KOCKUM ATK -PROSESSORI

Transkriptio

1 2/ 974 KOCKUM ATK -PROSESSORI () Metsäteho Seppo Jukkola Antero Koskinen Lasse Säterl Kockum-prosessori on Pohjoismaissa laajimmin käytbssä oleva karsinta-katkontakone. Koneen etuna on sen tehokkuus ja KS-83'- alustalla varustettuna suhteellisen edullinen hankintahinta. Kone on ergonomisesti hyvin suunniteltu ja sitä voi kä yksi tai kaksi kuljettajaa samanaikaisesti. Koneen suurimpana heikkoutena on sen alttius maanpinnan kaltevuudelle ja maaperän pehmeydelle. Tämä aiheutuu ensisijaisesti koneen suuresta painosta, monitoimiosan painopisteen sijainnista sekä takavedon riittämättömyydestä. Koneen tybjälki on karsinnan ja katkonnan osalta tyydyttävä. Karsinta vastaa keskimäärin moottorisahan tynkäkarsintaa. Parhaiten kone soveltuu järeäpuustoisiin kuusikkoihin avohakkuualueelle. Koneen käytt edellyttää pystymittausta. YLEISTÄ Kockum ATK -prosessori on ruotsalaisvalmisteinen avohakkuuleimikoiden karsinta-katkontakone. Se on tarkoitettu ensisijaisesti palstalla toimivaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös välivarastolla puujuonnon jälkeen. Peruskoneena prosessorissa on Kockum metsätraktori, jonka runkoa on piden- Kuva. Kockum ATK -prosessori. Valok. Kockum-Sl:Sderhamn AB

2 netty noin 4 cm. Peruskoneen taka-akselin päälle on si joitettu varsinainen monitoimiosa, jolla on oma käyttömoottorinsa. Koneen ohjaamoa on samalla suurennettu niin, että se soveltuu kahden kuljettajan samanaikaiseen työskentelyyn. Prosessorin valmistaja on Kockum-Söderhamn AB. Varsinainen prot otyyppi valmistui vuonna 97, ja tällä hetkellä konetta on käytössä noin 3 k pl. Kockum-prosessoria rakennetaan tällä hetkellä vain KS alus talle, jota on saatavissa ensi vuoden alusta, ja tämän mallin hinta tulee olemaan noin 84 mk. Monitoimiosa on sama kuin 837 mallissa. Valmista ja ant aa koneelle 6 kk :n takuun, joka sisältää varaosa- ja työkustannukset. Suomessa konetta myy ja huoltaa Oy Kockum Industri Ab. TEKNISET TIEDOT Ka i kki tekniset tiedot ilmoituksen mukaiset. ovat valmistajan Päämitat Pituus 3 75 mm, leveys 2 5 mm ja korkeus 4 28 mm Raideväli edessä 2 8 mm ja takana 2 o6o mm Akseliväli mm Maavara edess ä 53 mm ja takana 47 mm Painot Omapaino etuaksel illa 8 7 kg ja takaaksel i lla 4 kg, yhteensä 22 7 kg. KOCKUM-PROSESSORIN TUTKIMINEN Peruskone Metsäteho suoritti kesällä 973 maassamme kokeiltavana olleesta koneesta Tehda spuu Oy:n työmaa lla Sukevalla yk s ity skohcai sia aikatutkimuksia. Aikatutkimusta suoritti samanaikaisesti kolme aikatutkijaa, joi sta yk si seurasi puun ottoa, esikarsintaa ja sovitusta karsintalaitteeseen sekä koneen s iirtoja työpisteeltä toiselle, toinen karsintaa ja katkontaa sekä l atvan poistoa ja kolmas kirjasi käsitellyistä rungoista puulajin, rinnankorkeusläpimitan ja ok saisuusluokan sekä tukkien ja kuitupuupölkky jen lukumäärän. Puut kuutioitiin rinnankorkeusläpimit to j en ja pystymittaustieto j en perusteella. Moottori Merkki ja tyyppi Syli nteriti lavuus Suurin teho Suurin vääntömomentti Polttoainesäi li ön ti lavuus Ford 274 E, 6-syl interinen, 4- t a htinen suorasuihkutusdiesel kw (5 hv) SAE/25 r /min 366 Nm (37.3 kpm ) SAE/ 5 r / min Voimansiirto Tutkimusaineiston määrä ja laatu / kpl m3 M'ånty Kuusi Puulaji Lehtipuu Yhteensä 658 runko.3 Kone työskenteli palstalla, ja sillä valmistettiin tukkia ja noin 5 m kuitupuuta. Kuljettajana oli tehtaan kul j etta j a, j onka ammattitaito oli. Konetta n lisäksi seurattu talvella 974 Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n työmaila Keski-Suomessa. Voima si irtyy moottorista mekaaniseen va ihdelaa tikkoon, jossa on 8 vaihdetta eteenpäin- ja 2 taaksepäinajoa varten. Vaihde laatikosta voima kulkee tasaus- ja pla neettapyörästö j en kautta vetoakseleille j a näistä pyöriin. Edessä on paineilmakäyttöinen tasauspyörästöjen lukko ja täysin kevennetyt vetoakselit. Taka -akselille voima siirtyy monitoimiosan moottorista hydrostaattisesti. Suurin vetovoima on edessä 78.5 kn (8 kp) j a takana 5. kn (5 2 kp). PylJrävarustus Edessä 23.5 x 25/6 ja takana 7. 5 x 25/ 6. Lisävarusteena koneeseen on saat avissa ta katelat. Ohjaus Työtehoseura suoritti koneesta ergonomisia mittauksia, joista tulokset julkaistaan tämän katsauksen lopussa. 2 Kockum-prosessorissa on hydraulinen runkoohjaus. Ohjausliike saadaan aikaan orbi- ( '

