HENKILÖAUTOLIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN KÄYTTÄJÄLÄHTÖISIN TOIMIN EFFICARUSE



Samankaltaiset tiedostot
Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Ajoneuvohankkeiden tulokset Henkilöautot. TransEco tutkijoiden työpaja Jukka Nuottimäki, VTT

TransEco-tutkimusohjelma Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Uusien henkilö- ja pakettiautojen CO 2 -päästötavoitteet - Nykytilanne ja näkymä vuoteen 2030

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Lausunto 1 (6)

REFUEL polttoaineen optimointi kylmiin olosuhteisiin. Juhani Laurikko, VTT

Tulevaisuuden ajoneuvoteknologiat ja liikenteen energianlähteet

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt. Tampere / ea

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

EkoAuton julkistustilaisuus

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Miten sähköautot muuttavat valubusinesta?

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Sähköauton historia I

ENERGIATEHOKKUUS LIIKENTEESSÄ JA LIIKENNEVÄLINEISSÄ

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari

E 100/2017 vp - Valtioneuvoston selvitys: EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma

Volvo FH ja I-Save POLTTOAINEEN SÄÄSTÄMINEN EI OLE KOSKAAN OLLUT NÄIN VAIVATONTA

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari Vesa Peltola, Motiva Oy

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Storages in energy systems

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Alueellinen energiatehokkuus

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

Efficient fluorescent lighting with improved color rendering

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKKUUS

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille kw

Sijoittajavierailu Toimitusjohtaja, K Auto Oy, Johan Friman

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta

Tekniset tiedot Mallivuosi Caddy

Autojen todelliset päästöt liikenteessä

Tekniset tiedot Mallivuosi Amarok

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Energia- ja ympäristöhaasteet

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus Vesa Peltola, Motiva Oy

Rakennusten energiatehokkuus 2.0

Päästöttömät ajoneuvot liikenteessä

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

Tekniset tiedot Mallivuosi Caravelle

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri.

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaiset sähköautojen latausvalmiudet ja latauspistevaatimukset

Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa

EU:n energiaunioni ja liikenne

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Tieliikenteen energiankäyttö ja päästöjä vähentävä teknologia

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Energiansäästöideat telakan näkökulmasta. Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät

Lyhyt opas kaasuauton hankintaan. Pohjois-Savon energianeuvonta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Sähköinen liikenne. hiilineutraali kasvumoottori. Matti Rae Verkosto 2019 Ensto Oy

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Transkriptio:

HENKILÖAUTOLIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN KÄYTTÄJÄLÄHTÖISIN TOIMIN EFFICARUSE Juhani Laurikko, VTT 18.11.2010

22.11.2010 2 PÄÄSTÖMÄÄRÄN PERUSTEKIJÄT Yhdyskuntarakenne, joukkoliikenteen tarjonta etc. Ajokustannukset Henkilöautojen ominaisuudet (=ominaispäästöt) + Auton perustekniikka eli auton valinta Ajotapa & muu käyttöön liittyvä Ajosuoritteet

Henkilöautojen CO 2 päästöt Suomessa 22.11.2010 3

22.11.2010 4 TOIMENPITEIDEN KOHDISTUVUUS Ajoneuvoliikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet voidaan jakaa periaatteellisella tasolla kahteen pääryhmään: autokannan ominaisuuksien kehittämiseen (autokannan uudistuessa), tai olemassa olevan autokannan käyttämiseen mahdollisimman energiatehokkaasti

22.11.2010 5 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN käyttö hankinnat Polttoaineen kulutus / CO päästö 2 ajamisen tehostamisella luotua vähennyspotentiaalia olemassa oleva autokanta nykyhetki tuleva autokanta autokantaa muuttavaa kehityspotentiaalia uusissa autoissa

22.11.2010 6 ALATEHTÄVÄKOKONAISUUDET Energiataloudellinen ajaminen ja auton käyttö Ecodriving & ajajan apuneuvot; ohjeistus Henkilöautojen propulsiotekniikat ominaisuuksien back to back vertailu Suomen olosuhteissa Sähkö ja hybridiajoneuvojen suorituskyky & energiatalous erityisesti kylmissä käyttö olosuhteissa

Energiataloudellinen ajaminen ja auton käyttö

22.11.2010 8 ENERGIATEHOKAS AJAMINEN PERUSTEET A) Energian TARPEEN minimointi vältetään turhia & voimakkaita kiihdytyksiä ajetaan mahdollisimman pienellä nopeudella vältetään pysähdyksiä liikennetilanteen ennakoinnilla vähennetään ajovastuksia (turha kuorma pois, korotetut rengaspaineet jne.) B) Energian tehokas TUOTTAMINEN käytetään aktiivisesti vaiheistoa ja kaasupoljinta siten, että moottori tuottaa tehoa hyvällä hyötysuhteella

22.11.2010 9 ENERGIATEHOKKUUDEN OSATEKIJÄT Vääntömomentti (Nm) suuri vaihde, pieni kulutus 250 270 300 400 g/kwh vakio ajonopeus (km/h) 500 g/kwh 600 pieni vaihde, suuri kulutus Moottorien ominaisuudet päästö = f (moottori,auto,tie) 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Käyntinopeus (rpm) Auton ominaisuudet Tiestön ominaisuudet

22.11.2010 10 VAIHTEEN VALINNAN MERKITYS Vääntömomentti (Nm) suuri vaihde, pieni kulutus 250 270 300 400 g/kwh vakio ajonopeus (km/h) 500 g/kwh 600 pieni vaihde, suuri kulutus 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Käyntinopeus (rpm)

22.11.2010 11 ENERGIATEHOKAS AJAMINEN OSATEHTÄVÄT Energiatehokkaan ajamisen ohjeistus uusimmille autoille Kuljettajan apuvälineet taloudelliseen ajoon Normikulutusten oikeellisuus; kulutus todellisessa ajossa Käyttöolosuhteiden (=kylmäkäyttö) vaikutukset ja niiden lievittäminen Huolto, ylläpito, rengasvalinnat, varustelu Mallilaskelmat ja simulaatiot

22.11.2010 12 ENERGIATEHOKAS AJAMINEN HYÖDYT & TUOTOT Polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä henkilöautoliikenteessä Liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen taloudellisen ajon koulutuksessa Uudenlaisten tuotteiden (laite, ohjelmisto) syntyminen apulaitemarkkinoille

HENKILÖAUTOJEN PROPULSIOTEKNIIKAT Ominaisuuksien vertailu käytännön olosuhteissa

22.11.2010 14 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Hankkia keskenään vertailukelpoiset perustiedot henkilöautojen voimalaite ja käyttövoimavaihtoehdoista, jotka ovat markkinoilla tai tulevat markkinoille seuraavien 5 vuoden kuluessa Nämä vaihtoehdot ovat ne rakennuspalikat, joista autokantamme koostetaan seuraavan 20 vuoden aikana, eli 2020 autokannan ominaisuudet, mahdollisuudet CO 2 vähenemiin, uusiutuvan energian käyttöön jne., syntyvät näistä osatekijöistä antaa pohjaa myös eri polttoaineketjujen tarkasteluille, ja vertailutason eri tekniikoiden kehityshankkeille

22.11.2010 15 NÄKÖKULMAT Näkökulmat, joista tiedonhankintaa ja siihen perustuvaa arviointia tehdään: Energian/polttoaineen tarve ja kulutus Pakokaasupäästöt etenkin NO&NO 2 ja PM, mutta myös muut säännellyt & ei säännellyt, mikäli mahdollista Käytettävyys & energiatehokkuus etenkin kylmissä olosuhteissa Mahdolliset riskit pitkäaikaisessa käytössä esim. mutkikas pakokaasujen jälkikäsittely saattaa vikaantua; sähköauton akun lyhyt käyttöikä jne.

22.11.2010 16 TULOKSET & HYÖDYT Luo tarvittavaa perustietoa eri moottori/voimalaite & polttoaine/energia yhdistelmien OBJEKTIIVISEN well to wheel vertailun eri näkökulmista Tukee syvemmälle rinnakkaisia osatehtäviä antamalla niille benchmarking tyyppistä vertailupohjaa Välttämätön mahdollisten autonvalintaan liittyvien ohjaustoimien kohdentamiseksi oikein

SÄHKÖ JA HYBRIDIAJONEUVOJEN SUORITUSKYKY & ENERGIATALOUS Erityisesti kylmissä käyttöolosuhteissa

