Päätös Etelä-Suomi Nro 150/2011/1 Dnro ESAVI/745/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2011 ASIA Helsingin Energian Myllypuron lämpökeskuksen toiminnan olennaista muuttamista koskeva hakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Helsinki LUVAN HAKIJA Helsingin Energia 00090 Helen LAITOS Myllypuron lämpökeskus Kontulantie 1 00920 Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lämpökeskus ja uudet polttoainesäiliöt sijaitsevat kiinteistöllä nro 91-45583 ja nykyiset polttoainesäiliöt sijaitsevat kiinteistöllä 91-47305 ja 91-45583. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Helsingin Energian yritys- ja yhteisötunnus on FI 0201256-6 ja toimialatunnus 40301. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 31.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS-TILANNE Laitoksen toimintaa koskevat seuraavat ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset luvat taikka toimintaa koskevista ilmoituksista tai suunnitelmista tehdyt päätökset: Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 681, 21.5.2007, joka koskeen Myllypuron huippulämpökeskuksen nykyistä toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt Helsingin Energian tuotantolaitosten ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusuunnitelman johdosta päätöksen No YS 1349, 30.9.2008, jossa on hyväksytty tarkkailusuunnitelma vuosille 2009 2013. Alueen kaavoitustilanne Myllypuron lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut palavien nesteiden varaston rakentamisluvan päätöksellä 121/450/68, 1.9.1969. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut päätöksen nro 14682/36/2010, 12.5.2011 Myllypuron lämpökeskuksen vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin muutoksesta. Lämpökeskus on tehnyt Helsingin Veden kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon (YL23145, 11.8.1995). Myllypuron aluetta koskevassa 7.8.2009 voimaan tulleessa asemakaavassa nro 11810 lämpökeskuksen alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Alueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia ja opetustoiminnan, kulttuuripalvelujen ja ympäristöhäiriöitä tuottamattoman pienteollisuuden rakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Korttelin eteläosaan on merkitty rakennusala energiahuoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten (et-1). Kaavamääräyksen mukaan energiahuollon tarvitseman polttoaineet tulee sijoittaa korttelissa 45583 em. rakennusalalle. Nykyisten öljysäiliöiden alue on kaavoitettu pääosin erillispientalojen alueeksi (AO-1). Tämän alueen osalta (korttelit 47305 ja 47306) kaavamääräyksissä todetaan, että alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperän kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Lisäksi todetaan, että alueen kortteleissa (47300, 47305, 47306) rakennuslupamenettelyn saa käynnistää aikaisintaan, kun polttoainevaraston toteuttamiselle kortteliin 45583 energiahuoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille varatulle
rakennusalalle on painelaitteita ja kemikaaliturvallisuutta koskevien säädösten edellyttämät lupapäätökset. Edelleen rakennuksia ei saa ottaa käyttöön ennen korttelialueille 47305 ja 47306 ulottuvan polttoainevaraston toiminnan loppumista. 3 LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Lämpökeskus sijaitsee Helsingin Myllypurossa Kehä I:n vieressä lähellä Kontulan liittymää. Korttelissa (tonttijakoa korttelissa ei ole tehty) sijaitsevat lämpökeskuksen lisäksi raskaan ja kevyen polttoöljyn varastosäiliöt sekä entinen hiilivoimalaitoksen rakennus. Entisessä voimalaitosrakennuksessa harjoitetaan nykyisin yritys- ja koulutustoimintaa ja alueella sijaitsee lisäksi bussivarikko. Lämpökeskuksen lähialueella on runsaasti asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 30 metrin päässä idässä. Lämpökeskustontin pohjoisosaan suunnitellaan uutta tiivistä pientaloaluetta. Lämpökeskuksen länsipuolelta kulkevat Kehä I ja metrorata. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Päästöt ja ilmanlaatu Helsingin kaupungin alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2005 2010 ovat keskimäärin olleet noin 2 500 tonnia rikkidioksidia, 5 100 tonnia typenoksideja, 190 tonnia hiukkasia ja 3 700 000 tonnia fossiilisten polttoaineiden poltosta peräisin olevaa hiilidioksidia. Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta erityisesti keväisin katupölyhiukkasten sekä ajoittain liikenneperäisen typpidioksidin, kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten ja otsonin pitoisuudet ovat korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Typenoksidipäästöistä noin puolet tulee energiantuotannosta ja noin kolmannes ajoneuvoliikenteestä. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuottaa runsaan kolmanneksen ja energiantuotanto ja tulisijojen käyttö kumpikin noin neljänneksen. Rikkidioksidipäästöistä noin 90 % on peräisin energiantuotannosta. ("Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010", Helsingin seudun ympäristöpalvelut, 30.5.2011). Bioindikaattorikartoitukset Bioindikaattoriselvityksen ("Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2011) mukaan sormipaisukarpeen vauriot
Maaperä ja pohjavesi olivat keskimäärin melkein yhden vaurioluokan suurempia ja IAP-indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä selvästi alhaisempia Helsingin kaupungin havaintoaloilla (24 näytealaa) kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Vaikka jäkälälajiston muutokset olivat Helsingin kaupungin alueella paikoin suuria, on sormipaisukarpeen keskimääräinen kunto parantunut seurannan 1998 2009 aikana. Täysin jäkäläautioita havaintoaloja alueella ei enää ole. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien keskimääräiset lajilukumäärät ovat nousseet keskimmäisten seurantavuosien notkahduksesta melkein vuoden 1998 tasolle. IAP-indeksi on pysynyt samalla tasolla koko seurantajakson ajan. Todettujen jäkälämuutosten perusteella ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Jäkälälajiston pitkän aikavälin muutokset indikoivat ilman epäpuhtauksien kuormitustason laskua Helsingin kaupungin alueella. Maaperän tilaa lämpökeskuksen alueella on tutkittu vuosina 2006 ja 2010. Vuoden 2006 tutkimuksessa (Helsingin kaupunki, Myllypuron voimalaitosalue, Maaperän pilaantumistutkimukset, Suomen IP-tekniikka Oy, 20.2.2006, H21889) maaperän pilaantuneisuutta selvitettiin 36 tutkimuspisteessä. Kaikista näytteistä analysoitiin As-, Cr-, Cu-, Ni-, Pb- ja Znpitoisuudet kenttäanalysaattorilla ja laboratorioanalyyseissa valikoiduista näytteistä analysoitiin metallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, V ja Zn), öljyhiilivedyt (C 10 C 40 tai C 4 C 10 ), PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet tai VOCyhdisteet. Verrattaessa analysoituja tuloksia SAMASE-ohjearvoihin 31 pisteessä SAMASE-ohjearvot alittuivat, eivätkä SAMASE-raja-arvot ylittyneet yhdessäkään tutkimuspisteessä. SAMASE-ohjearvot ylittyivät entisen voimalaitosalueen pohjoisosassa yhdessä pisteessä ja eteläosassa neljässä pisteessä. Alueen pohjoisosassa yhdessä pisteessä todettiin sinkin ohjearvon ylitys (170 mg/kg). Eteläosassa ohjearvo ylittyi vanhan kivihiilikentän alueelle olevissa kahdessa pisteessä (P21, arseenipitoisuus 30 mg/kg, elohopeapitoisuus 0,27 mg/kg ja sinkkipitoisuus 180 mg/kg sekä P22, arseenipitoisuus 12 28 mg/kg, kadmiumpitoisuus 0,64 mg/kg, elohopeapitoisuus 0,25 mg/kg, lyijypitoisuus 70 mg/kg ja sinkkipitoisuus 170 mg/kg), nykyisten öljysäiliöiden eteläpuolella sijaitsevassa pisteessä (P29, hiilivetyjen (C 4 C 10 ) pitoisuus 370 mg/kg) ja lämpökeskuksen eteläpuolella sijaitsevassa pisteessä (P35, lyijypitoisuus 73 mg/kg). Pilaantumisen syynä pidetään todennäköisesti öljyä, kivihiiltä ja alueella käytettyä täyttömaata. Selvitys sisältää arvion jatkotutkimus- ja kunnostustarpeesta. Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa (Ympäristöarviointi, Helen Myllypuron lämpökeskus, Golder Associates Oy, 16.11.2010, Projekti no: 10 502 17 0236) on tehty lisätutkimuksia lämpökeskus alueen eteläosassa uusien öljysäiliöiden sijoitusalueella yhteensä neljässä tutkimuspisteessä. Näytteistä analysoitiin metallit (Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn) ja arseeni. Näytteissä ei todettu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- 4
Suojeltavat kohteet peen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvon ylittäviä metallien tai arseenin pitoisuuksia. Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat yli 2,5 km:n etäisyydellä pohjoisessa ja idässä. Lähimmät Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet (Vanhankaupunginlahden lintuvesi FI0100062 ja Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065) sijaitsevat lähimmillään noin 3,5 4,5 km:n etäisyydellä lämpökeskuksesta. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Myllypuron lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kaksi polttoaineteholtaan 133 MW:n kattilaa ja niiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Kummankin kattilan nimellisteho on 120 MW. Öljykattilat on otettu käyttöön vuosina 1979 ja 1980. Toiminta sijoittuu pääasiassa talviaikaan. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Nykyisen lämpökeskuksen tekniikka on käyttöikänsä lopussa ja vaatii modernisointia. Toimintaa muutetaan niin, että raskaan polttoöljyn käyttö lopetetaan ja laitoksen pääpolttoaineeksi tulee maakaasu. Varapolttoaineena tullaan käyttämään kevyttä polttoöljyä. Polttoaineen muutos tulee edellyttämään polttimien modernisoinnin, savukaasujen takaisinkierrätysjärjestelmän ja maakaasuputkiston rakentamisen lämpökeskukseen. Lämpökeskuksen automaatio- ja prosessisähköjärjestelmä uusitaan kokonaan. Kaukolämpöpumppaamo uusitaan niin, että käyttöön tulevat taajuusmuuttajakäyttöiset pumput. Laitoksen lämmitysjärjestelmä, vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät ja elektroniikkatilan jäähdytys uusitaan. Lämpökeskuksen rakennus- ja kiinteistötekniikka uusitaan tarvittavilta osin. Laitoksen vuosittaiset käyntiajat riippuvat kaukolämmön tarpeesta. Vuosina 2004 2009 kattiloita on käytetty keskimäärin noin 150 200 tuntia vuodessa, jolloin kattiloiden lämmöntuotanto on ollut 10 15 GWh vuodessa ja polttoaineen kulutus noin 1 000 tonnia vuodessa. Hakija arvioi, että muutosten jälkeen kumpaakin kattilaa käytettäisiin 450 tuntia vuodessa ja lämmöntuotanto olisi noin 75 GWh vuodessa.
6 Polttoaineet Vuosien 2007 2009 kattilakohtaiset käyntiajat ja polttoaineen kulutus on esitetty seuraavassa taulukossa. Käyntiaika (h/a) Raskas polttoöljy (t/a) Kevyt polttoöljy (t/a) K1 K2 K1 K2 K1 K2 2007 2008 2009 2010 205 18 99 222 238 33 141 245 1 113 54 508 758 1 363 147 719 795 12 34 174 12 45 187 Lämpökeskuksen polttoaineena käytetään nykyisin raskaan ja kevyen polttoöljyn seosta. Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Sytytyksessä käytetään nestekaasua. Hakija varautuu käyttämään raskasta polttoöljyä varapolttoaineena 1.1.2016 asti. Muutoksen jälkeen pääpolttoaineena käytetään maakaasua, jonka lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n). Varapolttoaineen on kevyt polttoöljy, jonka lämpöarvo on 42,7 MJ/kg, rikkipitoisuus <0,1 % ja tuhkapitoisuus <0,02 %. Polttoaineiden varastointi Laitoksen kaksi 5 000 m 3 :n raskasöljysäiliötä sijaitsevat yhteisessä suojaaltaassa. Kevyen polttoöljyn 400 m 3 :n säiliö sijaitsee omaksi suoja-altaaksi erotetussa tilassaan, josta on reikien kautta yhteys raskasöljysäiliöiden suoja-altaaseen. Kevyttä polttoöljyä käytetään seospolttoaineena lämpökeskuksessa ja kevytöljysäiliö on tällä hetkellä käytössä. Betonisten suojaaltaiden yhteistilavuus on 5 650 m 3. Suoja-altaasta vedet johdetaan öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilin kautta viemäriverkostoon. Öljysäiliöissä on hälytyksellä varustetut pinnankorkeuden ja lämpötilan mittaukset. Säiliöissä ei ole ylitäytönestoa. Säiliöautojen purkupaikka on asfaltoitu. Öljysäiliöistä laitokselle johtava siirtoputki on maanalainen. Putki on asennettu vuonna 1994 ja se on asennettaessa tarkastettu painekokeella. Siirtoputkessa on suojaava eristekerros ympärillä. Siirtoputken alla kulkee salaojaputki, jonka molemmissa päissä on öljyvuotohälyttimet. Uudet polttoainesäiliöt Muutostöiden yhteydessä laitoksen nykyiset raskaan polttoöljyn maanpäälliset varastosäiliöt puretaan. Nykyinen kevyen polttoöljyn säiliö poistetaan käytöstä ja puretaan. Lämpökeskuksen eteläpuolelle rakennetaan kallioon louhittuun tilaan kaksi 2 000 m 3 :n öljysäiliötä, joissa varastoidaan kevyttä polttoöljyä. Säiliöt sijoitetaan kallioon louhittuun varastoon, joka toimii yhteisenä valuma-altaana
Vesien käsittely ja jonka tilavuus on noin 12 000 m 3. Säiliöiden vallitila mitoitetaan niin, että siihen mahtuu vähintään 1,1-kertaa vallitilassa olevasta suurimmasta säiliöstä vuotanut neste. Mahdolliset vallitilan vuoto- ja sammutusvedet johdetaan öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo varustetaan öljytilan hälyttimellä. Öljyvarasto katetaan palonkestävällä betonikatolla. Öljyvaraston katon sekä piha-alueen puhtaat sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Öljynpurkauspaikka varustetaan vuotoaltaalla, jonka tilavuus on vähintään säiliöauton suurimman säiliöosan tilavuus. Purkualueen vuotoaltaan sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Vuotoallas varustetaan manuaalisesti ohjattavalla sulkuventtiilillä, joka suljetaan säiliön täytön ajaksi. Venttiili on normaalista auki. Polttoainepumppaamoon sijoitetaan polttonesteen siirtopumppu sekä automaatiojärjestelmä. Muutostöistä johtuen toiminnanharjoittaja hakee lupaa varastoida kevyttä polttoöljyä väliaikaisesti toisessa nykyisistä raskaan polttoöljyn säiliöistä. Lupaa haetaan kevyen polttoöljyn varastoimiseksi yhdessä säiliössä enintään 2 500 m 3, kun samanaikaisesti toisessa säiliössä varastoidaan raskasta polttoöljyä enintään 2 500 m 3. Nykyisessä öljyvarastossa voitaisiin varastoida siten samanaikaisesti sekä kevyttä että raskasta polttoöljyä. Öljyvaraston koko ei missään tilanteessa ylitä yhden säiliön varastointikapasiteettia. Järjestelyllä pyritään siihen, että tarvittaessa säiliö voidaan aina tyhjentää toiseen säiliöön. Väliaikainen varastointi kestäisi niin kauan, kun uusi kevyen polttoöljyn varasto on otettu käyttöön. Lämpökeskuksessa käytetään vuosittain noin 250 m 3 vesijohtovettä. Kemikaalien käyttö ja varastointi Tiedot merkittävimmistä alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Näiden lisäksi lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään muun muassa nestekaasua, etyleeniglykolia, voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja. Kemikaali Luokitus Suurin varastomäärä Raskas polttoöljy T 10 000 m 3 Kevyt polttoöljy Xn, N 400 m 3 Lipeä, (NaOH, 50 %) C 1 m 3 Akkuhappo C 0,4 tonnia Voimalaitosakkujen alla on suoja-altaat, jotka estävät rikkihapon leviämisen mahdollisessa vuototilanteessa. Toiminnan muutoksessa kevyen polttoöljyn varastointimäärä kasvaa 4 000 m 3 :iin ja raskaan polttoöljyn varastointi päättyy. 7
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on päätöksessään 12.5.2011 hyväksynyt Myllypuron lämpökeskuksen tiloissa muutoksen jälkeen olevien vaarallisten kemikaalien määrät seuraaviksi: Kemikaali (koostumus) Luokitus Määrä Kevyt polttoöljy Xn, N 3 400 tonnia NaOH, 50 % C 1,5 tonnia Akkuhappo C 0,54 tonnia Nestekaasu F+ 0,066 tonnia 8 Liikenne Laitosalueella on huolloista johtuvaa henkilöautoliikennettä lähinnä arkisin päiväsaikaan. Raskasajoneuvoliikennettä aiheutuu öljykuljetuksista, joita on noin 20 täysperävaunurekkaa vuodessa. Energia ja energiatehokkuus Helsingin Energia on liittynyt 7.4.2008 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja noudattaa sopimuksen velvoitteita. Myllypuron lämpökeskuksessa tehdään kaukolämpökatselmus modernisointiprojektin toteutussuunnitteluvaiheessa. Katselmuksen tulokset otetaan huomioon modernisoinnin toteutuksessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristöjärjestelmä Toiminnan aloittaminen Laitetoimittaja on luvannut, että modernisoinnin jälkeen kattiloiden K1 ja K2 päästöt alittavat valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 vähimmäisvaatimukset kaasumaisille (typenoksidit 300 mg NO 2 /m 3 (n)) ja nestemäisille (rikkidioksidi 1 700 mg SO 2 /m 3 (n), typenoksidit 450 mg NO 2 /m 3 (n) ja hiukkaset 50 mg/m 3 (n)) polttoaineille asetetut vähimmäispäästöraja-arvot. Laitos kuuluu ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän piiriin. Järjestelmä on sertifioitu. Lämpökeskus on tarkoitus ottaa käyttöön modernisoinnin jälkeen syyskuussa 2012. Uusien kevyen polttoöljyn varastosäiliöiden käyttöönotto ja koekäyttö alkaisi aikaisintaan syksyllä 2014. Nykyisten raskaan polttoöljyn säiliöiden ja öljyjärjestelmien purkaminen tapahtuisi aikaisintaan loppuvuodesta 2014. Helsingin Energia tekee erikseen ympäristönsuojelulain 60 :n ja 62 :n mukaiset ilmoitukset lämpökeskuksen purkutöistä ja raskaan polttoöljyn säiliöiden purkamisesta sekä ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin mukaiset ilmoitukset maaperän puhdistamisesta.
9 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Vuosien 2007 2010 kattilakohtaiset päästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa. Rikkidioksidi, yht. K1 K2 Typenoksidit (NO 2 :na), yht. K1 K2 Hiukkaset, yht. K1 K2 Hiilidioksidi, yht. K1 K2 2007 2008 2009 2010 43,6 3,7 18,6 26,0 19,9 1,0 7,7 12,7 24,0 2,7 10,9 13,3 17,7 1,1 6,5 9,0 7,6 0,3 2,7 4,4 10,1 0,8 3,8 4,6 2,4 0,1 0,5 0,5 1,6 0,0 0,2 0,2 0,8 0,1 0,3 0,3 7 979 727 4 214 6 136 3 587 4 392 195 532 1 748 2 468 2 989 3 147 Näiden päästöjen lisäksi raskaan polttoöljyn poltosta aiheutuu pieniä määriä raskasmetallipäästöjä ilmaan, lähinnä vanadiinia ja nikkeliä. Polttoainemuutosten johdosta laitoksen päästöt pienenevät oleellisesti. Hakija on arvioinut, että maakaasun polton typenoksidipäästöt olisivat 9,9 tonnia vuodessa ja hiilidioksidipäästöt 6 820 tonnia vuodessa. Kevyen polttoöljyn käytön päästöt olisivat 0,3 tonnia hiukkasia, 1,0 tonnia rikkidioksidia, 1,8 tonnia typenoksideja ja 1 590 tonnia hiilidioksidia. Rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat maakaasua käytettäessä erittäin pienet ja päästöjen määrä riippuu lähinnä kevyen polttoöljyn käyttömääristä. Kevyen polttoöljyn rikkidioksidipäästöt ovat noin kymmenesosa raskaan polttoöljyn päästöistä ja hiukkaspäästöt noin neljäsosa raskaan polttoöljyn päästöistä. Laitoksen typenoksidien ominaispäästöt maakaasua käytettäessä pienevät ainakin 30 %. Laitetoimittaja on luvannut, että modernisoinnin jälkeen kattiloiden K1 ja K2 päästöt alittavat asetuksen 1017/2002 vähimmäisvaatimukset kaasumaisille (typenoksidit 300 mg NO 2 /m 3 (n)) ja nestemäisille (rikkidioksidi 1 700 mg SO 2 /m 3 (n), typenoksidit 450 mg NO 2 /m 3 (n) ja hiukkaset 50 mg /m 3 (n)) polttoaineille asetetut vähimmäispäästöraja-arvot.
10 Päästömittaukset Viimeksi päästöt on mitattu vuonna 2009, jolloin hiukkaspitoisuudet olivat 26 mg/m 3 (n) (kattila K1) ja 28 mg/m 3 (n) (kattila K2). Typenoksidien pitoisuudet olivat vastaavasti 414 mg/m 3 (n) ja 410 mg/m 3 (n). Savukaasujen käsittely ja ulkoilmaan johtaminen Savukaasut johdetaan maanpinnasta 100 metriä korkeaan piippuun, jossa molemmilla kattiloilla on oma horminsa. Laitoksella ei ole nykyisin savukaasujen puhdistinlaitteita. Typenoksidien vähentämiseksi palamisilman syöttöä on jonkin verran vaiheistettu (primaari- ja sekundaari-ilma). Muutosten jälkeen päästöjä vähennetään savukaasujen takaisinkierrätyksellä tulipesään. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt maaperään Melu ja tärinä Laitoksesta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Laitoksessa syntyvät jätevedet sekä polttoöljyn purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja-altaiden hulevedet johdetaan HSY:n jätevesiviemäriverkkoon. Kattilahallin lattiavedet, öljypumppaamon vuotokaivon vedet sekä purkauspaikan ja suoja-altaiden hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Kattilahallin lattiavesien öljynerotuskaivossa on öljyvuotohälytin, joka on kytketty sulkuventtiiliin, joka sulkee automaattisesti lattiavesilinjan. Nykyisen polttoöljyn purkauspaikan ja suoja-altaiden hulevedet johdetaan öljynerotuskaivoon venttiilillä varustetun vesityskaivon kautta. Öljynerotuskaivon öljyvuotohälytin sulkee tarvittaessa jätevesiviemäriin johtavan venttiilin. Öljyvuotohälyttimien ja pinnankorkeushälyttimien hälytykset menevät paikallis- ja kaukovalvomoon. Öljyvuoto- ja pinnankorkeushälyttimien toimintakunto tarkastetaan vähintään neljännesvuosittain ja tarkastuksista tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Lämpökeskuksen piha-alue on asfaltoitu. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Palamisilma otetaan laitoksen länsipuolelta, poispäin lähimmästä asutuksesta. Savupiipussa ja palamisilman otossa on äänenvaimentimet. Lämpölaitoksen aiheuttamat melupäästöt tontinrajalla eivät ylitä ekvivalenttimelutasoa 50 db. Lämpökeskuksen aiheuttama melu mitataan modernisoinnin valmistumisen jälkeen. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.
11 Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Myllypuron lämpökeskuksen jätehuolto ei merkittävästi muutu lämpökeskuksen modernisoinnin johdosta. Maakaasun käyttöön siirtyminen vähentää lämpökeskuksella syntyviä jätteitä. Myllypuron lämpökeskuksessa keksimäärin syntyneet jätteet vuosina 2006 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. Jäte Jätenimike Määrä Käsittely/Vastaanottaja t/a Sekametallit 17 04 07 1,8 Kuusakoski Oy Metalliromu 20 01 40 238 Kuusakoski Oy Yhdyskuntajäte 20 03 01 38 HSY Nuohousvesi 10 01 22 28 Haihdutus Patolan lämpökeskuksella, sakka ongelmajätelaitokselle Liuotinjäte 14 06 03 0,1 HSY Sähkö- ja elektroniikkaromu 16 02 14 0,2 Kuusakoski Oy Kyllästetty puu 17 02 04 1,0 HSY Kaukolämpöputkistojen 17 09 04 23,8 Kuusakoski Oy purkujäte Energiajäte 19 12 10 0,6 Kuusakoski Oy Pahvi 20 01 01 6,0 Paperinkeräys Oy Biojäte 20 01 08 3,0 HSY Puujäte 20 01 38 15,4 HSY Puutarhajäte 20 02 01 0,6 HSY Öljyjätteet 13 08 99 0,2 HSY Loisteputket 20 01 21 0,1 SITA Finland Oy Ab Jätteitä varastoidaan laitoksella korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Ongelmajätteet kuljetetaan pääsääntöisesti suoraan ongelmajätelaitokselle tai välivarastoitavaksi Helsingin Energian muihin lämpökeskuksiin. Mikäli Myllypuron lämpökeskuksessa varastoidaan ongelmajätteitä lyhytaikaisesti, varastoidaan nestemäiset jätteet kuten puhtaat kemikaalit. Rikkihappoa sisältävät lyijyakut toimitetaan heti vaihdon jälkeen ongelmajätelaitokseen. Loisteputkilamput varastoidaan sisätiloissa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Pääpolttoaineen vaihtuessa maakaasuksi laitoksen toiminnan vaikutukset ympäristöön pienenevät. Pääkaupunkiseudun energiantuotannon päästöjen aiheuttamat suurimmatkin epäpuhtauspitoisuudet alittavat voimassa olevat ohje- ja raja-arvot
(Pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan rikkidioksidi, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos, 2002). Lasketut energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista. Myllypuron lämpökeskuksen päästöt ovat olleet Helsingin alueen energiatuotantolaitosten päästöistä noin 0,2 1,6 %. Laitoksen aiheuttamaa melua on mitattu tontin itärajalta tammikuussa 1996. Mittauksen aikana kattila K1 oli käynnissä ja laitoksen kaukolämpöteho oli 30 MW. Tällä teholla laitoksen melu on resonoinnin takia normaalia suurempi. Mitattu ekvivalenttimelutaso L Aeq oli 40,5 db. 12 LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Kaikki mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä. Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Tarkastuskäynnistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteessa normaalityöajan ulkopuolella päivystäjä käy paikalla ja tekee käynnistä raportin. Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huollot suoritetaan ennakkosuunnitelman mukaisesti. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käyvät ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit, teho ja tiedot käytetystä polttoaineesta. Öljyn kulutusta mitataan jatkuvatoimisesti. Helsingin Energialle toimitetun öljyn laatua seurataan kolme kertaa vuodessa tehtävin analyysein. Näytteistä analysoidaan lämpöarvo, tiheys, viskositeetti, kosteus ja rikkipitoisuus. Maakaasun kulutusta seurataan jatkuvatoimisesti. Syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Käyttötarkkailuun liittyen savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta ja tummuutta seurataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisesti. Mittauksille on ATK-tallennus ja tulostus.
13 Päästötarkkailu Kattiloiden käyttötunnit 27.11.2004 jälkeen ovat alle 10 000 tuntia kattilakohtaisesti, jolloin laitoksella ei valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 liitteen 3 mukaisesti tarvitse mitata savukaasupäästöjä jatkuvatoimisesti. Lämpökeskuksen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä on tarkkailtu kertamittauksin. Seuraavat päästömittaukset on tarkoitus suorittaa vuosina 2012 2013 polttoainemuutoksen jälkeen. Hakija esittää, että lämpökeskuksen typenoksidipäästöt mitataan maakaasukäytössä kertaluonteisesti modernisoinnin valmistumisen jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Lämpökeskuksen typenoksidi- ja hiukkaspäästöt mitataan kevyen polttoöljyn käytössä kertaluonteisesti modernisoinnin valmistumisen jälkeen. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Päästömittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittaaja tai ulkopuolinen mittaaja. Mittaukset suoritetaan soveltuvien standardien mukaisesti. Laitoksen melupäästöt mitataan toiminnan muuttuessa olennaisesti. Seuraavan kerran melumittauksen suoritetaan laitoksen modernisoinnin jälkeen maakaasukäytössä vuosina 2012 2013 ja öljykäytössä, kun uusi kevyen polttoöljyn varasto on otettu käyttöön. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Raportointi Helsingin Energian laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1349, 30.9.2008 on hyväksytty tarkkailusuunnitelma vuosille 2009 2013. Tarkkailun suorittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Tarkkailu on yhdistetty HSY:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskukselle on tehty paineastialainsäädännön vaatima kattilalaitoksen vaaran arviointi sekä kemikaalilainsäädännön edellyttämät sisäinen pelastussuunnitelma, toimintaperiaateasiakirja, vaaranarviointi ja suuronnettomuuksien vaikutusten arviointi.
Toiminnanharjoittaja on päivittänyt painelaitelakiin (869/1999) perustuvan Myllypuron lämpökeskuksen kattilalaitoksen vaaranarvion. Päivityksessä on otettu huomioon uusi kevytöljyvarasto ja maakaasun käyttö lämpökeskuksen pääasiallisena polttoaineena. Vaaranarvioinnissa ympäristöriskeiksi tunnistettiin maakaasu- ja öljyvuodot ympäristöön, öljysäiliön tulipalo, muut tulipalot ja räjähdykset ja poikkeukselliset savukaasupäästöt. Lämpökeskuksen vaarakohteita tunnistettiin 64 kappaletta. Toiminnan muutoksesta kevyen polttoöljyn varastoinnin osalta on laadittu suuronnettomuusvaarojen arviointi (Pöyry Finland Oy, 17.11.2010). Vaaranarvioinnissa on arvioitu 26 eri vaaratilannetta. Vaaratilanteista luokiteltiin 5 keskinkertaiseen, 5 matalaan ja 16 vähäpätöiseen riskiluokkaan. Vaaratilanteiden todettiin aiheuttavan lämpösäteilyä, ylipainetta, kaasu- ja nestepäästöjä, joilla tapahtuessaan voi olla vaikutuksia laitoksen alueella tai laitoksen ulkopuoliseen ympäristöön, omaisuuteen tai luontoon. Osana arviointia on mallinnettu polttoöljysäiliöiden tulipalon vaikutukset varastosäiliöiden lähiympäristössä tilanteessa, jossa toisen säiliön öljymäärä leviää valuma-altaaseen, syttyy palamaan ja palaa kokonaan.. Mallinnuksen perusteella on todettu, että pisimmällä paloalueesta vaaraa aiheuttava päästöjae on rikkidioksidi. Tehdyn mallinnuksen perusteella öljysäiliön palosta voi aiheutua noin 100 metrin säteen sisäpuolella ihmisille hengenvaarallista terveyshaittaa tai kuolemaa ja noin 1 200 metrin säteen sisäpuolella ihmisille saattaa aiheutua pysyvää tai muuten vakavaa ja pitkäaikaista terveyshaittaa tai oireita, jotka vähentävät kykyä suojautua altistumiselta. Arvioinnissa on lisäksi arvioitu metaaniräjähdys polttoainesäiliön täytön yhteydessä. Suuronnettomuuksien vaikutusten arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa vakavimmaksi arvioitujen onnettomuuksien seurausten vaikutukset, jotta nämä onnettomuustyypit otetaan huomioon toiminnan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Toiminnan riskin suuruuteen vaikuttavat seurausten vakavuus ja onnettomuuden todennäköisyys. Suunnittelulla pyritään järjestelmällisesti minimoimaan sekä onnettomuuden todennäköisyys että seurausten vakavuus. Öljyvarastotulipalon vaikutusten arviointi on tehty varaston esisuunnitteluvaiheessa. Siten arvioinnissa ei ole otettu huomioon öljysäiliöiden sijoittamista kokonaisuudessaan kallioon louhittuun tilaan, öljyvaraston kattamista tulenkestävällä betonikatolla ja katon tukiseinällä, automaattista vaahtosammutusjärjestelmää sekä muita tulipalon ehkäisemiseksi ja sammuttamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Hakijan mukaan varaston suunnittelussa tehdyt ratkaisut tekevät mahdottomaksi vaikutusten arvioinnissa kuvatun suuronnettomuuden tapahtumisen. Sama riskin minimoinnin ja poistamisen periaate pätee myös kaikkiin muihinkin toiminnan vaaranarvioinnissa todettuihin vaaratilanteisiin. Pöyry Finland Oy:n tekemän arvioinnin yhteenvedossa todetaan, että Myllypuron lämpökeskukseen liittyvät vaaratilanteet ovat tuttuja ja ovat hallinnassa. Käsitellyt onnettomuusskenaariot ovat erittäin epätodennäköisiä. Kevyen polttoöljyn käsittelyn aiheuttamiin vaaratilanteisiin on varauduttu ja 14
energiahuoltoalueen toiminnan aikana vastaavien aineiden käsittelystä on kertynyt tietoa pitkältä ajalta. Hakija on hakemuksen täydennyksessä (21.1.2011) pyytänyt, että hakemuksen liitteenä olevat suuronnettomuusvaarojen arviointi ja vaaranarviointi käsiteltäisiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin kohtien 7) ja 8) nojalla salaisina. Asiakirjat sisältävät tietoja, joiden väärinkäyttö voi vaarantaa laitoksen turvallisen toiminnan. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotohälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Öljyn esilämmitysasemalla on hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Raskasöljysäiliöt on varustettu raskasvaahtosammutusjärjestelmällä sekä ulkopintojen vesijäähdytysjärjestelmällä. Paloilmoitinjärjestelmä kattaa koko laitoksen. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Lämpökeskusta käytetään normaalisti miehittämättömänä, jolloin hälytykset ohjautuvat Helsingin Energian kaukolämpövalvomoon. Valvomosta lähtee henkilö selvittämään vikaa ja pyytää tarvittaessa apua. Laitoksella on varattu öljyntorjuntakalustoa. 15 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Perustelut Helsingin Energia pyytää, että toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lämpökeskuksessa tehtävät muutokset ovat kiireellisiä. Raskaan polttoöljyn korvaaminen maakaasulla lämpökeskuksen pääasiallisena polttoaineena ja laitoksen tekniikan uusiminen eivät vaikuta kielteisesti asianosaisten etuun tai oikeuteen. Tehtävät muutokset pienentävät lämpökeskuksen päästöjä ja siten osaltaan parantavat ympäristön tilaa. Maakaasun käyttö pääasiallisena polttoaineena edellyttää polttoainehuollon turvaamisen takia, että lämpökeskuksessa voidaan käyttää varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn käyttäminen edellyttää, että laitosalueelle rakennetaan uusi öljyvarasto. Uusi öljyvarasto sijoitetaan kallioon louhittuun tilaan ja sen rakentamisessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä, standardeja, hyviä käytäntöjä ja uusinta tekniikkaa. Uuden öljyvaraston rakentaminen ja vanhan öljyvaraston poistaminen käytöstä parantavat öljyn varastoinnin turvallisuutta. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpano ei tässä tapauksessa tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
16 Vakuus Helsingin Energia on Helsingin kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, jolta ei edellytetä vakuuden asettamista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 20.1.2011, 15.2.2011, 28.2.2011, 28.6.2011 ja 21.11.2011. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla 7.2.2011 9.3.2011. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu suomeksi Helsingin Sanomat -sanomalehdessä 9.2.2011 sekä ruotsiksi Hufvudstadsbladet-sanomalehdessä 8.2.2011. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Helsingin kaupungin kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 1.2.2011 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus on tehty lämpökeskuksessa 21.6.2011. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungilta ja Helsingin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Lupahakemusta käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota suunnitellun öljyvaraston läheiselle asutukselle aiheuttamiin riskeihin. Käsittelyssä on myös otettava huomioon öljyn varastoinnissa mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Myllypuron lämpökeskuksen toiminnan muuttaminen ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla on tarkoituksenmukaista, koska hiilidioksidin
ominaispäästöt energiantuotannossa vähenevät ja rikin ja hiukkasten kokonaispäästöt pienevät. Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin Energian ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista hakemusta päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Helsingin kaupungin kaupunginhallituksen lausunto Kaupunginhallitus viittaa lausunnossaan ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa lisäksi, että lupahakemuksessa esitetyt toimet ovat alueen uuden maankäytön kannalta edullisia ja polttoainevaraston sijainnin suhteen välttämättömiä. Lähiympäristön nykyisen ja tulevan asutuksen kannalta on tärkeää huolehtia jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa laitoksen ja polttoainevaraston riittävästä turvallisuudesta. Muutokset tulee toteuttaa sellaisina, että asemakaava voidaan toteuttaa. Laitteistojen suunnittelussa ja valinnassa tulee kiinnittää huomiota myös meluntorjuntaan. Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava riittävästä yhteistyöstä Helsingin Energian ja viranomaisten kesken. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle Myllypuron lämpökeskuksen toiminnan muuttamiselle. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta päätöksen täytäntöönpanosta muutoksen hausta huolimatta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunto Tukes on omassa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) perusteella annetussa päätöksessä ottanut kantaa säiliöistä ja polttoöljyn lastauspaikalta mahdollisesti tapahtuvien vuotojen hallintaan. Lisäksi päätöksessä on otettu kantaa mahdollisen tulipalon hallinnan aiheuttamiin sammutuslaitteistoihin. Muilta osin hakemuksesta ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet AA on jättänyt hakemuksesta muistutuksen (8.3.2011), jossa todetaan, että nähtävillä olleet hakemusasiakirjat ovat olleet lähiasukkaiden kannalta katsottuna vajavaiset. Asiakirjoissa on jätetty täysin käsittelemättä uuden polttoaineen (maakaasu) ja sen laitosalueelle johtavan putken mahdolliset turvallisuusvaikutukset naapuruston pääosin puurakenteiseen omakotialueeseen ja sen asukkaisiin. Tietämättä, mitä salaisiksi luokitelluissa riskianalyyseissä on käsitelty, on vaikea ottaa kantaa esimerkiksi öljyauton mahdollisiin tunarointeihin öljysäiliön vieressä ja siitä mahdollisesti kaasulinjaan aiheutuvasta palokuormasta, näiden lähirakennuksiin mahdollisesti heijastuvasta vaikutuksesta puhumattakaan. Havainnekuvissa, koskien uusien kevytöljysäiliöiden sijoittumista uuden Runokylänkadun loppupäähän laitoksen eteläpuolelle, käy ilmi, ettei säiliöitä oltaisi upottamassa kokonaan kallion sisään toisin kuin kuulutuskirjeestä voisi päätellä. Poikkeama on merkittävä, sillä mäenharjan muutenkin tul- 17
lessa epäilemättä lopullisesti puustosta riisutuksi on Sr3-suojeluun asetetuista maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeistä jälleenrakennuskauden taloista vähintään epämieluisaa, jollei jopa raivostuttavaa tarkastella voimalaitoksen polttoainesäiliöiden kalliosta kohoavia kupuja. Muistuttaja ehdottaa vaadittavaksi joko kokonaan kallionharjan tason alapuolelle upotettavia säiliöitä tai ympäristöön maastoutetusti toteutettavaa näköestettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntojen ja muistutuksen johdosta vastineen (17.5.2011). Vastineessa todetaan, että lämpökeskuksessa tehtävät muutokset edellyttävät vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudet annetun lain 23 :ssä tarkoitetun luvan myöntämistä. Maakaasun jakeluputkiston rakentaminen edellyttää maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :ssä tarkoitetun rakennusluvan myöntämistä. Maakaasun käytön ja jakelun turvallisuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan näissä lupamenettelyissä. Jakeluputken sijoitusratkaisussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että putken, öljyvaraston ja öljyn varastointiin liittyvien toimintojen välillä on riittävä suojaetäisyys. Öljyvaraston rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 125 :ssä tarkoitetun rakennusluvan myöntämistä. Muun muassa öljyvaraston maisemavaikutuksiin liittyvät kysymykset ratkaistaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Öljyvarastosäiliöt ja öljyn käsittelylaitteisto sijoitetaan kalliotilaan maan pinnan alapuolelle. Maan päällä tulee olemaan varastotilan katon betoninen tukimuuri ja varaston katto. Varaston maanpäälliset rakenteet maisemoidaan vireillä olevasta rakennuslupahakemuksesta annettavan päätöksen lupaehtojen mukaisesti. Hakijalla ei ole huomautettavaa annettujen lausuntojen johdosta. 18 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Helsingin Energian Myllypuron lämpökeskuksen toiminnan muuttamiselle, joka koskee kattiloilla K1 ja K2 tehtäviä toiminnan muutoksia ja uusia kevyen polttoöljyn varastosäiliöitä, nykyisten polttoainesäiliöiden toiminnan jatkamista 1.1.2016 asti. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti noudattaen lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:
19 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/2006) Päästöt ilmaan Piipun korkeudet 2. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 100 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43, VNA 1017/2002 5 ) Rikkidioksidipäästöt 3. Kattiloiden savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 35 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä maakaasua ja 1 700 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä nestemäisiä polttoaineita. (YSL 43, VNA 1017/2002 8 ) Typenoksidipäästöt 4. Kattiloiden savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään 100 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä maakaasua ja 450 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä nestemäisiä polttoaineita. (YSL 43, VNA 1017/2002 5 a, 8 ) Hiukkaspäästöt 5. Kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 5 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä maakaasua ja 50 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen käytettäessä nestemäisiä polttoaineita. (YSL 43, VNA 1017/2002 8 ) 6. Edellä lupamääräyksissä 3 5 asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka valvontaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoja. Lupamääräyksen 4 päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Raja-arvoon verrattava kuukausikeskiarvo määritellään jatkuvien mittausten hyväksytyistä tuntikeskiarvoista. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon
päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. (YSL 43, VNA 1017/2002 11 ) Melu 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään 8. Laitoksen sosiaali-, lattia- ja prosessijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja-altaan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on tarkastettava vähintään neljännesvuosittain ja tarkastuksista ja tarkastuksista on tehtävä merkinnät jäljempänä lupamääräyksessä 25 tarkoitettuun kirjanpitoon. (YSL 43, YSA 37 ) 9. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitallisuudesta. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. (YSL 5, 43, 47, JäteL 6 ) Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely 10. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Uusien kevyen polttoöljyn säiliöiden suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 1,1 kertaa yhteenlaskettu suoja-altaassa olevien säiliöiden säiliötilavuus. Suoja-altaissa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Uusien polttoainesäiliöiden polttoaineen purkupaikka tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti niin, että purkaustilanteissa öljyn päädy viemärijärjestelmään estetään ja purkauspaikalla on riittävä suoja-allastilavuus mahdollisten purkauksen aikaisten vuotojen keräämiseksi. Uudet maan alle sijoitettavat polttoaineputkistot tulee rakentaa kaksoisvaippaputkistoina tai toteuttaa ympäristönsuojelun kannalta vas- 20
taavan tasoisella teknisellä ratkaisulla, joka estää polttoaineen pääsyn maaperään vuototilanteissa. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) 11. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 7, 8, 43 ) 12. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. (YSL 43, 45, JäteL 6, 15, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 13. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, JäteA 3 a, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Polttoainesäiliöiden poisto 14. Ennen nykyisten polttoainesäiliöiden poistamiseen ryhtymistä, on selvitettävä polttoainesäiliöiden ja polttoaineputkiston toiminta-alueen maaperän pilaantuneisuus. Maaperän tutkimusraportti on toimitettava puhdistustarpeen arviointia varten Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 6 kuukautta ennen purkutoimenpiteisiin ryhtymistä. (YSL 7, 43, 46, 77, 90, JäteL 6 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Savukaasujen puhdistinlaitteen yli 24 tuntia kestävissä häiriötilanteissa laitoksessa saa käyttää hakemuksenmukaista kaasumaista tai nestemäisiä polttoaineita. Savukaasujen puhdistinlaitteen 21
häiriötilanteesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa häiriön alkamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 64 a, VNA 1017/2002 14, 15 ) 16. Häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailumääräykset Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista ja polttoaineiden käsittelyn häiriötilanteista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 5, 7, 8, 43, JäteL 6 ) Käyttö- ja päästötarkkailu 17. Lämpökeskuksen sekä siihen liittyvien toimintojen käyttö- ja päästötarkkailu ja raportointi on suoritettava hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti sekä lisäksi on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä 18 21. Täydennetty tämän päätöksen vaatimukset täyttävä tarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen maakaasun käytön aloittamista. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, 46, VNA 1017/2002 18 ) Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu 18. Maakaasun käytön aloittamisen jälkeen kattiloiden savukaasujen typenoksidipitoisuuksia on mitattava jatkuvatoimisesti kattilakohtaisesti. Jatkuvaa mittausta ei tarvitse kuitenkaan suorittaa, mikäli toiminnanharjoittaja toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sitoumuksen siitä, että kattiloiden kattilakohtainen käyttöikä 27.11.2004 jälkeen on enintään 10 000 tuntia. Mikäli päästöjä ei mitata jatkuvatoimisesti, päästöt on mitattava kertamittauksin lupamääräyksen 21 mukaisesti. 22