3 375 Kuva 2. Kockum ATK -prosessori. Mittapiirros (mitat mm:einä) (] trollaitteen ja ohjauspyörän avulla. Maastoajoa varten on sauvaohjaus. åäntösylintereitä on kaksi, jotka ovat yksitoimisia, ja runkonivelen kääntökulma on 45, mikä edellyttää 4.5 ohjauspyöräkierrosta. Kääntösäde uloimpaan pyörään on 7.5 m. Jarrut Ajojarrut ovat kaksipiiriset, kaikkiin pyöriin vaikuttavat, paineilmahallintaiset öljyjäähdytteiset levyjarrut. Työjarrut ovat nestetoimiset levyjarrut ja ne vaikuttavat takapyöriin. pysäköimisjarru on käsikäyttöinen jousityyppinen ja se vaikuttaa etupyöriin. SähkiJlaitteet Sähköjännite on 2 V ja vaihtovirtalaturin teho on.32 kw. Koneessa on kaksi akkua, joiden molempien varauskapasiteetti on 5 Ah. Työskentelyvalaisimia on kpl. Monitoimiosa Moottori Samanlainen kuin peruskoneessa. Noutopuomi Noutopuomi on asennettu moni toimiosan päälle. Puomia käytetään hydraulisesti rullaketjulla, joka on sijoitettu puomin yläreunaan. Puomi ja karsintayksikkö kääntyvät yhdessä. Tartuntapihtejä voidaan käyttää myös esikarsintaan. Tekniset tiedot Nostomomentti 98. knm ( kpm) Ulottuvuus Nopeus Vetovoima Pihtien avautuma Kääntömomentti åäntösektori Työsektori 2 m m/ min 4.7 kn ( 5 kp) 58 cm 49 knm (5 kpm) Kuljetusasennossa puomi on käännetty koneen pituusakselin suuntaan, maastoajossa liikuttaessa se on kohtisuorassa pituusakselia vasten. Karsintalaite Karsintalaite koostuu yhdestä kiinteästä ja kahdesta hydraulisesti hallittavasta liikkuvasta terästä. Sillä pystytään karsimaan cm:n läpimittaisia runkoja. SytJttlJlaite Syöttölaitteena on kaksi Sisu-nestemoottorilla hydraulisesti käytettävää piikkirullaa, jotka ovat pystyasennossa. Suurin vetovoima on kn (3 kp). Puristusvoima kasvaa automaattisesti vetovoiman suuretessa. Katkontalaite Katkontalaitteena on sirkkeli, jonka leikkuunopeus on 75 m/s. Sen vaatima teho on 37 kw (5 hv), ja suurin katkaisuläpimitta on 43 cm. åyttö tapahtuu hydraulisesti. Lajittelu Sahatukit ja pitkä kuitupuu pudotetaan hydraulikäyttöisen levyn avulla maahan ja noin 3 m kuitupuu kerätään hydraulises hallittavaan taskuun, jonka tilavuus on 2m-'. 3