22.11.2010 18 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Sähkön osuus auton käyttövoimana on kasvussa, ja sähkökäyttöisten autojen teknologia elää voimakasta kehitysvaihetta Sähkön myynti liikennekäyttöön on alkamassa Suomessa relevanttia osaamista mm. akuista, latausjärjestelmistä, sähkökäytöistä jne, joille voi murroksessa löytyä voimakasta markkinaimua, jos reagoidaan nopeasti Tarvitaan vertailukelpoista perustietoa sähköautojen ja sähköhybridiautojen suorituskyvystä suomalaisissa olosuhteissa ratkaisuista, jotka ovat markkinoilla tai tulevat markkinoille seuraavien 2 3 vuoden kuluessa

22.11.2010 19 NÄKÖKULMAT Tutkittua ensi käden tietoa sähköautojen ja plug in hybridien suorituskyvystä Sähkön ja/tai polttoaineen kulutus ja sen jakauma Käytettävyys & energiatehokkuus Eri lämpötiloissa, etenkin kylmissä olosuhteissa Verrokkeina PROPULSIO osiossa ajettavat tavanomaiset ratkaisut bensiini diesel metaani E85 etanolipolttoaine FFV autoissa

22.11.2010 20 TULOKSET & HYÖDYT Luo tarvittavaa perustietoa sähköautoista erilaisiin moottori/voimalaite & polttoaine/energia yhdistelmien OBJEKTIIVISEEN well to wheel vertailuun Auttaa alan tuotekehitystä määrittämällä energian kulutuksen eri käyttötilanteissa ja olosuhteissa tuoteparannukset (akut, ohjausjärjestelmät jne.) erilaiset strategiat sähkön ja moottorin käytöille & lämmityksille Auttaa auton käyttäjiä määrittämällä suorituskyvyn & energian kulutuksen todellisissa käyttötilanteissa ja ajoolosuhteissa autojen käytön edellytykset ja potentiaali lataustarpeen määrittelyt

22.11.2010 21 Sähköauton energiatase ja kokonaishyötysuhde

22.11.2010 22 Sähköauton energiatase ja kokonaishyötysuhde

Sähköauton järjestelmäkavio 22.11.2010 23

22.11.2010 24

Total Efficiency for Various Duty Cycles 22.11.2010 25

22.11.2010 26

22.11.2010 27 HEV & PHEV PERFORMANCE IN NORDIC DRIVING CONDITIONS A FIELD TEST TEST VEHICLE CONFIGURATIONS AND EXPERIMENTAL PROCEDURES

22.11.2010 28 Test Vehicle A MY 2009 Toyota Prius Factory original HEV

22.11.2010 29 Test Vehicle B MY 2009 Toyota Prius HEV retrofitted as PHEV

22.11.2010 30

22.11.2010 31

22.11.2010 32 NORDIC DRIVING CONDITIONS ARE CHALLENGING, FUEL ECONOMY INCLUDED! Cold starts at low temperatures increase fuel consumption Keeping passenger compartment warm or cool also requires energy EU has no official or legal procedure to assess cold ambient effects

22.11.2010 33 Ambient temperature swing during field test below 0 C 100 days 35% below 10 30 days 10% below 20 C 2 3 days <1% Ambient Temperature Range 50 o C

FUEL ECONOMY IN NORMAL DRIVING 22.11.2010 34

LONG DISTANCE COMMUTERS 22.11.2010 35

SHORT DISTANCE COMMUTERS 22.11.2010 36

22.11.2010 37 CONCLUSIONS 1 The use of an add on battery with plug in capability for grid electricity uptake was proven to be highly successful On average, some 25 % reduction in fuel use, and at best, 40 to 50 % reduction achieved Both urban type of driving and long distance extra urban commuting were analysed Urban driving offered somewhat larger potentials in fuel savings, because of lower speeds and adequate capacity of the battery

22.11.2010 38 CONCLUSIONS 2 However, the adverse effect of cold ambient temperature was also demonstrated Main parameter is engine running time, needed for heating of the interior space Therefore, the reduction potential in short distance commuting suffers in wintertime, but use of block heater can compensate to some extent The field test continues to complete a 36 month period with better instrumentation on board allowing more accurate recording of key parameters during driving & charging

22.11.2010 39 Fuel Economy and Energy Consumption of Hybrid and Plug in Hybrid Cars in Nordic Climate Conditions Session: A3 2, June 2, 2010 Juhani Laurikko, Ari Pekka Pellikka, VTT Field Testing of Hybrid and Plug In Hybrid Cars in Nordic Climate Conditions Session: 5E November 9, 2010 Juhani Laurikko, VTT

22.11.2010 40 Kiitos mielenkiinnostanne!