HANKESUUNNITELMA 2.11.2015. HANKKEEN NIMI: Sisävesien elinvoimaa. 1. HAKIJA: Päijänne-Leader ry (Hallinnoiva Leader-ryhmä)



Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIAN 2014 HALLINTOHANKE

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

HANKKEEN NIMI Kalaleader -aktivaattori. HAKIJA Oulujärvi LEADER ry, Kalliokatu 4, KAJAANI

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

2. HALLINTO Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015

2. HALLINTO Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

LEADER-TOIMINTARYHMÄ MYÖTÄLE RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2019

Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry LISÄTIETOA UUDESTA YHDISTYKSESTÄ

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

HANKESUUNNITELMA

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

POHJOIS-KYMEN KASVU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Ideasta suunnitelmaksi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Viestintäsuunnitelma 2009

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hanke on käytännössä Hämeen ELY-keskuksen ja viiden hämäläisen Leader-ryhmän yhteishanke.

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Toimintasuunnitelma Talousarvio 2014

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

VYYHTI II hanke

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Toimintasuunnitelma 2020

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

LUONNOS. Toimintasuunnitelma Talousarvio Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry /tl

VUOSIRAPORTTI. Oulun Seudun Leader 2015

Kuntien ennakkomaksuvelka Raportointi Yritys- ja kehittämishankkeiden valmistelu

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

PAIKALLISTA KASVUA KYLIIN JA YRITYKSIIN

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

VYYHTI II hanke

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Transkriptio:

1 HANKESUUNNITELMA 2.11.2015 HANKKEEN NIMI: Sisävesien elinvoimaa 1. HAKIJA: Päijänne-Leader ry (Hallinnoiva Leader-ryhmä) 2. TIIVISTELMÄ Sisävesien elinvoimaa aktivointihankkeen tarkoituksena on varmistaa Sisä-Suomen kalatalousstrategian Kalasta kahisevaa operatiivinen toteuttaminen alkavalla ohjelmakaudelle. Aktivointihankkeessa on tarkoitus tiedottaa, aktivoida, neuvoa ja opastaa hanke- ja yritystukia hakevia tahoja kalatalousohjelman toiminta- ja päätöksentekoprosessissa. 3. TOTEUTUSAIKA: 3.11.2015 31.12.2017 4. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Päijänne-Leader ry on valittu vuonna 2015 hallinnoimaan Sisä-Suomen alueen kalatalousstrategiaa ajalle 2015-2020. Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminnan tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa toiminta-alueensa elinkeinokalataloutta. Käytännön toimenpiteitä tässä työssä ovat mm. alueen toimijoiden aktivointi, elinkeinokalataloutta palvelevan infrastruktuurin kehittäminen sekä osaamisen ja yhteistyön lisääminen. Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueen vesistöt kuuluvat pääosin Kymijoen päävesistöalueeseen. Lisäksi alueen kaakkoisosassa sijaitseva Vuohijärvi kuuluu Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen. Sisä-Suomen kalatalousryhmän muodostavat Etpähä ry, Jyväsriihi ry, Maaseutukehitys ry, Pohjois-Kymen kasvu ry, Päijänne-Leader ry, Vesuri-ryhmä ry ja Viisari ry. Strategian yhtenä hyvin oleellisena osana on alueen toimijoiden neuvonta ja aktivointi. Kalatalousalan kenttä on yleensäkin hyvin haastava yksittäiselle toimijalle, puhumattakaan yhteistyön lisäämisestä eri toimijoiden välillä, jota tulevaisuudessa tarvitaan alan kehittymiseksi. Moninainen lainsäädäntö, ympäristön tuomat haasteet, eri tukimuotojen hyödyntäminen ja toimijoiden verkostoituminen sekä yhteistyön lisääminen ovat osoittaneet lisäresurssin tarpeen alueelle. 5. HAKIJASELVITYS Päijänne-Leader ry on paikallinen Leader-ryhmä, jonka tehtävänä on aktivoida alueen toimijoita kehittämään omaa aluettaan ja toimintaansa, neuvoa hankkeiden hakemiseen ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa sekä rahoittaa paikallisia hankkeita. Yhdistys toteuttaa omaa strategiaansa, joka on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-työtä. Yhdistyksen toiminta perustuu yhdistyksen sääntöihin, Leader-periaatteisiin, omaan strategiaan sekä Manner-Suomen maaseutuohjelmaan ja sitä kautta tulevaan lainsäädäntöön. Yhdistyksen pääasiallinen tehtävä on tiedottaa tukimahdollisuuksista, rahoittaa hankkeita, neuvoa ja aktivoida hankehakijoita. Yhdistyksen toimipaikka sijaitsee Asikkalassa, Päijännetalossa. Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus, jonka jäsenet vuosikokous valitsee keskuudestaan. Hallitus nimeää joulukuussa 2015 Kalajaoston (10-12 jäsentä, P-L:n edustus ja tuleva työntekijä), jonka tehtävänä on seurata kalatalousstrategian toteutumista ja ohjata kalatalousaktivaattorin työtä.