4 kampa kaatovyöhyke, ( - () (j) kuo matraktori Q l'&a!k "3 -e;l :&.... _,Jii- prdsessori hakkuupalstan C) CJ llia !:(. hakkuualueen raja Kuva 3. Kaaviokuva Kockum-prosessorin työmaasta Hydrauliikka Koneessa on viisi hydraulipiiriä. Ensimmäinen piiri käsittää puomin nosto- ja ulostuloliikkeet, toinen piiri ohjauksen sek ä puomin kääntö- ja tarttumi sliikkeet. N"åi tä piire jä käyttää peruskoneen moottori. Varsinainen monitoimikoneen moottori käyttää muita piirejä, joista ensimmäinen käsittää syöttörullat, toinen syöttörullat, sirkkelin ja takapyörien vedon ja kolmas kaikki hydraulisylinterit. J ärjestelmässä on kaksi säiliötä, joiden tilavuudet ovat ja 2 L mukaan. Kockum-prosessorin työmaan kaaviopiirros on esitetty kuvassa 3. TUTKIMUSTULOKSET Maastokelpoisuus Maaperän pehmeyden vaikutus Teoreettiset pintapaineet kuvaavat koneen alttiutta maaperän pehmeydelle. Teoreettiset pintapaineet Pintapaine; kpa (kp/cm2 ) TOIMINTAPERIAATE Palstalla työskenneltäessä kone käsittelee j oko kasaamattomia tai kasattuja runkoja. Puu otetaan koneen sivulta tyvi edellä. Tyven on oltava karsittu.5 2 m:n verran. Puu tuodaan noutopuomilla karsintaja syöttölaitteelle, jonka jälkeen alkaa varsinainen karsinta ja katkont a. Syöttö ja katkonta voivat tapahtua joko automaattisesti tai käsinohjauksella. Automaattinen pituudenmääritys tapahtuu rajoitinlevyn (3 m) ja aikareleen avulla. Iatva poistetaan syöttämällä se takaisin syöttörullilla. Kone liikkuu ajouria pitkin. Ajouraväli on 6... m palstan tiheyden ja maaston 4 EtuakselUla 83 (.83) Taka-akselilla (.) Prosessorin omasta painosta noin / 3 on etuakselilla ja noin 2/ 3 taka-akselilla. Koska kone on varsin painava (22. 7 t), pintapaineet ovat suuret. Takarenkaiden pintapainetta voidaan pienentää käyttämällä niissä teloja, jolloin pintapaine on 57 kpa. Korkeiden pintapaineiden vaikutus ilmeni selvästi myös kokeilutyömailla, missä kone juuttui helposti kiinni pehmeikköihin. Kiinnijuuttumisalttiutta lisää etupään pienehkö maavara ja takapään riittämätön vetovoima. Kiinni j uuttuneen koneen irrottamisessa voidaan käyttää apuna puomia. (

5 Käyttämällä ksi puun latvastaottoa ja puomin suurta ulottuvuutta pienialaiset pehmeiköt voidaan kiertää. Maanpinnan kattevuuden vaikutus Sulan maan aikana prosessorin mäennousukyky tuntuu riittävältä. Kone pystyy nousemaan yli 2 %:n rinnettä. Talvella lumen paksuuden ylittäessä 4 cm:n koneen mäennousukyky olennaisesti pienenee. Koneen mäennousukyky on takaperin aj ettaessa hieman parempi kuin etuperin ajettaessa. Sivukaltevuuksille kone on alttiimpi kuin myötä- ja vastakaltevuuksille. Jos kone joutuu työskentelemään sivukaltevasaa rinteessä, kaato tulisi suunnitella siten, että puut voidaan ottaa ylärinteen puolelta. On kuitenkin huomattava, ettei kone pysty ottamaan karsintapöydän tason yläpuolella sijaitsevia puita, sillä puomin nostokulma on pieni ( ) ja puun syöttäminen karsinta- ja syöttölaitteelle ei käy kovin jyrkässä kulmassa. Sivukaltevuuden vaikutusta voidaan pienentää siirtämllä puomin painopistettä halutulle puolelle konetta. Sivukaltevissa paikoissa voidaan käyttää ksi myös puomin pituutta ja puun latvastaottoa, jolloin ajouraväli saadaan suuremmaksi. valmistettaessa tukkia ja noin 5 m kuitupuuta. Ajat ovat tutkimuksen keskiarvoja. Koska koneessa puun otto (lai teryhmä ) ja karsinta ja katkonta (laiteryhmä 2) voivat toimia samanaikaisesti, näitä on seurattu erikseen.!aiteryhmien odotukset tarkoittavat asianomaisen laiteryhmän seisontaaikoja, jotka syntyvät edellisen puun käsittelyn odottamisesta toisessa laiteryhmässä.!aiteryhmässä osa-aika "odotus" aiheutuu työpisteen ensimmäisen puun oton odotuksesta ja "siirtymisen odotus" työpisteen viimeisen puun karsinnan ja katkonnan päättymisen odottamisesta. Tehoa jan menekki ja rakenne PUUKOHTAISET AJAT cmin/ puu Laiteryhmä 6 Odot us 2 Puun otto 7 " sovitus Esikarsinta 5 Laiteryhmän 2 6 odotus Siirtymisen 8 odotus Muu tehoaika Yhteensä 53 cmin/ puu Laite ryhmä 2 La'!. t eryhmän odotus Karsinta Ja katkonta Latvan poisto Muu tehoaika TYÖPISTEKOHTAISET AJAT Yhteensä _2_ 53 cmin/ puu Maanpinnan eptasaisuuden vaikutus Kockum-prosessorin pienehkö maavara ja suuri pituus vaikeuttavat koneen liikkumista epäta saisessa maastossa. Lisäksi vaikeuttaa koneen työskentelyä kuitupuutasku, joka helposti ottaa kiinni esteisiin. Palstalla liikkumista voidaan epätasaisessa maastossa helpottaa siirtämällä puomin painopistettä. Liikkuminen tumessa Talvella saatujen kokemusten perusteella prosessorin liikkuminen lumessa tasaisella maalla vaikeutuu selvästi lumen paksuuden ylittäessä 5 cm. Rinteissä liikkuminen vaikeutuu jo aikaisemmin. Osasyynä tähän on vetovoiman epätasainen jakautuminen etuja takapyörille. Etenkin rinteissä suuri vetovoima edessä ravistelee helposti konetta aiheuttaen samalla koneen kaivautumista lumeen. Lumessa liikkumiseen vaikuttaa merkittävästi lumen laatu. J os lumi on märkää, se tiivistyy ja helpottaa liikkumista. Kuiva, hieno pakkaslumi sen sijaan jauhautuu koneen alla. Ajankäyttö Oheisessa asetelmassa on esitetty Kockumprosessorin tehoajan menekki ja rakenne Työn valmistelu Siirtyminen Siirtymisen va l mistelu. Yhteensä TEHOAIKA yhteensä Rungon keskikoko, /runko Leimikon tiheys, runkoa/ha Työpisteeltä puita, kpl Keskim. siirtymi smatka, m Laiteryhmän osa-ajoista puun otto muodostaa paaosan ja laiteryhmän 2 ajoista karsinta ja katkonta.!aiteryhmä 2 on joutunut odottamaan keskimäärin enemmän kuin laiteryhmä, eli puun otto on yleensä kestänyt keskimäärin kauemmin kuin sen karsinta ja katkonta. Kuvassa 4 on esitetty puun otto-, sovitusja esikarsinta-ajan sekä karsinta-, katkonta- ja latvanirrotusajan riippuvuus rungon koosta. Puun ottoon kuluva aika ori keskijäreillä puilla pienin. Karsintakatkonta-aika sen sijaan kasvaa tasaisesti rungon koon mukaan.!ait eryhmi en toiminta lomittuu jo yhdellä kuljetta j alla toimittaessa noin BO-prosenttisesti. Työpisteaika koneella muodostuu tällöin suunnilleen ensimmäisen puun ottoajan ja viimeisen puun karsinta-katkonta-ajan, muiden puiden otto- tai karsinta-katkonta-ajan x.2 ja erilaisten valmistelujen summasta. 5

