VUOSIKERTOMUS v. 2014

1 Lahden ensi- ja turvakoti ry VUOSIKERTOMUS v. 2014 kuva Launeenkatu 8 toimitilojen avajaisista 14.5.2014 Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi www.lahdenensijaturvakoti.fi

2

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT -------------------------------------------------------- 4 2. VUOSI 2014 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 3. VAUVAPERHETYÖ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.1 Ensikoti -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.2 Baby blues toiminta -------------------------------------------------------------------------------------------- 10 3.3 Avopalvelukeskus Loviisa --------------------------------------------------------------------------------------- 12 3.3.1 Päiväryhmä Peukaloinen ---------------------------------------------------------------------------------------- 12 3.3.3 PuolenMatkanTalo (PMT)--------------------------------------------------------------------------------------- 14 4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ ----------------------------------------------------------------------------------------- 15 4.1 Turvakoti ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 16 4.1.1 Lapsityö ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 19 4.2 Avokriisityö -------------------------------------------------------------------------------------------------------- 21 4.3 Jussi-työ ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- 23 4.4 Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta-------------------------------------------------------------- 25 4.5 Nettiturvakoti ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 27 5. PERHETYÖ --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 27 5.1 Avotupa ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 28 5.2 Alvari-perhetyö ------------------------------------------------------------------------------------------------- 30 5.3 Perhetupa ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- 32 5.4 Eroperheen kahden kodin lapset projekti (jatkohanke v. 2014 2015) ----------------------------- 36 5.5 Säröperheelle tueksi toiminta (Dilan hallinnoima) ------------------------------------------------------- 38 6. TYÖRYHMÄT ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 39 7. KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KA-VA) ------------------------------------------------------------------- 40 8. KEHITTÄMINEN, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN ----------------------------------------------------------------- 41 8.1 Jatkuva laatutyöskentely ja arviointi ---------------------------------------------------------------------------- 41 8.2 Kannusta minut vahvaksi hanke (KMV-hanke; Ensi- ja turvakotien liitto) ------------------------------ 41 8.3 Päijät-Hämeen Turvallisuusverkosto ---------------------------------------------------------------------------- 43 8.4 Perhetyön verkosto ------------------------------------------------------------------------------------------------ 43 8.5 Ohjausryhmiin ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen ---------------------------------------------------- 44 9. YHDISTYSTYÖ --------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 45 10. HALLINTO -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 45 11. HENKILÖKUNTA ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 45 12. TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHUOLTO --------------------------------------------------------------------------- 46 13. KOULUTUS ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 46 14. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI ------------------------------------------------------------------------------------------- 47 15. TALOUS ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 47 14. KOOSTE ASIAKASTYÖSTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------ 51

1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT 4 Lahden ensi- ja turvakoti ry on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 1946. Yhdistyksen toiminta on yhteiskunnan muuttuessa ja kehittämistyön seurauksena laajentunut yksinäisten äitien ja heidän lastensa tukemisesta ja auttamisesta erityisosaamista vaativaksi koko perheen huomioivaksi vauvaperhetyöksi, perheväkivalta- ja kriisityöksi sekä perhetyöksi. Kansalais- ja lastensuojelujärjestönä yhdistys toimii ja vaikuttaa erilaisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhdistys on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys ja on myös valtakunnallinen palvelujen tuottaja, jonka vaikutustoiminta ja palveluista käytännössä valtaosa suuntautuu Lahteen ja muuhun Päijät-Hämeeseen. Toiminta painottuu kolmelle erityisosaamisen alueelle: Vauvaperhetyö Perheväkivalta- ja kriisityö Perhetyö Yhdistyksen toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kriisityö, väkivallan katkaisu- ja ehkäisytyö sekä mielenterveystyö. Työmuodot ovat laajentuneet erityisesti avopalveluiden suuntaan. Järjestötoimijana yhdistys tekee perustyön ohella myös vahvaa kehittämistyötä. Ensi- ja turvakotitoiminnan tarkoituksena on turvata lapselle oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä ja katkaista perhe- ja lähisuhdeväkivaltakierrettä. Arvot lapsuuden suojelu turvallisuus asiakaslähtöisyys inhimillisyys luotettavuus motto: Kaikki lapsen parhaaksi!

TOIMINTAMUODOT 5 VAUVAPERHETYÖ ENSIKOTI (v. 1952 -) Ensikodissa odotusaikana tai pienen vauvan kanssa asuville tukea vanhemmuuteen ja arkielämässä selviytymiseen. BABY BLUES (v. 1993 -) Tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta kärsivälle äidille ja hänen perheelleen. Tukea vanhemmille vauvan 3 vrk:n unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. PEUKALOINEN (v. 1996 -) Tukea varhaiseen vuorovaikutukseen päiväryhmätoiminnan avulla. PUOLENMATKANTALO (v. 1999-) Tuettua asumista ja kokonaisvaltaista perhekuntoutusta. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä koko perheelle. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ TURVAKOTI (v. 1985 -) Turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö koko perheelle perheväkivalta tai sen uhka tilanteessa. LAPSITYÖ Lapsityö turvakotiin tulleiden lasten kanssa. Yhdistyksen muun lapsityön koordinointi. AVOKRIISITYÖ (v. 1997 -) Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää avotyötä perheväkivaltatilanteissa. JUSSI-TYÖ (v. 1994 -) Apua miehelle, jonka perheessä tai lähisuhteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa. TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME (v. 2009 -) Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen. PERHETYÖ AVOTUPA (v. 1985 -) Tapaamispaikka Tarjoaa erillään asuvalle lapselle ja vanhemmalle mahdollisuuden valvottuun tapaamiseen turvallisessa ympäristössä. ERITYISTASON PERHETYÖ ALVARI (v. 1989 -) Lapsiperheille kotiin annettavaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea. Työ toteutetaan yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. PERHETUPA (v. 2007 -) Lapsiperheiden avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka. EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -proj. (v. 2011- ) Eroperheille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Eroauttamistyö tukee yhteisvanhemmuuden vahvistamista parisuhteen päättyessä sekä lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien eron jälkeen. SÄRÖPERHEELLE TUEKSI (v. 2009 -) (Yhteishanke Dilan kanssa) Ennaltaehkäisevää tukea ja arjen kannattelua vanhemmuuden alkuvaiheessa vapaaehtoistyön keinoin.

