäättäminen. Kääntymisaikoihin kuuluu siirtymisaika ja jarrujenkoettelu. Aika on vähintään junien tulon ja lähdön väli. Vetokaluston vaihto on saanut muutoksia ja vaihtoaikaan kuuluvat siirtyminen, käytönlopetus, käyttöönotto, siirtyminen ja jarrujen koettelu. Tämä muutos poistaa paljon taulukoita entisestä ohjeesta. Päivystäjien aloitus koostuu elementeistä työnaloitus, kävely, käyttöönotto ja siirtyminen. Lopetuselementit kuten linjajunissa. Sovitut lisätehtävät esimerkiksi vaikkapa huolto- tai täydennystehtävät aiheuttavat aina lisäaikaa ja ajat määritetään ja sovitaan tapaus- ja paikkakuntakohtaisesti. Tavallisimmat lisätehtävät, kuten monikäytön käyttöönotto, kytkennät ja purkamiset tai vaikkapa ulkoliitännät on määritelty omassa taulukossaan. Aloitus ja lopetusaikojen yksinkertaistaminen helpottaa nykyisestä työvuorosuunnittelua. 6 Veturimies 3/2006

Liiton ajankohtaista Hallitus 7-2006 Hallitus kokoontui tällä kertaa Pieksämäellä kesän jälkeiseen ensimmäiseen kokoukseensa. Kokous oli kaksipäiväinen ja illanvietto oli veturimies -lehden toimituksen vapaa-aika- ja virkistäytymistiloissa Kukkaromäessä. Ohjelmassa oli savusauna, savumuikut ja illanistujaiset Rinkipaarissa. Hallituksen moottoripyöräilevät jäsenet olivat tullet pyörillään paikalle, viisi pyörää yhteensä. Totutusti aluksi Elonen kertoi kuulumisia eri kokouksista. Sveitsiläinen Stadler rakentaa 32 uutta junaa lähiliikenteeseen. Junat ovat 75 m pitkiä ja niissä on 250 istumapaikkaa ja saman verran mahtuu ihmisiä seisomaan. VR eläkesäätiön sääntömuutos koskien työssäoloa eläkkeellä ollessa, on hyväksytty ja se on tullut voimaan 29.5.2006. Koulutussimulaattoreista kuuluu sellaista, että uudet simulaattorit ovat myöhässä. Uudet ajopöydät ja näytöt sekä tietokoneet ovat toimivia mutta ongelmat ovat ohjelmoiston toimivuudessa. Henkilöstölippu on joutunut verotarkastajien huomion kohteeksi. Lippuja on kaikkiaan 56 000, joista 11 000 henkilöstölippua. Verottaja kiinnitti huomiota lisäleimoihin, joiden määrästä kukaan ei taida tietää mitään. Lippuoikeutta tullaan rajaamaan, hallinnointi laitetaan kuntoon, vapaaajan matkat eriytetään jollainlailla ja lisäleimat poistuvat. Uusi lippu on muovinen kuvallinen kortti, joka on samalla myös henkilökortti. Perheenjäsenille tulee kuvaton kortti. Lapsen matkustusoikeus päättyy 18 v iässä eikä opiskelija saa enää henkilökunta-alennusta, vaan opiskelija-alennukset muuttuvat samalle tasolle muiden opiskelijoden kanssa. Tänä kesänä on ollut keskimäärin 75 miehen vajaus työmäärään nähden. Muutamien lähivuosien aikana eläkkeelle siirtymisen kautta veturimiesten määrä vähenee edelleen noin 200:lla nykyisestä vaikka koko ajan koulutetaan lisää. Luottamusmies kertoi uuden ajojaon jälkeisestä ajasta, jossa piti ottaa huomioon erilaiset tavaraliikenteen mallit. Perus-, kausi- ja lisäliikenne piti olla jaettuna eri vuoroihin. Tässä mentiin metsään, Cargo ei pystynyt selkeästi kertomaan mikä on perusliikennettä, siis vakioliikennettä, joka toteutuu suunnitellusti. Lisäksi Miksu jakoi junapareja siten, että toinen puoli on perusliikennettä ja toinen puoli kausiliikennettä. Ei näin vuorojen täsmällisyystavoitetta saavuteta. Etv kertoi, että oikoradalla linjaradion kuuluvuus on ollut huono, asiaa parannetaan tiedossa olevien ongelmien poistamiseksi. Ilmastoinnit ovat toimineet tänä kesänä vetureissa suht hyvin. 11.-12.8. 2007 pidetään VML:n kesäpäivät Seinäjoella. Ohjelmasta enemmän seuraavissa lehdissä. Kylmälahdessa aloitetaan päärakennuksen peruskorjauksen suunnittelu. Päärakennuksen alla oleva kosteusongelma poistetaan ja yläkerta uusitaan. Lisäksi tehdään muut tarvittavat korjaukset. Suunnittelu ja toteutus teetetään ammattilaisilla. Kalenteri jaetaan jälleen ennen vuoden vaihdetta. Jäsenkortti tulee myös vuosittain. Tanner on mukana työehtosopimuksen tekstejä selkeyttävässä työryhmässä, jossa on Mäkelä VR:ltä Koivu LTY:stä myös mukana. Luottamusmiehen asemaa koskeva sopimus on tarkastelussa ja viittaukset VR:ään poistetaan. Työryhmällä on tarkoitus saada tehtyä työnsä talven aikana. 40 uutta kuljettajaoppilasta aloittanut koulunsa. Mukana myös yksi nainen. He tulevat sijoittumaan mm. Helsinkiin, Karjaalle, Tampereelle, Imatralle ja Kouvolaan. Hallitus totesi, että pääluottamusmies ja erityisvaltuutetun vaaliin tuli vain yhdet ehdokkaat, joten Ari Kostiainen ja Kari Ojala jatkavat seuraavat kolme vuotta näissä tehtävissä. Varamiesten vaaliin on useampia ehdokkaita, joten äänestämään päästään. Tässä lehdessä on toisaalla tarkempaa tietoa asiasta. Lähes puolet hallituksesta oli moottoripyörällä liikkeellä, myös puheenjohtaja. Veturimies 3/2006 7

Liiton ajankohtaista Pääluottamusmiehen ja erityisvaltuutetun valinnat toimikaudeksi 2007-2009 Asetettuun määräaikaan 1.9.2006 mennessä olivat osastot asettaneet pääluottamusmiesehdokkaaksi nykyisen pääluottamusmiehen Ari Kostiaisen ja erityisvaltuutettuehdokkaaksi nykyisen erityisvaltuutetun Kari Ojalan. Koska muita ehdokkaita ei esitetty, niin Veturimiesten liiton hallitus vahvisti kokouksessaan 6.9.2006 sopuvaalivalinnat ja pääluottamusmies Ari Kostiainen ja erityisvaltuutettu Kari Ojala jatkavat tehtävissään toimikauden 2007-2009. Ehdokkaat veturimiesten varapääluottamusmiehen ja erityisvaltuutetun kahden varamiehen vaaliin toimikaudeksi 2007-2009 Varapääluottamusmiehen vaaliin osastot asettivat seuraavat ehdokkaat: Holopainen, Janne-Matti, Helsinki (numero 4) Nurminen, Teppo, Imatra (numero 2) Varapääluottamusmiesehdokkaat 2 3 4 Teppo Nurminen Synt 1957 Imatra VML:n varapääluottamusmies 2000-2006 VML:n Jt toimikunta 1992-2005 Imr os Puheenjohtaja 1987, 1994-1998 Imr os Luottamusmies 1988-1993 Talouden hoitajan varamies 1997, 1999, 2001 Varasihteeri 2003 Toimikunta 1986,1999,2003-2004 Toimikunta varalla 2000-01, 05-06 VML:n Imatran osaston valtuustoedustaja 1989-1995, 1998-2000 Edellisen varamies 1997 21p yht.t.tmk 1987-1993 Huvitoimikunta 1989-1992, 2002-2003, 2005-2006 IAP:n hallitus 1989-1993, 1997-2005 VTY-jaosto 1991-1993 VML:n Itä-Suomen aluetoimikunnan jäsen 1994-1998 IRKA:n työttömyyskassa 1996-1997 Osaston Jt asiamies1992-2005 Impivaaran isännöitsijä 2003-2005 Jorma Viitanen Synt 1961 Tampere Tallimieheksi Tampereelle 1981 puolenvuoden päästä alkoi oppilaskoulu kurssi no:9. Kuljettajakurssi 1996. Toimikunnassa mukana vuodesta 2000. Varatyösuojeluvaltuutettu 2004 ja luottamusmies vuodesta 2005. Lisäksi hän on ollut kuljetusalayhteistyössä Tampereella Harrastukset kalastus. Veneilytoiminnassa aktiivisesti mukana -80 luvulta lähtien Tampereen Veneilijät ry.n hallituksen jäsenenä ja myöhemmin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Janne-Matti Holopainen Synt 1975 Helsinki Veturinkuljettajakurssi 2003. Vantaan kaupungin varavaltuutettu ja vapaa-ajan lautakunnan jäsen. 8 Veturimies 3/2006

Liiton ajankohtaista Viitanen, Jorma, Tampere (numero 3) Erityisvaltuutetun kahden varamiehen vaaliin osastot asettivat seuraavat ehdokkaat: Luukkonen, Kalevi, Imatra (numero 6) Törmä, Timo, Tampere (numero 7) Erityisvaltuutetun varamiehen vaalissa eniten ääniä saanut valitaan erityisvaltuutetun 1. varamieheksi ja toiseksi tullut 2. varamieheksi. Erityisvaltuutetun varamiesehdokkaat 6 7 Kalevi Luukkonen Synt. 1959 Imatra Toimikunta 1992-97 Toimikunta varamies 1987-88 Työsuojeluvaltuutettu 1996- päihdetukihenkilö 1996- Tilintarkastaja 1998- Huvitoimikunta 1993- VML:n Itä-Suomen ajoalueen aluetoimikunnan hallitus 1998, 2000-2006 Timo Törmä Synt 1964. Tampere Koulutus: Pohjakoulutus on peruskoulu, jonka jälkeen ammattikoulu asentaja-koneistaja linja. Veturinkuljettajan ura: veturimiesoppilas, Tampere 1982-83 tilapäinen veturinlämmittäjä, Pori 1983-1987 veturinlämmittäjä, Tampere 1987-1989, edelleen 1993-1995 veturinkuljettajana vuodesta 1997 Työn ohessa suoritettuja opintoja: teknillinen opisto Helsinki, energiatekniikka amk tampere, koneautomaatio avoin yliopisto, hallintotiede sekä kasvatustieteen ja historian opintoja Harrastukset Musiikki ja lukeminen, kesällä veneily ja talvisin hiihto sekä laskettelu. Ay-toiminta VML:n Tampereen osastossa toimikunnassa ja osaston työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2004. Vaalitoimitus Sekä varapääluottamusmiehen, että erityisvaltuutetun vaalit toimeenpannaan samanaikaisella vaalitoimituksella osastoissa viikkojen 46-47 (13-26.11.2006) aikana osastoille erikseen osastokirjeenä toimitettavien äänestysohjeiden mukaisesti. Osastojen toimihenkilöitä kehotetaan tarkasti tutustumaan äänestysohjeisiin. Liitto toimittaa osastoille kaiken tarvittavan vaalimateriaalin äänestysohjeista selviävällä tavalla. Vaalin toimittamiseen ajanjaksolla marraskuun 13-26 päivinä 2006 on varattava osaston harkinnan mukaisesti riittävä aika ja ajankohta. Vaalitoimitus on kuitenkin oltava suoritettu viimeistään marraskuun 26 päivänä klo 18.00, mitä ajankohtaa ennen osastokohtaisia tietoja vaalin tuloksista ei saa julkistaa. Tulokset julkistetaan liitosta 1.12.2006. Veturimies 3/2006 9

Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Yksityistäminen ja monikansalliset yhtiöt maailmanlaajuinen uhka rautateille ja henkilöstölle Maailman kuljetusalan liitot ja rautatieläisjärjestöt tiivistävät yhteistyötään puolustaakseen työpaikkojaan ja oikeuksiaan. Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden federaation ITF:n kongressi pidettiin Durbanissa Etelä Afrikassa elokuun 2-9 päivinä. ITF:n jäsenliitot päättivät tehostaa toimintaansa maailmanlaajuisesti, jotta voidaan edistää kuljetusalan työntekijöiden järjestäytymistä ja oikeuksien puolustamista kaikkialla maailmassa. Rautateiden tilanne vaihtelee maittain ja mantereittain. Monissa maissa rautateiden yksityistäminen ja sääntelyn purkaminen on johtanut valtion omistaman rataverkon täydelliseen avaamiseen kilpailulle tai jopa koko rataverkon yksityistämiseen, kuten Briteissä ja Virossa on tehty. Henkilöstölle se on merkinnyt joukkoirtisanomisia samalla, kun työpaikkansa säilyttäneiden rautatieläisten työolosuhteita, sosiaalivakuutusturvaa ja eläkeoikeuksia on sosiaalisella polkumyynnillä heikennetty. Rautateiden pilkkominen ja yksityistäminen on aiheuttanut tilanteen, jossa uudet omistajat eivät investoi kalustoon, turvalaitteisiin ja radanpitoon. Seurauksena on ollut rautateiden turvallisuus- ja palvelutason heikentyminen. Yksityistäminen ja rautatiekilpailun avaaminen on myös johtanut siihen, että rautateiden rooli ja yhteiskunnallinen palveluluonne joukkoliikenteen harjoittajana on heikentynyt. On syntynyt myös uusia yksityistämisen muotoja, joissa valtiollisista rautatielaitoksista on muodostettu uudenlaisia Julkis-yksityisoikeudellisia osakeyhtiöitä. Niiden rakenneuudistukset on toteutettu toimintojen karsimisilla ja ei-ydinliiketoimintojen ulkoistamisilla. ammattiliittojen toiminnan avulla turvaamalla työpaikkansa menettäneillä Kaikkialla kehitys ei ole kuitenkaan ollut yksiselitteisesti kielteistä, vaan sosiaaliturva erityisjärjestelyin. Venäjällä on toteutettu rautateiden laaja myös tuloksia on saavutettu ammattiliittojen menestyksellisellä toiminnalla jäsenistönsä oikeuksien puolustami- 18 alueelliseen rautatieyhtiöön, minkä rakenneuudistus pilkkomalla rautatiet sessa. Saksassa tehtiin 90 luvun alussa Saksojen yhdistämisen jälkeen suunetti työpaikkansa. Saksan sosiaa- seurauksena 120 000 työntekijää meri rautateiden rakenneuudistus, jossa liturvaratkaisu on kuitenkin ollut esimerkkinä, jota ammattiliitto on hyö- rautatiepaikkojen määrä väheni enemmän kuin puoleen entisestään. Rakenneuudistuksen kielteisiä seurauksia pimuksia sosiaalisten ongelmien liedyntänyt Venäjällä aikaansaamalla so- pystyttiin kuitenkin pehmentämään ventämiseksi. Saksassa on kuitenkin ITF:n 2-9 elokuuta 2006 Durbanissa Etelä Afrikassa pidettyyn kongressiin osallistui 1194 osanottajaa, jotka edustivat 387 liittoa 111 maasta. ITF:n kongressi on järjestön ylin päättävä elin. Kongressin yhteydessä pidettiin myös kuljetusalakohtaiset kokoukset, kuten rautatieläisjaoston konferenssi. Kongressi vahvisti ITF:lle nelivuotiskauden 2006-2010 toimintaohjelman nimeltään Taistellaan oikeuksiemme puolesta. Se on kuljetustyöntekijöiden strategia kansainvälisen solidaarisuuden kehittämisessä ja kuljetustyöntekijöiden avainroolin luomisessa työskenneltäessä maailmanlaajuisissa kansainvälisissä kuljetusketjuissa. ITF:n pääkonttori on Lontoossa. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Randall Howard, joka on Etelä Afrikan Kuljetustyöntekijöiden liiton Satawun pääsihteeri. ITF:n pääsihteerinä jatkaa britti David Cockroft. ITF:n Rautatiejaoston puheenjohtajaksi valittiin Norjan Veturimiesliiton puheenjohtaja Öystein Aslaksen. Pohjoismaat saivat yhden lisäpaikan ITF:n hallitukseen ja paikkoja on nyt kolme. Nämä kolme edustajaa ovat Per Ostvold Norjan kuljetustyöväen liitosta, Per Winberg Ruotsin Kuljetustyöväen liitosta ja Orla Pedersen Tanskasta. 10 Veturimies 3/2006

Kansainvälistä parhaillaan meneillään uusi rautatiemullistus, jossa Saksan valtio-omisteisesta rautatieyhtiöstä DB:stä ollaan tekemässä pörssiyhtiötä, siis yksityiseen rahoitukseen nojaavaa julkista osakeyhtiötä. Monikansalliset yhtiöt uusin haaste Tulevaisuus näyttää siltä, että monikansalliset yhtiöt ovat yhä voimakkaammin tulossa mukaan myös rautatietoimintoihin. Monikansalliset kuljetusyhtiöt toimivat myös monialaisesti harjoittaen liiketoimintaa kaikilla logistiikkaketjun alueilla, kuten huolinnassa merenkulussa, kumipyöräliikenteessä, ilmailussa ja rautateillä. Nämä yhtiöt eivät useimmiten halua kuulla henkilöstöä ja heidän ammattiliittojaan päättäessään rautateitä koskevista asioista, vaan päätökset tehdään kaukana sieltä, missä itse toimintaa harjoitetaan. Ammattiliittojen on pystyttävä vastaamaan monikansallisten yhtiöiden haasteisiin tiivistämällä yhteistyötään sekä maailmanlaajuisesti että alueellisesti yli kansallisvaltioiden rajojen. Monikansallisten yhtiöiden toiminta on nykypäivää esimerkiksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Siellä kuljetusalan liitot ovat tehostaneet yhteistyötään siten, että tässä yhteistyössä paneudutaan logistisen ketjun eri vaiheisiin. Yhteistoiminnan mottona on: Koska monikansalliset yhtiöt eivät toiminnassaan välitä kansallisista rajoista, niin miksi ammattiliittojen toiminnassaan pitäisi pysyä kansallisten rajojen sisällä. Rautatieläisjärjestöt päättivätkin, että ne keskittyvät maailmanlaajuisen yhteistyönsä syventämiseen sekä eri kuljetusalojen yhteistyön tiivistämiseen yksityistämisen, kilpailuttamisen ja kilpailun avaamisen sekä monikansallisten yhtiöiden aiheuttamien uhkien edessä. Rautatiejaoston puheenjohtajaksi valittiin Norjan veturimiesten liiton puheenjohtaja Öystein Aslaksen. Rautatiejaoston työ jatkuu varmasti hyvin määrätietoisesti uuden jaostopuheenjohtajan ohjaamana. Risto Elonen ITF:n 41. kongressi Kansainvälisen kuljetustyöntekijäin liiton (ITF) 41 kongressi pidettiin 2-9 elokuuta 2006 Etelä - Afrikassa Durbanissa. Durban sijaitsee Kva Zulu Natalin piirikunnassa eli siis Zulumaassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ITF:n kongressi järjestettiin Afrikassa. Samalla tämä oli suurin kongressi osanottajamäärältään tähän mennessä. Kongressiin osallistui edustajia 111 maasta, edustajia oli kaikkiaan 1194 ja he edustivat 387 liittoa. Suomesta edustajia oli 27 ja he edustivat kymmentä eri kuljetusalan liittoa. Veturimiesten liiton edustajina paikalla olivat Timo Tanner ja Risto Elonen. Etelä-Afrikan kuljetusalan työntekijöiden yhteenliittymän (SATAWU) edustajat pitivät kokouspaikan valintaa kunnian osoituksena Etelä- Afrikan ammattiyhdistysliikkeelle ja kampailulle, jota Afrikassa on käyty ihmisoikeuksien puolesta rotusortoa vastaan. Etelä-Afrikka on samalla hyvä esimerkki muutoksesta ja yhteistyöstä, jolla maata on kehitetty apartheidin kaatumisen jälkeen ilman suuria väkivaltaisuuksia. Ammattiyhdistysliikkeellä on toki vielä paljon tehtävää. Etelä-Afrikassa asuu noin 44 miljoonaa ihmistä, joiden lisäksi maassa arvioidaan olevan muutama miljoona laitonta siirtolaista. Keskimääräinen palkkataso on noin 300 euroa kuukaudessa. Työttömiä väestöstä on noin 8 miljoonaa. Myös Etelä-Afrikassa nuorisotyöttömyys on paha ongelma ja paikallisten kertoman mukaan alle 30 vuotiaista nuorista jopa 60 % on ilman työpaikkaa. Työttömyydestä seuraa väistämättä muitakin ongelmia, kuten rikollisuutta ja päihteiden sekä muiden huumeiden väärinkäyttöä, mikä on verrattain yleistä väestön keskuudessa, varsinkin kaupungeissa. Erittäin suuri ongelma koko Afrikassa on HIV. Etelä - Afrikassa on 5 miljoonaa HIV - positiivista. Luku on maailman korkein. Etelä Afrikassa uskotaan kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen ja maassa on useita elinkeinoelämän alueita, jotka tuovat vakautta tulevaisuuteen. Myös ihmisten osaaminen ja koulutusjärjestelmä ovat hyvällä pohjalla. Ihmiset ovat erityisen ylpeitä maalle myönnetyitä jalkapallon MM - kisoista, jotka pelataan siellä vuonna 2010. Kongressissa puhuttiin paljon ihmisoikeuksista, ay-oikeuksista sekä Hiv -ongelmasta. On hämmästyttävää havaita, kuinka monessa maassa ay - liikkeessä toimiminen vaarantaa ihmisen toimeentulon tai jossain tapauksissa saattaa henkilöt jopa hengen vaaraan. Naisten oikeudet työelämässä sekä vaikutusmahdollisuudet ay - liikkeessä Veturimies 3/2006 11

Kansainvälistä Kari Ojala VML etv. Kesä mennyt on saapuu Afrikassa kun oltiin, niin villieläimet olivat paljon kuvattuja nähtävyyksiä. nousivat esiin useissa puheenvuoroissa. päivänä oli Englannin kaikilla lentoken- Meille Pohjoismaissa toimiville on tillä annettu hälytys mahdollisten ter- itsestään selvää sellaiset asiat kuten, rori-iskujen varalta. Kentällä vallitsi ihmisoikeudet, ilmaisu- ja kokoontumisvapaus täysi kaaos ja hampaisiin asti aseistet- puhumattakaan tavoista, tuja poliiseja sekä armeijan yksiköitä miten toimitaan yhdessä työnantajan oli kaikkialla. Turvallisuustasoa oli todella sekä valtiovallan kanssa. Oli miellyttävää nostettu, mutta samalla informaa- havaita, että monissa maissa, joissa tion tasoa oli oleellisesti laskettu. Ken- ongelmat työntekijöiden kannalta tällä ei annettu juuri nimeksikään intion ovat megaluokkaa, koettiin ITF:n toiminta formaatiota siitä, mistä oikein oli kyma sekä jäsenliittojen niille osoittasymys puhumattakaan siitä, miten piformaatiota solidaarisuus todella arvokkaana täisi toimia. Poliisit jakoivat kirjallisen asiana. tiedotteen, jonka sisältö oli lyhykäisyydessään, Maailmalla tapahtuneiden valitettavien että terrori-iskujen terrori-iskujen kohteena ovat uhan takia kansallinen valmiustila oli olleet usein julkisen liikenteen kohteet nostettu huippuunsa. Tiedotteessa ja samalla myös kuljetusalan työntekijät, mainittiin lentotoiminnan keskey- kuten Madridissa, Lontoossa ja tyneen toistaiseksi kaikilla Englannin Mumbaissa. Terrori-iskut tuomittiin kentillä. British Airwaysin tiskeiltä kongressissa yksimielisesti. puuttui henkilökunta ja ihmiset jonottivat, Kongressi valitsi uudeksi ITF:n puheenjohtajaksi kuka mihinkin suuren epätietoi- Randall Howardin Etelä suuden vallassa. Kansallisen lento- - Afrikasta. Hän on toiminut SATA- yhtiömme Finnairin kunniaksi on sasuuden WU:n pääsihteerinä aiemmin. Pohjoismaat nottava, että sitten kun viimein löysi saivat yhden lisäpaikan ITF:n hal- tiskin josta Finnair operoi, niin siellä litukseen ja paikkoja on nyt kolme. kyllä kerrottiin, mitkä mahdollisuudet Nämä kolme edustajaa ovat Per Ostvold oli päästä Suomeen. Finnair lensi Norjan kuljetustyöväen liitosta, Per kyseisenä torstaina kaksi lentoa Suomeen Winberg Ruotsin Kuljetustyöväen liitosta ja koneet täytettiin suurin piir- ja Orla Pedersen Tanskasta. ITF:n tein järjestyksessä ja myös me pääsimme toimintaa tehdään käytännössä paljon yhtiön mainoslauseen mukaan il- eri kuljetusalojen jaostoissa ja erittäin laksi kotiin, vaikka alkuperäinen suunnitelma merkittävää oli, että rautatiejaoston olikin hieman toisenlainen. puheenjohtajaksi valittiin Öystein Paljon puhutaan poikkeustilanteiden Aslaksen Norjan veturimiesten liitosta. informaatiosta ja usein VR:ää syytetään Uskon, että rautatiejaoston työ jatkuu informaation puutteesta. VR pyrkii aina hyvin määrätietoisena uuden jaostopuheenjohtajan tiedottamaan matkustajille jotakin, kun ohjaamana. tietoa vaan on saatavilla. Englannissa Informaatiota oli valittu linja, jonka mukaan mitään ei tiedoteta, ellet nyt sitten itse satu tai Paluumatkalla lentomme Suomeen kulki sitten osaa jotain joltain mahdollisesti Lontoon Heathrowin kautta ja löytämältäsi virkailijalta kysymään. laskeuduimme sinne 10.8.2006. Sinä Lämmin kesäsää oli meillä tänä vuonna vieraanamme ja tätä kirjoitettaessa jatkuu edelleen. Näillä ilmoilla on ilmastoinnin toimiminen ollut tärkeää niin autossa kuin myös veturin ohjaamoissa. Nykyään myös moni on laittanut kotiinkin lämpöpumppuja, jolla on mahdollisuus saada asuntoon viileyttä ja se on monesti tämän kesän aikana varmaan ollut tarpeellista, Myös ohjaamoiden viileys on ollut hyvinkin tärkeää jolloin ollaan saatu työskentely mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Meillähän rautateillä on kaikkiaan noin 600 junayksikköä ja veturia, joissa yhteensä on noin 530 ilmastointilaitetta. Ilmastointiasennus on saatu tehtyä työnantajan kanssa hyvässä yhteistoiminnassa ja nopeassa tahdissa eli vajaassa kuudessa vuodessa. Kun laitteet toimivat, niin niistä harvemmin kukaan kiittää, mutta kun niiden toiminnassa tulee puutteita niin sitten otetaan yhteyksiä. Eikä varmaan suotta sillä tänäkin kesänä meillä oli käytössä sellaisia vetureita joiden vikakirjaan oli kirjoitettu useamman kerran ilmastointilaitteen toimimattomuudesta. Kunnossapidolla on sopimus alihankkijan kanssa näiden laitteiden huoltotoiminnoista. Veturin vikaantuessa tämän laitteen osalta, niin veturin omistajavarikko huolehtii korjauksen tilaamisesta. Tämä ei ehkä käyttäjän näkökannalta ole paras mahdollinen ratkaisu sillä veturi tai veturit saatavat kiertojensa puolesta olla pitkiäkin aikoja pois ns. omalta varikolta. Näin ollen niitä ei voida tai saada vieraalla varikolla korjata ainakaan tämän vian takia. Vetureiden ja muidenkin kaluston osalta on huoltokirjassa erikseen maininta ilmastoinnin erillisestä toimin- 12 Veturimies 3/2006

Työsuojelu syksy nasta kevään alussa. Ilmastoinnin toiminta Ilmastointipumppu DV12 veturissa saa käyttövoimansa kompressorin moottorin kautta kiilahihnavälityksellä. Kun kompressori käy tyhjäkäyntiä niin ohjaamon jäähdytysteho on vain 30-35% ja sen jälkeen kun moottori pyörii täysillä eli 1500r/min silloin jäähdytys on parhaimmillaan. Eli useasti tulee kirjoituksia siitä että ko. laite ei jäähdytä, kun kompura pyörii tyhjäkäynnillä. Pitää huomioida moottorin kierrosluku, jolloin todella saadaan selvyyttä sen toiminnasta. Samanlainen toiminta on myös kiskobussissa eli ilmastointi laite ottaa käyttövoimansa päämoottorista. Autoon verrattuna me harvemmin ajamme tyhjäkäynnillä joten siinä ko. laite toimii koko ajan ns. kovilla kierroksilla. Tämä varmaan on monessa koulutuksessa jo kuljettajille kerrottu, mutta ei taida olla pahaksi kertaus vaikka tämän lehden palstalla. Ts- toimikuntien koulutuspäivät Tämän vuoden keväällä ja lomien jälkeen elokuussa on pidetty Junaliikennöinnin ts- toimikuntien koulutuspäivät. Päivillä on annettu tietoa työsuojelusta ja uusista ohjeista ja määräyksistä. Vetäjinä on ollut Pirjo Holmberg ja Hannu Saarinen. He ovat yhdessä hyvällä ammattitaidolla ja selkeällä esiintymistaidolla tuoneet asiat julki, siitä heille kiitokset. Päiville oli annettu jokaiselle toimikunnilla omat aiheet, jotka he joutuivat esittämään paikanpäällä esim. miten voidaan läheltä piti tapaukset kirjata, millainen pitäisi sähköinen työpöytä olla sekä paljon muita asioita. Ilahduttavaa oli myös runsas työterveyshoitajien mukana olo, sillä he kuitenkin ovat osa ts- toimikuntaa. Päivien tarkoituksena oli luoda valmiuksia toimikunnille toimia itsenäisemmin työpaikkojen asioiden hoitamisen suhteen. Ts- toimikunnilla on neuvoa antava ja kehittelevä rooli. Tällä hetkellä pelätään puuttua hankaliin asioihin ja sen muuttamiseen halutaan antaa mahdollisuus tietojen ja taitojen lisäämisellä. Allejäänti Meillä on ohjeet miten menetellään ihmisen tai ajoneuvon jäädessä junan alle. Ohjeessa sanotaan, että on käytävä omalla työterveysasemalla kolmen vuorokauden sisällä ko. tapauksen sattumisesta. Jos käynnin aikana työterveyshoitaja toteaa keskustelun jälkeen, että henkilö ei tarvitse sairaslomaa vaan tämä käynti riittää, niin käynnistä tulee tunnit kuten muistakin tev:n mukaisista käynneistä. Ei luulisi tämän olevan mitenkään vaikeaa käsittää esimiestasolla. Muuten tämän osalta on tapahtunut muutosta, sillä ennen ko. tapaus oli työtapaturma. Viime vuoden aikana Pohjolan vakuutus yhtiön mukaisesti allejääntitapaus poistettiin työtapaturmatilastoista ja siirrettiin erilliseksi tapaukseksi. Tänä vuonna sitten vakuutusyhtiön ja VR:n välillä on sovittu, että allejääntitapaus ei olekaan työtapaturma vaan se onkin sairaslomaa. Vakuutusyhtiöiden sopiman käytännön mukaan tällaiset työpaikan rutiiniomaiset käynnit eivät täytä tapaturmavakuutuksen äkillisen kriisihoidon perusteita. Jos VR:n työntekijä oireilee posttraumaattisen kriisin vakavin oirein ja hän tarvitsee traumapsykologin antamaa debriefinghoitoa, voi tilanne täyttää tapaturmavakuutuksen tarkoittamat kriteerit ja silloin VR:n työtapaturmavakuutusyhtiö Pohjola korvaa hoidon kustannukset. Pyrimme saamaan veturikansioon, kun ne jossain vaiheessa valmistuvat, erillisen tsekkaus listan, josta voi tarkistaa mitä toimenpiteitä pitää tehdä allejääntitapauksen sattuessa. Juomaveden toimittaminen veturinkuljettajille Aikoinaan Jyväskylän ajovarikon muuttaessa nykyisiin toimitiloihin siirryttiin siellä vesiautomaatin käyttöön pullotetun veden sijasta. Tuolloin sovittiin, että vesiautomaatin toimintaa seurataan ja kokemuksia kerätään vuoden 2003 aikana. Seuranta on päättynyt ja tulokset ovat olleet hyviä ja samalla on todettu vesiautomaatti toimivaksi vaihtoehdoksi pullotetulle vedelle. Vesiautomaatteja on hankittu työpisteisiin 1. 8. 2006 mennessä yhteensä 17 kpl ja hankintoja on tarkoitus jatkaa. Olemme sopineet, että juomavettä voi toimittaa vesiautomaatin tai pullotetun veden muodossa. Paikallisesti pitää asiasta keskustella henkilöstön edustajien kesken. Sosiaalitilat Helsingin asemalla olevat sosiaalitilat alkavat käydä ahtaaksi ja sen takia onkin aloitettu keskustelut tilojen suurentamiseksi. Olemme käyneet katsomassa lisäpaikkoja itäsiivestä, mutta laihoin tuloksin. Henkilöliikenne heräsi myös, että nyt hekin voisivat yhdistää henkilöstötilat meidän kanssa yhteiseksi taukotiloiksi. Meidän kanta on, ja se on minusta riittävän monta kertaa tuotu julki, että oleskelutilat haluamme pitää omina ja siihen lukeutuu myös oma kahvikassa. Muiden tilojen osalta voimme katsoa yhteistä näkemystä kuten pukuhuoneet ja sauna. Kemin remontti tullee alkamaan vielä vuoden vaihteessa, siellä uusitaan taukotilat ja tehdään uudet lepohuoneet. JKV muutokset Syksyn lehtikeleille tullaan saamaan DV12 osalta muutoskortti aikaiseksi eli ympärilyönnin tapahduttua ei JKV jarruta hätäjarrutusta vaan käyttöjarrutuksen. Katsotaan saadaanko tällä estettyä lovipyörien muodostuminen nyt, kun jarrutusteho on pienempi. Veturimies 3/2006 13

Kansainvälistä Teksti ja kuvat Markku Vauhkonen Pohjoismaiset veturimiehet Pohjoismaisten veturimiesten liitojen johtohenkilöt Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kokoontuivat Helsinkiin elokuussa. Kokous jatkui toisena päivänä vierailulla Viron veturimiesten luo Tallinnaan. Keskellä Tanskan veturimiesten puheenjohtaja Ulrik Salmonsen. Helsingissä, kuljetusliittojen tiloissa Hakaniemessä oli kokouksen alussa pääjohtaja Henri Kuitunen kertomassa VR:n näkymistä. Merkille pantavaa on, että tuskinpa minkään muun pohjoismaan valtionrautateiden pääjohtaja vaivautuisi veturimiesten kokoukseen kertomaan yhtiönsä asioista. Henri Kuitusella kuitenkin oli aikaa ja halua tulla tapaamaan tuttuja ja kertomaan muille kuinka meillä menee ja mitä tulevaisuudelta odotetaan. Pohjoismaiset veturimiehet saivat myös huomata kuinka hyvät ja läheiset välit liitollamme on talon ylimpään johtoon. Kuitunen kertoi, että Suomessa on investoitu todella paljon henkilöliikenteeseen. Panostus on kannattanut ja liikenne kehittyy edelleen hyvin. Venäjän liikenne merkitsee paljon VR:lle. Kemian tuotteet ja metallipelletit ovat tärkeimpiä artikkeleita joita VR kuljettaa. Yhteisyritys Karelian Trains ldt on perusteilla. Se on uusi liikennenöintiyritys, jolla pyritään kehittämään uusi ja nopea yhteys Helsingin ja Pietarin välille. Tavoitteena on puolittaa nykyinen matka-aika noin kolmeen tuntiin. Tuleva tavaraliikennekilpailu saattaa Kuitusen mielestä kiinnostaa myös venäläisiä kuljetusyhtiöitä. Pienen keskustelun jälkeen kokous jatkoi eri maiden raporttien käsittelyllä. Tanska Tanskassa on noin 2500 veturinkuljettajaa. Eri yhtiöissä vuosikeskiansiot vaihtelevat noin 41 000 eurosta 36 800 euroon. Ikäjakauma Tanskassa on samansuuntainen kuin Suuomessa, paitsi että eläkeikä on 65 vuotta. Eniten kuljettajia on ikäryhmässä 41-45 yhteensä 463. Nuorimpia 21-25 on 38 ja vanhimpia 61-65 on 96. Yli 55 vuotiaita on yhteensä 428. Tanskan veturimiesten sopimustilanteessa on muutamissa yhtiöissä aukiolevia kysymyksiä. Tanskan rautateillä on useita eri yhtiöitä ja veturimiesten työehtosopimukset neuvotellaan keskitetysti liiton toimesta. DSB:llä eli valtion omistamassa yhtiössä kuljettajat ovat edelleen virkamiehiä. Tästä aiheutuvat omat vaikeutensa saada palkkaus vastaamaan muiden yhtiöiden tasoa. Virkamiespuolellakin on toteutettu uudistuksia ja he tekevät yhteistyötä myös poliisien kanssa. Oman kuvionsa aiheuttaa myös eläkekatto, joka tulee voimaan ylemmissä palkkaluokissa. Työsuhteisten sopimus pitää sisällään erilaisen lisäpalkkiojärjestelmän, kuin mitä virkamiehillä on. Turvallisuusvaatimukset vaikuttava myös Tanskassa samoin kuin Suomessakin; kun tulet kykenemättömäksi kuljettajan tehtäviin, työpaikka ja ansiotaso on vaarassa. Tanskassa on haettu eräänlaista takuuta sellaiseen tilanteeseen jotta ansiot eivät tippuisikaan. Tanskassa on uusi koulutusohjelma joka on opetusministeriön laatima. Ongelmana on ollut neuvotella asioista, koska ministeriöllä ei ole ollut halua neuvotteluihin. Oppilaskiintiöitä ei ole, vaan koulutettavia otetaan kouluun ja tarpeellinen määrä valmistuneita otetaan töihin. Näin eivät suinkaan kaikki pääse heti työhön. Koulutuksessa annetaan rataosittainen ja kalustokohtainen pätevyys. Tavaraliikenteeseen annetaan erillinen koulutus.vanhaan systeemiin verrattuna uudessa koulutetaan suurempi kokonaisuus jolla saa pätevyyden useampaan alueeseen. Aikaisemmin koulutus oli pieninä moduuleina ja koulutusta annettiin pieninä osasina. Turvallisuustilanne on mennyt huonoon suuntaan. Rahoitustilanne on vaatinut radoilla nopeuden laskua. Lisäksi toimintahäiriöt ja liikenteen keskeytykset ovat lisääntyneet. Norja Veturimiehiä Norjassa on hieman yli 1200. Uusia kuljettajia koulutetaan jatkuvasti, noin 20 vuosivauhdilla. Koulutus kestää reilun vuoden riippuen siitä, kuinka monta eri veturityyppiä koulutetaan. NSB:llä on henkilöliikenteessä 691 ja tavaraliikenteessä 216 kuljettajaa. Flytoget -yhtiössä on 78, MTAS- yhtiössä 40 ja OBAS- yhtiössä 10 kuljettajaa. Norjassa sopimustilanne on hyvä ja palkat on saatu sovittua pidemmäksi ajaksi. Keskipalkka vaihtelee yhtiöissä noin 4200 5000 euroa kuukaudessa. Maksimissaan vuosiansio on noin 60 000 euroa. Suurimmat ansiot kertyvät MTAS- malmiyhtiön leivissä. Veturinkuljettajien palkkakehitys on ollut mainio verrattuna muihin palkansaajaryhmiin. Vieraan paikan levoista maksetaan 14 Veturimies 3/2006

Kansainvälistä yli 10 euroa tunnilta. Norjassa on saman tyyppiset korvaukset muista haitoista kuin Suomessakin. Kilometrikorvaukset ovat pienet, eikä niitä ole kaikissa yhtiöissä. Norjassa maksetaan muutamista vetureista olosuhdelisää, (15 minuuttia tunnilta) koska työolosuhteita ei ole saatu ohjaamoissa kuntoon. Ruotsi Ruotsissa veturinkuljettajia on todella useissa yhtiöissä. Palkkaus liikkuu 22 000 25 000 kruunua kuukaudessa. Kolmivuotisesta sopimuksesta on jäljellä vielä vuosi, korotuksia on tullut reilut kaksi prosenttia. Noin- euroiksi palkkauksen voi muuttaa, kun ottaa nollan pois. Ruotsin veturinkuljettajilla ei ole omaa liittoa, eikä suoraa sopimusoikeutta. SEKO neuvottelee sopimukset ja sopii työsuhdeasiat. Lisäksi kaksi muuta järjestöä ovat keränneet veturinkuljettajia, mutta niillä ei ole sopimusoikeutta. Hyvin hajallaan ovat ruotsalaisten asiat. Korkeampi eläkeikä (65) on kompensoitu palkan määrällä, eli muutamissa yhtiöissä hankkeet ovat paremmat, mutta palvelusvuosia kertyy pidempään. SJ:llä eläkkeelle pääsee 60 vuotiaana. Kalusto on osin vanhaa ja etenkin pienissä yhtiöissä ajetaan heikkotasoisilla vetureilla. Eri yhtiöillä on lisäksi kalustosta erilaisia määräyksiä. Ruotsin ratahallinto valvoo keskitetysti turvallisuus- ja kalustoasioita. Kokouksen muita asioita Vanhan kaluston käyttö on yleistymässä. Pienten yritysten tullessa niillä näyttäisi olevan vain vanhaa kalustoa käytössä. Kokous keskusteli vanhan kaluston käyttörajoista ja totesi, että 75 db:n meluraja sekä lämpötila 18-25 astetta ohjaamossa, ovat vielä sellaiset alueet, joissa voi keskeytymättä työskennellä. Norjassa on kolme eri tyyppistä veturia, joissa nämä arvot eivät pysy hallussa. Norjalaisilla on työaikakompensaatio kun työolosuhderajat on ylitetty. Tanskassa ongelmat ovat samat ja siellä käytetään jopa samoja veturisarjoja. Vanhat veturit tulisi saada romuttamoon, eikä naapureille myytäviksi. Asiaa seurataan pohjoismaisten veturimiesten kokouksissa. Kokous hyväksyi toimintaohjelman, jossa pohjoismaisella tasolla keskitytään vuosittain raportoimaan eri maiden työajan, työolosuhteiden, palkkauksen ja sopimustoiminnan kehityk- > Eesti Raudteen veturikalusto on vanhaa amerikkalaista dieselkalustoa, ohjaamoiltaan aika ankean oloisia. Kaikkiaan vetureita on käytössä noin sata.viron veturimiehet esittelemässä vetojuhtiiaan Norjan veturimiehille. Näkymä kuljettajan istuimelta on hyvin suppea ja ajopöytä hallitalaitteineen vasemmalla puolella jousittamatonta istuinta. Jarrut ja tehokahvat sekä kaikki mittarit olivat pystysuorassa mittaritaulussa. Mittaritaulun päällä oli nykyaikaisen näköinen tietokonenäyttö, joka toimi näytön pintaa koskettamalla. Näytössä oli tietoa niin junan tilasta kuin veturinkin toiminnasta. Veturimies 3/2006 15

Kansainvälistä sestä. Rajan yli tapahtuva liikenne Ruotsin, Tanskan ja Norjan välillä ei edelleenkään ole ongelmatonta työvuorojen osalta. Tallinna Viron maaperälle päästyä meidät vietiin Muugaan tutustumaan Eesti Raudteen varikkoon. Eesti Raudtee on ulkomaalaisomistuksessa oleva yhtiö, joka huolehtii Viron tavaraliikenteen kuljetuksista. Baltic Rail Services (BRS) omistaa 66 % ja Viron valtio 34 %. Viron rautateillä on liikennekielenä venäjä ja myöskin veturinkuljettajat ovat pääosin venäläistä syntyperää. Veturikalusto on vanhaa amerikkalaista dieselkalustoa, ohjaamoiltaan aika ankean oloisia. Kaikkiaan vetureita on käytössä noin sata. Näkymä kuljettajan istuimelta on hyvin suppea ja ajopöytä hallitalaitteineen vasemmalla puolella jousittamatonta istuinta, vähän niin kuin höyryveturissa. Jarrut ja tehokahvat sekä kaikki mittarit olivat pystysuorassa mittaritaulussa. Nopeusmittari kiinnitti huomiota: mailimittarin ulkopuolelle oli tussilla merkitty kilometriasteikko selvyyden vuoksi. Sitten samassa ohjaamossa mittaritaulun päällä oli nykyaikaisen näköinen tietokonenäyttö, joka toimi näytön pintaa koskettamalla. Näytössä oli tietoa niin junan tilasta kuin veturinkin toiminnasta. Muugan sataman ja ratapihan läpi kulkee samanlaista tavaraa, kuin esimerkiksi Kotkan ja Haminan kautta menee. Muugan kautta kulkee vuosittain noin 22 miljoonaa tonnia. Junat ovat enimmillään puolentoista kilometrin pituisia ja koostuvat venäläisistä vaunuista joita oli vuonna 2005 käytössä 3800. Muugassa on menossa ratapihan ja sataman laajennustyöt. Vuonna 2005 Eesti Raudtee kuljetti tavaraa kaikkiaan 43,2 miljoonaa tonnia. Tästä yli 30 miljoonaa tonnia oli nestemäistä tavaraa ja koko kuljetusmäärästä 87 % oli venäjän transitoliikennettä. Muugan jälkeen kävimme Tallinnan asemalla tutustumassa toisen rautatieyhtiön toimintaan. Edelaraudtee hoitaa henkilöliikenteen koko Viron alueella. Esimerkki virolaisen veturinkuljettajan työvuorosta. Työvuorolle matkustetaan kotoa Tapasta, josta bussikyyti Muugaan on noin 1,5 tuntia. Junan odotus Muugassa 1 tunti. Tavarajunalla Muugasta Valgaan kestää 12 tuntia. Tämä on työaikaa. Valga on tällä reissulla kääntöpaikka, jossa on ruokailu ja lepoaika kuudesta tunnista maksimissaan 12 tuntiin. Paluumatka Muugaan kestää taas 12 tuntia. Bussin odotus 1 tunti ja matka kotiin Tapaan 1,5 tuntia. Aikaa on kulunut noin 41 tuntia josta työaikaa on 24 tuntia. Muuta aikaa on 17 tuntia. Virossa työpäivän pituus on 8 tuntia, viikkotyöaika 40 tuntia ja kuukaudessa työtä tehdään yhteensä 168 tuntia. Muugan kautta kulkee vuosittain noin 22 miljoonaa tonnia. Junat ovat enimmillään puolentoista kilometrin pituisia ja koostuvat venäläisistä vaunuista. Kuvassa yksi osa Muugan ratapihaa, etualalla lähtevä juna kiemurtelemassa kohti Narvaa. Edelaraudtee hoitaa henkilöliikenteen koko Viron alueella. Kuvassa on kiskobussityyppinen nelivaunuinen juna, jolla henkilöliikennettä hoidetaan. Tämä juhlava lähtösavu kuuluu Pietariin menevän kansainvälisen junan lähtötunnelmiin. Ohjaamossa oli kolme miestä. Konduktöörit pitivät käärittyjä lippuja näkyvillä koko lähdön ajan vaunujan avoimista ulko-ovista ja veturista tähystettiin taaksepäin. Veturin valonheitin näytti olevan melko matalalla. 16 Veturimies 3/2006

Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Uusi juna-aika ja junien lajittelu Syyskuun kolmas päivä otettiin käyttöön uusi juna-aika ja samalla yritettiin ottaa käyttöön Tavu työryhmässä syntynyt junien lajitteluperiaate. Suunnittelukierroksesta yleisesti voidaan todeta, että se meni perinteiseen malliin, eli kiire oli ja myöhässä kuljettiin. Syynä oli puutteelliset tiedot, joita paikkailtiin kesken suunnittelun ja se aiheutti paljon harmaita hiuksia niille, joilla niitä vielä on tallella. Sidosryhmämme eivät ole vieläkään sisäistäneet ajatusta suunnittelukoneesta, joka vaatii täydellistä tietoa, eikä sinnepäin. Asia korjautunee sen jälkeen kun hekin ovat ottaneet käyttöön uuden suunnittelujärjestelmän, jota meillä VIP-järjestelmäksi kutsutaan. Sillä kun ei voi tehdä työehtosopimuksen mukaisia työvuoroja kuin täydellisillä tiedoilla. Esimerkkinä voisi mainita: jos junien väliin on tarkoitus lisätä vaihtotöitä, niin ne on lisättävä samalla kertaa tai kone saattaa luulla kuljettajan elpyvän siinä kohtaa. Jälkeenpäin lisättynä se käytännössä tarkoittaa koko suunnittelun aloittamista alusta tai työehtosopimuksen vastaista työvuoroa jos esimerkiksi riittävät elpymiset eivät toteudu. Suunnittelua Uuden juna-ajan piti tuoda tullessaan myös uusi tapa ajatella työvuoroja. Pitkään on tuskasteltu vuorotaulujen kanssa, jotka ovat vanhentuneet ennen kuin ne ovat kerinneet ilmoitustaululle. Suunnittelu perustui osin arvaukseen niiltä osin kun ei yksinkertaisesti ollut tietoa kuljetettavista määristä ja suunnista, mutta tietoa jo tarvittiin kuljettajien työvuorojen muodostamiseen. Lisäksi muutoksia tehdessä käytettiin koko materiaalia, jotta saatiin tunnit tasattua eri työpisteiden välillä. Loppu- tuloksena oli paljon A4 papereita ja hyvin työllistetty suunnitteluorganisaatio. Uuden järjestelmän piti vähentää suunnitteluun käytettävää aikaa, mutta kertoja lisäämällä saatiin sekin vaje paikattua ja suunniteltiin pahimmillaan kahden viikon työvuoroja. Yksi asia mikä toisilla paikoilla piti paikkansa suunnittelujärjestelmän perusteiden osalta, oli vaihtelevat työvuorot. Toki en minäkään ajatellut vaihtelulla tarkoitettavan jatkuvasti vaihtuvia uusia vuorotauluja, mutta näin siinä kävi. Tavaraliikenne Tavu työryhmä mietti asiaa ja jätti raporttinsa jo keväällä. Sen pohjalta on sitten jatkojalostettu työryhmissä, kuinka asia toteutetaan. Samanaikaisesti Junaliikennöinti ja Cargo on käynyt omia keskusteluitaan asiasta. Työryhmissä on ollut edustajia suunnittelijoista sekä työvuoro- että vuorotaulusuunnittelun osalta ja lisäksi paikallista luottamusmies tasoa ja myös pääluottamusmies. Ryhmä on kokoontunut isolla kokoonpanolla kolme kertaa ja järjesti jopa tiedotuskierroksen paikallisille toimijoille. Jaottelu oli selkeä. Cargo määrittelee junat kahteen kategoriaan, perusja kausijuniin. Perusjunista muodostettaisiin perustyövuoroja ja kausijunista kausityövuoroja ja niiden elinaika olisi erilainen. Lähtökohtana on että perusliikenteen työvuoroja muutettaan kaksi kolme kertaa vuodessa ja kausiliikenteen työvuoroja noin kahden jakson välein. Hyvä tavoite ja periaate verrattuna aikaisempaan malliin, jonka edellä kuvasin, mutta nyt voi todeta, ettei tavoitteeseen päästy kolmas syyskuuta alkavissa vuoroissa. Lisäksi määrittelyistä unohdettiin päivystäjät ja kohtaan muut jätettiin paljon muutakin. Vuorotaulujen muodostamisessa tulee tiettyä hankaluutta kun on kaksi luokkaa, saatikka kun on neljää erityyppistä työvuorolajia. Jaottelussa työvuorojen kesken tuli myös jonkinlainen virhearvio ja junien määrittely ei ehtinyt käyttöön, kun jo siihen haluttiin muutoksia. Seurauksena on jonkinlainen muutos sinnepäin mitä haluttiin, mutta vasta pieni haparoiva askel. Jälkiviisaana voi todeta, että ensin olisi syytä ollut pilotoida ja sitten ottaa käyttöön. Nyt onkin tärkeää, että kaikki sidosryhmät sitoutuvat tekemään töitä tähän suuntaan, sillä muuten luonto ryhtyy opettamaan tikanpoikaa. Kävyt yksinkertaisesti loppuvat, eli niukat kuljettaja resurssit on nyt käytetty ja ei ehkä löydy palokuntahommiin enää miehiä. Mukavaa syksynjatkoa kaikille ja työssä jaksamista, sillä niitä on tänä vuonna riittänyt. Ps. Ne huhut, mitkä kertovat jonkun kaluston osalta kytkentävaikeuksien johtuvan Palomäen simulaattorin rakentamisesta, eivät pidä paikkaansa. Hommaa ei ole vielä aloitettu. Ne kytkimet ovat muuten vaan rikki. Veturimies 3/2006 17

Liiton ajankohtaista Muutoksia VR:n henkilöstön, eläkeläisten ja perheenjäsenten matkustamiseen, myös VR:n henkilökortit uudistuvat. VR:n henkilöstön käytössä olevat henkilökortit uusitaan vuoden 2006 aikana. Uudistuksen jälkeen VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä ja VR-Radassa on käytössä uusittu ja yhtenäinen henkilökortti. Corenetin kortissa on vastaavat tiedot, mutta kortti noudattaa yhtiön omaa yritysilmettä. Uusittu kortti toimii jatkossa Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain mukaisena kelpoisuustodistuksena liikenneturvallisuustehtävissä toimiville, työturvallisuuslain mukaisena yrityskorttina sekä henkilöstön työ- ja vapaaajan matkoilla vapaalippuna juniin. Uusi henkilökortti sisältää nykyistä enemmän tietoa; kortista ilmenee paitsi henkilön nimi, myös syntymäaika, ammatti, yhtiö, yksikkö ja VR henkilönumero. Henkilökunnan matkustaminen henkilökortilla Vuoden 2007 alusta henkilökortilla matkustetaan kuten nykyisin henkilöstölipulla; toisessa luokassa ilman paikanvaraussoikeutta. Lisäleimoja ei uudistuksen voimaan tulon jälkeen enää myönnetä. Istumapaikka, makuuvaunupaikka tai luokkakorotus hankitaan uuden käytännön mukaan käyttämällä VR Henkilöliikenteen Matkatiliä. Istumapaikat yms. hankitaan jatkossa joko henkilökohtaisella tai yksikön matkatilikortilla lipputoimistosta, junamaatista tai verkkokaupasta. Tarkemmat ohjeet Matkatilin käytöstä löytyvät jatkossa jokaisesta yksiköstä. Yksiköiden päätettäväksi jää matkatilikorttien tarkempi määrä ja jakelu. Matkustamista koskevan uudistuksen taustalla on etupäässä konserniverokeskuksen edellyttämät muutokset VR:n henkilöstölippukäytäntöihin, samalla tehdään tiettyjä tarkennuksia matkustamisen pelisääntöihin. Uudistuksen tarkoituksena on myös yksinkertaistaa nykyistä lippujen hallinnointikäytäntöä sekä tehdä nykyisin helposti väärennettävissä olevasta paperisesta vapaalipusta nykyaikaisempi, vaikeammin väärennettävä muovikortti. Uusi henkilökunnan matkustamisen toimintamalli tulee tarkentumaan loppuvuoden aikana yksityiskohtien, mm. Pendolinon käyttöoikeuksien laajentumisen osalta. Eläkeläisten ja perheenjäsenten liput uudistuvat Myös eläkeläisten liput ja perheenjäsenten alennuskortit uudistuvat. Uudistuksen jälkeen kortit ovat henkilökunnan henkilökorttien kaltaisia muovikortteja, tosin kuvattomia ja eriväriselle korttipohjalle painettuja. Eläkeläisen ja perheenjäsenen on korttia käyttäessään todistettava henkilöllisyytensä voimassaolevalla henkilötodistuksella. Tarkemmat ohjeet annetaan vielä ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa. Eläkeläisten kortti on jatkossa voimassa toistaiseksi. Vuosittaisesta tarramaksusta luovutaan kuitenkin niin, että kortista peritään lunastusmaksu. Maksun suuruus tarkentuu loppuvuoden aikana korttiuudistuksen kustannusten ja tarramaksun poistamisen vaikutusten selvitessä, arvattavasti maksu liikkuu 30 ja 50 euron välimaastossa. Perheenjäsenten kortti on jatkossa voimassa pitkän määräajan, esim. 5 vuotta tai sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 18 vuotta. Myös perheenjäsenten korteille tullaan asettamaan nykyisen tarramaksun poistumista korvaava lunastusmaksu. Uudistuksen yhteydessä poistetaan kotona asuvan opiskelijan oikeus saada alennuskortti sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 25 vuotta. Eläkeläisten ja perheenjäsenten tietojen kerääminen Perheenjäsenten korttien valmistamista varten henkilöstö ilmoittaa kortin tarvitsevien perheenjäsentensä tiedot nykyisiin lippujen jakelupaikkoihin. Tietoja kerätään ajalla 9.10.-17.11. 2006. Jotta valmiit kortit saadaan postitettua, on henkilöstön samalla maksettava kortit. Eläkeläisten tulee käydä ilmoittamassa omat ja alennuskorttiin oikeuden omaavien perheenjäsentensä tiedot nykyisiin lippujen jakelupaikkoihin. Tietoja kerätään ajalla 9.10.- 17.11.2006. Jotta kortit saadaan postitettua, on eläkeläislippu ja mahdolliset alennuskortit maksettava samalla. Henkilöstön valokuvaus henkilökortteja varten Henkilökorttien uusimista varten on jokaisesta VR:n työntekijästä saatava valokuva. Henkilökorttien valmistaja Segenmark Oy kiertää valokuvaamassa henkilökuntaa 29 paikkakunnalla. Valokuvaaja käy seuraavilla paikkakunnilla Helsinki, Tampere, Kouvola, Hyvinkää, Pieksämäki, Oulu, Riihimäki, Turku, Seinäjoki, Joensuu, Imatra, Lappeenranta, Kotka, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Kokkola, Hamina, Iisalmi, Kemi, Paltamo, Lahti, Ylivieska, Rovaniemi, Rauma, Karjaa, Anjalankoski, Keuruu ja Kajaani. Tarkemmat paikkakuntakohtaiset kuvauspäivät ja kuvauspaikat tiedotetaan henkilöstölle Vernetissä/sähköisellä työpöydällä ja lisäksi tietoa jaetaan yksiköiden kautta. 18 Veturimies 3/2006

Kentältä Yksityistaloudellinen rakennemuutos yritystalouden hengessä Ensin yritykset järkeistivät ja sopeuttivat toimintojaan, sitten tuli globalisaatio ja tarve rationalisoida. Joka paikassa kuulee kuinka yritystoiminnan pitää olla tehokasta ja joustavaa. Enemmän pitää saada vähemmällä, muuten kivi pysähtyy ja sammaloituu, ja silloin edellisten ennätystulosten lyöminen vaikeutuu ja kasvu hidastuu. Yritys alkaa voida huonosti ja kenelläkään ei ole enää kivaa. Voisiko yksityishenkilö säästää yritysmaailman opein tässä globalisoituneessa maailmantaloudessa? Eikö tehokkuuden tavoite ole olla kokonaisvaltaisesti kustannustehokas, eli säästää rahaa vaikka se ei rehellisesti sanottuna kyllä näytä siltä, mutta ehkä siinä on jotain mitä en ole vaan tajunnut? Pitäisiköhän minunkin säästämiseen sijaan tehostaa toimintaani? Saisinko sillä tavalla tasapainotettua talouteni? Eihän sitä tiedä jos ei kokeile. Minä en voi jakaa itseäni tulosyksiköihin, vain sillä on merkitystä mitä jää rahaa säästöön. Se ei yksityishenkilölle riitä, jos joku osatekijä näyttää hyvältä toisen osatekijän kustannuksella. Se on vakava ongelma tässä minun henkilökohtaisessa yritystalouden hengessä tehtävässä tehostamisprosessissa. No unohdetaan se ja keskitytään siihen mistä voisi ottaa mallia. Siivouksen voisin ulkoistaa. Se onkin tehokas idea! Silloin kämppä tulisi edes joskus kunnolla siivottua. Se tosin aiheuttaa kustannuksia eikä vähennä niitä, mutta voisin käyttää siivoukseen menevän ajan paljon tehokkaammin, esimerkiksi nukkumiseen, sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kulutustavaroiden hankintahinnoissa voisin oikeasti säästää. Taidan tänä vuonna hakea uuden kännykän Singaporesta, joululahjat Australiasta ja ensi kesän vaatteet Bangkokista. Tuleehan siinä tietysti sivukuluja aika lailla kun lentää halvempien hankintahintojen perässä, mutta mitä siitä, jos tässä nyt liikutaan yritystalouden hengessä. Aina ei pidä tuijottaa pelkästään kokonaisuutta, sillä myös yksittäiset osatekijät ovat tärkeitä. Tässä kirjoituksessa oli alun perin tarkoitus käsitellä henkilöstöpolitiikkaa, työvuoroja ja työvuorosuunnittelun viime ajojaon kolmen kohdan tavoitetta: Tehokkuus, mielekkyys ja pysyvyys. Helsingin uudet työvuorot ovat pohjanoteeraus niin tehokkuuden kuin mielekkyydenkin kannalta, joten pysyvyys todennäköisesti toteutuu. Mutta koska aasin sillasta tuli hengästyttävän pitkä, jätetään asian käsittely tältä erää tähän, koska edes jostain pitää säästää, niin säästetään se. tero.palomaki@vr.fi PS. Junaliikennöinti ja henkilöliikenne ovat yhdistämässä Helsingin aseman sosiaali- ja taukotiloja. Helsingin veturinkuljettajat vastustavat konduktöörien ja kuljettajien tilojen yhdistämistä, koska sillä ei saavuteta mitään, mutta ilmeisesti se nähdään niin tehokkaaksi ratkaisuksi, ettei veturimiesten kannasta olla kiinnostuneita vetopalvelun johdossa. Siivouksen voisin ulkoistaa. Se onkin tehokas idea! Silloin kämppä tulisi edes joskus kunnolla siivottua. Veturimies 3/2006 19

Kentältä 20 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika Elvis on jo ärhäkkä ilveksen alku ja kova puremaan. Elviksestä ilves Noin viiden viikon ikäinen Elvis löytyi juhannusaaton aattona Nauvosta Sirkka ja Matti Koivulan kesämökin pihamaalta. He antoivat ilveksen olla päivän verran rauhassa ja odottivat, käykö emo hakemassa rääpäleen pois. Kun emoa ei näkynyt, he toimittivat huonokuntoisen pennun Turun kaupungin eläinhoitolaan. Eläinlääkäri antoi nestettä ja antibiootteja tiputuksessa. Nuhjuista turkishansikasta muistuttanut ilves oli pahasti nälkiintynyt, ja sen turkki vilisi kirppuja, punkkeja ja muita ötököitä. Juhannuksen päivät eläinhoitolassa vietettiin odottavissa tunnelmissa. Sitten varmistui, että Elvis elää vastedeskin. Elviksen tuleva koti löytyy todennäköisesti Ruotsista. Noin 20 ruotsalaista eläintarhaa on halukas ottamaan urosilveksen. Toistaiseksi Elvis majailee Leyserin olohuoneessa, sillä Turun eläinhoitolan tilat ovat ahtaat ja asukeista ei ole pulaa. Sirkka ja Matti Koivula kävivät katsomassa pelastamaansa pedonalkua eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyserin luona. Pentu oli jo virkistynyt ja Elviksen katse oli valpas. Piskuinen petoeläin telmii mielellään kissanpentujen kanssa ja se pysyy hyvin mukana kaukaisten sukulaistensa vauhdissa. Elviksen lajin tunnistaa helposti: tupsukorvat ja mustapäinen töpöhäntä paljastavat pennun ilvekseksi. Täytyy käydä sitten katsomassa kunhan se lopullinen sijoituspaikka eläintarhasta löytyy, sanoo kummitäti Sirkka Koivula. VML:n kesäpäivät Seinäjoella 11.-12.8. 2007 Ohjelmasta enemmän seuraavissa lehdissä. Veturimies 3/2006 21

Jyrki Pietilä / Moniviestintä Oy Virgin- yhtiön, kuten sen kilpailijoidenkin, junakalusto on yleensä ottaen modernia. Kuva Teignmouthin asemalta, Englannin etelärannikolta Yhdet kansallistivat, toiset yksityistivät Rautatiet Britanniassa. Osa 2: Kun vanhat höyryveturit eivät enää riittäneet Toinen maailmansota pommituksineen runteli pahemmin esimerkiksi Saksan kuin Britannian rautatiejärjestelmää. Tässä oli brittien kannalta myös huonoa: tilanne ei pakottanut heitä modernisoimaan rautatiejärjestelmäänsä niin tehokkaasti kuin eräissä muissa Euroopan maissa oli ollut pakko tehdä. Toisen maailmansodan aikana rautatiejärjestelmä oli päässyt pahoin taantumaan, kun investointeja uuteen ei tehty. Ja näytti selvältä, että yksityisestä sektorista ei enää ollut maan rautateiden ylläpitäjäksi. Konservatiivit ja Winston Churchill olivat hävinneet vuoden 1945 parlamenttivaalit, ja työväenpuolueen Clement Attlee nousi valtaan. Hän ajoi läpi paitsi mm. sähkön ja kaasun tuotannon sekä hiilikaivosten sosialisoinnin myös rautateiden kansallistamisen. Vuonna 1947 syntyi British Railways. Nimi lyhentyi parikymmentä vuotta myöhemmin British Railiksi. Rautatieliikenteen äitimaa pyrki modernisoimaan kiskoliikennettään, joka eli paljolti yhä kuin vanhaa kunniakasta Viktorian aikaa -jotain 1900-luvun alkua. Toisaalta maantieliikenne oli yhä vahvempi kilpailija. Jo 1950-luvun alussa Britannia oli kilpailijamaita jäljessä diesel- ja sähköjunien käyttöönotossa. Väitetään, että ainakin Attleen hallitus oli jarruttanut tätä modernisointia pelätessään, että höyryvetureista luopuminen olisi vähentänyt hiilen louhintaa, ja aiheuttanut täten työttömyyttä kaivosmiehille. 1950-luvulla hukattiin Britannian rautateillä valtavia summia rahaa esimerkiksi turhiksi osoittautuneiden ratapihojen rakentamiseen tai dieselvetureihin, jotka paljastuivat oitis teknisiksi fiaskoiksi. Koko tuon ajan modernisointiohjelma oli enemmän tai vähemmän fiasko. Beechingin kirves ja EU:n direktiivit 1960-luvulla valtiovallan kärsivällisyys oli todella koetuksella: rautatiet eivät toimineet, mutta tuottivat samalla huikeita tappioita. Muistan itsekin, miten koin 1960- ja 1970-luvun taitteessa nuorena opiskelijana -maassa jokusia kuukausia oleskellessani Britannian rautateiden rappion. Junakalusto vaikutti vaatimattomalle, ja vaunujen sisätiloja hallitsi nuhjuisuus ja epäsiisteys. Eipä silti, vähän paikassa kuin paikassa tuntui Britanniassa noihin aikoihin törmäävän hätäisesti tekstattuihin 22 Veturimies 3/2006

Kansainvälistä lappuihin, joissa luki out of order (epäkunnossa). British Railwaysin ykkösmies Richard Beeching sai tehtäväkseen laatia pelastusohjelman. Beeching päätyikin tuuminnoissaan siihen, että maasta tulisi poistaa 8 000 kilometriä raiteita ja sulkea lähemmäs 2 500 pienempää asemaa. Beechamin leikkausohjelma pantiinkin pääosin toimeen, ja tuo toimeenpano jatkui 1970-luvun alkupuolelle asti. Kirves kävi. Mutta toivat 1970- ja 1980-luku uuttakin. Nopeiden InterCity-junien lanseeraus oli menestys. Tai itärannikon päärata Lontoosta Skotlantiin sähköistettiin menestyksellisesti. Sitten eriytettiin rautateiden ylläpito ja junaliikenteen pyörittäminen. Asiassa oli näyttänyt Ruotsi esimerkkiä jo 1980-luvun lopulla. Ja sittenhän tälle Ruotsin viitoittamalle tielle astui myös EU, vaikka kriitikot totesivatkin pilkkomismallin sopivan pikemmin ilmakuin kiskoliikenteen maailmaan. Vuonna 1991 voimaan astunut Euroopan Unionin direktiivi edellytti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suorittavan tuon ruotsinmallisen pilkonnan. Direktiivi tarjosi Britannian konservatiivihallitukselle myös hyvän yleisen syyn tai tekosyyn järjestellä Britannian rautatieliikennettä uuteen uskoon. Thatcher käynnisti, Major vei loppuun Vuoden 1992 vaalikampanjassaan konservatiivit olivat ilmoittaneet haluavansa yksityistää Britannian rautatiet -eli palata tilanteeseen, joka vallitsi maassa vuoteen 1947. Ja yllätys: konservatiivit saavuttivat John Majorin johdolla vaalivoiton, vaikka Margaret Thatcher olikin joutunut luopumaan vallasta vähän noloissa merkeissä. Jo Thatcherin 1979 nimitetty hallitus oli käynnistänyt mittavat yksityistämistoimet. Rautateillä niiden loppuun saattaminen jäi kuitenkin hänen seuraajansa Majorin tehtäväksi. Vuonna 1993 voimaan astunut rautateiden yksityistämislaki oli pitkän väännön tulos. Valtiovarainministeriön kanta voitti jälleen kerran, ja niin British Rail tuli pilkotuksi lopulta neljännessadan kaupallisen toimijan kesken. Labour, työväenpuolue, julisti uudelleenkansallistavansa rautatiet kunhan pääsee valtaan. Tony Blair ja kumppanit eivät ole kuitenkaan tälle tielle astuneet. Britannian rautatiet eivät sovi köyhän kansan pirtaan ainakaan lippujen hinnan puolesta. Tuorein omakohtainen kokemukseni menneeltä kesältä: kolmen ja puolen tunnin junamatka Lontoosta Plymouthiin, etelärannikon merkittävään satamakaupunkiin, köyhdytti kukkaroani 66 punnalla eli pyöreästi sadalla eurolla. Kukkaronnyöreistään kiinni pitävä matkustaakin Britanniassa bussilla. Kaksikerroksiset kiitävät yhä jopa maaseudun peltomaisemissa. Britannian nykyrautatiet jakavat ihmisten mielipiteitä. Niin kuumailmapalloilua harrastavan miljonäärin Sir Richard Bransonin Virgin-yhtiö kuin sen kilpailijat eivät ole pystyneet välttämään myöskään kohtalokkaita onnettomuuksia. Vuosituhannen molemmin puolin on tapahtunut useita vakavia rautatieturmia -niistä vakavin Ladbroke Grovessa, Lontoon Paddingtonin aseman lähistöllä. Tuossa kahden junan vuonna 1999 tapahtuneessa yhteentörmäyksessä menehtyi 31 ihmistä. Kuka tietää, olisiko näitä onnettomuuksia enemmän tai vähemmän, jos Britannian rautatiet olisivat yhä valtion omistuksessa. Hyviäkin uutisia kuuluu. Junat kulkevat aiempaa paremmin aikataulussa. Tai kiskoilla kuljetetun rahdin määrä on kolmen viime vuoden aikana noussut toistakymmentä prosenttia. Kanaalin ali, osaksi Eurooppaa Yksityistämisen ohella 1990-luvulla on Britanniassa puhuttanut eniten Englannin kanaalin -joka on kapeimmillaan alle 35 kilometrin levyinen - alittava rautatietunneli. Sehän merkitsi jo Napoleonin aikana havitellun vanhan unelman toteuttamista, ja se liitti Britannian rautatiet ensi kertaa osaksi eurooppalaista rautatieverkkoa. Tunnelin kaivu aloitettiinkin ensi kerran jo 1880-luvulla. Pian se kuitenkin keskeytyi, kun britit pelkäsivät mannereurooppalaisten hyökkäävän tunnelia pitkin saarelleen. Jo reilut kymmenen vuotta on pääs- Veturimies 3/2006 23

Kansainvälistä syt Englannin kanaalin ali junalla, jopa 140 kilometrin tuntivauhtia. Le Shuttle -veturit painavat 132 tonnia. Junaan lastataan myös autot, rekkoja ja linjaautoja myöten. Kyse on maailman suurimmasta merenalisesta tunnelista tai tunneliparista. Kaikkiaan noin 50 kilometrin mittaisesta tunnelikokonaisuudesta sijaitsee meren pohjan alla 38 kilometrin pätkä. Yhden kerran tunnelin läpi matkattuani en kuvaisi tuota reilut puolen tuntia kestävää matkaa miellyttäväksi. Vaikka mielenkiintoiseksi toki. Niille, joilla on taipumus suljetun paikan kammoon, en matkaa välttämättä suosita. Historiallinen ranskalais-brittiläinen tunnelinalitusprojekti näyttää yhä vuonna 2006 olevan syvästi tappiollinen. Konkurssinuhkaakin on taas vilauteltu. Kiskoliikenteen äitimaan Britannian rautateillä ei ole aina mennyt tasaisen hyvin. Järjestöpäällikkö Andy Reedillä ja koko ASLEF- ammattiliitolla on komeat puitteet edunvalvontatyön tekemisee. Lontoon Hampsteadissa sijaitsevan talon arvo on toistakymmentä miljoonaa euroa. Ammattiliitto ASLEF asiastaan varma: Paras työnantaja olisi kansallistettu rautatieyhtiö Perinteikkäällä kiskoliikennemaalla on tietenkin myös perinteikäs alan ammattiliitto. Veturimiesten liiton brittiläinen veljesjärjestö ASLEF (Associated Society of Locomotive Engineers and Firemen) on perustettu jo 1880. Jäseniä on liitossa tätä nykyä 18 500. Myös Lontoon maanalaisen kuljettajat kuuluvat ASLEFiin. TUC:sta, Britannian ammatillisessa keskusjärjestöstä, tapaa tätä nykyä mega-ammattiliittoja, joiden jäsenmäärä nousee yli miljoonan ja liittofuusiot ovat muotia. ASLEFin järjestöpäällikkö, national organiser, Andy Reed kuitenkin tyrmää ajatuksen että ASLEF hakisi turvaa isoisempien liittojen kainalosta. Olemme täysin itsenäisiä, ja taloutemme on vahva. Ja meillä on lobbausvoimaa. Ja on hyvä, että TUC:ssa on myös pienempiä, ammattikuntapohjaisia jäsenliittoja. Lisättäköön, että myös ASLEFin järjestäytymisaste on hyvä: 90 prosentin hujakoilla. Reedin sanoja vahvistaa ympäristö, jossa hän sanansa lausuu. ASLEFin päämaja sijaitsee Lontoon Hampsteadissa, 1800-luvulla rakennetussa, alkuaan 36 huoneen asuin- 24 Veturimies 3/2006

Kansainvälistä talossa -jonka omistajaksi voisi kuvitella miljonäärin. Kuinkahan monella muulla ammattiliitolla maailmassa on moinen päämajarakennus? ASLEF katsoi olevansa pakotettu siirtämään päämajansa 1921 Leedsistä, pohjoisesta Englannista, Lontooseen, kun kaikkinainen poliittisen vaikuttamisen kuhina Britanniassakin keskittyy pääkaupunkiin. ASLEFin Arkwright Roadilla sijaitsevan talon edellinen isäntä oli Sir Joseph Beecham, menestynyt lääketehtailija, jonka Thomas-poika tunnetaan Britannian historiassa ansiokkaana musiikkimiehenä. Kaupassa tiettävästi käytettiin bulvaanimenettelyä, sillä myyjät eivät olisi ikipäivänä suvainneet ajatusta, että kelpo porvariskotiin sijoittuu rasvanahkaisten veturimiesten ammattiliitto. Talon nykyarvo on 7 miljoonan puntaa eli reilut 10 miljoonaa euroa. Siinä on kelpo pahan päivän vara, jos kova pitää panna työtaistelussa kovaa vastaan. Hampstead on pohjoista Lontoota. Karl Marx on haudattu Highgaten hautausmaalle, muutaman kilometrin päähän Hampsteadista. Andy Reed, mikä on työnantajana paras Britannian nykyisistä rautatieyhtiöistä? Paras olisi kansallistettu rautatieyhtiö, hän vastaa, naurahtaen. Ja lisää, ettei katso voivansa ottaa kantaa yksittäisten nyky-työnantajien paremmuuteen. Reed sai veturinkuljettajan paperit 1986. Niissä hommissa meni puolitoista vuosikymmentä, ja vuodesta 2002 Reed on hoitanut yhtenä johtavana toimitsijana ASLEFin toimintaa. ASLEF joutui 1990-luvulla antamaan periksi Britannian kiskoliikenteen yksityistämiselle. Eivätkä kaikki muutkaan asiat ole sillä mallilla, millä ASLEF soisi. EU:ssa Britannian yksityistetty rautatieliikenne nähdään Reedin mukaan eräänlaisena koekenttänä. Yksityistämistä hivutettaisiin läpi mielellään muuallakin, vaikkapa Ranskassa. Palkkaerot veturinkuljettajien kesken ovat melkoiset. Pitkän matkan kiitäjien kuljettajat voivat ansaita liki tuplasti sen, minkä paikallisjunien kollegat. Britanniassa junat ovat törmäilleet aivan viime aikoinakin, ja tuhoisin seurauksin. Kiskoliikenteen turvallisuudessa on koko ajan kehittämisen varaa. Esimerkiksi tasoristeyksiä tulisi ASLEFin mielestä kehittää, ja vetureihin tulisi saada videoyhteys, joka auttaisi kuljettajaa havaitsemaan ennalta, mikäli kiskoilla on esteitä. Hongkongissa tällaisesta on saatu hyviä kokemuksia. Mitä mieltä ollaan Tony Blairin hallituksen liikennepolitiikasta? Se vaihtuu joka viikko. Sitä ASLEFin jäsenten on Reedin mukaan usein vaikea ymmärtää, miten pitkälle asioissa Eurooppa hallitsee eli Bryssel määrää. Entä kiskoliikenteen tulevaisuus Britanniassa? Haluaisin nähdä rautatieliikenteen kasvava, Reed sanoo. Ja näin Britanniassa käyneekin. Mutta tämä tapahtunee yksittäisten junien kuljetuskapasiteetin kasvamisen kautta. Ja niin kasvava kiskoliikenne ei jatkossa työllistä Reedin mukaan välttämättä yhtään enempää veturimiehiä kuin tälläkään hetkellä. Jyrki Pietilä Paras työnantaja olisi Britannian uudelleen kansallistettu rautatieyhtiö, ammattiliitto ASSLEFin järjestöpaallikkö Andy Reed toteaa, empimättä. Kuva:Karin Långstedt Veturimies 3/2006 25

Kentältä Teppo Nurminen Paha törmäys ja aina vaan pahenee Ennen ja nyt Kyllä tämä on vaikea ammatti. Ei aina ole helppoa tietää, mihin pyritään. Ennen opetettiin, että mitään punaista opastinvaloa ei sitten saa ohittaa. Se on pää pölkylle, jos yhtään lipsahtaa! Paitsi että vaihtotyössä sai aina ohittaa liikennepaikan sisällä olevat pääopastimet. Ei kuitenkaan niitä, joissa oli vaihtotyökilpi. Tämä kuvion filosofia ei ilmeisesti milloinkaan kaikilla kunnolla auennut, mutta jotenkin sen kanssa opittiin pärjäämään. Entä nyt? Uusi oppi kuuluu, että mitään punaista opastinvaloa ei sitten saa ohittaa. Seuraa kallon läpivalaisu ja palikkatesti jos yhtään lipsahtaa! Paitsi että junaliikenteessä saa ohittaa seis opastetta näyttävät raideopastimet, joissa ei ole exelsauvaa!? Näin ainakin eräs sitkeästi elävä harhaoppi väittää. Mietitäänpä asiaa vähän käytännössä: Valo-opas- Uusi oppi kuuluu, että mitään punaista opastinvaloa ei sitten saa ohittaa. Seuraa kallon läpivalaisu ja palikkatesti jos yhtään lipsahtaa! Paitsi että junaliikenteessä saa ohittaa seis opastetta näyttävät raideopastimet, joissa ei ole exelsauvaa! Mikäli oppi epäilystäni huolimatta kuitenkin olisi oikea, niin ei hätää, veturimiehen työasukokonaisuuteen kuuluu nykyään pitkävartiset nahkasaappaat ja talvirukkasetkin saadaan, kyllä niillä pimeässä talvipakkasessa sauvoja kopeloi, vaikka samalla liikennepaikalla useammankin. Kuva: M. Vauhkonen 26 Veturimies 3/2006

Kentältä timiin liitetyt värikkäätkään sauvat eivät juuri pimeässä näy. Onko tarkoitus, että synkempänä vuodenaikana kuljettaja varmuuden vuoksi hiljentää ja ehkä jopa pysäyttää junansa jokaiselle raideopastimen punavalolle, astuu alas vetokoneensa ohjaamosta ja käy käsikopelolta hamuilemassa, josko opastimen yläpuolelta mahdollisesti löytyisi jonkinlaisia ylimääräisiä ulokkeita. Jos jotain jäi käteen, niin pysähdys oli aiheellinen. Jos taas koura hamuaa tyhjää, niin ähäkutti, stoppi olikin turha, äkkiä jatkamaan matkaa ohi punottavien silmien, voi voi, vähän myöhään taas jäätiin. Ei kai se ihan näin voi mennä? Sekoilut asiassa ovat kuitenkin lähes jokapäiväisiä. Nyt olisi aika etsiä se sylttytehdas, joka suoltaa tällaista dis-informaatiota liikenteenohjaajien keskuuteen ja vetää töpseli seinästä. Mikäli oppi epäilystäni huolimatta kuitenkin olisi oikea, niin ei hätää, veturimiehen työasukokonaisuuteen kuuluu nykyään pitkävartiset nahkasaappaat ja talvirukkasetkin saadaan, kyllä niillä pimeässä talvipakkasessa sauvoja kopeloi, vaikka samalla liikennepaikalla useammankin. Kysymyksessä on kuitenkin opastinjärjestelmän toiminta, ei siis periaatteessa ihan pikkuasia. Siispä yksi kaino toivomus: Saisimmeko kaikki (myös liikenteenohjaajat) vaikka seuraavassa Jt kertauskoulutuksessa selkokielellä tietää, miten tämä asia oikein on? Lajinsa viimeinen Vaikka liikenneturvallisuus on tänä vuonna pysynyt hyvänä, niin yksi tosi paha törmäys on kuitenkin sattunut. Onneksi tämä tälli oli täysin tiedossa ja ennakoitavissa oleva asia. Tilastokäyrät, jotka osoittavat veturinkuljettajien käytettävissä olevan todellisen määrän ja liikenteenhoidon vaatiman tarpeen, jyrähtivät alkuvuonna yhteen niin että tärskähti. Alkukesällä nähtiin jo jaksoja, joissa koko maan keskitunnit olivat ylityön puolella. Nyt olemme uudessa tilanteessa, jollaista ei ole nähtykään vuosikymmeniin. Kaikki yhdenmiehenajoon, nopeuksien nostoon, junapainojen korottamiseen ym. takavuosien rationalisointitoimiin liittyvät eväät on nyt kontista syöty. Mitään löysää ei henkilöstössämme enää ole, eikä tule. Vaikka tilastoissa on pää vielä kiikun kaakun pinnalla, tulee käytännössä eteen päivittäin tilanteita, joissa junia on jätettävä ajamatta miespulan takia. Tämä on aiheuttanut maakunnista kajahtavia karmivia tuskan huutoja. Kipeäähän se tekee kun kohdalle sattuu, myönnetään, tällaisen paatuneen ay-miehenkin sielussa tuntuu pieni vihlaisu. Kireä tilanne heijastuu myös VRKK:n kouluttajaresursseihin. Totuushan on se, että laitoksen vakituiset kouluttajat eivät riitä kuljettajakoulutuksen pyörittämiseen alkuunkaan, vaan kynnelle kykeneviä kuljettajia vuokrataan käyttöosastolta karttakepin varteen päivittäin useita eri puolilta Suomea. Pelkästään jo simulaattoriharjoituspäivinä häärii kahdessa simuluokassa yhteensä kuusi veturimieskouluttajaa. Näistä periaatteista pitäisi olla isojen poikien kesken sovittu. Kuitenkin on joskus yllättäen paikallisesti määrätty, että opettajan onkin paras laittaa kirjat kaappiin ja suunnitellun opetuspäivän sijasta ajaa junia omalla sijoituspaikallaan. Tällaisen päätöksen tekijän pitäisi ymmärtää, että jos on toki kova pala jättää juna ajamatta, niin ei se ole herkkua peruuttaa lukujärjestyksen mukaisia oppituntejakaan. Koulutus kuitenkin lienee se paras keino, millä saadaan henkilöstötilannetta korjaantumaan. Joskus täytyy osata ajatella vähän pidempääkin aikaväliä, kuin huomisen päivän miehityksiä. Turha kuitenkaan kenenkään ottaa henkilökohtaisia paineita, tämä on tilanne, johon on totuttava, tähän toimiva liikkeenjohtomme on liiketaloudellisin perustein katsonut parhaaksi meidät ohjata. Nyt sitä joustoa sitten kysytään. Jos sinua nyt anellaan työhön vapaapäivänä ja kerrotaan, että olet koko maan viimeinen käytettävissä oleva mies, niin älä hämmästy, se saattaa hyvin olla totta. Jokainen saa edelleen silti miettiä ihan omassa tykönään, miten vapaansa viettää. Uusi työvuoroaika Uusi juna-aika toi tuoreita tuulia myös veturimiesten vuorosuunnittelutoimintaan. Eteläisen Suomen kartta on nyt eri näköinen ja uutta liikennettä ja uusia työvuorojen suunnittelumahdollisuuksia on tullut peliin mukaan. Ja uskokaa tai älkää, mutta nyt saattaa käydä niin, että jotkut vuorotaulut tai ainakin taulun kohdat kestävät ennallaan pidempäänkin kuin työjakson tai pari. Olikin jo korkea aika vaihtaa suuntaa, välillä on näyttänyt siltä, että jos kehitys jatkuu, niin pian ollaan heittosakissa koko porukka. Tämä parannus perustuu siihen, että osa tavaraliikenteestä on määritelty ns. perusliikenteeksi, jonka aikatauluja ei tarvitse muutella kuin pari kolme kertaa vuodessa. Jos osa vuorotauluista voidaan rakentaa vain näistä tarpeista, niin pidempiaikainen ilohan siitä saadaan. Suunnitteluportaassakin varmaan helpotuksen henkäisyjä kuullaan, onpahan edes osa porukkaa, joiden töitä ei tarvitse olla koko ajan hämmentämässä. Loppu liikenne onkin sitten ns. kausiliikennettä, jota joudutaan muuttuvien olosuhteiden mukaan rukkailemaan vähän useammin. Näiden junien kuljettajien ei siis kannata elämäänsä seuraavaa jaksoa pidemmälle suunnitella. On paikkakuntakohtaista, miten tätä uudistusta voidaan vuorosuunnittelussa hyödyntää, erilaisia tapoja varmaan nähdään. Tuuleen kirjoitettu Suuret järkäleet liikahtelivat EU:n kovan kouran ohjaamina Suomen rautatiehallinnossa, kun uusi Rautatievirasto aloitti toimintansa syyskuun alussa. Putiikki oli jo hetken aikaa hajasijoittajien riepoteltavana, mutta sinne ne nyt kuitenkin jatkossakin joutuvat pienet herrat matkustamaan Helsinkiin, isojen herrojen luo. RHK:n ei sitten enää rataverkon isäntänä tarvitse valvoa itse itseään turvallisuuden suhteen. Toivotetaan kaikki uudelle toimijalle onnesta riippumatonta menestystä virkatehtävissään. Kyseessähän on kuitenkin jonkinlainen veturinkuljettajien hengissä pitämisvirasto. Jonkinlaista säännöllistä yhteistoimintaa rautatiealan ammattijärjestöjen kanssa junaturvallisuusasioissa on ilmeisesti jatkossakin viranomaisen kanssa odotettavissa. Yhteistyöhenkinen henkilöstön vaikuttaminen päätöksentekoon ei tosin luontevasti sovellu perinteiseen virastomaailmaan, mutta kai sitä ainakin asioista keskustella voidaan kuten ennenkin. Toivottavasti näkökulma tulee olemaan riittävän laaja. Ensimmäisen tutkintaiskun voisi tehdä vaikka painokoneisiin. Jtt:n muutoslehti 2 oli jaossa ja tätä luettaessa se on jo voimassakin. On sitä vaan tosi paha noudattaa, nivaskasta näytti nimittäin puuttuvan taas yksi sivu. Veturimies 3/2006 27

Kentältä Eino Kaijaa kertoo kirjan kirjoittamisen vieneen useita vuosia, aineistoa kertyi niin paljon, että toinenkin kirja on mahdollinen. Risto Holopainen Eino Kaijaalta Lähtöpesä syntyy vieläkin tömyydestä vakuutti Kaijaan ja liuskamäärä putosi lähes puoleen. Aikaa kokonaisuudessaan Kaijaa sanoo kirjan valmistumiseen menneen viisi kuusi vuotta. Lopputulos oli niin onnistunut, että 200 kappaleen painos alkaa olla lopuillaan ja omakustantaja on päässyt taloudellisesti omilleen. Jatkoa Lähtöpesän päähenkilön elämänvaiheille kirjan muodossa Kaijaa ei lupaa, mutta sanoo siirtokarjalaisten elämänvaiheiden kiinnostavan jo omienkin kokemusten kautta niin, että niistä hän mielii kirjoittaa. Eino Kaijaa (68) on tarkkamuistinen kaveri, vuosiluvut tippuvat muistista kuin apteekin hyllyltä, puhumattakaan niin lähimenneisyydestä kuin veturimiesoppilaskoulun aloituksesta vuonna 1955 tai koelämmityksestä 1958, vaan myös kovat muistot kaksinkertaisen evakkotaipaleen vaiheista Karjalasta. Kaijaa on kotoisin Viipurin maalaiskunnasta. Elämä asettui Kaijaan perheelläkin sodan jälkeen uomiinsa ja asuinpaikaksi löytyi Oitti Riihimäen ja Lahden väliltä. Ammatti löytyi Einoa vanhemman serkkupojan vihjeen perusteella. Serkku oli vaihdemiehenä Hyvinkäällä ja erään vierailun aikana he kävivät konepajan porttivahdilta kyselemässä koska veturimiesoppilaita otetaan. Serkku seurasi Hyvinkään Sanomia ja raportoi sitten Einolle, että nyt on aika pistää paperit vetämään. Hakijoita oli yli kolme sataa, mutta Eino läpäisi kokeet ja testit ja siitä ura urkeni. Näistä veturimiesammatin alkuvaiheista saamme lukea Eino Kaijaan kirjasta Lähtöpesä. Kaijaa asettui Poriin, vaikka aiemmalla komennusmatkalla Poriin hän ei sieltä kovin myönteistä löytänytkään. Kuljettajakurssin jälkeen työtilanne Porissakin näytti niin huonolta, ettei ainakaan kymmeneen vuoteen ajopaikkaa löytyisi ja Kaijaa kävi Porissa teknillisen koulun. Hän teki mm. varikon päällikön töitä Porissa ja vuoromestarin töitä Tampereella, mutta palasi myöhemmin veturinkuljettajan ammattiin. Lukeminen läheistä Kirjallisuutta Kaijaa kertoo harrastaneensa koko lukutaitoisen ikänsä. Hän sanoo lukevansa laajalti, aina Päätalosta Pekkaseen ja Tšehovista Steinbeckiin. Päätalon kirjat Kaijaa sanoo kokevansa läheiseksi niiden kokemusten kautta, mitä hän on esimerkiksi talvisissa metsätöissä kokenut. Steinbeckin kirjoista Kaijaa mainitsee Vihan hedelmät, jossa kovat kokemukset ja kuitenkin ihmisten neuvokkuus ja selviäminen tekevät vaikutuksen. Viime aikojen lukukokemuksistaan Kaijaa nostaa esille Heikki Hietamiehen, jolla Kaijaan mukaan on kirjoissaan paljon sanomaa ja hän osaa myös pukea sanomansa kiinnostavaan muotoon. Kaijaa arvelee kirjallisten mieltymystensä perustaksi kirjojen ajatusmaailmaan samankaltaisuuden oman ajatusmaailmansa ja maailmankatsomustensa kanssa. Parhaaksi lukemakseen novelliksi Kaijaa nostaa Maupassantin Rasvapallon, jossa paljastetaan rikkauksien ja arvonimien tuoma ulkoisen sivistyksen ohut ja kuori. Oman kirjoittamisensa Kaijaa kertoo alkaneen omien lastensa ja lasten lapsiensa kyseltyä vanhempien ja isovanhempien elämänvaiheista. Kaijaa alkoi pistää muistoja paperille ja liuskoja kertyi pian parisataa kappaletta. Hyvinkään oppilaskouluvaiheeseen päästyään hän oivalsi, että siinähän on ainesta kirjaksi saakka. Tuotoksen, yli 400 liuskaa, luki hänen tyttärensä ja kirjailija Vakkuri, joiden molempien mielipide toistojen poiston välttämät- Eino Kaijaa Lähtöpesä höyryn voimalla Eino Kaijaa on kirjoittanut tarkan ja todentuntuisen kuvauksen 50-luvun puolivälissä veturimiesoppinsa aloittaneiden poikien ensikosketuksista veturimiesammattiin. Moni veturimies muistaa ja monelle palautuu mieleen kirjaa lukiessa ensimmäinen kohtaaminen tulevien kavereiden kanssa konepajan pihalla ja oppilasosastolla. Hyvin pian joukosta erottuvat erilaiset luonteet, jotkut pojista ottavat homman heti tosissaan, kun taas joillakin saattaa olla hyvinkin kevyt ote tulevaan ammattiin. Kaijaa on saanut kuvaukseensa mahdutettua myös niitä olosuhteita mistä pojat kouluun tulevat, lähtökohdat eivät monellakaan olleet kovin kaksiset ja veturimiesammattiin pääsemistä pidettiin onnenpotkuna, niin kuin se varmasti olikin. Oppiajan pieni palkka pistää monen pojan tiukalle ja ruokalan hinnatkin tuntuvat kohtuuttomilta. Dramaattinen tapahtumakin koettelee poikia kun yksi pojista menehtyy tapaturmaisesti. Oppilasosaston johtajaa Kaijaa kuvaa ymmärtävänä, baskeripäisenä isähahmona, joka järjestelee poikien asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilastöiden työstämistä Kaijaa selvittää välillä niin yksityiskohtaisesti kuin ne olisivat eilen olleet viila- 28 Veturimies 3/2006

Kentältä K.L. Ehdokas Oli synkkä ja myrskyinen yö tai, no, Helsingissä elettiin normaalia viime talven keliä. A4-arkin kokoisia räntähiutaleita mätkähteli märkään katuun pimeän iltataivaan täydeltä. Pääkadun varrella olevassa toimistotilassa paiskittiin kuitenkin vielä töitä. Mainostoimiston keskellä oleva pitkä työpöytä notkui papereita, papereita ja vielä kerran papereita. Papereita, joihin oli printattu tekstiä, papereita, joihin oli luonnosteltu tussilla kuvia ja kaavioita ja papereita, joihin oli kirjoitettu tekstinpätkiä jos jonkinlaisilla kynillä. Kaiken tämän paperin seassa penkissä. Pikkuhiljaa pojat omaksuvat konepajan tavat ja virapelitöitäkin aletaan tehdä, soppakauhat, joulukuusen jalat ja jääkairat ovat tuttuja töitä monelle. Supliikkimiehet ovat siinäkin hommassa omaa luokkaansa. Osa pojista pääsee kesken koulun komennukselle ja saa todellisen kosketuksen veturin lämmittämiseen. Hyvin tuntuu näiltä pojilta sekin homma luonnistuvan. Kokemukset tyttöjen kanssa, kuin myös tutustuminen kuningas alkoholiin, Kaijaa kertoo rehellisen tuntuisesti ja eihän kaikkea tarvitsekaan kertoa. Samalla lämmöllä, kuin oppilasosaston johtajaa, Kaijaa kuvaa muitakin ihmisiä joiden kanssa on joutunut kosketuksiin, vain kerran veturilta poistuttaessa vallitsi jäätävä hiljaisuus. Veturinlämmittäjän työ oli raskasta fyysistä työtä, työvuorot pitkiä, lepohuoneissa oli paljon toivomisen varaa eikä lämmittäjän palkkakaan kovin kaksinen ollut, mutta siitä se ura urkeni ja paremmille palkoillekin myöhemmin pääsi. Kirja päättyy päähenkilön armeijaan lähtöön ja jotenkin jää tunne kuin Kaijaalla olisi vielä kertomista? Dialogi kirjassa ei ole oikein luontevaa, mutta muuten kertomus pysyy hyvin koossa, on johdonmukainen ja saa monelle sen ajan eläneelle hymyn suupieleen tai jopa pienen kyyneleen silmänurkkaan. RistoHolopainen oli erilaisia kuvia sekä kahvikuppeja ja tyhjiä donitsilaatikoita. Kaikesta näki, että täällä oli ideoitu oikein hartiavoimin. Mainostoimistossa kävi hiljainen puheensorina. Joku naputteli tietokonetta, toinen pöydänkulmaa. Kolmas käytti pöydänkulmaa istuakseen sillä ja jututtaakseen neljättä. Ja niin edelleen. Vierailijoita ei varsinaisesti odotettu, olkoonkin että eihän sitä koskaan tiedä, kuka tulee käymään. Iso projektikin alkoi olla jo valmis. Mainostoimiston ulko-ovi aukeni. Räntäsateesta sisään astui ripein askelin kaksi miestä tummissa pikkutakeissa ja aurinkolaseissa, vilkaisivat nopeasti ympärilleen ja nyökkäsivät ulos kadulle päin. Ennen kuin kukaan ehti ääneen ihmetellä aurinkolasien pitämistä tällä säällä, sisään astui mies pitkässä talvipalttoossa. Puheensorina taukosi, kun joku huudahti nurkasta HUOMIO!. Tämä sama joku juoksi vastaanottamaan pitkätakkista miestä, kolautti tästä noin kolmen askeleen päähän asennontapaisen ja alkoi ilmoittaa: -Herra presidentti! tarkoitan. Pitkätakkinen mies virnisti hieman vaivaantuneen näköisenä ja tokaisi: - Heh, tuota sano Sale vaan. -Kyllä herra president tarkoitan herra Sal ömmm.siis, Sale. Öö, käykäähän sisään, her Sale, niin, tässä tämä meidän mainostoimistomme nyt on. Pitkästä takista kuoriutui siistiin tummaan pukuun sonnustautunut mies, josta selvästi välittyi vaikeasti määriteltävää charmia. Ehkäpä peräti valtiomiesainesta? Saattoi hyvin ollakin, hän oli kumminkin Presidenttiehdokas. Hän katsoi ympärilleen ja antoi katseensa viivähtää papereita notkuvassa pöydässä ja totesi yksikantaan: -Niin näkyy joo. - Mutta istumaan, istumaan, her Sale, touhotti äänessä ollut mainostoimiston mies ja tarjosi tuolia täpötäyden pöydän äärestä kohdasta, jossa oli kasa pahvisia kahvikuppeja ja pari tyhjää donitsilaatikkoa, joissa toisessa oli viimeinen donitsi vielä syömättä. Kahvia? Tyttö, kipaisepa keittämään kahvia, sanoi mainostoimiston mies osoittaen sanansa lähinnä ovea istuneelle konttoritytölle. Normaalisti tyttö olisi varmasti sanonut jotakin tytöttelyä vastustavaa mutta nyt hän tyytyi hymyilemään typerän näköisenä ja tuijottamaan Presidenttiehdokasta. Hän jatkoi tuijottamistaan ja olisi luultavasti venähdyttänyt niskansa kävellessään poispäin ellei olisi kompastunut johonkin ja poistui näkyvistä keittiön suuntaan hirveän kolinan saattelemana. -Ei kiitos, ei kahvia, sanoi Presidenttiehdokas silmäillen pahvikuppiläjää ja niissä olevia lautasliinoja. Häntä etoi jo valmiiksi moinen epäsiisteys. Hänen taakseen reilun askeleen päähän asettuivat tummapikkutakkiset miehet neljänkymmenen viiden asteen kulmaan toisiinsa nähden ja edelleen aurinkolasit silmillään ja pitäen käsiään vyönsoljen päällä. -Heh heh, sanoi mainostoimiston mies. Ei edes puhtaaseen kuppiin? -No kiitos vaan, ei tosiaankaan. Käydäänkö saman tien asiaan? ehdotti Presidenttiehdokas. Mainostoimiston väkeä oli jo istahdellut papereita notkuvan työpöydän ääreen varovasti hymyä tavoitellen ja kevyesti Presidenttiehdokkaan suuntaan nyökäten. Eniten äänessä ollut mainostoimiston mies lähestyi pitäen julistetta sylissään, kuva itseensä päin ja sanoi: No niin. Syntyneessä hiljaisuudessa olisi kuullut klemmarinkin putoavan lattialle ja Presidenttiehdokas ehti jo ajatella että tästä puuttuu enää kaukainen rumpujen pärinä. Mitäs pidätte tästä, her Sale? sanoi mainostoimiston mies samankaltaisella äänellä kuin millä tuore isä esittelee ensimmäistä vauvaansa ja ojensi julisteen Presidenttiehdokkaalle, julisteen jossa oli ehdokkaan kuva ja tekstiä. Presidenttiehdokas otti julisteen kiinnostuneena vastaan, luki sen muutamat tekstirivit läpi, palasi alkuun, luki uudelleen, palasi jälleen takaisin alkuun, hieraisi silmiään ja luki tekstin kerran vielä. Hänen päänsä päälle ei syttynyt lamppua vaikka sitä joku ehti jo odottaakin mutta yhtäkkiä hänen hartiansa alkoivat hytkyä. Ne hytkyivät muutaman sekunnin ja sitten ilmoille pääsi hirvittävän voimakas röhönauru. Presidenttiehdokas nauroi. Hän ei ollut nauranut näin makeasti moneen vuoteen. Hän nauroi niin ettei ollut saada henkeä, hän heitti julisteen pöydälle, tönäisi tuoliaan taaksepäin, heitti Veturimies 3/2006 29

Kentältä päänsä takakenoon ja nauroi silmät kyynelissä. Hän hakkasi polviaan kämmenillään ja nauroi. Lopulta hän putosi tuoliltaan pöydän alle mätkähtäen sinne selälleen ja jäi sinne kierimään ja nauramaan. Tummapikkutakkiset katsoivat toisiinsa. Katseesta ei voinut päätellä, oliko se huolestunut, koska miehillä oli tummat lasit päässä. Sanaakaan sanomatta, kuin yhteisestä sopimuksesta he kumartuivat pöydän alle ja vetivät Presidenttiehdokkaan varovasti mutta päättäväisesti pois pöydän alta ja takaisin tuolille istumaan. Presidenttiehdokas kuivasi silmänsä ensimmäiseen näkemäänsä käytettyyn ja munkinrasvaiseen lautasliinaan ja jatkoi hekotteluaan. -Voi jukupliut pojat, hän sai hekottelultaan sanotuksi. Kyllä te sitten osaatte. Työväen president., yritti Presidenttiehdokas lausua mutta purskahti uudelleen raikuvaan nauruun. Nauru ei varsinaisesti tarttunut mainostoimiston henkilökuntaan. Eniten äänessä ollut mies oli jäänyt tuijottamaan Presidenttiehdokasta suu parin sentin verran raollaan ja hän piti edelleen samaa ilmettä kasvoillaan. Kaksi muuta pöydän ääressä istuvaa katsoi toisiinsa huomattavan kiusaantuneen näköisenä ja neljäs oli selvästi havainnut lattiassa jaloissaan jotain kiinnostavaa ja tuijotti sitä korvat punaisena. -Työväen presidentti! Voi jukupliut! Sale, työväen presidentti! sai Presidenttiehdokas sanottua hihityksensä lomasta, otti kerran vielä julisteen käteensä ja arvioi sitä kädessään pitäen. -Uskottavan näköinen, hih hih hii. Ja minulla on vielä noi tiukka ilmekin, hih hih. Ajatelkaa, jos tämä leviäisi vastapuolen käsiin, ei olisi riemulla rajaa, hih. Kuka tämän on keksinyt?, kysyi Presidenttiehdokas ja antoi katseensa kiertää pöydän ääressä istuvissa henkilöissä mutta ei ilmeisesti huomannut heidän ilmeissään mitään merkittävää vaan jatkoi: -Mutta eipä sillä väliä, mahtava oivallus kuitenkin. Voi jukupliut pojat, kylläpä saitte minut nauramaan. Ajatelkaas, hetken jo luulin, että tuo on se kampanjajuliste. Voi jukupliut, työväen presidentti! Hih hih hii, sanoi Presidenttiehdokas ja kuivasi silmänsä uudelleen, niiskautti vuotamaan alkanutta nenäänsä, heitti julisteen sivuun ja vakavoitui. -Tosi hyvä juttu tosiaan, kiitos siitä. Mahtavia huumorimiehiä te mainosmiehet, täytyy myöntää. Okei, tästä on hyvä aloittaa työt. Teillä oli varmaan se kampanja tehtynä? Näyttäkäähän jotain. Eniten äänessä ollut mainostoimiston mies ei saanut sanaa suustaan vaan tuijotti Presidenttiehdokasta suu edelleen raollaan ja silmät sen näköisenä, että purskahtaisi itkuun minä hetkenä hyvänsä. Hän sai sormellaan osoitettua äskeistä julistetta. -Ai, tuo oli siis sinun ideasi. Mahtavaa huumoria tosiaan. Mutta, sanoi Presidenttiehdokas ja vilkaisi kelloaan, - Minun on oltava Kauppatorilla kahdeksalta joten ehdimme tutustua tähän lupaamaanne kampanjaan kun aloitamme nyt heti. Joten, näytättekö aluksi vaikka oikean kampanjajulisteen. Mainostoimiston mies osoitti edelleen sormella äskeistä julistetta ja sai nyökättyä hitaasti. Syntyneessä hiljaisuudessa olisi jälleen kuullut klemmarin putoavan ja joku mainostoimis- Kuva : http://www.yle.fi/vaalit/galleria/kaikki/id21075.html ton väestä ehtikin vilkaista Presidenttiehdokkaan päälakea mutta ei, siihen ei syttynyt nytkään hehkulamppua. Sen sijaan ehdokkaan kuultiin vetävän ilmaa hampaidensa läpi ja sanovan hitaasti, jokaista sanaa painottaen: -Tämä.ei siis ollutkaan vitsi? Itkuun purskahtamaisillaan oleva mainostoimiston mies laski katseensa ja sai pudistettua päätään. -Eeeeiii, jukupliut, sai Presidenttiehdokas sanotuksi ja tuijotti lattialle pudonnutta julistetta. Emmehän me tuollaista voi.ei, eiiii. Presidenttehdokkaan ympärillä maailma alkoi vapista. Siihen ilmestyi ilmiselviä säröjä ja ehdokas itse piti niitä selvinä merkkeinä tulevasta romahduksesta. Kun kuitenkaan rappausta ei, kaikista leviävistä säröistä huolimatta alkanut rapista, ravistautui Presidenttiehdokas hereille tähän sa- maan maailmaan muiden kanssa ja alkoi ryhdistäytyä. -Siis tätäkö te olette hinkanneet nämä viikot? Ja me kun olemme puoluetoimistossa luottaneet teihin ja pitäneet mahdollisuuksiamme hyvinä! Ja kun minä luovuin tarjotusta elämäni virastakin päästäkseni täysillä mukaan tähän kampanjaani! Ja nyt minulla uskolliset tukijoukot ympäri maata odottavat kampanjamateriaalia ryhtyäkseen taisteluun vastapuolen kaiken mädättävää pullamössöajattelua vastaan, valmiina tukemaan minua, minua, joka olen valmis panemaan itseni peliin saattaakseni tämän valtakunnan takaisin sille kuuluvaan kunniaan ja loistoon, niin, odottavat vain julisteita ja kampanjamateriaalia! Ja te teette meille tämän! Presidenttiehdokkaan silmät hehkuivat ja kasvojen juonteet olivat syventyneet ainakin läheisen viemärityömaan ojan syvyisiksi kun hän ravisti lattialta nostamaansa julistetta, jossa oli hänen oma tuimailmeinen kuvansa, kädessään. Mainostoimistossa oli hiirenhiljaista ja jälleen olisi kuullut klemmarinkin putoavan. Onneksi nykyaikaisessa paperittomassa toimistossa ei enää käytetä klemmareita, joku olisi saattanut säikähtää äkillistä ääntä. Vain mainoskampanjan suunnittelijana toiminut mies tuijotti Presidenttiehdokasta typertyneenä, suu raollaan, osaamatta sanoa tai tehdä mitään, kun kaikki muut olivat havainneet lattian laatoituksen mitä mielenkiintoisimmaksi katseen kohteeksi. Suunnittelija sai puristettua itsestään äännähdyksen. Niinmutku herra pres tuota, me ajattelimme että -Ettekä varmasti! sähähti Presidenttiehdokas. Ette varmasti ajatelleet, sen näkee tästä lopputuloksesta! Jukupliut kun tämä pääsee julkisuuteen niin ei tule vastapuolen leirissä naurusta loppua! Enhän minä voi olla työväen presidentti, työväkihän pitää tässä maassa painaa järjestöineen sinne minne se kuuluu, jukupliut, enkä minä voi olla eijjjukupliut Presidenttiehdokas haroi aiemmin siistejä hiuksiaan epätoivoisen näköisenä ja alkoi näyttää puolet vanhemmalta kuin vielä puoli tuntia sitten. Ja nyt on aikaa kulunut niin paljon että uutta materiaalia ei tietenkään ehditä enää tehdä ja painaa. Voi jukupliut, 30 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika tämänkö kanssa minun pitää vaaleihin lähteä Tummapikkutakkiset miehet katsoivat toisiinsa ja katsoivat yhtaikaa, kuin samasta narusta vetäen, rannekellojaan. Toinen heistä vei ranteensa kelloineen Presidenttiehdokkaan e- teen. -No niin tietysti, kellokin on jo miljoona, totesi Presidenttiehdokas. Sen vain haluan sanoa, että olette tyrineet kaiken. Minun uskottavuuteni menee tässä sen siliän tien! Me tulemme häviämään vaalit ja syy on teidän! Presidenttiehdokas käveli ulos mainostoimiston ovesta samalla kun puhui, tai pikemminkin raivosi. Ja tämä tulee näkymään vielä eduskuntavaaleissakin, se on selvä! Mutta te, te ette tule näkymään missään enää tämän koommin, siitä minä pidän huolen! Tummapikkutakkinen piti pitkän mustan auton ovea auki ja mutisi istuutuessaan: -Työväen presidentti. voi jukupliut, mitähän pojat klubillakin sanovat Mainostoimiston ovi sulkeutui samaan aikaa auton oven kanssa. Mainostoimiston mies seisoi edelleen typertyneenä paikallaan. Hän tajusi saaneensa nimensä mainosalan aikakirjoihin kuolemattomien mainoslauseiden sarjaan. Mosse, eniten levinnyt Suomen teille ja päätä päiväsi Costa Rica-kahvilla olivat saaneet uuden lauseen kaverikseen; Sale, työväen presidentti. -Materiaalihan lähtee painoon keskiviikkona, niinhän se oli? -Kyllä, miten niin, kysyi toimistotyttö. Siten niin, että minä lähden keskiviikosta lomalle ja olen siellä tosi pitkään. Tilaan matkan Malediiveille tai vaikka Vinku-Intiaan, sama se, aivan mihin tahansa, missä vaan ei puhuta Suomen presidentinvaaleista mitään. Te saatte hoitaa putiikkia tällä välin ja pitää lisää noita loistavia ideariihiä. Muistaakseni ensi viikolla alkaa sen ison kodintekniikkaketjun mainossuunnittelu mutta sitä te että voi tyriä koska niille voi syöttää ihan mitä tahansa. Moi jukupliut! Näin sanottuaan mainostoimiston mies nykäisi takin niskaansa, astui mainostoimiston ovesta ulos ja lähti selkä kyyryssä kävelemään räntäsateeseen. Pertti Parkkila Veturimieskurssi 32 Hyvinkää Erkki Lindforssin 70 vuotis päiviä viettämässä. Kurssimme nestori Erkki Lindfors täytti 28.03.2006 70 vuotta. Aloittaen näin uuden vuosikymmenen esimerkkinä meille perässä tuleville! Juhlia vietimme Puumalan Mannilanniemessä. 25-27.08.2006. Olimme jälleen koolla runsaslukuisena joukkona, kuten kaikkina aikaisempinakin kertoina kokoontuessamme. Päivien aikana vietimme yhteistä aikaa ulkona pelaten, kisaillen, vanhoja muistellen. Varmaan jossakin välissä ajoimme hiukan juniakin. Pituushyppy on jäänyt ohjelmistosta pois iän myötä. Lauantai-ilta oli pyhitetty Erkin syntymäpäivän juhlimiselle. Kiitoksemme Erkille ja Hilkalle kestityksestä. Meillä kaikilla oli niin mukavaa! Erkki se säilyy aina vain nuorekkaana, iloisena ja nauru on herkässä. Ensivuonna 2007 on suunnitelmissa kokoontua Koillismaalla, Taivalkoskella, siellä Kalle Päätalon maisemissa. Varaukset on jo alustavasti tehty 07-09.09.2007 väliselle ajalle. Vuoden 2007 kokoontuminen on kurssimme 20:s kerta! Siispä valmistautumaan nyt jo ensivuoteen se on yllättävän lähellä. Kurssimme nestori Erkki Lindfors täytti 28.03.2006 70 vuotta. Kiitokset yhdessäolosta kaikille mukana olleille, tavataan taas! Juhlia vietimme Puumalan Mannilanniemessä. Olimme jälleen koolla runsaslukuisena joukkona, kuten kaikkina aikaisempinakin kertoina kokoontuessamme. Veturimies 3/2006 31

Vapaa-aika Teksti ja kuvat: Timo satomaa VML Golf 2006 Turun osaston järjestämänä golfkisat dossa oli Jyväskylän Keijo Lehtokorpi, pelattiin Maskussa, Kankaisten golfpuistossa, 15. 16. kesäkuuta. Molem- parin. Toisena Kokkolan Jarmo Laitala 83 lyönnillä, tulos oli 11 yli kentän pina päivinä ilmojen haltia suosi tapahtumaa, lämpötilan ollessa lähes helle- Kimmo Yli-Kortesniemi 86 lyönnillä. 85 lyönnillä ja kolmantena Seinäjoen lukemissa. Ensimmäisenä aamuna paikalla oli 27 innostunutta golffaria val- ja selvittämään lopullisen paremmuus- Toisena päivänä 26 lähti jatkamaan miina mittelöimään paremmuudestaan. Kentän kunto oli kärsinyt kuivasta jättämään kisan kesken. Toisena päijärjestyksen, yksi kilpailija oli joutunut keväästä, mutta olosuhteet olivat kaikille samat eikä sen annettu häiritä tu- sairaus ja helteinen päivä vaativat vevänä tuli vielä toinen keskeyttäminen, levia koitoksia. ronsa. Onneksi ei kuitenkaan mitään Mestaruudesta pelattiin lyöntipelinä, minkä lisäksi ratkottiin paremkin seurasi kisan loppuun katsomon vakavaa, saunan ja suihkun kautta hänmuus myös tasoitus-, lähimmäs lippua puolelta. Kaikesta huolimatta kisa jatkui ja ensimmäisen päivän johto- - ja pisin lyönti -kisoissa. Kaksi viimeistä, pisin lyönti ja lähimmäs lippua kaksikko Lehtokorpi/Laitala jatkoi kovaa kisaa, molemmilla tavoitteena vain ratkottiin kisojen toisena päivänä. Pisimmälle pallon sai lentämään Turun voitto. Toisena päivänä Laitala pelasi Jukka Nikander ja lähimmäs lippua paremmin ja päihitti Lehtokorven kahdella lyönnillä ja nousi näin hänen pääsi, myös Turusta, Martti Mastomäki. Ensimmäisen päivän jälkeen joh- kanssaan tasapisteisiin. Keskinäisen paremmuuden tasapisteissä ratkaisee toisen päivän tulokset. Vaikka kaksikko lähtikin toiseen päivään sijoilta 1. ja 2. ei heidän kisailunsa ratkaissut kuitenkaan mestaruutta. Takaa tuli Kotkan Jouni Nykänen, joka ensimmäisen päivän neljänneltä sijalta teki nousun kärkeen ja mestaruuteen. Nykänen paransi ensimmäisen päivän 86 lyönnin tulostaan reilusti, kiertäen kentän toisena päivänä lyönnein 78 ja vieden vuoden 2006 mestaruuden tuloksella 164. Toiseksi tuli Kokkolan Jarmo Laitala 169 lyönnillä ja kolmanneksi Jyväskylän Keijo Lehtokorpi myös 169 lyönnillä. Ensimmäisen päivän hyvin pelannut Yli Kortesniemi ei saanut toisena päivänä peliä kulkemaan, toisen päivän 108 lyönnin tulos ei riittänyt kärkikahinoihin. Tasoituskilpailun voittajaksi selvisi Jyväskylän Seppo Patja, tasoitus 14.6, tuloksella 146. Toinen Rovaniemen Erkki Pallari, tasoitus 25.6, tuloksella 147. Kolmas Helsingin Taisto kuutti, tasoitus 20.5, tuloksella 155. Vuoden 2007 kisat järjestää Kokkola. Golf on monipuolinen ja luonnonläheinen urheilulaji. 32 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika TULOKSET Lyöntipeli # Pelaaja Seura K1 K2 Tulos 1 Nykänen Jouni KG 86 78 164 2 Laitala Jarmo KoG 85 84 169 3 Lehtokorpi Keijo MGS 83 86 169 4 Janhunen Pekka TGS 87 83 170 5 Patja Seppo JG 90 86 176 6 Moilanen Seppo KosG 89 88 177 7 Tanskanen Jussi AG 94 85 179 8 Mastomäki Martti HGCC 94 91 185 9 Ojanen Kari KGM 96 90 186 10 Ruusunen Rauno AG 95 93 188 11 Karppanen Tarmo KarG 94 100 194 12 Yli-Kortesniemi K EPG 86 108 194 13 Viinikka Eero EPG 100 97 197 14 Kuutti Taisto HaG 106 93 199 15 Nikander Jukka WGCC 101 100 201 16 Pallari Erkki ArG 100 101 201 17 Martikkala Timo EPG 105 99 204 18 Tuovila Arto HaG 112 102 214 19 Anttila Heikki PeG 116 101 217 20 Törmälä Risto JG 118 102 220 21 Siirtola Seppo EPG 113 108 221 22 Hippi Pentti EPG 110 120 230 23 Nieminen Matti HaG 108 125 233 24 Törrönen Jukka OGS 141 141 282 25 Luukkonen Ismo OGS 161 155 316 Lyöntipeli Hcp # Pelaaja Seura K1 K2 Tulos 1 Patja Seppo JG 75 71 146 2 Pallari Erkki ArG 73 74 147 3 Kuutti Taisto HaG 84 71 155 4 Moilanen Seppo KosG 78 77 155 5 Nykänen Jouni KG 82 74 156 6 Ojanen Kari* KGM 81 75 156 7 Karppanen Tarmo KarG 76 82 158 8 Tanskanen Jussi AG 84 75 159 9 Laitala Jarmo KoG 80 79 159 10 Siirtola Seppo EPG 83 78 161 11 Lehtokorpi Keijo MGS 79 82 161 12 Janhunen Pekka TGS 83 79 162 13 Yli-Kortesniemi K EPG 70 92 162 14 Ruusunen Rauno AG 83 81 164 15 Anttila Heikki PeG 90 75 165 16 Mastomäki Martti HGCC 84 81 165 17 Martikkala Timo EPG 88 82 170 18 Viinikka Eero EPG 87 84 171 19 Nieminen Matti HaG 78 95 173 20 Nikander Jukka WGCC 89 88 177 21 Törmälä Risto JG 97 81 178 22 Tuovila Arto HaG 94 84 178 23 Hippi Pentti EPG 85 95 180 24 Törrönen Jukka OGS 102 102 204 25 Luukkonen Ismo OGS 122 116 238 2m44cm, siinä se on! Lähimmäs lippua kisan voittaja Martti Mastomäki(Vasemmalla) ja Seppo Patja mittaavat Martin lyöntiä. Kotkan Jouni Nykäsen toisen kierroksen avauslyönti. Takaa ajo on alkanut! Veturimies 3/2006 33

Vapaa-aika Teksti ja kuvat: Timo Satomaa VML Lentopallo 2006 Kuopiossa pelattiin lentopallon 2006 kisat 26. 27.5. kisapaikkana Kallaveden yläasteen kentät. Kymmenen joukkuetta oli ilmoittautunut mukaan, Tampereelta kaksi. Osa joukkueista oli yhdistelmiä eri osastoista, niin oli saatu joukkue kasaan ja päästiin osallistumaan. Pelit pelattiin kolmella kentällä, joukkueet oli jaettu kahteen lohkoon viimevuoden sijoitusten mukaan. Kouvola ja Joensuu ei viime vuonna osallistunut kisoihin ollenkaan. Lohkot A B Kuopio Riihimäki Helsinki Tampere1 Oulu Pieksämäki Seinäjoki Tampere2 Kouvola Joensuu Ensimmäisenä päivänä pelattiin yksinkertainen sarja. A lohkossa Kouvola pelasi lohkovoittajaksi puhtaalla pelillä, kukistaen kaikki vastustajansa, selvin lukemin, erin 2 0. Toiseksi sijoittunut Helsinki voitti Seinäjoen, pelasi tasan kaksi peliä, Kuopiota ja Oulua vastaan ja joutui nöyrtymään Kouvolaa vastaan. Isäntäjoukkue Kuopio voitti Seinäjoen, hävisi niin ikään Kouvolalle ja jakoi pisteet Oulun ja Helsingin kanssa. Seinäjoki vei pisteet Oulua vastaan ja hävisi muut päivän pelit. Oulu pelasi kaksi tasapeliä, Kuopiota ja Helsinkiä vastaan, hävisi Kouvolalle ja Seinäjoelle. B lohkon voittajaksi pelasi Tampere1 kolmella voitolla, Joensuuta vastaan tuli tasapeli. Lohkon kakkonen Pieksämäki otti voitot Riihimäestä ja Joensuusta, Tampere1:stä vastaan tuli tappio ja Tampere2 vei pisteen tasapelillä. Kolmanneksi tullut Riihimäki voitti Joensuun, pelasi tasan Tampere2 vastaan ja hävisi Pieksämäelle ja Tampere1:lle. Neljäs, Joensuu voitti Kisojen parhaaksi pelaajaksi järjestäjien valitsema, Helsingin Antero Alve tykittää. Kiihkeä peli tilanne tiukasta pronssiottelusta, jonka Pieksämäki lopulta voitti kahdessa erässä pistein 50 46. Tampere2, pelasi tasan Tampere1 kanssa ja hävisi Pieksämäelle ja Riihimäelle. Lohkon viimeiseksi jäänyt Tampere2 pelasi tasan Pieksämäkeä ja Riihimäkeä vastaan häviten muut pelit. Ensimmäisen päivän pelit menivät aika mukavasti ristiin voittojen, tasapelien ja tappioiden suhteen, vain lohkovoittajat erottuvat joukosta eduk- Ensimmäisen päivän tulokset: Kenttä 1 Kenttä 2 Kenttä 3 Kuo Ol 49 49 1-1 Pm Jns 50 27 2-0 Kuo Hki 46 48 1-1 Ol Kv 34 50 0-2 Pm Tpe2 47 36 1-1 Sk Hki 31 50 0-2 Jns Ri 31 50 0-2 Tp1 Tpe2 50 36 2-0 Sk Kv 36 50 0-2 Ri Pm 36 52 0-2 Jns Tpe1 26 50 1-1 Kuo Kv 23 50 0-2 Ol Hki 48 44 1-1 Tpe2 Jns 33 50 0-2 Ol Sk 41 52 0-2 Tpe1 Pm 50 38 2-0 Tpe2 Ri 48 35 1-1 Kuo Sk 50 36 2-0 Hki Kv 33 50 0-2 Ri Tpe1 38 50 0-2 Lohkojärjestys ensimmäisen päivän jälkeen: A Voitot Tappiot Tasapeli Pisteet A1 Kv 4 8 A2 Hki 1 1 2 4 A3 Kuo 1 1 2 4 A4 Sk/Jy 1 3 2 A5 Ol 2 2 2 B Voitot Tappiot Tasapeli pisteet B1 Tpe1 3 1 7 B2 Pm 2 1 1 5 B3 Ri 1 2 1 3 B4 Jns 1 2 1 3 B5 Tpe2 2 2 2 34 Veturimies 3/2006 Isännillä oli toisena päivänä taustajoukoissa oma Dj. Päivän molemmat pelit kotiin, taitaa puolet kunniasta kuulua Hokkasen Retulle Ja toinen puoli Martti Servolle ja Napanterille.

Vapaa-aika Jumbofinaalissa Oulu ja Tampere2 aloittivat toisen päivän, Oulu voitti erin 2 0 ja sijat 9 ja 10 olivat ratkaistu. Seinäjoki hävisi 0 2 Riihimäelle ja Joensuu Kuopiolle 0 2, näistä voittajat keskenään pelasivat paikoista 6-5 ja hävinneet 7 8. Joensuu hävisi pelinsä Seinäjoelle ja jäi sijalle 8. seinäjoki tuli voitollaan seitsemänneksi. Kuopio kukisti tiukassa kolmieräisessä ottelussa lopulta koti yleisönsä valtaisan kannatuksen avulla Riihimäen, näin Riihimäki 6. ja Kuopio 5. Välierissä Kouvola jatkoi etenemistään voittamalla taas selvin lukemin, nyt Pieksämäen. Toisel- la kentällä oli huomattavasti tiukempaa, sillä Helsinki vei ottelun kolmanteen erään ennen kuin se lopulta joutui taipumaan Tampere1:lle. Pronssi ottelussa Pieksämäki vei voiton erin 2 0 ja jätti Helsingin mitaleitta. Kouvola jatkoi koko turnauksen hyvin kulkenutta peliään, se kukisti Tampere1:n puhtaasti kahdessa erässä pistein 51 33. Järjestäjät valitsivat turnauksen parhaan pelaajan joka on Helsingin Antero Alve. Päätettiin,että vuoden 2007 kisat järjestää Helsinki. Oikealla: Naapurista täydennystä pyytämällä, kaikki halukkaat voivat osallistua kisoihin jos ei omalta paikkakunnalta enää saa porukoita kasaan. Verkolla, sinipaitainen, Kokkolan Harri Ojanperä oli vahvistamassa pohojolaasia. Seinäjoella syöttövuoro, syöttämässä Rinkinevan Juha se on korkiamman käres seen. Päivän kaikki pelit ratkesivat kahdessa erässä. Toinen päivä Hyvin levätyn yön jälkeen ratkottiin joukkueiden keskinäistä paremmuus järjestystä ottelu ohjelman mukaan. Lohkojen ykköset ja kakkoset sijoista 1 4, kolmoset ja neloset sijoista 5 8. Toisen päivän tulokset: Kenttä 1 Kenttä 2 Kenttä 3 Ol Tpe2 50 28 2-0 Sk Ri 34 50 0-2 Kuo Jns 50 33 2-0 Kv Pm 50 23 2-0 Tpe1 Hki 52 54 2-1 Jns Sk 32 50 0-2 Kv Tpe1 51 33 2-0 Pm Hki 50 46 2-0 Kuo Ri 55 60 2-1 2006 Lentopallokisojen tulokset: 1. Kouvola 2. Tampere1 3. Pieksämäki 4. Helsinki 5. Kuopio 6. Riihimäki 7. Seinäjoki 8. Joensuu 9. Oulu 10. Tampere2 Kouvolan voittoisa kultamitalijoukkue. Tämä porukka korjasi koko potin, kyllä on helppo hymyillä kun ei hävitty yhtään peliä. Veturimies 3/2006 35

Vapaa-aika Motoristikokoontuminen Ikaalisissa Veturimiesmotoristit kokoontuivat jo 16. kerran yhteen, pitämään hauskaa ja nauttimaan Suomen suvesta. Pe 11.8 alkanut viikonloppu alkoi vastaanotolla ja tervetulotilaisuudella. Seuraavaksi siirryttiin Ikaalisten Saunaseuran toimesta lämmitettyyn rantasaunaan. Sauna saikin kiitosta kaikilta kokeneilta kylpijöiltä. Ilta kului rattoisasti seurustellen ja ajokokemuksia vaihtaen. Lauantai alkoi kylpylän kattamalla runsaalla aamiaisella. Pallaspuron Simo oli saapunut paikalle kertomaan Veturimiesten motoristimatkasta Etelä-Afrikkaan. Tälle retkelle on lähdössä 18 henkinen ryhmä. Päivään sisältyi kylpylää, risteilyä, hyvää ruokaa, kaikkien omalla valinnalla. Kilpailut alkoivat tietokilpailulla, jatkuen tikanheitolla, voimailulla ja lopuksi joukkuekeihäs. Runsas osanotto sai riehakkaat kannattajat nauttimaan hienoista suorituksista. Sunnuntaina ennen kotimatkaa jaettiin asiaan kuuluvat pytyt. Pojan Torvi Kiskoilla vei Helsingin osasto ensimmäisen kerran, muttei viimeistä, ansio on nuoren veturimiesryhmän. Tikanheiton pokkasi Anssi Pesonen Joensuusta ja Voimailijaksi osoittautui Timo Ruohomäki Turusta. Seinäjoen osaston Motoristit kiittää kaikkia runsasta sataa osanottajaa ja toivottaa Turkulaisille idearikasta talvea ensivuoden kokoontumisen järjestämisessä. Kiiltävää kromia. Yllä: Pitkämatkalaiset Timo Myllylahti Kemistä ja Anssi Pesonen Joensuusta rentoutumassa rantasaunalla. Prätkät oli kaikkien mielenkiinnon kohteena. 36 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika Vapaa-aika ENSILUMEN PAKETTI 1VRK PUOLIHOITO 36,50 euroa/hlö/4 hlöä loma-asunnossa. Tarjous 15.12. Asti JUHLI TSENÄISYYSPÄIVÄÄ TUNTURISSA 4VRK JOULUKUUSSA 2.-6.12 155 euroa/hlö Sis majoitus loma-asunnossa 4 / mökki 4 aamiaista ja 5 päivällistä Lomakeskus PYHÄN ASTELI Puhelin: 016 55 444 00 / Faksi:: 016 55 444 88 Sahköposti: info@asteli.fi / Website: www.asteli.fi Vastaanotossa kävi perjantaina kova kuhina. Olli Elmeranta oli yksi järjestävän osaston motoristeista, jotka huolehtivat päivien onnistumisesta. Kilpailut alkoivat tietokilpailulla, jatkuen tikanheitolla, voimailulla ja lopuksi joukkuekeihäs. Vasemmalla voimalaji ja oikealla tarkkuutta vaativat tikka. Veturimies 3/2006 37

Vapaa-aika Veturimiesten Naisten liitto ry:n edustajakokous ja Kesäretkipäivät Joensuussa 29-30.7.2006 Veturimiesten naisia ja muutama mieskin oli saapunut Joensuuhun tämänvuotiselle kokous ja kesäretkipäiville Joensuuhun. Osanottajamäärä pienenee joka vuosi luonnollisen poistuman kautta. Joensuun veturimiesten naisten sekakuoron laulutervehdyksen jälkeen alkoi virallinen päiväjuhla. Veturimiesten naisten toimintaa on ollut Suomessa jo 100 vuotta. Vanhin seura on Riihimäen seura, joka on perustettu vuonna 1906. Seura ei tosin tällä hetkellä kuulu liittoon, mutta on ollut liiton jäsen yli 50 vuotta. Näin ollen Riihimäen veturimiesten naisten yhdistys on osa Suomen rautatiehistoriaa. Onnittelemme 100-vuotista seuraa. Näillä sanoilla puheenjohtajamme Anne Heikkinen toivotti juhlapuheessaan kaikki tervetulleeksi Joensuuhun. Erilaisten musiikkiesitysten jälkeen oli infoa veturimiesten avustuskassan lopettamisesta. Asiaa oli valaisemassa Joensuun osaston puheenjohtaja Jari Hytti ja Juha Mikkonen. Kakkukahvien jälkeen alkoi hallituksen kokous sekä edustajakokous, minkä jälkeen vielä järjestäytymiskokous koska on vaalivuosi. Puheenjohtajana jatkaa edelleen Anne Heikkinen joka kuuluu Turun veturimiesten naisiin ensi vuoden alusta. Pieksämäki lopettaa tämän vuoden lopussa. Sihteerinä toimii Seija Parkkila Oulusta sekä rahastonhoitajana Sirpa Korpimäki Karjaalta. Liittoon kuuluu viisi jäsenseuraa. Yksityisjäsenyydestä on keskusteltu, voiko liittoon kuulua vaikka seuraa ei ole takana. Sääntömuutoksen asia kuitenkin vaatii. Iltajuhla aloitettiin ruokailulla kuten tavallista. Nappiteatterin Lyyli ja Lempi kävivät rupattelemassa maatalon asioista ja myös miehistään. Myöhemmin illalla kävi myös Veturimiesten naisten näytelmäteatterin eukot Turusen Olka, Puavolan Kaesa ja Neulasen Manta. Ansioituneille jaettiin kultamerkit joita oli kolme kappaletta: Marja Mettälä Kouvolasta, Vieno Väyrynen ja Salme Hyttinen Joensuusta. Käsitöitä Perinteisesti toimintaamme kuuluu joka vuosi kolme sarjaa käsitöitä. Näyttely on ollut avoinna iltapäivän ajan. Arvostelijat ovat käyneet arvostelemassa ja jakaneet palkintosijat. Arvosteli- joina oli Joensuun seudun kansalaisopiston tekstiilityön opettaja Kaija Puustinen. Posliininmaalaustöiden arvostelussa oli hänellä apuna pitkään posliininmaalausta harrastanut Meeri Hassinen. Pisteet jakautuivat seuraavasti: Kouvola 28 pistettä, Oulu 14 pistettä, Karjaa ja Joensuu kumpikin yhden pisteen. Yleisön mielestä kaunein käsityö oli sohvatyynyn päällinen Sininen ajatus. Työn tekijä Pirjo Kupias sai palkinnoksi Elämän viisauden kirjan. Huutokaupan meklarina toimi Pertti Parkkila. Arpajaiset olivat illan päätteeksi, arpavoittoja oli runsaasti. Varmaan jokainen sai jonkin voiton jos oli ostanut arpoja. Sunnuntaina aamupalan jälkeen olikin kiire linja-autolle. Kiertoajelun alkajaisiksi käytiin Joensuun uusimmassa kirkossa, Noljakan kirkossa, jonka esitteli meille piirikappalainen Jukka Reinikainen. Hän piti myös pienen hartaushetken ja siunasi tulevan retkipäivän. Sankarihaudalla käynnin jälkeen kierreltiin kaunista maaseutua katsellen. Retkilounaan jälkeen suunnistettiin Liperiin kesäteatteriin katsomaan Peräkylän pojat nimistä näytelmää. Kylläpä olikin hauska. Vähän jäi kesken, kun piti lähteä kotimatkalle. Junat kun eivät odota. Kokonaisuutena päivä ja koko viikonloppu oli oikein mukava. Kiitokset Joensuun seuralle. Ensi vuonna tavataan Oulussa. Seija Parkkila sihteeri Kilpailun tulokset olivat seuraavat: Sohvatyynyn päällinen: 1. Sininen ajatus Pirjo Kupias Kouvola 2. Perhoset Pirjo Kupias Kouvola 3. Keltaruusut Airi Sipinen Kouvola 4. Kukkaketo Marja Mettälä Kouvola 5. Kevään kukat Airi Sipinen Kouvola Ompelutyö yöpaidat; 1. Kesäyön unelma Pirjo Kupias Kouvola 2. Sininen uni Aino Nisonen Kouvola 3. Mummun uniin Airi Sipinen Kouvola Posliininmaalaus; 1. Korut Seija Parkkila Oulu 2. Syvämietteistä filosofiaa Seija Parkkila Oulu 3. Lintutyttö Seija Parkkila Oulu 4. Lemmikit Seija Parkkila Oulu 5. Ruusut Impi Lanki Kouvola Kultamerkin saajat vasemmalta lukien: Vieno Väyrynen, Salme Hyttinen ja Marja Mettälä. 38 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika Tampereen veturimiehet kesäretkellä Tampereen osaston perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Tampereen Saunasäätiön saunalle Siivikkalaan, parinkymmenen kilometrin päähän citystä. Puitteet olivat komeat, onhan siellä Tampereen kaupungin vieraana kylvetetty vieläkin suurempia herroja kuin me veturimiehet. Savusaunan isosta kiukaasta riitti löylyjä varmasti kaikille ja Näsijärvi on sen verran iso, ettei sen vesi aivan haaleaa ollut vaan sopivan piristävää. Kuntoisuus katsottiin tikalla, frisbeellä ja arviointitehtävällä, kaikki pärjäsivät erinomaisesti. Osaston toimeenpanevat olivat pistäneet parastaan ja ruuat normaaleine ruoka- ja sauna- Hämäläisen alkujäykkyyden, jota kuvassa vielä näyttää esiintyvän, savusauna asiaankuuluvine juomineen pehmitti nopeasti. juomineen saivat aikaan yhteishenkeä set niin eläkeläisten kuin muidenkin uhkuvan tunnelman, jossa puhetta riitti. osallistuneitten puolesta! Omavaltaisesti esitän suuret kiitok- Risto Holopainen 92 m²/ 8 hlöä 69 m²/ 7 hlöä 52 m²/ 6 hlöä Veturimies 3/2006 39

Vapaa-aika Teksti ja kuvat Timo Satomaa Jalkapallokisat Tampereella Liiton jalkapallomestaruudesta kisailtiin Tampereella 15. 16.8., kisapaikkana oli Kaupin urheilukeskus. Pelit pelattiin yhdellä kentällä jossa alustana oli tekonurmi. Pelit saatiin pelata säiden puolesta suotuisissa olosuhteissa, ensimmäinen päivä oli pilvipoutainen, välillä puuskittainen aika kova tuuli pöläytteli kentän laidan hiekkoja. Toiselle päivälle ennustettua vesisadettakaan ei sitten tullut, vaan aurinko paistoi pilvien lomasta hetkittäin helteisen kuumasti, niin kuin on tänä kesänä totuttu. Seitsemästä ennakkoon ilmoittautuneesta joukkueesta kisoihin osallistui kuusi, Kouvolan jouduttua perumaan osallistumisensa. Pelaajia joukkueissa oli yhdestätoista osastosta. Viimevuotista mestaruuttaan puolusti Helsinki, tänä vuonna sekin vain yhdellä joukkueella. Hiipuva osanottaja määrä puhutti osallistujia. Oltiin huolestuneita siitä että, jos ei pian jotain uutta keksitä niin, saadaanko kohta enää kisoja pystyyn. Yhdistelmäjoukkueita oli jo nytkin puolet ja siihen suuntaan varmaan täytyy kehityksen kulkea edelleen. Näin halukkaat, jotka ei omista osastoistaan saa joukkuetta kasaan, voisivat tulevaisuudessa osallistua kuitenkin kisoihin. Täytyy kehittää malli millä nämä halukkaat osallistujat saataisiin koottua yhteen ja muodostettua heistä täysiä joukkueita. Ehkä kulloinkin vuorossa oleva järjestävä osasto ja sieltä se aktiivitoimija voisi olla se, kenelle yksittäiset halukkaat osallistujat ilmoittautuisivat niin kuin joukkueetkin ilmoittautuvat. Hän sitten ohjaisi heitä ottamaan yhteyttä toisiinsa ja järjestämään kokoonpanot keskenään. Tämänvuotinen tilanne, että Kouvola joutui perumaan osallistumisensa, on hyvä esimerkki. Järjestäjä joka keräsi osallistujat olisi voinut ilmoittaa Kouvolalaisille, että täällä on muutama kaveri, joilla ei ole joukkuetta, ottakaapa heihin yhteyttä ja antaa yhteystiedot. Ennen aikaan oli varmaankin osaston maine ja kunnia suuri asia kun kisoihin lähdettiin, mutta tänä päivänä Voittajien on helppo hymyillä! uskoisin että osallistuminen ja kavereiden tapaaminen on oleellisin osa tapahtumaa. Jos jollain on hyviä ideoita asian kehittämiseksi niin esityksiä otetaan vastaan. Ensimmäiset pelit Ensimmäiselle päivälle joukkueet oli jaettu kahteen lohkoon viimevuoden LOHKO A LOHKO B sijoitusten mukaan, niin että pois Hki Kuo/Kon/Jns jääneen Kouvolan tilalla oli Tampere/ Pm/Jns Imatra Seinäjoki, joka ei viime vuonna osallistunut Tpe/Sk Ri/Kr/Lh ollenkaan. Päivän otteluiden tulokset ja lohkojärjestys: LOHKO A LOHKO B Hki Tpe/Sk 4 0 Imr Kuo/Kon/Jns 1 2 Pm/Jns Hki 1 2 Ri/Kr/Lh Imr 1 2 Tpe/Sk Pm/Jns 3 4 Kuo/Kon/Jns - Ri/Kr/Lh 2 0 LOHKO A pisteet tehdyt päästetyt Helsinki 4 6 1 Pieksämäki/Joensuu 2 5 5 Tampere/seinäjoki 0 3 8 LOHKO B Kuopio/Kontiomäki/Joensuu 4 4 1 Imatra 2 3 3 Riihimäki/Karjaa/Lahti 0 1 4 40 Veturimies 3/2006

Toinen pelipäivä Alkulohkon paremmuusjärjestyksen selvittyä, saatiin taisteluparit seuraavan päivän sijoituspeleihin. Toisen päivän aloittivat lohko kolmoset pelaamalla sijoista viisi ja kuusi. vastakkain asettuivat isäntäjoukkue Tampere ja viimevuoden kuudes Riihimäki/karjaa/ Lahti. Tampere/seinäjoki joutui taipumaan niukalla maalin tappiolla ja tyytymään kuudenteen sijaan, Riihimäki/ karjaa/lahti paransi viimevuoden sijoitustaan pykälällä. Tampereen joukkueessa pelasi Seinäjoen Martti Loukola. Pronssipelissä vastakkain asettuivat Pieksämäki/Joensuu ja Imatra, viimevuoden kolmonen ja nelonen. Peli oli varsinaisen peliajan jälkeen tasan 0 0. Sijoitussarjassa tasapelissä suoritetaan rangaistuspotkukilpailu kolmella pelaajalla, mikäli ottelu tämänkin jälkeen on tasan, jatketaan yksi pari kerrallaan ratkaisuun saakka. Pieksämäeltä vetämään asettuivat Hakulaisen Veijo, Rytkösen Timo ja Hyttisen Kari vastaavasti Imatralta Kososen Jukka, Pietisen Sakari ja Jummolan Jouni, kaikki onnistuivat vuorollaan ja tilanteen ollessa 3 3 jatkettiin pari kerrallaan. Vasta seitsemäs pari sai ratkaisun aikaan kun Pieksämäen Timo Rytkönen asettui vetämään toista laukaustaan eikä erehdy, vaan sijoittaa oikeaan alakulmaan. Parinsa Imatran mv Kososen Jukka siirtyy tolppien välistä potkaisemaan oman yrityksensä ja epäonnistuu, veto menee vasemmalta ylhäältä ohi. Lopullinen tulos 8 7 ratkaisi Pieksämälle pronssimitalin, Joensuusta oli Louhelaisen Jussi mukana Pieksämäen joukkueessa. Pieksämäen parhaana pelaajana järjestäjät palkitsivat maalivahti Ilkka Kaljusen. Vapaa-aika Vuoden 2006 jalkapallon herruudesta asettuivat kamppailemaan Helsinki ja Kuopio, Helsinki mestaruutta puolustamaan. Ottelu oli tasaväkinen, kummankin joukkueen hallitessa vuorollaan peliä. Lopputulos on se joka ratkaisee, tiukan väännön jälkeen Kuopio riisti Helsingiltä mestaruuden maalein 1-0. Voitollaan Kuopio sai kolmannen kiinnityksen kiertopalkintoon, saaden sen omakseen. Joukkueiden parhaina palkittiin, Kuopion Mikko Ivonen ja Helsingin Mikko Ilvesviita. Turnauksen paras maalintekijä oli Pieksämäen Veijo Hakulinen neljällä maalillaan. Seinäjoki halusi vuoden 2007 kisat järjestettäväkseen, 1977 Seinäjoki järjesti heidän ensimmäisen jalkapallo turnauksen ja nyt ensivuonna on suuri 30 vuotisjuhla Toisen päivän tulokset: Tpe/Sk Ri/Kr/Lh 0 1 Pm/Jns Imr 0 0 RL 8-7 Hki Kuo/Kon 0 1 Maalipörssi: Kymmenen kärki 1. Pm Veijo Hakulinen 4 maalia 2. Pm Jorma Putkonen 3 3. Pm Kari Hyttinen 3 4. Hki Jukka Virta 2 5. Kuo Kari Erkilä 2 6. Kon Karjalainen Hannu 2 7. Imr Pasi Tarkiainen 2 8. Imr Sakari Pietinen 2 9. Ri Pekka Kangasharju 2 10. Tpe Mikko Majaniemi 2 Timo Rytkönen upottaa toisen rankkarinsa varmasti maaliin, tilanne 8 7. Sijoitukset: 1. Kuopio/Kontiomäki/Joensuu 2. Helsinki 3. Pieksämäki/Joensuu 4. Imatra 5. Riihimäki/Karjaa/Lahti 6. Tampere/Seinäjoki Imatran Jukka Kosonen tuli tolppien välistä kentälle ja laukoo rangaistuspotkukisassa vuorollaan, hiuksen hienosti ohi. Pieksämäki/Joensuu voittaa pronssia lukemin 8 7 Veturimies 3/2006 41

Vapaa-aika Kuopion FC Väljät Veturit menestyi Reino-ottelussa Vielä löytyi puristusta Väljiltä Vetureilta sen verran, että Kuopion joukkue pokkasi hopeamitallin Vesannon yrittäjät & Horopapat järjestämissä leikkimielisessä jalkapallo-ottelussa. Hienoinen vetureiden kuluneisuus ymmärrettäköön, vai olisiko parempi sanoa hyvin sisäänajetut, koska pelaajat olivat yhtä vaille yli viisikymppisiä ja yksi eläkeläinen. Pelikengistä (Reinot) ja järjestäjien nimestä päätellen luulisi, että kysymyksessä oli vanhojen pappojen kisa, mutta enimmäkseen mukana oli kuitenkin keski-ikäisiä ja nuoria koulupoikia kuten neljänneksi tullut FC Young Future joukkue. Voiton vei FC Vesiperä ja hyvänä kolmosena oli FC Rennie racing. Kisojen erikoisuutena oli se, että pelikenkinä oli Reinot eli aamutossut ja pelipallo oli pehmeämpi kun varsinainen jalkapallo. Nelihenkisen joukkueen (+ maalivahti) pelin säännöt olivat suurin piirtein samat kun jalkapallossa yleensä. Pelattiin puolikkaalla kentällä kaksi kertaa viisitoista minuutin erissä. Kahden minuutin jäähyn sai esimerkiksi kun pelaaja pukkasi palloa ilman Reinoa. Noituminen saattoi aiheuttaa myös jälkipuintia. Reinon teippaaminen jalkaan tai muu kiinnittäminen oli ehdottomasti kielletty, samoin tupakanpoltto pelin aikana. Näkyvä dopingaineiden käyttö ei myöskään ollut sallittua. Ensimmäinen maali syntyi, kun maalivahti torjui Reinon mutta ei palloa. Maali hyväksyttiin, koska Reino oli jalassa potkaisuhetkellä. Usein Reinojen lentokaaret olivat näyttävämpiä ja korkeampia kuin itse pallon, moukarihäkkikin taisi joskus helistä. Muuta huomioitavaa pelistrategiassa oli esim: käytä mahdollisimman pieninumeroisia Reinoja (pysyvät paremmin jalassa), kokeile Reinon kuminauhan laittamista läpän päälle, huomioi että pelaaja (oma tai vastustaja) ilman Reinoa on vähän aikaa pois kuvioista. Kilpailusta aiotaan tehdä perinne, joukkueita haaveillaan saada mukaan ensi vuonna jopa ulkomailta asti. Naisilla on myös mahdollisuus osallistua, Reinojen tilalla on sitten tietenkin Ainot. Esko Lovén Pelinumero 43 Esko Lovén, Jukka Sarén, Urpo Laitinen, Ilpo Tolonen, Juhani Kemppainen 42 Veturimies 3/2006

Vapaa-aika Veturimiesten salibandyturnaus 17. 18.11.06 Oulussa Pelipaikkana liikuntakeskus Hukka, Isokatu 99 Ilmoittautumiset kisoihin 2.10.2006 mennessä sähköpostilla, timo.satomaa@luukku.com Ilmoituksessa on mainittava joukkueen kokoonpano, yhteyshenkilö ja hänen puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Tiedottaminen tullaan hoitamaan pääsääntöisesti sähköpostitse. Tiedustelut: Veijo Ehovuo p. 040 5705608 Majoitus varattu Sokos Hotel Arinasta, Pakkahuoneenkatu 16, p.083123255 Tarjoushinnat 2hh/62 euroa/vrk ja 1hh/60 euroa/vrk (saunallinen huone +18euroa) Varaukset suoraan hotellista 2.10. mennessä, tunnuksella Veturimiesten liitto. Tervetuloa Ouluun! Rantaongintakilpailut Kuopio23.8.2006 Tulokset: Eläkeläiset: 1. Ossi Marttila kv 1880g 2. Eino Pärssinen tpe 820 g 3. Kauko Lindblom pm 420 g Yleinen: 1. Urpo Arola kv 1380 g 2. Jukka Marttila kv 1160 g 3. Juha Perttula kv 1060 g 4. Kari Poutanen lh 660 g 5. Antti Latvala kv 380 g 6. Markku Laakkonen kuo 220 g 7.Tapani Vappola lh 40 g 7. Ari Packalén lh 40 g Veturimiehet kisailivat tenniksen 4-pelin mestaruudesta Kouvolassa Veturimiesten tenniskisat pidettiin Kouvolassa 14.6.2006 helteisessä ja tuulisessa säässä. Kaikki seitsemän mestaruutta tavoittelevaa paria pelasivat lyhennetyt pelit toisiaan vastaan hiekkanurmikentillä seuraavin tuloksin: 1. Parviainen(Kv) - Priha(Kv) 2. Raunio(Kv) - Sipinen(Kv) 3. Heinonen(Kv) - Kouki(Kv) 4. Kaljunen(Jns) - Montonen (Kv) 5. Ahonen(Tre) - Rinkineva(Sk) 6. Kala(Hki) - Varjus(Hki) 7. Alve(Hki) - Hartikainen(Hki) Muista: www.rautuki.fi Syksyllä löytyy tilaa vielä Espanjasta, lomaosakkeista sekä säätiön omista kohteista Suomessa. Tulevan talven lomakohteet jo varattavissa! Varaukset puh. 09 42428666 tai varausinfo@rautuki.fi Veturimies 3/2006 43

Kentältä Elisenvaaran suurpommitus Ossian Lappalaisen leski Kirsti Lappalainen lähestyi kirjeellä veturimies-lehden toimitusta. Hänen mielenkiintonsa kohde on edesmenneen miehensä sota-ajan tapahtumat. Ossian Lappalainen s. 1927, oli ollut Iisalmen varikon palveluksessa 1943-1944 ja sattumoisin palvellut sairasjunassa, kun Elisenvaaran asema ja koko taajama oli joutunut sota-ajan suurimman pommituksen kohteeksi. Elisenvaaran vilkkaalla risteysasemalla kuoli neljännestunnissa ainakin 134 ihmistä, suurin osa Neuvostoliiton suurhyökkäystä paenneita siviilejä, naisia ja lapsia. Massiivinen pommitus tapahtui samana päivänä, kun Suomi menetti Viipurin. Virallinen Suomi vaikeni tyystin tapauksesta. Kriisihoitoa ei silloin tunnettu. Sitä tehdään vasta nyt. (http://historia.yle.fi/ vaiettu_murhenaytelma) Sairasjuna oli tullut Karhumäen suunnalta ja vedetty pois asemalta juu- Elisenvaaran asema ennen ja jälkeen pommituksen. Pommitus kesti 15 minuuttia ja sen aikana kuoli ainakin 134 ihmistä. ri ennen valtavaa pommitusta. 15 minuutin pommituksen jälkeen lastattiin Huutomäen ylikäytävällä sairasjunaan haavoittuneita ovista ja ikkunoista. Kirsti Lappalainen haluaisi selvittää miehensä toimet kyseisenä päivänä. Eläessään mies ei ollut suostunut asiasta kertomaan, vaan näki vuosia painajaisia asiasta. Mikäli tämän lehden lukijoista jotain asiasta tietää, niin toimituksen kautta saa yhteyden Kirsti Lappalaiseen. MV Palvelut ovat lähellä, mutta olet silti luonnon keskellä. LomaSirmakka on Nurmeksen matkailualueen suurin majoituskohde käsittäen 40 hyvin varustettua lomahuoneistoa. Annamme kanta-asiakkaillemme 10% alennuksen vähintään kahden vuorokauden majoittumisesta. LomaSirmakka vaalii rautatieperinnettä. Vastaanottorakennuksena on Onttolan entinen asemarakennus, joka on kunnostettu rautatiemuseon ohjeiden mukaan. Rautatieläiset ovat toimittaneet siihen erilaista esineistöä. Lisätietoa ja hinnasto: www.lomasirmakka.com Koskenlaskuretket Ruunaalla, jonne matka n. 80 km. Kolin, Vuokatin ja Tahkon rinteet ovat tunnin ajomatkan päässä LomaSirmakasta 44 Veturimies 3/2006

Muistamme Kalle Karttunen kuollut s. 6.7.1939 - k. 18.7.2006 Kallen lapsuudenkoti sijaitsi Suonenjoella aivan ratapenkan juurella aseman pohjoispuolella. Rautatieläisperheen poikana höyryveturit ja veturimiehen ura kiehtoi Kallea. Hänen suuri haave toteutui, kun psykon kokeista tuli kutsu Kuopion konepajalle veturimieskoulutukseen. Oppilaskoulusta päästyään 1961 hän siirtyi Kouvolan varikolle veturinlämmittäjäksi. Kuljettajakurssin Kalle suoritti 1969. Koska veturimiesten edunvalvonta vielä 60 luvulla ei onnistunut anoen eikä neuvotellen, joutuivat veturimiehet turvautumaan työtaisteluun. Oli luonnollista, että tällaiset kovemmat keinot aktivoi jäsenistön kokouksiin. Myös Kalle osallistui kokouksiin; Toimiakseen edunvalvonta tarvitsee toimihenkilöitä osastoissa ja liitossa. Rahastonhoitajan tehtävät hän joutui ottamaan vastaan 1970, samoin kävi veturimiesten avustuskassan piiriasiamiehen tehtävien kanssa. Näissä tehtävissä meni 20 vuotta. Vaikka tehtäviin rutinoituukin niin asioiden hoitaminen alkaa jossain vaiheessa tuntua työläältä. Kalle olisi halunnut lopettaa tehtävät jo aiemmin, muttei pystynyt sanomaan ei. Kalle harrasti liikuntaa monipuolisesti. Hän piti erityisesti jalkapallosta. VR:n tanhuliitossa Soili ja Kalle toimivat yli 30 vuotta osallistuen useisiin tanhuliiton järjestämiin esiintymismatkoihin ulkomaita myöten. Tanhuharrastuksesta johtuen Kalle, vantterasta olemuksestaan huolimatta, tunnettiin hyvänä tanssijana. Hän kuului VRU:n retkivetäjiin osallistuen lukuisiin Lapin matkoihin. Yksin hän viihtyi erityisen hyvin puutöiden parissa, joista pahkatöitä lienee eniten. Hän on mm. tehnyt jokaiselle lapsenlapselleen pahkasta kastemaljan. Minulla oli ilo työskennellä Kallen kanssa samassa työvuorossa yli 5 vuot- ta. Opin tuntemaan Kallen hyvin kilttinä ihmisenä, jolle koti oli kaikki kaikessa. Vastoinkäymiset hän otti hyvin raskaasti, vaikka ulospäin se ei näkynytkään. Kalle menehtyi hitaasti pahenevaan pitkään sairauteen. Lämmöllä ajattelen, että Kalle sai olla kotona viimeiseen asti, Soilin hellästi häntä hoitaen. Pyhätunturin Pyhä-Luosto oli Kallen mieluisin paikka. Se on myös hänen tuhkansa määränpää. Ystävää muistellen Pentti Pursiainen Matti Paasonen on poissa Matti oli vaasalainen ja oli töissä sähkömiehenä Stombergilla ja Värtsilällä. Vuonna -74 Matti hakeutui oppilaskouluun Turkuun. Varikkoharjoittelun hän suoritti Seinäjoella minkä jälkeen meni Vaasaan koneapulaiseksi. Tultuaan hyväksytyksi kuljettajakurssille Matti halusi laajentaa veturimieskokemustaan ja haki Tampereelle -79. Vuonna -81 hän kävi kuljettajakurssin. Matti tuli toimikuntaan vuonna -85 kun nuoremmat heittosakin kuljettajat tulivat sinne joukolla. Toimikunnassa Matti aloitti sihteerinä, mutta hänen sydäntään lähellä oli työsuojelutoiminta ja hän toimi työsuojeluvaltuutettuna ja varavaltuutettuna. Matti oli valmis tekemään pyyteetöntä työtä yhteisön hyväksi ja oli suurelta osin henkinen alkuunpanija kun heit- tosakki poistettiin Tampereelta. Matin positiivista asenneta kuvaa se kun soitin hänelle silloin kun hänen sairautensa laatu oli selvillä ja tiedossa oli ettei hoidot tehonneet, hän kertoi: Olin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että sain koko työuran ajan olla terveenä, mutta eläkkeelle jäädessäni Kävimme katsomassa häntä toukokuun viimeistä edellisenä päivänä ja sitten kuulimme että seuraavana yönä hän menehtyi 57:n vuoden iässä. Matti siunattiin 10.6 Kalevankankaan kappelissa ja muistotilaisuus oli Messukylän seurakuntakodissa. Matin persoonallisuus näkyi tilaisuuksissa, siunauksessa soitettiin suvivirsi ja muistotilaisuudessa Hurriganesia. Matin toivomuksesta hänen tuhkansa vietiin Vaasaan sukulaistensa lähelle. Matti Paasosta jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi aikuista lasta sekä lukuisa joukko ystäviä ja sukulaisia. JJ Veturimies 3/2006 45

Muistamme In memoriam 09.4. Laukas Sulo Antti, Kv, synt 27.10.21 Lappee 23.4. Aro Jorma Matias, Sk, synt 14.4.38 Seinäjoella 25.4. Taskinen Eino Johannes, synt 28.11.24 Maaninka 06.5. Näppi Veikko Kalervo, Kv, synt 12.8.30 Kouvolassa 09.5. Koskinen Olavi Antti Johannes, Vlp, synt 11.9.27 Keuruulla 16.5. Nurminen Veikko Kauko, Kok, synt 17.3.11 Kokkolassa 10.5. Nousiainen Jukka Antero, Kv, synt 3.1.34 Helsingissä 28.5. Valli Oiva Hemminki, Tpe, synt 22.5.28 Messukylässä 25.5. Forsström Taisto Johannes, Pri, synt 1.8.34 Nakkilassa 31.5. Kesanto Kauko Jalmari, Ri, synt 14.9.19 Hausjärvellä 31.5. Paasonen Matti Lasse, Tpe, synt 12.3.49 Ylistarossa 07.6. Korhonen Unto Kalevi, Lr, synt 22.6.20 Lappee 10.6. Lappalainen Sulo, Kem, synt 2.5.27 Kemissä 17.6. Hiltunen Jaakko, Tpe, synt 6.5.27 Kuolemanjärvellä 20.6. Helle Taisto Alpo, Tku, synt 12.1.13 Turussa 20.6. Palmela Jaakko Kullervo, Kr, synt 13.12.09 Helsingissä 26.4. Pellinen Taru Seppo Johannes, Jns, synt 1.8.29 Sortavalassa 27.6. Köykkä Armas Kustaa, Sk, synt 25.1.27 Seinäjoella 29.6. Marttinen Matti Jalmari, Pm, synt 19.11.33 Kangasniemellä 18.7. Karttunen Kalle Johannes, Kv, synt 6.7.39 Suonenjoella 18.7. Perälä Tauno Ilmari, Sk, synt 19.2.21 Evijärvellä 01.8. Järvinen Kauko Kalervo, Vlp, synt 5.6.21 Vaasassa 02.8. Koskinen Keijo Erkki, Tku, synt 11.9.26 Turussa 04.8. Mielonen Toivo Kalervo, Kta, synt 1.6.27 Suojärvellä 09.8. Iivonen Pentti Olavi, Ri, synt 18.10.26 Viipurissa 11.8. Kukkola Ahti, Kv, synt 17.8.26 Valkealassa 15.8. Mörönen Jorma Olavi, Tpe, synt 16.9.44 Varkaudessa 18.8. Kalho Eino Veli, Jy, synt 23.6.17 Jyväskylän mlk 24.8. Syrjänen Heikki Pentti Ilmari, synt 15.7.45 Koijärvellä -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki 46 Veturimies 3/2006