2 Hakijan taloudellinen tilanne Yhdistyksen rahoittaessa yritys- ja hanketukia on Maa- ja metsätalousministeriö osoittanut yhdistykselle tätä varten oman rahoituskehyksen. Yhdistys on toimintaansa varten hakenut Leader-ryhmille tarkoitettua toimintarahaa ohjelmakaudelle 2014 2020. Toimintarahasta ja hankkeisiin menevästä rahoituksesta 20 % tulee sitoumuksien mukaan alueen kunnilta ja tämä kuntaraha toimii yhdistyksen kassana. Lisäksi yhdistys tulee, saatuaan varmistuksen valinnastaan kalatalousryhmäksi, laskuttamaan kalatalous strategiaan kuuluvia kuntarahaosuuden kalatalousryhmään kuuluvilta Leader-ryhmiltä. Tätä kuntarahaa yhdistys voi käyttää kalatalousstrategian hallinnoinnista aiheutuviin kuluihin. 6. HANKKEEN TAVOITTEET Sisä-Suomen kalatalousryhmän tavoitteena on kalatalouden kehittäminen aktivoimalla kalataloustoimijoita, parantamalla alkutuotantoedellytyksiä, kehittämällä osaamista, aktivoimalla yrityksiä ja yhteisöjä, informoimalla rahoitusmahdollisuuksista sekä kartoittamalla kehittämistarpeita seitsemän Leader-toimintaryhmän alueella. Hankkeella varmistetaan Sisä-Suomen toimintaryhmän Kalasta kahisevaa kehittämisstrategian käytännön toteutus toiminta-alueella. Hanke mahdollistaa asiantuntevan neuvonnan, aktivoinnin, viestinnän, ohjauksen ja opastuksen rahoitushaussa, hankesuunnittelussa, toimijoiden verkostoitumisessa sekä alueen strategisessa kehittämisessä. Hankkeen avulla pyritään toteuttamaan osaksi niitä määrällisiä tavoitteita, jotka strategiassa on määritelty. Lisäksi tavoitellaan: - 20 kpl tiedotus- ja viestintätoimia - 7 kpl Sisä-Suomen kalatalousohjelmasta rahoitetut hankkeet - 2 kpl muista rahoituslähteistä rahoitetut hankkeet 7. TOIMINTATAPA 7.1 Palkattu työvoima, tilat ja laitteet Aktivointihankkeeseen palkataan yksi kokoaikainen työntekijä, joka työskentelee Päijänne-Leader ry:n alaisuudessa. Työntekijä haetaan avoimella ja julkisella haulla. Työntekijä palkataan aluksi kahden vuoden määräajaksi, jolloin painotetaan erityisesti hyvän yhteistyön luomista alueella ja kalatalousryhmän hyvää aloitusta. Kahden vuoden jälkeen arvioidaan strategian toteutumista ja määritellään seuraavien vuosien painotukset. Työntekijän palkka määräytyy osaamisen ja työkokemuksen mukaan. Toimistotilat vuokrataan Asikkalan kunnan omistamasta Päijännetalosta. Työntekijälle hankitaan hankkeen varoista tarvittavat toimistokalusteet sekä tietokone ym. atk-laitteet ja puhelin. Kalatalousaktivaattorin tehtäviin kuuluvat mm. alueen kalatalousalan yritysten ja yhteisöjen aktivointi ja neuvonta, verkostojen luominen, yhteistyön lisääminen alueen elinkeinokalatalouden kehittämisessä, erilaisten aktivointitilaisuuksien järjestäminen sekä muut aktivointiin kuuluvat tehtävät. Lisäksi aktivaattori seuraa hankkeiden toteutusta ja toimii Kalajaoston esittelijänä ja sihteerinä sekä ohjausryhmän sihteerinä. Sisä-Suomen toiminta-alueen kalataloustoiminnan kehittämisen lisäksi aktivaattori toimii koordinaattorina, verkostojen luojana sekä asiantuntijana hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Kalatalousaktivaattori toimii myös aktivointihankkeen projektipäällikkönä.

3 7.2 Kalajaosto Sisä-Suomenkalatalousryhmän kehittämisstrategian toimeenpanosta vastaa Kalajaosto. Kalajaosto suunnittelee aktivointitoimia yhdessä aktivaattorin kanssa ja tuo uusia näkökulmia, toimintatapoja ja kehittämisideoita Sisä-Suomenkalatalousryhmän toimintaan sekä huolehtii siitä, että alueen osaajat ja huippuosaaminen saadaan mukaan kehittämistyöhön. Kalajaosto käsittelee Sisä-Suomenkalatalousryhmälle osoitetut rahoitushakemukset ja antaa niiden rahoittamisesta tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan lausuntoesityksen Hallinnoivalle Leader-ryhmälle. Kalajaostoon kuuluu 10 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, jotka Hallinnoiva Leader-ryhmä nimeää. Kalajaostoon jäsenet valitaan siten, että jäsenistön jakauma takaa alueellisesti tasapuolisen edustuksen. Kalajaostoon valittavan henkilön tulee saada pääasiallisen toimeentulonsa kalatalouden harjoittamisesta tai toimia kalastusmatkailuyrittäjänä tai edustaa yhdistyksiä tai vesialueiden omistajia tai toimia alalla neuvonta-, kehittämis-, tutkimus- tai koulutustehtävissä tai toimia Leader-ryhmässä työntekijänä tai hallituksen jäsenenä tai olla Leader-ryhmän hallituksen nimeämä. 7.3 Ohjausryhmä Sisä-Suomenkalatalousryhmän Ohjausryhmä seuraa kehittämisstrategian toteuttamista ja toteutumista, arvioi valittujen toimintamallien ja -tapojen toimivuutta ja tarvittaessa ohjaa kalatalousryhmän toiminnan kurssia kehittämisstrategian ja sääntöjen mukaisesti. Ohjausryhmä laatii ja vahvistaa Sisä-Suomen kalatalousryhmän toimintasäännöt. Ohjausryhmään kuuluu toimialueen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat ja/tai muu hallituksen nimeämä henkilö, ELY-keskuksen edustaja sekä kuntien puolesta maakuntaliiton edustaja tai muu tehtävään valittu henkilö. Ohjausryhmä voi kutsua asiantuntijoita. Ohjausryhmän jäsenten kokousmatkat korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti Leader-ryhmien osalta omasta hankerahoituksesta, muiden osalta sopimuksen mukaisesti. 7.4 Toiminta-alueen Leader-ryhmät Sisä-Suomenkalatalousryhmän toiminta-alueella toimivat Leader-ryhmät seuraavat kalatalousryhmän toimintaa Ohjausryhmän jäseninä. Leader-ryhmät tiedottavat Sisä-Suomenkalatalousryhmän toiminnasta ja rahoitusmahdollisuudesta osana omaa viestintäänsä. Leader-ryhmien ja Sisä-Suomenkalatalousryhmän välinen yhteydenpito on säännöllistä mm. siksi, että Sisä- Suomenkalatalousryhmän kehittämisstrategia sisältää joitakin toimenpiteitä, jotka sopivat hyvin Leaderryhmien rahoitettaviksi. 7.5 Aktivointihankkeen hallinto ja johtaminen Aktivointihankkeen hakijana Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja toimii aktivointihankkeen johtajana ja aktivaattorin esimiehenä. Hän vastaa yhdessä aktivaattorin kanssa aktivointihankkeen raportoinnista ja tiedottamisesta.