6

2. VUOSI 2014 7 Arvoisat kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja Ensi- ja turvakodin ystävät, tukijat ja henkilökunta, minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Turvakodin, Avokriisityön, Jussi-työn, Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnan, Avotuvan, Eroperheen kahden kodin lapset - projektin ja Alvari perhetyön uusien tilojen avajaistilaisuuteen. Näillä sanoilla avasi yhdistyksemme puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine uusien tilojen käyttöönotto- ja vihkiäistilaisuuden toukokuussa 2014. Monivaiheinen muuttoprosessi oli saatu päätökseen ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi helmikuussa 2014. Kyseessä oli koko toimintaamme ajatellen merkittävä toiminnallinen muutos. Uuteen toimitilaan totuttelu tarjoaa haasteita ja samalla uusia mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Toimintaympäristön muutos on ajassamme jatkuvaa. Kuntien palvelurakenteen kehittämistyö, kuntatalouden paineet ja yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastuvat toimintaamme niin työhömme kohdistuvien odotusten kuin käytettävissä olevan resurssin suhteen. Lahtelaisena kansalaisjärjestönä tuottamiamme palveluita käyttävät monet eteläisen Suomen kunnat. Taloutemme kannalta tämä on erityisen merkittävää. Kuntien rahoituksen osuus toiminnassamme on noin 70 % lopun ollessa RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta ja projektiavustusta sekä kansalaisten ja yhteisöjen meille osoittamaa taloudellista tukea. Turvakotityön osalta valtio ottaa rahoitusvastuun vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkoituksena on taata kansalaisille kuntien taloudellisesta tilanteesta riippumaton pääsy turvakotiin sitä tarvitessaan ja toisaalta laajentaa turvakotiverkkoa paremmin koko maan kattavaksi. Järjestely on periaatteessa oikeansuuntainen, mutta onnistuminen edellyttää riittävää resurssointia, jolla työn jatkuminen ja kehittäminen todellisuudessa turvattaisiin. Erityisesti lasten kanssa tehtävään työhön tarvittaisiin lisäresursseja. Väkivalta- ja kriisityön avopalveluun emme vielä onnistuneet saamaan RAY:lta hakemaamme resurssilisää lasten kanssa tehtävään työhön. Jussi-työtä on tehty Lahdessa 20 vuotta, onnittelut! Perustehtävämme lastensuojelujärjestönä on edelleen olla tukena ja turvana eri elämänvaiheissa lapsille, aikuisille ja perheille. Yhdistyksemme monipuolinen vauvaperhetyö tuottaa ammatillisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia tuen muotoja, hyvinvointia tukevasta ja ennaltaehkäisevästä avusta aina vahvaan yksilölliseen tukeen saakka. 25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Alvari-perhetyö täydentää edelleen osaltaan lahtelaista perhetyön kokonaisuutta. Tapaamispaikkatoiminta valmistautuu uudistuvan sosiaalihuoltolain tuomiin muutoksiin. Perhetyön painopisteenä on edelleen ollut eroauttamisen kehittäminen. Perhetuvan toiminta on tavoittanut runsaasti vauva- ja pikkulapsiperheitä. Yhdistyksemme vapaaehtoistoiminta on monipuolistunut ja aiempaa enemmän vapaaehtoisia on hakeutunut mukaan toimintaamme. Yhdistyksemme yhteistyö Dila:n kanssa Säröperheelle tueksi -toiminnan osalta on jatkunut.

8 Yhteistyö ensi- ja turvakotien keskusjärjestön kanssa on ollut aktiivista. Säännölliset työkokoukset kokoavat yhteen jäsenyhdistysten työntekijöitä tarjoten mahdollisuuden koulutukseen ja kokemuksen vaihtoon. Yhteistyötä on tehty mm. Kannusta minut vahvaksi -hankkeen, Neuvokeskuksen ja Vapos-hankkeen kanssa. Jukka Ihalainen Jukka Ihalainen toiminnanjohtaja 3. VAUVAPERHETYÖ Yhdistyksen vauvaperhetyön osaamisalue koostuu asiakasperheitä eri tavoin tukevista työmuodoista. Ympärivuorokautista tukea antaa Ensikoti, PuolenMatkanTalo tarjoaa vahvaa tukea itsenäiseen asumiseen, Peukaloisen päiväryhmä ja Baby blues -työmuodot ovat tiivistä tukea antavia avopalvelutyömuotoja. Työmuodot muodostavat tarvittaessa asiakasperheelle pitkäjänteisesti kuntouttavan työskentelyn jatkumon. Yhteistyötä tehdään joustavasti asiakkaan tarpeet huomioiden. Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii vauvaperhetyön johtaja. Vauvatyömuotojen työntekijät osallistuivat paikallisiin seminaaripäiviin ja Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn aikana säännöllisesti kerran kuukaudessa. Asiakasyhteistyö jatkui tiiviinä koko vuoden ajan. Kaikista avopalvelun työmuodoista ohjautui asiakkaita Ensikodille ja päinvastoin. Vauvatyömuotojen yhteistyön kautta myös kuntien sosiaalityöntekijät saivat tietoa eri työmuotojen mahdollisuuksista tukea oikea-aikaisesti sopivalla palvelulla vauvaperheitä. Tätä palveluketjua käytettiin yhä enenevästi. Vapaaehtoiset Doula-synnytystukihenkilöt olivat tarvittaessa Ensikodin asiakasperheiden tukena, myös tästä yhteistyöstä kokemukset olivat hyviä. Vauvaperhetyön ammattilaisille suunnattuja Avointen ovien päiviä järjestettiin kaksi kertaa, keväällä Loviisankadun vauvatyömuodoissa ja syksyllä Ensikodissa. 3.1 Ensikoti VAUVAPERHETYÖ Ensikoti tarjoaa ympärivuotokautista tukea vauvaperheille. Perhe voi tulla Ensikotiin jo raskausaikana. Ensikotityön painopisteenä on tukea vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, vauvan hyvää hoitoa ja kehitystä sekä vahvistaa vanhempien voimavaroja. Asiakkaat ohjautuvat Ensikotiin sosiaalitoimen kautta. Työskentely toteutuu yhteistyössä asiakkaan koko verkoston kanssa. Ensikodin henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusta, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyöhön syventävää koulutusta sekä muuta erilaisten työmenetelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Työtä kehitetään jatkuvasti asiakastarpeet huomioiden.