6 .5 6 '.4 Puun otto, sovitus j a esikarsinta _. _. _ Tuotos 5 4 '; "ii.;.,"..-< +' <: Karsinta, katkonta j a latvan irrotus...," :o +' 3.,:s" -%. +' s,;., +'.2 Kuva 4..4 Rungon koko,.6.8 i'! 2 5 m3 Puun käsittelyaikojen riippvuus rungon koosta Yksikk ökustannukset Kuvassa 5 on esitetty Kockum-prosessorin siirtymisajan riippuvuus siirtymismatkasta. Maasto on ollut kuormatraktoreiden ohjemaksujen mukaista I luokkaa. Keskimääräinen siirtymisnopeus on ollut noin 27 m/ min ja keskimääräinen siirtymismatka 9 m/kerta..2 Kuva 6..4 RWlgon koko,.6.8 m3 Kockum -prosessorin tuotoksen ja riippuvuus rungon koosta. 5 runk. j ha. Maastoluokka II yksikkoustannusten Tiheys Työjälki Kockum-prosessorin työn laatu on kokonaisuutena. Karsintajälki riippuu suuresti lämpötilasta, mikä ilmenee etenkin pieniläpimittaisten runkojen karsinnassa. Paras karsintajälki saavutetaan pakkasilmalla. Karsintaterien rakenteen vuoksi alle 8 cm:n läpimittainen runko karsiutuu huonosti etenkin lämpötilan ollessa korkea, koska karsintaterät eivät sulkeudu riittävästi..8 <:..-< E Lähikuljetusolosuhteet Koekumin jälkeen ovat melko t. Lyhyt kuitupuu pudotetaan puutavaralajei ttain taskusta kasoiksi. Pitkä kuitupuu ja tukki pudotetaan taskun yli. Kuljettaja voi tarvittaessa lajitella puutavaraa kääntämällä monitoimiosaa, jolloin puutavaralajit putoavat toisistaan erilleen..6.;....c. 4 +'.,<: "'..-< t Rungot. ka t kotaan normaalityöskentelyssä yleensä automaattisesti. Kun yli 3 m:n menevä osa mitataan aikareleen avulla, katkontapituus vaihtelee puun järeyden ja oksaisuuden mukaan. Tällöin järeät paksuoksaiset rungot, joiden s yöttönopeus on pieni, tulevat yleensä liian lyhyiksi ja vastaavasti ohuet pienioksaiset rungot liian pitkiksi. Jos koneella tehdään noin 3 m kuitupuuta, katkaisu tapahtuu rajoitinlipan perusteella, jolloin pölkkyjen pituuden vaihtelu on pienempi kuin pidemmissä pölkyissä..2..-<..-< [/) Kuva 5 Siirtymismat ka, m 5 5. Kockum-prosessorin siirtymisajan riippuvuus siirtymismatkasta. Maastoluokka I 6 TUOTOS JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET Kuvasta 6 nähdään tämän tutkimuksen perusteella laskettu Kockum-prosessorin tuotos ja yksikkökustannukset. Tuotokset vahte levat.2.4 m3:n rungoilla noin 7 :stä ('

7 3 m3:iin käyttötunnissa. Vastaavat yksikkstannukset ovat mk/m3. Tällöin koneen tuntikustannuksina on käytetty 5 mk :aa/käyttötunti, mikä edellyttää koneel ta osittaista kaksivuorotyötä. Kockum-prosessorin tuotos on noin.5-kertainen esimerkiksi Pika 52 -prosessorin tuotokseen verrattuna. ERGONOMISET OMINAISUUDET Ohjaamon ja sen hallintalaitteiden yksityiskohtien arvostelussa on arvosanoina käytetty erittäin ä, ä, tyydyttävää, huonoa ja erittäin huonoa. Arvostelussa on pyritty siihen, että koneen tyyppi ja hinta eivät vaikuta arvosteluasteikon tasoon. Ohjaamon ja hallintalaitteiden arvostelu Kohde Arvosana Kockum-prosessorin ohjaamo on suhteellisen tilava ja siitä on näkyvyys eri suuntiin. Ohjaamo on suunniteltu kahdelle kuljettajalle, mutta konetta voi käyttää myös yksi kuljettaja. Monitoimiosan moottorin kaasuvipua on yksin ajettaessa hankala käsitellä, sillä se on sijoitettu ohjaamon toiseen laitaan toisen kuljettajan puolelle. Koneessa ei ole kaksoishallintalaitteita, vaan kuljettajan on käännyttävä aina konetta siirtäessään. HUOLTO Koneen polttoaine- ja hydrauliöljysäiliöt sijaitsevat moottorin sivulla, mikä jossakin määrin hankaloittaa pääsyä moottorin huoltokohteisiin. Pääosaltaan Kockum-prosessorin päivittäiset huolto- ja tarkastustoimenpiteet ovat kohtalaisen helposti suoritettavissa. Huoltokohteiden sijainti ja huollon suorituksen helppous Näkyvyys Tärinän vaimennus Heil untavakavuus iiäneneristys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tilavuus Istuimet Lämpimyys Ilmanvaihto Tiiviys Ajo- ja työvalot I.asinpyyhkimet Ikkunoiden suojasäleiköt Hallintalaitteet Ohjauspyörä Kaasupoljin ja kaasuvivut Jarrupoljin Pys äköinti jarru Vaihdetanko Tasauspyörästön lukko Valonkytkin Virrankytkin, käynnistin Pysäytin Mittaristo Merkkivalot Monitoimiosan hallintalaitteet huono Kohde Voitelunippojen sijainti Täyttöaukkojen sijainti Säiliöiden tyhjentäminen Ilmanpuhdistiniien sijainti Suodattimien sijainti Akkujen sijainti Varokkeiden sijainti Hihnojen vaihto ja kiristys Sähköjohtojan sijoitus Öljyputkien sijoitus Arvosana Koneen huollon ja korjaustoiminnan hoitaa Kockum Industrin teknillinen osasto. Vantaalla on korjaamo ja kaksi metsäkoneisiin erikoistunutta huoltomiestä sekä kaksi huoltoautoa. Lisäksi on huoltomies ja hyvin varustettu huoltoauto J oensuussa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Varaosavarasto on Vantaalla, josta on lyhyt etäisyys mm. Helsingin lentoasemalle. Lisäksi huoltoautoissa on jonkin verran yleisimmin tarvittavia osia. Huoltoautoissa on radiopuhelimet. 7

8 Työtehoseura Erkki Wuolijokl ÄÄNITASO Tarkastelua Mittauksen suoritus Eri koneiden välillä saat taa olla eroja ohjaamon äänit asossa. Tutkitt u kone oli melko uusi. Äänen eristys saattaa muuttua koneen vanhetessa. Tutkitun koneen ohjaamon äänitaso jäi suurimmalla osalla mittausaluetta alle N-85-käyrän. Mittaus suoritettiin vasemmanpuoleisella tuolilla istuvan kuljettajan korvan vierestä. Mikrofoni oli kiinnitetty kuljettajan kypärään noin 5 cm :n päähän korvasta. Mikrofoni oli kytketty Brliel & Kjaer 224äänitason tarkkuusmittariin m:n pituisella kaapelilla. Laitteisto kalibroitiin välittömästi ennen mittausta oktaavisuodatinta apuna käyttäen 93.6 db:n äänitasoon Hz:n taajuudella. Ohjaamon äänitason oktaavianalyysi suoritettiin koneen seistessä paikallaan molemmat moottorit kaasu täysin auki. Tulokset TAULUKKO Ääni t aso ohjaamossa Mittaus tilanne Ääni tason yleinen a rvo, db (A) Äänitason huippuarvo, db (A) Työskent ely paikallaan, arvioitu moottorin pyör imisnopeus, r / min - alustakone moni toimiosa TÄRINÄ Mittauksen suoritus Suoritetussa tutkimuksessa mitattiin koneen moottoreiden aiheuttamaa nopeajaksrosta tärinää koneen seistessä paikallaan. Mittaus suoritettiin istuinten pehmusteen päältä, kun istuimia kuormitettiin noin 49 N:n (5 kp :n) voimalla. Laitteisto (BrUel & Kjaer -impulssitarkkuusmitt ari j a Stellavox-inst rumenttinauhupi)kalibroitiin välittömästi enne mitt austa r ekist eröimällä 9. 8 m:n/ s kiihtyvyyden omaavaa Hz:n taajuista standarditärinää. Tiet oa purettaessa laitteisto kalibroitiin nauhurin vertailutärinän avulla Taajuus, Hz Kuva 7. 8 Ohjaamon IO!ni tason analyysi 2

9 Tulokset TAULUKKO 2 Tärinä istuimisaa Moottorin arvioitu Istuimet pyörimisnopeus, r/ min vasen oikea (kääntyvä} (kiinteä} peruskone moni toimitäri osa nän kiihtyvyys, m/ s 2 Tarkastelua Istuimista mitatut moottorin aiheuttamat tärinäarvot jäävät niin alhaiselle tasolle, etteivät ne aiheuta väsymystä eivätkä alenna työtehoa. Eri koneiden välillä saattaa olla eroja ohjaamon tärinäarvoissa. Tutkittu kone oli melko uusi. Tärinän valmennus saattaa muuttua koneen vanhetessa r ) Metsäteho Review 2/ 974 KOCKUM ATK PROCESSOR Test report on the Swedish Kockum ATK processor. stands with large-sized trees in a clear cutting area fairl y even. It is most suitable for $pruce where the terrain is f irm and 9

10 METSÄTEHO SUOMEN METSIITEOLLISUUOEN KESKUSLIITTO RY:N METSIITYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu 5 7 HELSINKI 7 Puhelin!lG-66 28