4 8. HANKKEEN TOIMENPITEET 8.1 Aktivointi ja tiedotustoiminta Kalatalousryhmätoiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisessa hyödynnetään sähköisiä viestintäkanavia paremman ja kohdennetumman tavoitettavuuden vuoksi. Lisäksi tiedotetaan lehti-ilmoituksin, nettisivuilla ja sosiaalista mediaa käyttäen. Aluksi ja tarvittaessa myöhemminkin tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista suoraan toimijajoukoille ja tarvittaessa voidaan järjestää tiedotustilaisuuksia medialle, alueen toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Osa tilaisuuksista pyritään järjestämään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnasta pyritään saamaan säännöllisesti juttuja eri medioihin joko yksin tai yhteistyössä hankehakijoiden tai muiden toimijoiden kanssa. Tiedotus- ja viestintätoimia toteutetaan strategian liitteenä olevan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Tiedotustoimista koituneet kulut kustannetaan hankkeen varoista. 8.2 Viestintätoimet Sisäinen viestintä Viestintä Leader-ryhmän/ryhmien ja työntekijän välillä on säännöllistä ja tapahtuu niin sähköisesti, puhelimitse kuin henkilökohtaisin palaverein. Sähköisiä kokouskäytäntöjä pyritään ottamaan käyttöön perustuen ekologisuuteen. Kalajaoston viestintään käytetään sähköisiä viestimiä sekä puhelinta. Kalajaoston kokoukset toimivat myös tärkeinä viestintätilaisuuksina. Leader-hallituksille tiedotetaan kalatalousryhmän toimista sähköisiä välineitä hyväksi käyttäen vähintään 4 kertaa/vuosi. Ulkoinen viestintä Kalatalousryhmälle tehdään omat nettisivut, jotka pyritään pitämän ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Kalatalousasiat löytyvät tarkemmin Päijänne-Leaderin internetsivujen alta, jonne tulee linkitys Keski-Suomen Leader-ryhmien ja Hämeen Leader-ryhmien yhteisiltä sivuilta. Sosiaalista mediaa pyritään hyödyntämään myös kalatalousryhmän ulkoisessa viestinnässä. Pyritään kokeilemaan mahdollisimman laajasti sähköisen median erilaisia mahdollisuuksia viestinnässä. Alueen toimijoita tiedotetaan myös median, lehtien, esitteiden avulla jne. sekä erilaisten tilaisuuksien ja henkilökohtaisten tapahtumien kautta. Alueen kunnille tiedotetaan toiminnasta vähintään kerran vuodessa. Aktivaattori, kalatalousryhmä ja Leader-ryhmä osallistuvat myös resurssien puitteissa alueella järjestettäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa mahdollisuuksien mukaan tiedotetaan myös kalatalousryhmän toiminnasta. Viestintätoimiin liittyvät kulut kustannetaan hankkeen varoista, mikäli ne ovat hankkeen ja kalatalousstrategian toteuttamisen kannalta välttämättömiä. 8.3 Tiedotus- ja viestintämateriaali Hyödynnetään mahdollisimman laajasti valtakunnallista materiaalia, mikäli sitä on saatavilla. Kalatalousryhmän toiminnasta, tavoitteista ja niiden toteuttamisesta, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittämisestä sekä yhteystiedoista tulee olla myös omaa viestintä- ja tiedotusmateriaalia. Näitä ovat mm. käyntikorit, esitteet, julkaisut, tiedotteet, julisteet ja banderollit, nettisivut ja sosiaalisen median ylläpito sekä erilainen jaettava materiaali tarvittaessa. Nämä kustannetaan hankkeen varoista. 8.4 Hankkeistaminen ja esiselvitykset Aktivaattorin tehtävän on löytää toiminta-alueen hankeaihiot, ohjata hanketoimijoita hakemaan rahoitusta parhaiten sopivasta rahoituslähteestä ja työstää Sisä-Suomen kalatalousryhmästä rahoitettavia hankkeita eteenpäin yhteistyössä toimijoiden kanssa. Aktivaattori kannustaa toimijoita yhteistyöhön, myös toimialat

5 ja muut rajat ylittävään yhteistyöhön, sekä pyrkii kokomaan sirpaleisia hankeideoita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Aktivaattori valmistelee hankkeet kalajaoston ja Päijänne-Leader ry:n hallituksen käsiteltäviksi ja toimii kalajaoston esittelijänä. Hyvä yhteistyö kalatalousryhmän hankkeista päättävän ELY-keskuksen virkamiesten kanssa on oleellisen tärkeä. Hankkeessa voidaan teettää tai tehdä pienimuotoisia esiselvityksiä nopeuttamaan hankkeiden käynnistymistä ja parantamaan hankkeiden vaikuttavuutta. 8.5 Koulutus Aktivaattori osallistuu oman osaamisen ylläpitämiseen vaatimiin valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin. Lisäksi aktivaattori voi osallistua tarpeellisiksi näkemiinsä koulutuksiin ja eritystaitojen hankintaan, jotka edistävät strategian toetumista ja henkilökohtaisia, tehtävien hoidon kannalta oleellisia taitoja. Kalajaoston jäseniä koulutetaan tarpeen mukaan. Aktivaattorin kouluttautuminen kustannetaan tämän hankkeen varoista. Hankkeessa järjestetään toimijoiden tarvitsemaa substanssiosaamiseen liittyvää täsmäkoulutusta, joka voi olla esim. hanke- ja verkostoitumis- tai laatukoulutusta. Lisäksi kerran vuodessa haetaan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja muilta alueilta järjestämällä opinto- ja verkostoitumisretki kotimaassa. Näihin koulutuksiin voidaan kohdistaa hankkeen varoja mm. tilavuokrien, kahvitusten ja mahdollisten kouluttajien osalta. 8.6 Opintomatkat Opintomatkat alueen sisällä ja alueen ulkopuolella ovat hyviä oppimisen paikkoja toimijoille. Matkojen kautta voidaan siirtää hyviä käytäntöjä ja vaihtaa kokemuksia. Opintomatkat voivat kotimaan kohteiden lisäksi kohdistua myös ulkomaille. Opintomatkoja järjestetään alueen toimijoille tarpeen mukaan. Opintomatkat voivat kohdistua eri yrittäjäryhmille tai olla yhteisiä kaikille alan toimijoille. Matkoilla voidaan tutustua erilaisiin toimintatapoihin, tiloihin tai ne voivat olla vierailuja alan messuille. Myös kalatalousjaoston jäsenet tai Leader-ryhmän henkilöstö voivat osallistua opintomatkoille, mikäli on hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeää. Tällöin myös kalatalousjaosoton jäsenten sekä henkilöstön matkakulut menevät tämän hankkeen varoista. Opintomatkoihin osallistuvilta on tarkoituksenmukaista pyytää ainakin pieni omavastuuosuus matkaan liittyen. 8.7 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Yhteistyötä tehdään useiden eri toimijoiden kanssa; viranomaiset, kunnat, maakuntaliitot, oppilaitokset, erilaiset yhdistystoimijat, muut Leader-ryhmät, yritysneuvojat ja eri alojen toimijat. Yhteistyö vaatii kontakteja, palavereja, tilaisuuksia sekä erilaisten toimintamallien kehittämistä ja eteenpäin viemistä. Yhteistyössä järjestetään koulutuksia, seminaareja, opintomatkoja, jne. Yhteistyössä suunnitellaan myös eri toimijoiden välisiä yhteisiä hankkeita. Aktivaattori osallistuu hankkeen varoin Kalatalousryhmien yhteistapaamisiin sekä kansainvälisiin tapaamisiin Euroopan kalatalousryhmien kanssa. Hankkeessa osallistutaan Euroopan kalatalousryhmien verkostoyksikön FARNETin järjestämään toimintaan. Kansainvälisiä hankkeita pyritään viemään eteenpäin sitä mukaan kun alueelta tarpeita nousee. Kansainvälisten hankkeiden eteenpäin viemiseksi voidaan tarvita myös alueen Leader-henkilöstön kokemusta. Kansainvälinen yhteistyö tarkoittaa myös yhteistyökumppaneiden vierailuja n alueella.

6 9. HANKKEEN RISKIT n menestyksekäs liikkeellelähtö edellyttää ammattitaitoisen ja hyvät yhteistyötaidot omaavan aktivaattorin rekrytointia. Rekrytointiin tulee olemaan koko kalatalousryhmän suurin riski ja onnistumisen mahdollisuus. Hankkeen maantieteellinen toteutusalue on laaja. Tämä asettaa haasteita erityisesti viestinnälle. