tieteessä Virva Hyttinen TtM, tutkija Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos virva.hyttinen@uef.fi Hannu Valtonen PhD, professori Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Pertti Happonen LL, MPH, johtaja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Kustannusvaikuttavuustieto tärkeä lääkehoidon valinnassa Lähtökohdat Lääkkeitä määrätessään lääkärit vaikuttavat ratkaisevalla tavalla lääkehoidon kokonaiskustannuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako tieto lääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta heidän lääkemääräyskäytäntöihinsä. Menetelmät Strukturoitu kyselylomake lähetettiin postitse 800 lääkärille, jotka oli poimittu satunnaisesti Lääkäriliiton rekisteristä. Lomakkeessa esitettiin kolme potilastapausta, jotka liittyivät migreenin ja suuren kolesterolipitoisuuden hoitoon sekä tupakasta vieroitukseen. Puolelle lääkäreistä annettiin tieto lääkevaihtoehtojen kustannusvaikuttavuudesta ja puolelle heistä ei. Tietopohjan vaikutusta lääkärien lääkevalintaan analysoitiin Khiin neliö -testillä ja logistisella regressioanalyysilla. Tulokset Kyselyyn vastasi 187 lääkäriä. Vastausprosentti 21,6 oli lääkärikyselyjen tapaan pieni, mutta aineisto edustaa suomalaista lääkärikuntaa melko hyvin. Tässä koeasetelmassa kustannusvaikuttavuustieto vaikutti päätöksentekoon. Tiedon saaneet lääkärit valitsivat kussakin potilastapauksessa kustannusvaikuttavimman lääkkeen todennäköisemmin kuin ne, joille kustannusvaikuttavuustietoa ei ollut annettu (p < 0,001 tai < 0,05). 86 % vastaajista piti kustannusvaikuttavuuden huomioimista lääkehoidossa tärkeänä. Päätelmät Lääkärit ovat kiinnostuneita hoitoon liittyvistä taloudellisista tekijöistä ja kustannusvaikuttavuustiedoilla voi olla merkittävä vaikutus lääkevalintoihin. Järkevän lääkehoidon edistämiseksi kustannusvaikuttavuustutkimusten tuloksia tulisi julkaista nykyistä enemmän mm. Lääkärilehdessä ja Käypä hoito -suosituksissa. Taloudellisilla tekijöillä on vaikutusta lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöihin (1). Lääkekorvauskustannusten lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös lääkkeiden kustannusvaikuttavuuteen eli siihen, mitä vastinetta rahalle saadaan (2). Lääkehoitojen rationaalisuuden parantamiseksi tarvitaan riippumatonta tietoa niiden kustannusvaikuttavuudesta. Lääkkeitä koskevien taloudellisten arviointien teko on Suomessa ollut hajanaista. Nykyisin toiminta on keskitetty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen Fimeaan, jonka yhtenä tehtävänä on lääkehoitojen hoidollisten ja taloudellisten arviointien tuottaminen ja kokoaminen (3). Lääkärit ovat ratkaisevassa asemassa näiden arviointitietojen hyödyntämisessä. Heillä pitäisi olla mahdollisuus ottaa kustannusvaikuttavuus huomioon lääkehoitopäätöksissään, jotta ne olisivat mahdollisimman rationaalisia. Taloudellisten tekijöiden osuutta lääkärien päätöksenteossa on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla. Lääkärit hallitsevat perinteiset talouskäsitteet ja yhä useammalla heistä on terveystaloustieteellistä koulutusta (4). He suhtautuvat taloudellisiin arviointeihin myönteisesti, mutta niiden hyödyntäminen päätöksenteossa samoin kuin menetelmien tuntemus on kuitenkin melko vähäistä (5). Ruotsalaistutkimuksen mukaan lääkärit arvostavat sellaisia hoitoja, joiden budjettivaikutus on pienempi ja joilla saavutetaan enemmän laatupainotettuja elinvuosia vähäisemmin lisäkustannuksin kuin muissa hoitovaihtoehdoissa (6). Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella lääkärit pitävät kustannusten hillintää tärkeänä ja useimmat heistä pitävät kustannusvaikuttavuutta sopivana päätöksenteon kriteerinä vertailtaessa eri hoitovaihtoehtoja, mutta lääkä- 873
Kirjallisuutta 1 Mäntyranta T, Helin-Salmivaara A. Mitkä seikat ohjaavat lääkärin lääkepäätöksiä? Suom Lääkäril 2002;57:770 3. 2 Laine J. Terveystaloustiede ja lääkekustannukset yksikkökustannuksista kustannusvaikuttavuuteen. Suom Lääkäril 2007;62:203 5. 3 Laki lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta 593/2009. 4 Kuvaja-Köllner V. Terveystalousmielisyys ja talous lääkäriprofessiossa. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos 2008. 5 Koskinen Kati. Taloudellisen arvioinnin vaikutukset terveydenhuollon päätöksenteossa. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos 2000. 6 Erntoft S, Asseburg C, Johnson R, Anell A, Persson U. Vilken betydelse har hälsoekonomi vid prioriteringar? Ett experiment bland beslutsfattare och en analys av faktiska prioriteringar. PrioriteringsCentrum. Rapport 2010:3. 7 Ginsburg ME, Kravitz RL, Sandberg WA. A survey of physician attitudes and practices concerning costeffectiveness in patient care. West J Med 2000;173:390 4. 8 Ubel PA, Jepson C, Baron J, Hershey JC, Asch DA. The influence of cost effectiveness information on physicians cancer screening recommendations. Soc Sci Med 2003;56:1721 36. 9 Asch DA, Hershey JC, Ubel PA. How physicians react to cost-effectiveness information. LDI Issue Brief. Leonard Davis Institute of Health Economics 2003, Vol 8 No 9. 10 O Connel DL, Henry D, Tomlins R. Randomised controlled trial of effect of feedback on general practitioners prescribing in Australia. BMJ 1999;318:507 11. 11 Søndergaard J, Andersen M, Støvring H, Kragstrup J. Mailed prescriber feedback in addition to a clinical guideline has no impact: a randomised, controlled trial. Scand J Prim Health Care 2003;21:47 51. 12 Blais R, Laurier C, Paré M. Effect of feedback letters to physicians and pharmacists on the appropriate use of medication in the treatment of asthma. J Asthma 2008;45:227 31. 13 Elster J. Rational choice theory: Cultural concerns. International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences 2001;12763 67. 14 Peura P, Purmonen T, Turunen J, Martikainen J. Voiko ulkomaisia lääkkeiden kustannusvaikuttavuusanalyysejä hyödyntää Suomessa? Suom Lääkäril 2008;63:3116 7. 15 Ramsberg J, Henriksson M. The cost-effectiveness of oral triptan therapy in Sweden. Cephalalgia 2007;27:54 62. 16 Linden K, Jormanainen V, Linna M, Sintonen H, Wilson K, Kotomäki T. Cost effectiveness of varenicline versus bupropion and unaided cessation for smoking cessation in a cohort of Finnish adult smokers. Curr Med Res Opin 2010:26:549 60. reiden mielestä heidän tai potilaiden tulee itse päättää siitä, mikä on kustannuksen arvoista (7). Kustannusvaikuttavuustiedon osuutta lääkevalinnassa ei ole aiemmin tutkittu. Yhdysvalloissa on selvitetty kustannusvaikuttavuustiedon vaikutusta lääkärien suosituksiin syövän seulonta-aikaväleiksi (8). Tiedolla todettiin olevan vähän vaikutusta lääkäreiden seulontakäytäntöihin ja pääosin vain tapauksissa, joissa heille ei ollut vielä muodostunut vakiintuneita käytäntöjä. Kustannusvaikuttavuustiedolla saattaakin olla eniten merkitystä hoitopäätöksiin tapauksissa, joita lääkäri kohtaa harvoin. Kustannusvaikuttavuustieto ei ehkä yksinään ole tarpeeksi vakuuttava muuttamaan lääkärien käytäntöjä (9). Tutkimukset osoittavat, että lääkäreiden käytäntöjen muuttaminen on vaikeaa, esimerkiksi annetulla palautteella ei ole todettu olevan vaikutusta todellisiin lääkemääräyskäytäntöihin (10,11,12). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kustannusvaikuttavuustiedon vaikutusta suomalaisten potilastyötä tekevien lääkärien lääkevalintoihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui rationaalisen valinnan teorian pohjalle (13). Lääkärin tavoitteena ajatellaan olevan potilaan hyvä hoito ja yhteiskunnan resurssien järkevä käyttö. Tietopohjaa muuttamalla voidaan vaikuttaa lääkkeitä koskevaan päätöksentekoon. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä. Strukturoidut kyselylomakkeet lähetettiin marraskuussa 2010 yhteensä 800 lääkärille (uusintakierros tammikuussa 2011). Nimi- ja osoitetiedot poimittiin satunnaisesti Lääkäriliiton rekisteristä. Kyselyt rahoitti Fimea. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella. Otoksen perusjoukkona olivat kaikki vuonna 1941 tai sen jälkeen syntyneet Suomessa asuvat lääkärit, jotka työskentelevät päätoimisesti terveyskeskuksessa, sairaalassa, työterveyshuollossa tai yksityisvastaanotolla (n = 14 915). Otokseen valikoitui vanhempia lääkäreitä, koska kaikkien nuorten lääkärien työpaikka ei ollut tiedossa liiton rekisterissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 187 lääkäriä, joten vastausprosentiksi muodostui 21,6. Vertailtavien ryhmien (kustannusvaikuttavuustieto/ei kustannusvaikuttavuustietoa) välillä ei ollut merkittävää eroa: niiden vastausprosentit olivat 20,5 ja 22,8. Katoanalyysin perusteella tutkimusaineiston voidaan katsoa edustavan melko hyvin suomalaista lääkärikuntaa iän, sukupuolen ja ammattinimikkeen osalta. Kyselylomakkeella lääkärien piti valita lääkevaihtoehdot migreenin ja suuren kolesterolipitoisuuden hoitoon sekä tupakasta vieroitukseen kolmessa potilastapauksessa, joista kaikki saivat saman informaation. Satunnaisesti puolelle lääkäreistä (n = 400) annettiin lääkevaihtoehtojen yhteydessä kirjallisuudesta haettu kustannusvaikuttavuustieto, kun taas vertailuryhmälle (n = 400) tietoa ei annettu. Näin pyrittiin selvittämään, onko lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta koskevan tietopohjan muutoksella vaikutusta siihen, minkä lääkkeen lääkäri määrää. Lääkkeiden kustannusvaikuttavuustiedot otettiin julkaistuista kotimaisista tutkimuksista, koska ulkomaiset tulokset eivät yleensä ole suoraan yleistettävissä maahamme (14). Suomessa ei ollut kuitenkaan tehty kustannusvaikuttavuustutkimusta triptaanien käytöstä migreenin hoidossa, joten käytimme ruotsalaistutkimuksen tietoja. Kustannusvaikuttavuustiedot esitettiin englanniksi. Tutkimusten mukaan kustannusvaikuttavimmat lääkkeet olivat migreenin hoidossa ritsatriptaani 10 mg tai eletriptaani 40 mg (15), tupakasta vieroituksessa varenikliini (16) ja suuren kolesterolipitoisuuden hoidossa simvastatiini 40 mg + etsetimibi 10 mg (yhdistelmähoito) (17). Lomakkeella kysyttiin lisäksi lääkärin kustannusvaikuttavuustietojen lähteitä sekä milloin hän on viimeksi saanut tällaista tietoa ja pitääkö hän kustannusvaikuttavuuden huomioon ottamista tärkeänä lääkkeitä määrättäessä. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 14.0- ja Stata9 -ohjelmilla. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä sekä logistista regressioanalyysiä. Vertailtavien ryhmien (kustannusvaikuttavuustieto/ei kustannusvaikuttavuustietoa) välisiä eroja lääkehoidon valinnan osalta testattiin Khiin neliö -testillä. Kunkin potilastapauskysymyksen vastausvaihtoehdot yhdistettiin kahteen luokkaan sen mukaan, valitsiko lääkäri kustannusvaikuttavimman lääkehoidon vai muun vaihtoehdon. Logistisella regressioanalyysilla testattiin, mitkä seuraavista taustatekijöistä selittävät kus- 874
tieteessä Taulukko 1. Kustannusvaikuttavuustiedon 1 vaikutus lääkevalintaan. Migreenin hoito Tupakasta vieroitus Suuren kolesterolipitoisuuden hoito Vastanneita n = 145 n= 150 n = 150 kustannusvaikuttavimman 1 lääkkeen valinneet Vastaajaryhmät n % n % n % Sai kustannus- 21 30 59 85 39 56 vaikuttavuustiedon Ei kustannus- 5 7 27 33 14 18 vaikuttavuustietoa Ryhmien välinen 0,000 0,008 0,000 ero, p-arvo 1 Migreenin hoito: ritsatriptaani 10 mg tai eletriptaani 40 mg Tupakasta vieroitus: varenikliini Suuren kolesterolipitoisuuden hoito: simvastatiini 40 mg + etsetimibi 10 mg (yhdistelmähoito). 17 Soini J.O. E, Davies G, Martikainen A. J, Hu X. H, Tunceli K, Niskanen L. Population-based health economic evaluation of the secondary prevention of coronary heart disease in Finland. Curr Med Res Opin 2010:26:25 36. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Tästä asiasta tiedettiin Taloudellisilla tekijöillä on merkitystä lääkkeenmääräämisessä. Kustannusvaikuttavuustieto ei välttämättä yksin riitä muuttamaan lääkärien käytäntöjä, ainakaan vakiintuneissa hoitotilanteissa. Tämä tutkimus opetti Lääkärit pitävät kustannusvaikuttavuuden huomioon ottamista tärkeänä. Kustannusvaikuttavuustieto voi vaikuttaa lääkehoitoa koskeviin päätöksiin. tannusvaikuttavimman lääkehoidon valintaa: kustannusvaikuttavuustiedon saaminen, ikä, sukupuoli, ammattinimike, sairaanhoitopiiri ja kustannusvaikuttavuustiedon koettu tärkeys sekä se, milloin lääkäri on viimeksi lukenut työn kannalta merkittävän kustannusvaikuttavuustutkimuksen. Tulokset Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Nuorin oli 26-vuotias ja vanhin 69-vuotias. Naisia vastanneista oli 51 % ja miehiä 49 %. Vastaajista 86 % toimi potilastyössä. Johtavia lääkäreitä tai eritasoisia ylilääkäreitä oli 25 %. Sairaaloissa toimi 40 %, terveyskeskuksissa 23 % ja työterveyshuollossa tai yksityissektorilla 25 % vastaajista. Kussakin kolmessa potilastapauksessa kustannusvaikuttavuustiedon saaneet lääkärit valitsivat kustannusvaikuttavimman lääkkeen selvästi useammin kuin ilman tätä tietoa jääneet vertailuryhmän jäsenet. Migreenin hoidossa kustannusvaikuttavimman vaihtoehdon valitsi 30 % kustannusvaikuttavuustiedon saaneista ja 7 % vertailuryhmästä, kun vastaavat prosentit tupakasta vieroituksesta olivat 85 % vs. 33 % ja suuren kolesterolipitoisuuden hoidossa 56 % vs. 18 % (taulukko 1). Logistisessa regressioanalyysissä kustannusvaikuttavuustiedon saaminen selitti lääkehoidon valintaa kaikissa potilastapauksissa (taulukko 2). Tupakasta vieroituksessa ja suuren kolesterolipitoisuuden hoidossa naislääkärit valitsivat kustannusvaikuttavimman lääkehoidon miehiä todennäköisemmin. Se, että lääkäri piti kustannusvaikuttavuuden huomioon ottamista tärkeänä, lisäsi kustannusvaikuttavimman lääkkeen valinnan todennäköisyyttä tupakasta vieroituksessa, mutta vähensi sitä suuren kolesterolipitoisuuden tapauksessa. Sairaanhoitopiirien välillä oli vaihtelua, mutta johdonmukaisia eroja niiden välillä ei ollut havaittavissa tulosten epätarkkuuden takia. Valtaosa (89 %) lääkäreistä kertoi saaneensa tietoa kustannusvaikuttavuustutkimusten tuloksista Suomen Lääkärilehdestä heistä 30 % oli saanut tietoa usein. Toiseksi yleisin tiedon lähde oli Käypä hoito -suositukset (78 %). Tietoa oli saatu myös lääkeyritysten esitteistä (77 %), kollegoilta (77 %), Duodecimista (75 %), Fimeasta (69 %), Kelasta (66 %) ja kansainvälisistä julkaisuista (56 %). 29 % vastaajista oli lukenut työnsä kannalta merkittävän kustannusvaikuttavuustutkimuksen viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Kustannusvaikuttavuuden huomioimista lääkehoidossa piti tärkeänä 86 % lääkäreistä. Vastauksissa ei ollut eroa kyselylomakkeella kustannusvaikuttavuustietoa saaneiden ja vertailuryhmän välillä. Pohdinta Tutkimuksessa käytetyn koeasetelman perusteella kustannusvaikuttavuustiedolla on vaikutusta lääkärien päätöksentekoon: tiedon saaneet lääkärit valitsivat kustannusvaikuttavimman lääkkeen selvästi useammin kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tutkimuksen aineisto koottiin satunnaisotantana, mikä tukee tulosten yleistettävyyttä. Sitä heikentää kuitenkin pieneksi jäänyt vastausaktiivisuus (21,6 %), joka tosin on tavanomaista lääkärien kyselytutkimuksissa (esim. 4). Kysely pyrittiin kohdistamaan potilastyössä toimiville lääkäreille, mutta otokseen sattui myös lääkäreitä, jotka eivät hoida esimerkkitapausten kaltaisia potilaita. Aiempia tutkimuksia kustannusvaikuttavuustiedon roolista lääkärien päätöksenteossa on niukasti. Tiedolla on todettu olevan vain vähän vaikutusta seulontakäytäntöihin, eivätkä lääkärit herkästi muuta vakiintuneita hoitoprosessejaan (8). Tämän tutkimuksen potilastapaukset ovat todennäköisesti potilastyössä toimiville lääkäreille tavallisia, mutta silti kustannusvaikutta- 875
Taulukko 2. Logistinen regressiomalli kustannusvaikuttavimman 1 lääkehoidon valintaa selittävistä tekijöistä migreenin hoidossa, tupakasta vieroituksessa ja suuren kolesterolipitoisuuden hoidossa. Migreenin hoito Tupakasta vieroitus Suuren kolesterolipitoisuuden hoito Selittävät tekijät Vetosuhde (OR) 95 %:n LV Vetosuhde (OR) 95 %:n LV Vetosuhde (OR) 95 %:n LV Ryhmä 6,04*** (1,92 18,97) 3,44** (1,38 8,58) 8,77*** (3,53 21,81) 0 = Ei kustannusvaikuttavuustietoa 1 = Kustannusvaikuttavuustieto Lääkärin ikä 1,05 (0,99 1,12) 0,98 (0,94 1,03) 1,03 (0,98 1,08) Lääkärin sukupuoli 1,11 (0,37 3,37) 3,13** (1,20 8,20) 4,81** (1,72 13,50) 1 = Mies 2 = Nainen Ammattinimike 1 = Johtavat ja erikoislääkärit 2 = Perusterveydenhuollon lääkärit 0,22** (0,06-0,75) 1,19 (0,47 3,02) 0,45 (0,18 1,14) 3 = Muu lääkärin työ 11,83 (0,49 283,97) 0,27 (0,02-4,58) 3,69 (0,14 98,25) Sairaanhoitopiiri 1 = HUS 2 = Varsinais-Suomi 2,37 (0,48 11,75) 0,50 (0,14 1,84) 0,42 (0,09 1,88) 3 = Pirkanmaa 0,70 (0,10 4,68) 1,67 (0,29 9,65) 1,79 (0,38 8,40) 4 = Pohjois-Savo 1,77 (0,31 10,22) 1,68 (0,27 10,38) 3,91 (0,84 18,13) 5 = Pohjois-Pohjanmaa 0,45 (0,04-5,09) 1,47 (0,25 8,58) 2,93 (0,65 13,26) 6 = Muut sairaanhoitopiirit 0,67 (0,17 2,66) 2,13 (0,69 6,57) 0,49 (0,16 1,53) Milloin viimeksi lukenut kustannusvaikuttavuustutkimuksen 0 = Ei osaa sanoa/viimeisen puolen vuoden aikana/yli puoli vuotta sitten 1 = Tällä viikolla/tässä kuussa 1,15 (0,36 3,70) 0,87 (0,33 2,31) 1,95 (0,75 5,10) Miten tärkeänä pitää kustannusvaikuttavuuden huomioimista 0 = Ei osaa sanoa/ei tärkeänä 1 = Tärkeänä 0,31 (0,07-1,51) 4,33** (1,27 14,8) 0,18** (0,05 0,69) Tilastolliset tunnusluvut Havaintojen määrä 142 147 147 χ2 30,14** 26,87** 48,39*** Pseudo R 2 0,228 0,164 0,253 ** p < 0,05, *** p < 0,001 1 Migreenin hoito: ritsatriptaani 10 mg tai eletriptaani 40 mg Tupakasta vieroitus: varenikliini Suuren kolesterolipitoisuuden hoito: simvastatiini 40 mg + etsetimibi 10 mg (yhdistelmähoito). vuustiedon vaikutus näkyi selvästi. Logistisessa regressioanalyysissä lääkehoidon valintaa selitti voimakkaimmin kustannusvaikuttavuustieto, kun taas muiden taustatekijöiden vaikutus oli vähäisempi. Tiedon saaneet lääkärit valitsivat todennäköisemmin kustannusvaikuttavimman lääkehoidon kaikissa potilastapauksissa. Yllättävää oli, että tupakasta vieroituksessa ja kolesterolipotilaan hoidossa naislääkärit valitsivat kustannusvaikuttavimman lääkkeen miehiä useammin. Se, miten tärkeänä lääkäri piti kustannusvaikuttavuuden huomioon ottamista, näytti vaikuttavan ristiriitaisesti eri potilastapauksia koske- 876
tieteessä 89 % oli saanut tietoa kustannusvaikuttavuustutkimuksista Lääkärilehdestä. viin hoitopäätöksiin. Korkean kolesterolipitoisuuden hoidossa kustannusvaikuttavimpana lääkevaihtoehtona oli simvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmähoito. Yhdistelmähoidolla saavutettavasta päätetapahtumien ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä, mikä on voinut vähentää kustannusvaikuttavimman hoidon valintaa. Osaltaan tiedon huomioimiseen on voinut vaikuttaa myös tekstien pituus ja niiden esittäminen englanniksi. Lähes 90 % lääkäreistä hyväksyy kustannusvaikuttavuuden yhdeksi keskeiseksi päätöksenteon kriteeriksi, mutta tiedon saaminen ja sen huomioon ottaminen käytännön potilastyössä voi olla vaikeaa (7). Tarvitaan siis lisää kustannusvaikuttavuustutkimuksia ja tietoa niiden tuloksista. Niitä on syytä julkaista mm. Lääkärilehdessä ja muissa ammattilehdissä sekä Käypä hoito -suosituksissa, joita lääkärit pitävät keskeisinä tiedonlähteinä. Käytännön potilastyössä kustannusvaikuttavuustiedon merkitys ei liene yhtä selvä kuin tutkimuksessamme, koska tässä koeasetelmassa potilastapaukset olivat hypoteettisia ja tieto annettiin suoraan vastaajille, kun taas todellisuudessa esimerkiksi ajanpuute voi estää tiedonhankintaa. Tämän selvittämiseksi tulisi tutkia myös käytännön työssä tapahtuvaa päätöksentekoa. Lääkemääräyskäytäntöihin vaikuttavat monet muutkin asiat taloudellisten näkökohtien lisäksi. Kustannusvaikuttavuusanalyyseihin liittyy aina epävarmuutta eivätkä kaikki tutkimustulokset ole yleistettävissä. Tehokkuustavoitteen lisäksi on otettava huomioon terveyden oikeudenmukainen jakautuminen väestössä. Hoidot ovat yksilöllisiä, eri vaihtoehtojen laittaminen paremmuusjärjestykseen voi olla vaikeaa ja potilaan terveys on aina asetettava etusijalle. Kustannusvaikuttavat valinnat tuovat kuitenkin rahalle enemmän vastinetta, mikä on sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta optimaalista voimavarojen käyttöä. n Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää ylilääkäri Tuomo Lapveteläistä potilastapausten tarkistamisesta. English summary www.laakarilehti.fi > in english Influence of cost-effectiveness information on prescribing practices Kollega, kirjoita kokemuksistasi Äänessä-palstallemme! Kerro kirjoituksessasi siitä, millaista oli olla potilaana. Minkälaiset hoitotilanteet koit hyvinä, missä taas oli toivomisen varaa? Mitä haluat välittää kollegoille? Muuttiko sairastaminen sinua lääkärinä? Kirjoitusten enimmäispituus on 8 000 merkkiä (välilyönteineen). Toimitus valitsee ja käsittelee julkaistavat tekstit. Kirjoitukset lähetetään osoitteeseen paivi.hietanen@laakarilehti.fi. 877
ENGLISH SUMMARY Virva Hyttinen M.Sc. (Health care), researcher University of Eastern Finland, Department of Health and Social Management virva.hyttinen@uef.fi Hannu Valtonen Pertti Happonen Influence of cost-effectiveness information on prescribing practices Background The prescribing practices of physicians have a major impact on the cost-effectiveness of medicinal treatments. The purpose of this study was to generate new information on Finnish physicians as decision-makers and on the determinants of their prescribing practices. The specific aim of this study was to ascertain how information on cost-effectiveness of pharmaceuticals influences physicians prescribing practices. Methods The study was conducted as a postal survey. A structured questionnaire was mailed to 800 randomly selected physicians active in clinical practice. Their contact information was gathered from the registry of the Finnish Medical Association. In the questionnaire three cases of illness were presented together with drug treatment options: 1) migraine treatment 2) smoking cessation treatment and 3) high cholesterol treatment. A random half (n=400) of the physicians received cost-effectiveness information on the drug treatment options whereas the other half (n=400) did not. This experimental design was chosen to reveal whether a change in physicians information base influences medical decision making. The χ 2 -test and logistic regression were used for statistical analysis. Results The response rate was 21.6%. Despite the low response rate the data represent Finnish physicians quite well. In this experimental setting, cost-effectiveness information on the drug treatment options had a statistically significant effect (p<0.001 or <0.05) on physicians medical decisions. Physicians who received the cost-effectiveness information were more likely to choose the medication that is the most cost-effective in each of the cases presented. In the cases of smoking cessation and high cholesterol, women were more likely than men to choose the most cost-effective medication. Conclusions This study shows that information on cost-effectiveness can influence physicians medical decisions. Physicians consider information on the cost-effectiveness of pharmaceuticals important when prescribing medications. To promote rational use of medications, more results of cost-effectiveness studies should be published in professional journals, such as the Finnish Medical Journal, and in the Current Care guidelines, as physicians consider these important sources of information. 877a