9 Toiminta vuonna 2014 Toimintavuoden aikana Ensikodin asiakasmäärä vaihteli paljon. Tammi- ja helmikuun ajan Ensikodin yhteydessä toimi väliaikaisesti myös Turvakoti, joka odotti muuttoa uusiin valmistuviin toimitiloihin Launeenkadulle. Kevään ja kesän aikana Ensikodin asiakasmäärä oli vähäisempi, kysyntä kohosi loppuvuodesta, jolloin talossa olivat kaikki asiakashuoneet käytössä. Ensikodin v. 2013 lopussa valmistuneen remontin jälkeen uusittiin vuoden alussa myös asiakashuoneiden sisustusta uusin tekstiilein ja kalustettiin lasten leikkitilaa uusin kalustein ja tekstiilein. Ensikoti sai lahjoituksena asiakkaiden käyttöön keinutuolin ja runsaasti uusia kudottuja vauvojen vaatteita ja peitteitä. Perheitä oli ensikotityön piirissä vuoden aikana yhteensä 34, joissa naisia 34, miehiä 16 ja lapsia 35, asiakkaita oli yhteensä 85. Asiakkaiden keski-ikä oli hieman alle 20 vuotta ja raskaana tuli 5 äitiä. Palvelua käytti 16 eri kuntaa ja kahdella asiakasperheellä ei ollut kotikuntaa Suomessa. Asiakkaat olivat enimmäkseen Päijät-Hämeen alueelta. Ensikodin henkilökunta koostuu vauvaperhetyön johtajasta, seitsemästä vauvaperhetyöntekijästä, ruoka- ja laitoshuollosta vastaavasta emännästä sekä laitoshuoltajasta. Ensikodilla on jatkuvasti useitakin opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Ensikotityön kehittäminen Ensikotityötä on kehitetty eri hankkeiden avulla usean viime vuoden ajan. Kehitetyt työmenetelmät ovat vakiintunutta toimintaa asiakastyössä. Raskausajan työskentely koostuu rakenteellisesta työskentelystä ja laajan materiaalipaketin käytöstä. Raskausaikainen työskentely toteutui kaikkien Ensikotiin raskaana tulleiden kohdalla, myös isät olivat raskausajan työskentelyssä mukana. Raskaana oleville äideille pidettiin myös suositut Baby shower -kutsut. Tarvittaessa perheet saivat itselleen myös Doula-synnytystukihenkilön. Vauvojen ja vanhempien perhekohtainen vuorovaikutustyö toteutui kaikkien perheiden kanssa suunnitellusti ja perheiden tarpeiden mukaisena. Vuorovaikutustyöskentelyssä käytettiin edelleen soveltaen Theraplay-koulutuksista saatuja menetelmiä. Ensikodissa pidettiin myös vauvavanhempi -leikkituokioita yksilö- ja ryhmätoimintana sekä vauvojen värikylpyjä säännöllisesti. Nämä toiminnat jatkuvat edelleen. Isätyöhön liittyvä tapaaminen Ensi- ja turvakotien liiton työntekijöiden kanssa siirtyi loppuvuodesta seuraavalle vuodelle. Koulutukset ja työnohjaus Ensikodin työntekijät osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Ryhmätyönohjaajana Ensikodin työryhmälle toimi psykologi, traumapsykoterapeutti Outi Hupa. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on syksystä 2014 alkaen osallistunut myös Ensikodin työntekijä. Vapaaehtoiset ovat henkilökunnan ohjauksessa osallistuneet vauvojen hoitoon muutamia

10 kertoja. Vapaaehtoisten avulla on Ensikodilla voitu toteuttaa vanhempien kanssa mm. ryhmätoimintaa. Launeen seurakunta on tukenut Ensikodin virkistystoimintaa järjestäen asiakasperheille toukokuussa virkistysretken Upilaan ja kesäkuussa grilli-illan Ensikodin pihalla. Grilli-ilta sai erittäin hyvää palautetta asiakkailta. Työntekijät ja nykyiset asiakkaat olivat yhtä mieltä ensikotijakson hyvästä vaikutuksesta perheiden elämässä. Tiedottaminen Ensikodilla olevista vapaista asiakaspaikoista tiedotettiin sähköpostitse laajalle Päijät-Hämeen ja ympäristökuntien sosiaalitoimen verkostolle. Yhteistyökumppaneille järjestettiin Ensikodin avoimet ovet -päivä 15.10.2014. Tapahtumaa markkinoitiin laajalle alueelle Päijät-Hämeessä ja ympäristökunnissa. Vieraita kävi yhteensä 80 (vauvaperhetyöntekijöitä useista eri toimipaikoista). Päivän järjestelyihin osallistuivat myös muut yhdistyksemme vauvatyömuodot. Yhdistyksen markkinointisuunnitelmaa ryhdyttiin laatimaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevan Hanna Laaksosen opinnäytetyönä. Tapaamisia vuoden aikana oli useita ja yhteistyö jatkuu vuonna 2015. Yhdistyksen kaikki vauvatyömuodot ovat konkreettisena markkinoinnin kohderyhmä. Ensikodin toimintalukuja v. 2014 ASIAKASTYÖ: (9 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä 85 Perheitä: 34, joissa 34 naista, 16 miestä ja 35 lasta (lapsista alle vuoden ikäisiä yht. 33) Hoitovuorokausia yhteensä 4382 Aikuisten hoitopäivät: 383 (Lahti), 2224 (muut kunnat), yhteenä 2607 Lasten hoitopäivät: 339 (Lahti), 1436 (muut kunnat), yhteensä 1775 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hartola, Heinola, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Iitti, Janakkala, Järvenpää, Lappeenranta, Nastola, Riihimäki, Tuusula, Urjala ja Vantaa (yht. 16 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Mustamäenkatu 74, 15610 Lahti Henkilökuntamäärä: 31.12.2014: kokoaikaisia 10 Opiskelijoita vuoden aikana: 18 Rahoitus: Ensikotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla. 162,40 /vrk aikuinen, 162,40 /vrl lapsi» Lahden kaupunki 117.152,80 (16,47 %)» Muut kunnat 594.404,00 (83,53 %) Hoitopäivämaksut yhteensä 711.656,80 3.2 Baby blues toiminta VAUVAPERHETYÖ Baby blues -vauvaperhetyö tarjoaa tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna masentuneille, uupuneille raskaana oleville tai vastasyntyneen vauvan äideille ja perheille. Tukea tarjotaan vanhemmille myös vauvan kolmen vuorokauden unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. Tavoitteena on selvit-

11 tää perheen tuen tarve ja muoto sekä auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa ja luomaan toimivia verkostoja tuekseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä jo raskausaikana äidin masentuminen ja muun perheen uupuminen sekä vahvistaa toimivaa vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä. Asiakassuhteeseen ei tarvita erillistä lähetettä. Toiminta vuonna 2014 Baby blues vauvaperhetyö painottui avopalvelu- ja raskausajan työskentelyyn, Doulasynnytystukihenkilötoimintaan, vapaaehtoisten lisäkoulutukseen sekä lasten unirytmitykseen. Kotona tehtävään lapsen uni- ja valverytmitykseen vanhempia tuettiin tapaamisten, puhelinkeskustelujen sekä kirjallisen ohjevihkosen avulla. Yövytyspalveluna Baby blues tarjosi yli puolivuotiaille lapsille kolmen vuorokauden unirytmitystä Perhetuvan tiloissa. Asiakkuus alkoi yleensä aina puhelimitse. Yhteydenottajana oli asiakas itse tai jokin perheen kanssa työskentelevä yhteistyötaho. Asiakasperheissä vaikeudet ilmenivät usein vanhempien uupumisena tai masentumisena sekä vauvaperhearkeen liittyvinä haasteina. Parisuhteen ja sosiaalisen verkoston muuttuminen vauvan synnyttyä sekä omat ristiriitaiset tai kielteiset tunteet vanhemmuudessa tai parisuhteessa olivat myös tuen piiriin hakeutumisen syinä. Asiakastyön lähtökohtana oli voimavarakeskeinen ja terapeuttinen viitekehys. Erityisesti tavoitteena oli tehdä vauva näkyväksi vanhempien mielessä ja tukea lasten hyvinvointia perheessä. Tuki suunnattiin konkreettisiin tilanteisiin vauvan kanssa ja ensisijaisesti vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Parisuhdetta ja vanhemmuutta tuettiin säännöllisillä yksilö- ja paritapaamisilla sekä koko perhettä tapaamalla. Työn arviointia Asiakastyöskentelyn arvioinnissa käytettiin yhteistyötahojen palvelusuunnitelmia, asiakasneuvotteluja, verkostotapaamisia sekä asiakas- ja yhteistyökumppaneiden palautetta. Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Vapaaehtoistyö Doula-synnytystukihenkilön tuki perheelle alkaa raskausaikana. Hän jakaa äidin tai vanhempien kanssa raskausaikaa ja tutustuu masuvauvaan. Doulan tärkein tehtävä synnytyksessä on olla läsnä ja tukea äitiä hänen toiveidensa mukaisesti. Doula voi olla myös molempien vanhempien tukena synnytystilanteessa. Doulat ovat vapaaehtoisia naisia, jotka saavat koulutusta, vertaistukea ja työnohjausta synnytystukihenkilönä toimimiseen. Doula-synnytystukihenkilö-toiminnassa oli v. 2014 käytettävissä kahdeksan aktiivista vapaaehtoista ja tukisuhteita oli kymmenen perheen kanssa. Vapaaehtoistoimintaa tuettiin ja kehitettiin osallistumalla myös Ensi- ja turvakotien liiton järjestämille valtakunnallisille Doula-päiville.

12 Tukihenkilöt osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin järjestämään Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutukseen, joka muodostui kolmesta kurssipäivästä sekä yhdestä Doulaillasta. Baby bluesin toimintalukuja v. 2014 ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä 165 Perheitä: 53 o Avopalveluperheitä: 41, joissa naisia 41, miehiä 35, lapsia 49 o Unirytmitysperheitä: 12, joissa naisia 12, miehiä 10, vauvoja 12 ja sisaruksia 6 (unirytmitysvuorokausia yhteensä 36) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hollola, Iitti, Kyyjärvi, Kälviä, Lahti ja Nastola (yht. 7 kuntaa) Doula-toiminta: Doula-tukisuhteita 10 kpl (tapaamiskertoja 29) o vapaaehtoisten ryhmän kokoontumiskertoja 7 (osallistujia 9) o Doula varhaisen imetyksen tukijana koulutuskertoja 3 (osallistujia 10) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Loviisankatu 14 B 23, 15100 Lahti Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 1, lisäksi unirytmitystyöntekijä tarvittaessa Doula-vapaaehtoisia: 9 Rahoitus: Baby bluesin avopalvelu toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Unirytmitystoiminta rahoitetaan käyttäjäkuntien maksamilla korvauksilla.» RAY-avustus 58.799,50» Kuntien korvaukset yhteensä 7.308,00» Muut tuotot 210,00 Baby blues tuotot yhteensä 66.317,50 3.3 Avopalvelukeskus Loviisa Päiväryhmä Peukaloinen PuolenMatkanTalo Baby blues (3.2. Vauvaperhetyö) Perhetupa (5.3. Perhetyö) Toimintamuodot ovat osa yhdistyksen vauvaperhetyön ja perhetyön kokonaisuutta. Avopalvelukeskus Loviisan työmuodot toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ammattitaitoa hyödyntäen palvellen seudullisesti vauva- ja pikkulapsiperheitä. 3.3.1 Päiväryhmä Peukaloinen VAUVAPERHETYÖ Päiväryhmätoiminnassa tuetaan vanhemman ja lapsen (0-2 v.) välistä varhaista vuorovaikutusta. Työskentely päiväryhmässä on suunnitelmallista ja tukeutuu perheiden omiin voimavaroihin. Pohjana työskentelylle on perheen, lähettävän tahon ja päiväryhmän ohjaajien kanssa laadittu suunnitelma perheen yksilöllisistä tavoitteista, joihin perhe sitoutuu ryhmäkauden ajaksi. Työskentelyn etenemistä arvioidaan perheen kanssa palavereissa, joissa yhteistyötahot sekä perheen lähiverkos-

13 toa on mukana. Ryhmä kokoontuu yhdeksän kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa klo 9-14. Kevään sekä syksyn ryhmäjaksot sisältävät perheille 5 vrk:n intensiivikuntoutusjakson Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Sipoossa. Työskentelyn aikana perheitä tuetaan kotikäynnein ja perheenjäsenten yksilötapaamisilla. Päiväryhmä tarjoaa lapselle korvaavia ja korjaavia kokemuksia. Työskentelyn piirissä olevien asiakasperheiden aikuiset kärsivät eriasteisista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Useimmissa perheissä ongelmat ovat ylisukupolvisia. Toiminta vuonna 2014 Kevään päiväryhmän asiakkuudessa oli neljä perhettä, jotka syksyllä jäivät jälkityöskentelyn piiriin. Motivointityötä tehtiin kuudessa perheessä, joista neljä perhettä sitoutui työskentelyyn syksyn päiväryhmässä ja kaksi perhettä ohjattiin yhdistyksen muiden työmuotojen tuen piiriin. Jälkityöskentelyssä olleita kevään ryhmäläisiä tavattiin ryhmätapaamisissa sosiaalisen kuntoutuksen puitteissa. Yhteistyö Työntekijät osallistuivat kaupungin yhteisen vauvaverkon yhteistyön tiivistämisen suunnitteluun ja tapaamisiin säännöllisesti. PuolenMatkanTalon, Perhetuvan ja Baby Bluesin kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä; työntekijät kävivät yhdessä työnohjauksellisia keskusteluja ja Peukaloisen työntekijä oli tarvittaessa mukana PMT:n asiakkaiden tapaamisissa sekä toimi PMT:n työntekijöiden sijaisena loma-aikoina. Toinen Peukaloisen työntekijöistä toimi myös työparina Avotuvan valvotuissa vaihdoissa ja tapaamisissa. Perhetuvalla toimi keskiviikkoisin muskari, johon yhdistyksen eri työmuotojen asiakasperheet ovat voineet osallistua. Työn kehittäminen ja arviointi Työntekijät osallistuivat keväällä kaksipäiväiseen Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään vauvaperhetyöntekijöiden työkokoukseen Sopukassa. Lisäksi työntekijät osallistuivat säännöllisesti yhdistyksen omiin työyhteisöpäiviin ja vauvaperhetyöryhmän kokouksiin. Käytössä olevaa Sofia-asiakastietojärjestelmää tilastoineen hyödynnettiin päiväryhmätyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Arviointimenetelminä ovat toimineet asiakkaiden työskentelysuunnitelman ja tavoitteiden toteutumisen arviointi yhteistyöpalavereissa sekä asiakkailta kerätty suullinen ja kirjallinen palaute. Asiakastyöskentelyä on ohjannut yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.

Peukaloisen toimintalukuja v. 2014 14 ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä: 27 (11 naista, 4 miestä ja 12 lasta) Päiväryhmäpäivät: 72 Päiväryhmätoiminnassa: 8 perhettä (keväällä 4 ja syksyllä 4) Motivointityöskentelyssä: 6 perhettä (joista, 4 perhettä jatkoi syksyn päiväryhmään ja 2 perhettä ohjautui yhdistyksen muihin työmuotoihin) Jälkityöskentelyssä: 4 perhettä Asiakaskunnat: Lahti ja Hollola TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 B 24, 15100 Lahti Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 2 Opiskelijat: 3 (keväällä 1, syksyllä 2) Rahoitus: Peukaloisen toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.» Käytetty RAY-avustus 92.133,90 Tuotot yhteensä 92.133,90 3.3.3 PuolenMatkanTalo (PMT) VAUVAPERHETYÖ PuolenMatkanTalon perhekuntoutus tarjoaa lastensuojelullista avopalvelua ja tuettua asumista. Työskentely on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä vauva- ja pikkulapsiperheille, joka toteutetaan yhteistyössä perheen sosiaalityöntekijän ja muun verkoston kanssa. PuolenMatkanTalossa tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä turvataan lapsen iänmukaisen hoidon toteutumista. Työssä tuetaan kiintymyssuhteen syntymistä ja huomioidaan traumatisoituneiden ja oireilevien lasten hoidon tarpeita. Työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta ja autetaan perheitä löytämään myönteisellä tavalla voimavaroja arkielämän hallintaan. Puolen- MatkanTalossa asumisen syitä voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan vahvistaminen, vanhemman nuori ikä, mielenterveys- ja päihdeongelmat, parisuhteen ongelmat, maahanmuuttajuus, huostaanoton purku tai vanhemmuuden kartoitus. Toiminta vuonna 2014 Asiakkuudessa oli yhteensä 8 perhettä, joissa aikuisia 11 ja lapsia 8. Tuen tarpeita olivat vanhempien nuori ikä, heikko elämänhallinta, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä maahanmuuttajuus. Vuoden aikana PMT:n palvelun markkinointia yhteistyötahoille jatkettiin ja työntekijät osallistuivat eri verkostojen tapaamisiin (mm. Kriminaalityön paikallisverkosto Rise). Yhteistyö Yhteistyö Ensikodin ja Päiväryhmä Peukaloisen kanssa jatkui tiiviinä ja perheet hyötyivät portaittaisesta tuesta. Myös Perhetuvan kanssa työskentelyä tiivistettiin ja työntekijät antoivat työpanoksestaan myös Ensikodille ja Avotuvan Tapaamispaikkatyöhön.

15 Työn kehittäminen ja arviointi Arviointimenetelminä toimivat asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadut palautteet, joita hyödynnettiin asiakastyön kehittämisessä. PuolenMatkanTalon toimintalukuja v. 2014 ASIAKASTYÖ Asiakkaita yhteensä: 19 Perheitä: 8 (joissa naisia 8, miehiä 3 ja lapsia 8) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Helsinki, Hollola, Hämeenlinna ja Urjala (5 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 A 1, 15100 Lahti (toimisto- ja työskentelytila) Perheillä on omat, yhdistyksen kautta vuokratut huoneistot (3 huoneistoa) osoitteessa Loviisankatu 14, Lahti Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 2 Opiskelijoita vuoden aikana: 1 Rahoitus: PuolenMatkanTalon toiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla kuukausimaksuilla kuukausimaksu 4.120 /perhe» Lahden kaupunki 59.208,20» Muut kunnat 35.114,74» Vuokratuotot 15.108,00» Muut tuotot 494,40 Tuotot yhteensä 109.925,34 4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Perheväkivalta- ja kriisityön osaamisalue kokoaa yhteen työmuodot, joiden tehtävänä on ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä tarjota turvaa ja tukea koko perheelle perheväkivalta- tai sen uhkatilanteessa (Turvakoti, Avokriisityö, Jussi-työ, Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminta). Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii perheväkivalta- ja kriisityön johtaja. Perheväkivalta- ja kriisityöryhmä kokoontui vuoden aikana säännöllisesti. Työryhmän jäsenet osallistuivat eri kokoonpanoissa mm. Seudullisen Turvallisuusverkoston työskentelyyn, Marak-toimintaan, Väkivaltatyön foorumiin, Ehkäisevän työn päiville ja Varjo-hankkeen koulutukseen. Työryhmän jäsenistä yksi osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään ICDP- koulutukseen ja jokaisesta väkivaltatyön työmuodosta osallistuttiin Kannusta minut vahvaksi -hankkeeseen. Helmikuussa 2014 Launeenkatu 8:aan yhdistyksen tarpeita varten muutostöinä tehtyihin toimitiloihin muuttivat Turvakodin lisäksi myös muut perheväkivalta- ja kriisityön työmuodot sekä osa yhdistyksen muita avopalvelutyömuotoja. Yhteistyö samoissa toimitiloissa koettiin sekä haasteena että voimavarana. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollisti, niin työntekijöille kuin asiakkaillekin, entistä paremmat yhteistyömahdollisuudet. RAY:n myönteinen rahoituspäätös mahdollisti Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminnan jatkumisen projektivaiheen jälkeen. Osaksi Avokriisityötä haettua erillisen lapsityöntekijän rahoitusta ei RAY ko. vuonna myöntänyt.

16 4.1 Turvakoti PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Turvakodissa on kriisipaikkoja, joihin voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Turvakodissa on mahdollisuus turvallisissa olosuhteissa kartoittaa omaa ja perheen elämäntilannetta. Henkilökunta on tarvittaessa tukena ympäri vuorokauden. Tavoitteena on turvallisuuden lisääminen elämässä, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy sekä väkivaltakierteen katkaisu. Turvakotityön tärkeimmät periaatteet: tuen tarjoaminen kaikille perheenjäsenille, myös kotiin jääneelle/jääneille lapsen tilanteen erityinen huomioiminen lastensuojelullisesta näkökulmasta erilaisista tukipalveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen Turvakotityön tärkeimpinä elementteinä ovat kodinomainen turvallinen ympäristö, terapeuttiset keskustelut, tuen antaminen arjen tilanteissa ja asioiden hoidossa sekä tiedon jakaminen sosiaaliturvasta, väkivallasta ja väkivallan vaikutuksesta kaikkiin perheen jäseniin. Tärkeä osa turvakotityötä on tukea vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet vaikeassa tilanteessa. Naisten ja miesten kanssa tehtävä työ on pääasiassa yksilötyötä. Työskentely tapahtuu niin väkivallan kokijan kuin myös, mahdollisuuksien mukaan, tekijän kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kotiin jääneelle osapuolelle voidaan järjestää tapaaminen lapsen/lasten kanssa turvakotijakson aikana Launeenkatu 8:n tiloissa. Paritapaamisia järjestetään, mikäli kumpikin osapuoli niin haluaa ja tapaamisen järjestäminen on turvallista. Paritapaamiset järjestetään esimerkiksi yhdistyksen oman avopalvelutyön tai sosiaalitoimen toimitiloissa. Toiminta vuonna 2014 Turvakoti toimi alkuvuodesta väliaikaisesti Ensikodin tiloissa uusien toimitilojen valmistumista odottaessa. Uudet remontoidut tilat valmistuivat Launeenkatu 8:aan helmikuussa ja muuttamaan päästiin helmikuun 24. päivänä. Turvakodin haasteeksi nousikin vuonna 2014 uusien toimitilojen käyttöönotto yhdessä talon 1. kerroksessa toimivien yhdistyksen avopalveluiden kanssa. Turvakotiin hakeutui vuoden aikana yhteensä 108 asiakasperhettä (naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110), asiakkaita yhteensä 221. Pääosa turvakodin käyttäjistä oli naisia lapsineen, 41 naista tuli turvakotiin yksin. Palveluja käytti vuoden aikana 27 eri kuntaa. Asiakkaista 44 % tuli Lahdesta ja muut palveluiden ostajakunnat sijaitsivat lähinnä Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Uudellamaalla. Suurin osa turvakotijaksoista oli 1-3 vrk:n mittaisia. Tavoitteena oli yhdistyksen periaatteiden mukaisesti auttaa avun piiriin hakeutunutta asiakasta ja hänen perhettään. Asiakasta tuettiin selviytymään perheväkivallasta tarjoamalla mahdollisimman pitkäjänteistä, monimuotoista ja yksilöllistä apua. Periaatteisiin kuuluu myös huomioida väkivallantekijä. Turvakodilta tai Jussi-työstä pyrittiin olemaan 1-3 vrk:n kuluessa yhteydessä kotiin jää-

17 neeseen osapuoleen, mikäli se oli kaikkien perheenjäsenten kannalta turvallista. Samalla tarjottiin kotiin jääneelle mahdollisuutta saada apua ja tukea yhdistyksen palveluista tai ohjata häntä kuntien tai muiden järjestöjen tarjoaman avun piiriin. Turvakodin tukijoina jatkoivat LC Lahti/Laune Leijonat ja Ladyt. Ladyt lahjoittivat turvakodille keittiötarvikkeita, lasten tarvikkeita sekä huonekaluja ja sisustustarvikkeita. Finlaysonin Heinolan tehtaan henkilökunta lahjoitti vuodevaatteita, pyyhkeitä sekä ruokalappuja lapsille. Yli-Marolan 4H- kotieläinpihan nuoret lahjoittivat turvakodille itse tekemänsä piparkakkutalon. Peikko Group lahjoitti jouluna 26 ruokakassia jaettaviksi asiakasperheille. Radio Voima keräsi leluja ja pelejä jaettaviksi perheille. Vuolenkosken perhekahvila lahjoitti asiakkaille vaatteita. Lisäksi tuli useita muita yksityisten henkilöiden lahjoituksia, mm. villasukkia, vaatteita, leluja ja lahjakortteja. Asiakkaan kanssa työskentely väkivallasta selviytymisen tueksi Toiminnan painopiste oli perheen kanssa tehtävässä kriisityössä. Työskentelyn tärkeänä osaalueena oli lapsen tilanteen huomioonottaminen perheessä ja lastensuojelullinen näkemys. Tärkeimpänä työskentelymuotona oli terapeuttinen keskusteluapu ja selviytymistä tukeva verkostotyö. Tapaamiset toteutuivat yksilö-, pari- ja verkostotapaamisina. Turvakotijakson jälkeen asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä esimerkiksi avokriisityöntekijän, Jussityöntekijän tai Eroperheen kahden kodin lapset -projektin työntekijän kanssa. Edellä mainitut yhdistyksen toimintamuodot voivat toimia myös välittävänä osapuolena asiakkaan ohjaamiseksi jonkin muun palveluntuottajan palveluiden piiriin, esim. A-klinikalle yms. Tärkeää oli tarvittaessa ohjata asiakas riittävän pitkäkestoisen asiantuntevan hoidon ja avun piiriin. Vanhemmuustapaamisiin panostettiin ja tapaamisia pyrittiin järjestämään aina lapsen tapaamisen jälkeen. Vanhemmuustyö on yksi tärkeä osa lapsityötä. Lapsityö painottui yksilötyöskentelyyn. Lapsityöryhmätoiminta käynnistettiin uudelleen vuoden aikana. Ryhmätoimintaa oli esimerkiksi lasten kanssa pullan ja pipareiden leipominen, ulkoilu ja liikuntatuokiot. Sisaruksia tavattiin ensin ryhmänä ja tämän jälkeen työskentelyä lasten kanssa jatkettiin yksilötyönä. Opiskelijat olivat aktiivisia ja he suunnittelivat erilaisia toiminnallisia tapahtumia lapsille. Yhdistyksessä toteutetaan ja noudatetaan valtakunnallisia lapsityön väkivaltatyön laatukriteereitä. Avotyötä lasten kanssa toteutettiin yhteistyössä Avokriisityön kanssa. Tapaamisia kotiin jääneen vanhemman ja lapsen välillä toteutettiin turvakodin henkilökunnan taholta sekä yhteistyössä Jussi-työn kanssa. Yhteistyö Turvakoti teki tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kolmannen sektorin, oikeuslaitoksen, diakoniatyön sekä eri vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö diakoniatyön kanssa korostui maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelyssä. Myös moniin muihin viranomaistahoihin oltiin tilanteen mukaisesti yhteydessä hoidettaessa asiakkaan asioita. Turvakotijakson alussa asiakkaan tilanteesta järjestettiin neuvottelu asuinkunnan sosiaalitoimen

18 kanssa. Verkostotapaamisia järjestettiin asiakkaan asioiden hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Turvakotijakson päätyttyä ja asiakkaan siirtyessä turvakodista pois järjestettiin tarpeen mukaisesti neuvottelu jatkotukea tarjoavan tahon kanssa. Turvakoti teki joissakin asiakastapauksissa avotyötä kentällä ja oli siirtymävaiheessa asiakkaan tukena, ennen kuin esimerkiksi perhetyö tai muu vastaava tuki saatiin käyntiin. Kriisipuhelinpäivystys Turvakodilla toimii ympäri vuorokauden (24 h) kriisipuhelinpäivystys, johon apua tai neuvoa tarvitsevat henkilöt voivat soittaa saadakseen keskusteluapua. Useimmat soittajat itse tai heidän läheisensä olivat vaikeassa perhetilanteessa. Soittaja halusi usein myös tarkistaa mahdollisuuttaan tulla hätätilanteessa turvakotiin. Turvakodin kriisipuhelinta kuormitti myös esimerkiksi mielenterveysasiakkaat, joita ohjattiin terveydenhuollon piiriin. Kriisipuhelinpäivystys on turvakodin avopalvelua. Kirjattuja kriisi- ja neuvontapuheluita vuonna 2014 oli yhteensä 212. Työn kehittäminen ja arviointi Turvakotityötä ohjaavat yhdistyksen laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Työn arviointimenetelminä käytettiin asiakasneuvotteluja ja -palautteita sekä työnohjausta. Työnohjaus toteutui kerran kuukaudessa ryhmätyönohjauksena (tammikuu-kesäkuu), työnohjaajana toimi Päivi Vahtola. Syksyllä 2014 ryhmätyönohjausta ei ollut. Lisäksi oli yksilötasoista työnohjausta, joissa työnohjaajina toimivat Taina Heinonen ja Lasse Lindqvist. Perheväkivalta- ja kriisityön johtajalla oli työnohjaus yhdessä vauvaperhetyönjohtajan kanssa, työnohjaajana toimi Päivi Frantsi. Turvakodissa jatkettiin yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa. RIKU:n aluesihteeri Tuija Hellstenin vastaanotto sijaitsee Päijät-Hämeen pääpoliisilaitoksella. Tarvittaessa aluesihteeri tulee turvakodille asiakasta tapaamaan. Asiakkaita autettiin yhteydenotoissa tai ohjattiin RIKU:n palvelujen pariin, jos asiakas tarvitsi neuvontaa ja apua mm. lähestymiskiellon hakemisessa, rikosilmoituksen tekemisessä ja vapaaehtoisen tukihenkilön hankkimisessa. Turvakodin toimintalukuja v. 2014 ASIAKASTYÖ (5 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä: 221 Perheitä: 108 (joissa naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110) Hoitovuorokausia yhteensä 2803 Aikuisten hoitopäivät: 661 (Lahti), 685 (muut kunnat), yhteenä 1346 Lasten hoitopäivät: 647 (Lahti), 810 (muut kunnat), yhteensä 1457 Kriisi- ja neuvontapuhelut: 212 Turvakotijaksojen pituudet: 1-3 vrk =45 kpl, 4-6 vrk =16 kpl, 7-13 vrk=25, 14-60 vrk =32 kpl, 2-6 kk =2 kpl Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kitee, Kouvola, Loviisa, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nurmijärvi, Orimattila, Pukkila, Sysmä, Tampere, Tuulos, Tuusula, Urjala ja Vantaa (27 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Launeenkatu 8 (2.krs), 15100 Lahti Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 8 Opiskelijoita vuoden aikana: 16 Rahoitus: Turvakotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla.» Lahden kaupunki 212.419,20 (46 %)» Muut kunnat 242.625,60 (54 %) Hoitopäivämaksut yhteensä 455.044,80

19 4.1.1 Lapsityö PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Lapsityön tavoitteet: Lapsen kuuleminen, huomioiminen ja auttaminen perheen vaikeissa elämäntilanteissa. Tiedon antaminen vanhemmille väkivallan vaikutuksista lapsiin. Selviytymiskeinojen etsiminen lapselle sekä hänen tukemisensa väkivaltatilanteen jälkeen. Tavoitteena on lapsen näkyväksi tekeminen, kuritusväkivallan väheneminen yhteiskunnassa sekä lasten oikeuksien ja elinolosuhteiden parantaminen. Vanhemmuustyö ja tuki vanhemmille kriisitilanteissa ovat koko ajan lisääntyneet ja ne kulkevat voimakkaasti lapsityön rinnalla. Vanhempien auttaminen huomaamaan lapsen tarpeet arjessa on vanhemmuustyön keskeisin osa. Lapsen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on edelleen puutteita ja asennemuutosta tarvitaan. Kuritusväkivalta on juurtunut syvälle suomalaiseen kasvatusperinteeseen ja sen vähentäminen on haaste, johon pyritään vaikuttamaan Ensi- ja turvakotien Liiton Kannusta minut vahvaksi -hankkeella (v.2013-2016). Yhteiskunnallisten muutosten ja kansainvälistymisen seurauksena lasten ja vanhempien tarpeet, toimintaympäristö sekä perherakenteet ovat muuttuneet. Tarvitaan uudenlaisia työskentelymenetelmiä ja vaikuttamistyötä. Sosiaalinen media ja siellä liikkuminen on osa lapsityötä. Perheiden tapahtumista ja Nettiturvakodista on tiedotettu Facebook:n avulla. Nettiturvakoti toimii yhtenä väylänä lasten ja nuorten auttamisessa, se on suunniteltu matalan kynnyksen auttamismuodoksi. Lapsityö perustuu erityisosaamiseen ja yhteistyöhön kaikkien yhdistyksen eri työmuotojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen työskentelyn perheen kaikkien osapuolten kanssa. Osa yhdistyksen työntekijöistä on kouluttautunut lasten traumatyöhön. Lapsityötä yhdistyksessä koordinoi lapsityöntekijä, jonka tukena on lapsityöryhmä. Työryhmään on koottu työntekijät vauvatyöstä, perheväkivalta- ja kriisityöstä, perhetyöstä, sekä Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnasta. Lapsityön laatua määrittävät valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit laitos- ja avotyössä. Toiminta vuonna 2014 Lapsityölle haettiin edelleen RAY:ltä lisärahoitusta Avokriisityöntekijän työpariksi. Rahoitusta ei saatu. Lapsityö turvakodissa Lasten kanssa työskentelyä toteutettiin pääasiassa yksilötyönä, sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa. Laitostyössä lapsille pyrittiin luomaan turvalliset olosuhteet ja luottamuksellinen ilmapiiri. Haastattelu tehtiin mahdollisimman pian turvakotiin tulon jälkeen ja yksilötyö aloitettiin suunnitelmallisesti. Yksilötyön fokuksessa oli väkivaltatilanteen läpikäyminen, syyllisyyden poistaminen, itsetunnon vahvistaminen ja turvallisuuden kartoittaminen turvakodista lähdön jälkeen. Lapsille tehtiin turvallisuussuunnitelmat samoin kuin

20 aikuisillekin. Työskentelymenetelminä käytettiin erilaisia terapeuttisia luovia menetelmiä. Pienempien lasten kanssa väkivaltakokemuksia työstettiin leikin avulla. Jatkotyö lapsille suunniteltiin turvakotityön loppuvaiheessa. Lapsityöryhmän toiminta Yhdistys osallistui Nyt riittää! hankkeeseen. Hanke liittyy koulukiusaamisen ehkäisyyn ja se on syntynyt poliisin, nuorisotyön ja Valopilkku -hankkeen yhteistyönä. Jussi työntekijä sekä lapsityöntekijä ovat olleet 8-luokkalaisten vanhempien illoissa kertomassa nettiturvakodin toiminnasta sekä koulukiusaamisesta turvallisuuden näkökulmasta. Motoristit koulukiusaamista vastaantapahtumia oli tänäkin vuonna. Motoristit kiersivät kouluilla puhumassa koulukiusaamisesta ja sen vahingollisuudesta. Myös yhdistyksestä oli kaksi työntekijää mukana joissakin näistä Lahden alueen kouluille suunnatuissa tapahtumissa. 23.8.2014 järjestettiin Taikahattu-tapahtuma yhteistyössä Validia Kuntoutuksen kanssa. Tapahtumassa oli kyse paitsi hauskanpidosta, myös erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. LC-Launeen miehet järjestivät asiakasperheille Enonsaari-retkipäivän 24.8.2014. Yhdistyksen lapsiperheet pääsivät päiväksi Enonsaareen pelailemaan, grillailemaan ja puuhaamaan kaikkea mukavaa Launeen Leijonamiesten kanssa. 3.5.2014 oli Motoristien hyväntekeväisyyskonsertti GoodWill -Party Ravintola Lokissa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi HD Finland Chapter 3, ja tapahtuma keräsi yhteen runsaasti motoristeja, yksityisiä kansalaisia ja Päijät-Hämäläisiä liikkeenharjoittajia. Musiikkista tapahtumassa vastasi mm. Ismo Haavisto. Tapahtumasta kertynyt tuotto ohjattiin lasten ja nuorten syrjäytymis- ja ehkäisytyöhön. Tuotolla hankkeen koordinaattori Kari Suomalainen hankki paljon käyttötavaraa ja vapaalippuja asiakasperheille jaettavaksi. Elokuussa järjestettiin neljännen kerran jo pienimuotoiseksi perinteeksi muodostunut Pieni leluralli - hyväntekeväisyystapahtuma Launeen perhepuistossa. Motoristit ajeluttivat yhdistyksen lapsiasiakkaita sekä keräsivät keskuudestaan leluja perheiden lapsille. Lahtelaiset HDmotoristit Tiina Virtanen ja Kari Suomalainen olivat mukana tapahtumajärjestelyissä. Samassa tapahtumassa luovutettiin yhdistykselle virallisesti GoodWill -Partyn tuotolla hankitut lahjoitustavarat. Fazer-Oululainen lahjoitti tapahtumaan pullaa ja Citymarket Laune makkaraa ja virvoitusjuomia. Tapahtumassa oli runsaasti motoristeja ja kiitettävän paljon lapsiperheitä sekä joitakin yhteistyötahoja kutsuttuina. Oma lähiö lehti julkaisi tapahtumasta lehtiartikkelin kuvineen. Perinteistä Linnanmäki retkipäivää vietettiin perheiden kanssa 24.4. Osallistujia oli linjaautollisen verran ja perheet nauttivat täysillä tästä Lasten Päivän säätiön tarjoamasta päivästä. Lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlapäivää juhlittiin Lahdessa Lasten Juhlaviikon merkeissä (17 23.11.). Yhdistys osallistui tapahtumaan Kasisalilla teemalla Lapsen oikeus leikkiin. Jokainen työmuoto juhlisti päivää omassa työssään nostaen erityisesti lasten oikeuksia esille.