MITSÄTIHDN a saus 11978 LOKOMO 961 S -HARVESTERI Olof Thesslund Lokomo 961 S on Zähinnä p~ tehakkuita varten rakennettu harvesteri, joka kaataa, karsii, katkoo, ZajitteZee ja kasaa puut. Puut kaadetaan hazutusti sekä karsitaan ja katkotaan jatkuvasy~t ~isess ä, koneen pituussuuntaisessa karsinta-katkontazinjassa. KOneessa on kaksi puutavarataskua. Puutavara voidaan ZajiteUa kozmeen ryhmään. kaato, karsinta-katkonta ja siirtyminen, voivat tapahtua samanaikaisesti Zomittuen. Lomittumishy~ ty oli tutkimuksessa 52 %. Koneen keskimltjiräinen ':jyt~tuntituotos oli 11 l'w'!koa ta. 31. m (rungon keskikoko.28 m3j. Käyt~tun tituotos oli kuusta vazmistettaessa P~toiminnot, Kuva 1. 12.7... 54 35 m3, kun l'w'igon koko ozi.1... 5 m ja puuston tiheys 5 runkoaha. TUtkimusZeimikossa, jossa vazmistettiin 3 6 m kuitupuurankaa, ozi kuusikuitupuukasojen keskikoko J.OJ m3~a koivu- ja mäntykuitupuukasojen 1.51 m Kaadon, karsinnan ja katkonnan Zaatu on Kaadettaessa ja katkottaessa ei aiheudu mainittavia puuvaurioita. Pintapuuta vaurioittavat piikkiruuat voidaan korvata väherrmän pintapuuta vaurioittaviua ripa- tai kumiruuiua. ErgonomisiZta ominaisuuksiztaan kone täyt~ hyvin nykyiset vaatimukset. Lokomo 961 S - harvesteri. Va1ok. M. Kivistö 1
Kuva 2. Lokomo 961 S -harvesteri. Mittapiirros (mitat mm:einä) YLEISTÄ Lokomo 961 S -harvester in on rakentanut Rauma- Repola Oy:n Lokomon tehtaat. Kone koostuu kahdeksanpyöräisestä, kaksitelisestä, nivelohjauksisesta peruskoneesta, jonka takar ungon päälle on sijoitettu nivelpuomityyppinen kaatolaitteisto, jatkuvasyöttöinen karsinta-katkonta- lajittelulaitteisto, kaksi puutavarataskua, ohjaama, moottori voimansiirtojärjestelmineen sekä hydraulilaitteisto. Maastoajossa koneen paino jakautuu suunnilleen tasan etu- ja takatelille. Koneen hinta vakiovarusteisena oli helmikuussa 1978 1 5 mk ja hintaan sisältyy 6 kuukauden tai 1 tunnin takuu. Suomessa konetta myy ja huoltaa Keskusosuusliike Hankkija. Harvesteria tutkittiin helmikuussa 1978 metsähallinnon Kemin hoitoalueen työmaalla Tervolan kunnassa. Koneen omistaa metsähallitus ja sitä käytti kehittämisjaoston kuljettaja. Kuljettajalla oli koneesta yhdeksän kuukauden ajokokemus. Sitä ennen hän oli toiminut neljän ja puolen vuoden aikana kaato-juontakoneen ja puoli vuotta Lokomo 96 S -protoharvesterin kuljettajana. Kuljettajan ammattitaito oli hyvä. Tutkimuspalstan maastoluokka oli 1 ja lunta oli keskimäärin 55 cm. Puissa oli runsaasti pakkaslunta, mikä jossakin määrin häiritsi kaatolaitteiston käyttöä. TEKNISET TIEDOT Tekniset tiedot on pääosin saatu valmistajalta. TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen kenttätyöt on tehty ja tutkimusselostus laadittu metsähallituksen kehittämisjaostossa. Atk-käsittely ja laskenta on suoritettu Metsätehossa. Selostus on julkaistu myös metsähallituksen kehittämisjaoston tiedotteena. Päämitat Pituus (puomisto kuljetusasennossa) Leveys Korkeus Maavara Painot 1 93 mm 2 98 mm 4 3 mm 7 mm TAUWKKO 1 Tutkimusaineisto Puulaji kp1 m3 m3runko Kokonaispaino on noin 3 kg, josta etuakselilla noin 15 5 kg ja taka-akselilla, kun kaatolaite on koneen edessä ulottuvuuden puolivälissä,noin 14 5 kg. Mänty 7 3. 26.466 Kuusi 34 84. 96.279 Lehtipuu 57 16.8.282 Yhteensä 368 14. 3. 283 Moottori erkki ja tyyppi Deutz F 1 L 413 F, 1- sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 4-tahtinen suorasuihkutuseiesel 2
26 kw 41 rs (DIN 627) Suurin teho Suurin vääntömomentt i 925 Nm 27 rs Polttonestesäiliön 3 tilavuus 55 dm Voimansiirto Lokomo 961 S - harvesterin voimansiirto on hydrodynaaminen. Vaihteisto on Voith C 473-L, jossa on säädettävät johtosiivet ja neljä vaihdetta eteen ja taakse. Alennusvaihteessa on no-spin-tasauskytkin etu- ja takavedon välillä. Voimansiirto tandemeihin ja pyöriin tapahtuu hammaspyörillä. Harvesterin ajaminen on tehty yksinkertaiseksi, jotta kuljettajalle jäisi mahdollisimman paljon aikaa kaatolaitteiston käyttämiseen. Työskentelyn aikana moottori käy vakiotyökierroksilla ja vaihdevipu on maastoajoasennossa. Kuljettaja saa koneen pehmeästi liikkeelle painamalla maastoajopoljinta. Mit ä syvemmälle poljin painetaan sitä nopeammin kone liikkuu. Kun poljin päästetään ylös, harvesteri pysähtyy ja työj arru kytkeytyy päälle. pyöräkaksoispumppu. Vakiotilavuuspumput käyttävät puomistoa, karsintalinjaa ja ohjausta. Hammaspyöräkaksoispumppu käyttää servotoimintoja ja jäähdytystä. Hydrauliöljysäiliöitä on kaksi. Niiden tilavuus on yhteensä 49 1, j a niissä on pinnankorkeushälyttimet ja lämpötilaanturi t. Säiliöt voidaan täyttää vain suodattimien läpi. Puomiston servoventtiilit ovat hydraulisesti ohjattavia, samoin myös runko-ohjauksen venttiilit. Kaatolaitteen, karsintalinjan, lajittelulaitteiston ja taskujen venttiilit ovat on-off-toiminnoin varustetut. Hydraulijärjestelmään kuuluu kaksi paineakkua ja kuusi hydraulimoottoria. Paineilmajärjestelmä Paineilmaa tarvitaan jarruissa ym. hallintalaitteissa. Sitä voidaan käyttää myös renkai den t äytössä ja koneen puhdistamisessa. Moottorin kylkeen on kiinnitetty kompressori, joka toimii korke intaan 7 baarin paineella. Pyörävarustus Sähköjärjestelmä Koneessa on kahdeksan samankokoista, 17.5 x 2516, rengasta. Ohjaus Koneessa on hydraulinen nivelohjaus. Sylinterit kääntävät eturunkoa + 4. Maantieajossa käytetään ohjauspyöräå, maastoajossa jalkakäyttöistä poljinohjausta. Työskentelyn ja maastoajon ajaksi ohjauspyörä irrotetaan paikaltaan. Maasto- ja maantieajosuunta on sama. Jännite on järjestelmässä 24 V ja akkujen kapasiteetti 2 Ah. f.loottori käyttää 28 V:n ja 85 A:n vaihtovirtageneraattoria hihnan välityksellä. Työvalai stukseen kuuluu kuus itoista 7 W:n halogeenityövalaisinta. Ajovalot ovat moottoriaj oneuvoasetuksen mukais et. Kaatolaitteisto Kaatolaitteisto koostuu nivelpuomista ja kaatolaitteesta. Kaatolaite on ketjusahatyyppinen ja sen on valmistanut Lokomo.Sen Jarrut Ajo- ja työjarruina on kaksipiiriset, paineilmakäyttöiset, hydraulisesti toimivat monilevy jarrut. Käsijarruna on paineilmatoiminen jousijarru, joka toimii myös hätäjarruna. Hydraulijärjestelmä Järjestelmään kuuluu seitsemän pumppua. Pumppujen jakovaihde on kiinni moottorin vauhtipyörän kotelossa. Moottorin kampiakselin ja vaihteen käyttävän akselin välillä on joustava kytkin. Pumppuihin voima välittyy hammaspyörillä. Puropuista viisi on vakiotilavuuksisia aksiaalimäntäpumppuja ja yksi on hammas- Kuva 3. Lokomo 961 S -harvesterin puruoiston ulottuvuus maanpinnan tasossa 3
suurin leikkuuhalkaisija on 6 cm. Kaatolaitteen kallistueliike on + 12 ja kaatoliike 17. Kaatolaitteessa-on kaksi liikkuvaa leukaa, jotka toimivat toisistaan riippumatta. 4.1... 8. Nivelpuomin ulottuvuus ulottuvuus ylöspäin 7.8 kääntösektori 24 nostovoima ulottuvuus suurimmillaan 15 ulottuvuus pienimmillään 3 m m N N Karsinta-katkootalaitteisto Karsintalinja on koneen pituussuuntainen ja sijoitettu ohjaamon oikealle puolelle. Puu syötetään linjaan vä likäden avulla. Puun ollessa vielä karsintalinjassa seuraava puu voidaan j ättää vä likädelle odottamaan. Karsintalinjassa on yksi kiinteä ja kaksi liikkuvaa, veitsimäistä terää ja latvankatkaisuveitsi. Puun syöttö terien läpi tapahtuu kahden kaksoiskartion muotoisen vaakarullan avulla. Syöttörullat voidaan varustaa erilaisin kitkapinnoin.tutkitussa koneessa oli piikkirullat. Syöttörullien takana sijaitsee erillinen mittarulla,joka antaa ohjauskeskukselle puun pituustiedot. Mittarullan takana on hydraulisesti toimiva, yläpuolinen latvanulosheittorulla. Ulosheittorullan pyörimisnopeus on portaattomasti s äädettävissä ohjaamosta käsin. Karsintanopeus Karsintavoima 2.6 37 1 Puu katkotaan pyörösahalla, ja arvot ovat: halkaisija pyörimisnopeus kehänopeus ms N jonka mitat 1 2 mm 18.3 r s 69 ms Lajittelulaitteisto ja puutavarataskut Karsintalinjan jatkeena on lajittelupöytä, jota kääntämällä tukki pudotetaan maahan koneen oikealle puolelle. Kuitupuu kerätään kahteen taskuun, koneen molemmille puolille. Vasemmanpuo~eisen taskun poikkipint~-ala on 1.3 m ja oikeanpuoleisen.89 m. Taskujen pituus on vakiovarusteisena 3 8 mm. Tutkitussa koneessa oli taskuja pidennetty 5 mm:iin, jolloin se paremmin soveltuu 2... 6 m kuitupuun pituuksille. Automaattinen ohjauskeskus Puun karsinta,katkonta ja lajittelu on automatisoitu. Kuljettaja apteeraa silmävarai- 4 sesti tukkipuurungon ja syöttää valmistettavien tukkien pituudet valintanäppäimistöllä hjauskeskuksen ohjelmointirekisteriin. Sahatukkien lukumäärä voi olla yhdessä puussa enintään neljä. Sahatukkien pituudet ovat valittavissa 9 arvosta, jotka tutkitussa konee ssa olivat 3 dm:n jaolla 31 dm:stä 55 dm :iin. Kuitupuupölkyn pituus on peukalokytkimellä säädettävissä yhden desimetrin jaolla. Katkonta voidaan valita joko määrä- tai vapaan pituiseksi. Eri taskuihin syötettävien pölkkyjen pituudet ovat asetettavissa erikseen. Kone suorittaa kuitupuupölkkyjen katkonnan automaattisesti annettujen pituuksien mukaan haluttuun minimiläpimittaan, joka todetaan syöttörullilla. Puutavaran lajittelu taskuihin tai maahan tapahtuu myö s automaattisesti. Ilman eri käskyä kone tekee rungosta kuitupuuta ensisijaistaskuun, jota voidaan haluttaessa vaihdella esimerkiksi kaistoittain. Lisälaitteet Tärkeimpinä lisälaitteina on saatavissa moottoritilan, hydrauliikan ja ohjaamon esilämmitin, automaattinen halonkaasulla toimiva sammutusj ärjestelmä sekä ohjaamon jäähdytyslaite. TOIMINTAPERIAATE Harvesteri liikkuu palstalla kajstoittain työpisteestä toiseen. Kaataminen aloitetaan koneen saavuttua työpisteeseen yleens ä suoraan karsintalinjan edessä olevasta puusta. Puomiston työsektori on 24. Tiheydeltään tavanomaisissa metsissä on edullista käyttää kuitenkin vain n. 1 :n sektoria koneen edessä ja etuvasemmalla, koska karsintalinja hidastaa työskentelyä oikealta. Irrotettu puu siirretään pystyasennossa koneen eteen ja kaadetaan karsintalinjan suuntaisesti eteenpäin koneen kulkusuuntaan. Puun tyvi nostetaan välikädelle, tukkipuu apteerataan silmävaraisesti. Tukkien pituudet ja mahdolliset lajittelukäskyt syötetään ohjauskeskukseen, puulle annetaan lähtökäsky ja seuraavaa puuta siirretään kaatolaitetta kohti. Kun karsintalinja on vapaa, välikäden syötin siirtää puun tyven vaakarullien väliin. Kun karsintaterät ovat sulkeutuneet ja rullat puristuneet runkoa vasten, puun karsinta, katkonta j a lajittelu alkaa. Puun ollessa vielä karsintalinjassa seuraava puu voidaan jättää välikädelle. Kun työpisteen viimeinen puu on karsintalin jassa, voidaan siirtyä seuraavaan työpisteeseen. Uuteen työpisteeseen siirryttäessä puomisto voidaan siirtää kohti ensiksi kaadettavaa puuta.
--- --==- - ~-- ~~ - - 1 J ~, V. @ fs e ~" ~... r""'', rt; l; ~ 15 ~~ ~ "' ~ fv r({:> ~ lr. ~ V,, ~, 'L -- l ~---...-- ~- \~ II Kuva 4. Lokomo 961 S -harvester in työskentelykaavio tasaisilla, yhtenäisillä palstoilla......-.._...... Kuva 5. Lokomo 961 S -harvesterin työskentelykaavio suurissa kaltevuuksissa ja lyhyillä palstoilla Lajittelupöytä ohjaa tukit suoraan maahan koneen oikealle puolelle ja kuitupuun jompaankumpaan taskuun. Täyttyneet taskut tyhjennetään maahan. Tasaisilla, yhtenäisillä palstoilla on edullisinta ajaa kaistoittain pienenevää ympyrää vastapäivään (kuva 4). Suurissa kaltevuuksissa ja lyhyillä palstoilla puidaan kaistale kerrallaan ja peruutetaan takaisin (kuva 5). TUTKIMUSTULOKSET Maast okelpoisuus l ojen ja maanpinnan välinen kitka sekä puutavaran pysyminen taskuissa. Koneen maavara on 7 mm.tämän j a teliakselien keinuliikkeen ansiosta Lokomo 961 S -harvesteri ei ole herkkä maanpinnan epätasaisuuden vaikutuksille. Tutkimusajankohtana ollut keskimäär äinen 55 cm:n lumipeite ei hidastanut konetta. Talvella 1976 suoritettiin Lapi ssa paksussa lumessa etenemiskokeiluja Lokomo 933 -koetraktorilla, joka runko- ja telir akenteeltaan vastaa Lokomo 961 S -harvester ia. Koneen etenemisnopeus 8 cm:n lumessa oli 32... 47 % suurempi kuin vertailutraktor i na olleen Lokomo 925: n. Kaatolaite edessä puolivälissä Kaatolaite kuljetusasennossa et uteli takateli et uteli takateli Teoreettiset pintapaineet, kpa ilman teloja 128 ll7 87 159 teloilla 6 56 43 74 Pitkä yhtenäinen takarunko aiheuttaa suuren kääntösäteen ja -leveyden (kuva 6). Kone on kuitenkin tarkoitettu avohakkuisiin, jolloin suuri kääntöleveys ei haittaa. Lokomo 961 S -harvesterin pintapaineet vastaavat teloilla työskenneltäessä kuormatun Jareän kuormatraktorin pintapaineita. Koneen maastokelpoisuus on hyvä tasaisen painojakauman, telojen ja tehokkaan moottorin ansiosta. Koneen vakavuus on Koneen työskentelyä kaltevissa paikoissa ei voitu koetyömaan tasaisuuden vuoksi tutkia. Kokemusten perusteella kone näyttää selviytyvän 4... 5 %:n pitkittäiskaltevuuksissa. Rajoittavina tekijöinä ovat lähinnä te- 3 E'WT&l.UN.D uloia:pien wari en Ui..Dtht:ide ~ lanb.t. Ua.Ju liibrat.a Kuva 6. Lokomo 961 S -harvesterin kääntösäteet (mitat m:einä) 5
Ajanmenekki Tutkimusleimikossa oli kuusia 81 %, koivuja 15 % ja mäntyjä 4 %. Kuuset ja koivut valmistettiin 3... 6 m kuitupuuksi. Männyistä tehtiin myös sahatukkeja. Kuusikuitupuu lajiteltiin vasempaan, koivu- ja mäntykuitupuu oikeaan taskuun. Keskimääräiset työvaiheittaiset ajanmenekit on esitetty seuraavassa asetelmassa. Kun laitteistoryhmän puukohtaiseen aikaan lisätään siirtymisajat runkoa kohti, saadaan keskimääräinen puukohtainen tehoaika. Tutkimuksen aikana kone valmisti keskimäärin runsaat kaksi puuta minuutissa. Kaatolaitteisto odotti karsintalaitteistoa 21 % ajasta ja karsintalaitteisto kaatolaitteistoa keskimäärin 3 % ajasta. Eri toiminnot tapahtuvat Lokomo 961 S -harvesterissa samanaikaisesti. Tämä lomittuminen vaikuttaa ratkaisevasti puukohtaiseen ajanmenekkiin ja koneen tuotokseen. Mikäli lomittuminen toisaalta kaadon ja karsinnan välillä, toisaalta karsinnan ja siirtymisen välillä ei olisi mahdollista, olisi puukohtainen tehoajanmenekki ollut 74.6 cmin. Koneen lomittumishyöty on siis esimerkkitapauksessa 52 %. 5.~ 4 s..s 'll '?.()' Jt V ~ ~ "" 2 4 6 8 1 Siirtymismatka, m V 12 14 Kuva 7. Siirtymismatkan vaikutus siirtymisajanmenekkiin. Maastoluokka 1, lunta 55 cm Kuvassa 7 on esitetty tutkimuksesta saatu siirtymisajan riippuvuus siirtymismatkasta. Lokomo 961 S -harvesterin a janmenekki- ja työntutkimustiedot Puukohtaiset ajat Kaatolaitteisto cminpuu % Karsintalaitteisto cminpuu % Kaatopään vienti, asettelu Työpisteen ensimma1sen ja katkaisu 21 54 puun odotus Puun käänt ö koneen eteen ja tuonti välikädelle 9 23 Karsinta, katkonta, lajittelu Karsinnan odotus 1 3 Kaatopään odotus Työpisteen viim~isen puun odotus 7 18 Häiriöt 1 2 Häir iöt Y h t e e n s ä 39 1 Y h t e e n s ä 8 2 26 67 4 1 1 3 39 1 Työpistekohtaiset ajat cminpuu % Taskujen tyhjennys Siirtyminen karsinnan aikana Pelkkä siirtyminen Y h t e e n s ä PUUKOHTAINEN TEHOAIKA YHTEENSÄ 1 7 2 1 1 7 2 1 Työntutkimustiedot Aritmeettinen keskiläpimitta, cm (D 1. 3 J Rungon keskikoko, m3 Leimikon tiheys, runkoa ha Puita työpisteessä, kpl Siirtymismatka, mtyöpiste 21.8. 281 565 2.4 4.7 6
7 6 ('") a ~5 C1l ~ 4 ;::! +'... ~ 3 ;::! +' :o ~2 ~ 1 V V 12 ~...- 1 tuotos, kun tiheys on 5 runkoaha.1. 2. 3. 4.5.6 Rungon koko, m3 1 2 3 4 5 6 7 8 Leimikon tiheys, runkoaha Kuva 8. Rungon koon vaikutus Lokomo 961 S -harvesterin käyttötuntituotokseen. Puulaji kuusi, leimikon tiheys 5 runkoaha, maastoluokka 1, lunta 55 cm Kuva 9. Leimikon tiheyden vaikutus Lokomo 961 S -harvesterin tuotokseen. Maastoluokka 1, lunta 55 cm TUOTOS Tuotos on laskettu Metsätehon tuotossimulointisysteemiä käyttäen (kuva 8). Tuotoslaskelmassa on alle 15 min :n keskeytysten osuutena pidetty 1 %: a ja se koskee vain puhdasta kuusileimikkoa. Koivun käsittely oli koivun huonon runkomuodon ja rungonmyötäisten oksien vuoksi keskimäärin hitaampaa kuin kuusen. Tuotos on koivua valmistettaessa noin 18 % pienempi kuin kuusta valmistettaessa. Kuvasta 9 ilmenee puuston tiheyden vaikutus koneen käyttötuntituotokseen. 4 ('") 3... a 1l 25 +' ~ 2-3 s:: ~ 15 +' C1l ;::! :.:::1 5 \ \ i\ \ \ "' ~ 1'---. -- KUSTANNUKSET Jos koneen vuotuisena työaikana pidetään 3 29 tuntia ja käyttöasteena 6 %:a, koneen käyttötuntikustannuksiksi saadaan 357 mk. Näitä kustannuksia ja kuvassa 8 esitettyä tuotoskäyrää hyväksi käyttäen saadaan kuvassa 1 esitetyt yksikkökustannukset.tutkimusleimikon puutavaran valmistuksen yks~kkökustannukset olivat siten 11, 52 mkm. TYÖJÄLKI Puutavaramuodostelmien koko Tutkimuksen aikana kone teki 28 taskullista kuusikuitupuuta sekä 12 taskullista koivu- ja mäntykuitupuuta..1.2. 3.4.5.6 Rungon koko, m3 Kuva 1. Rungon koon vaikutus Lokoco 961 S -harvesterin yksikkökustannuksiin. Kustannukset 357 mkkäyttötunti. Puulaji kuusi, leimikon tiheys 5 runkoaha, maastoluokka 1, lunta 55 cm TAULUKKO 2 Lokomo 961 S -harvesterin valmistamien kuitupuumuodostelmien koko Keslti.mä.äräinen Maassa olevan Puutavarasisältö muodostelman laji m3 runkoa keskic. keskim. tasku tasku leveys, pituus, dm dm Kuusikuitupuu 3.3 1.9 3 48 Koivu- ja mäntykuitupuu 1.51 5. 3 21 52 7
Kuva 11. Lokomo 961 S -harvesterin pituussuuntaisiin taskuihin mahtuu 2.. 6 m kuitupuuta. Valok. H. Kivistö Kuva 12. 3 Kuusikuitupuukasojen keskikoko oli noin 3 m. Valok. f-1. Kivistö Vasemman taskun poikkipinta-ala on 1.3 m2 ja kuutiosisältö kaksinkertainen oikeanpuoleiseen taskuun verrattuna. Kuusikuitupuut asettuivat hyvin taskuun, joka voidaan täyttää kukkuralle. 2 Oikean taskun poikkipinta-ala on.89 m eikä taskua voi täyttää kukkuralle taskun yläpuolella olevan lajittelupöydän vuoksi. Lisäksi koivu oli hyvin mutkaista ja asettui taskuun huonommin. Isot puutavaramuodostelmat ja lajittelu kolmeen lajiin nopeuttaa ja tehostaa kuormatraktorin harvesterin jälkeistä työskentelyä huomattavasti. Kuormatraktori saa 3... 6 m kuusikuitupuun ajossa kuormansa täyteen 3... 4 muodostelmasta ja 3.. 6 m koivu- ja mäntykuitupuun ajossa 6... 7 muodostelmasta. Harvesteri kasaa myös sahatukin ajouran varteen. merkiksi pintapuuta oleellisesti vähemmän vaurioittaviin ripa- tai kumirulliin. Nykyiset metsätraktorit eivät kuitenkaan pysty parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään hyväksi koneen aikaansaamia suuria kasoja, joten kehitteillä on erikoiskouralla varustettu metsätraktori. Ajourien väli vaihtelee 8 :sta 13 m:11n puuston tiheyden ja ajotavan mukaan. Tutkimuksessa ajouraväli oli keskimäärin 9 m. Puutavaralle aiheutuneet vauriot Vaurioita ei inventoitu. Lokomo 961 S -harvesterin työnjälki aiheuttanee samantapaisia ja yhtä paljon vaurioita puutavaralle kuin muutkin piikkirullin ja vastaavanlaisin karsintaterin varustetut monitoimikoneet. Piikkirullat ovat vaihdettavissa esi- 8 HUOLTO Tärkeimpien huolto.k ohteiden sijainnin ja huoltamisen helppouden arvostelu Kohde Arvosana Täytt öaukkojen sijainti Säiliöiden tyhjentäminen Ilmanpuhdistimien si j ainti Suodattimien sijainti Akkujen si j ainti Varokkeiden sijainti Hihnojen kiristys ja vaihto Sähköjohtojen sijainti Kuornaicen öljyputkien sijainti Muiden öljyputkien sijainti Voitelunippojen sijainti hyvä hyvä erittäin hyvä erittäin hyvä tyydyttävä erittäin hyvä huono hyvä erittäin hyvä tyydyttävä erittäin hyvä Lokomo 961 S - harvesterin huoltokohteet saadaan hyvin esille, sillä moottori,vaihteisto ja pääosa hydrauli- ja sähköjärjestelmästä sijaitsevat yhtenäisinä, 5 m pitkässä tilassa, jonka suojakannet voidaan nopeasti nostaa ylös. Tila aukeaa lisäksi kokonaisuudessaan takaosaltaan, pohjaltaan ja osittain sivuilta. Moottori sijaitsee viimeisenä, mahdollisimman kaukana pölyävä stä karsintalinjasta. Kone voidaan tankata koneessa olevalla sähkötoimisella pumpulla. Koneessa on varsin paljon hydrauliikkaa. Hydrauli- ja sähköjärjestelmä on suhteellisen selväpiirteinen. Koneen voitelu tapahtuu taskuj a j a kaatopäätä lukuun ottamatta keskusvoitelujärjestelmällä.
Koneen huollon ja korjaustoiminnan hoitaa Keskusosuusliike Hankkija. Maa on jaettu viiteen raskaskonekonttoriin, joissa kussakin on aluehuoltopäällikkö ja koneentarkastaja. Huoltokeskuksia on 16, ja ne toimivat seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Por i, Rovaniemi, Seinäjoki, Tam- pere ja Turku. Huoltomiehiä on yhteensä 9 ja huoltoautoja 15, joista 5 on raskaskonehuoltoautoja. Varaosien päävarasto sijaitsee Helsingissä Oulunkylässä. Lisäksi kullakin toimipisteellä on standardiosavarasto. Oulunkylän varastossa on päivystys ja kaikissa keskuskorjaamoissa kotipäivystys. Työtehoseura Erkki Wuolijoki ERGONOMISET OMINAISUUDET Er gonomiset ominaisuudet arvosteltiin Metsätehon katsauksessa 91975 esitetyllä tavalla. Tutkittu kone testattiin helpohkossa metsämaastossa lumi kerroksen paksuuden ollessa 55 cm. Ohjaama ja hallintalaitteet Kohde Arvosana Äänitaso TAUWKKO 3 Äänitaso ohjaamossa Moottorin arvioitu Äänitason Äänitason Mit t auspyör imisyleinen hui pputilanne arvo, nopeus, arvo, db (A) r s db (A) Työskentely 38. 4 paikallaan 77 Bo 9 Ohjaamo Näkyvyys Tärinän vaimennus Heiluntavakavuus Ää.nener istys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tilavuus Istuin Lä.mpimyys Ilmanvaihto Tiiviys Ajo- ja työvalot Lasinpyyhkimet Hallintalaitteet Ohj auspyör ä Kaasuvivut Maastoajopoljin Pysiiköintijarru Vaihteen vali tsin Valonkytkimet Virrankytkin, käynnistin Pysä.ytin Mittaristo ~1erkki valot Kaatolaitteen hallintavivut Karsinta-katkootalaitteiston hallintalaitteet er ittäin t yydyttävä. tyydyttävä. er ittäin erittäin erittäin erittäin erittäin er ittäin er ittäin ~ 12" 11-1--., s,_ n. ~ uu... a > ~. IV OIJ 31.5 63 125 25 5 1 3XXl 4 Taa.juus, Hz Kuva 13. Ohjaamon ääni tason analyysi 9
Tärinä TAULUKKO 4 Tärinä istuimessa Moottorin Tärinän kiihtyvyys, pyörimisnopeus, rs ms2 Joutokäynti 15. 17.2 Normaali työskentely 35... 37.5 Tarkastelua Eri koneissa äänitaso ja tärinä saattavat vaihdella. Tärinän ja äänen eristimien ominaisuudet voivat muuttua koneen vanhetessa. Muutoin tilava ohjaama arvosteltiin ainoastaan tyydyttäväksi,koska kuormaimen hallintavivut haittasivat polvien liikkeitä. Takaovi helpotti pääsyä huoltokohteisiin. Ohjaama on varustettu iskunkestävillä muovilaseilla,jolloin suojasäleikköjä ei tarvita. Näkyvyys on näin saatu erittäin hyväksi. Tutkitun koneen pyöräsahan vähentynyt jännitys ja kotelon tukikappaleiden kuluneisuus aiheuttivat äänitasoon tavallista korkeamman huippuarvon. Koneen ajoja työskentelysuunta ovat samat, mikä helpottaa huomattavasti työskentelyä. Ohjaama on varustettu ilmastointilaitteilla. Kaatolaitetta hallitaan kaksivipujärjestelmällä. Metsäteho Review 11978 L.DKOVO 961 S HARVESTER A complet e English version of the work was published in Metsäteho Review 1 A1978. METSÄTEHO SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSATYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-14 11 HELSINKI 1978 PAINOVALMISTf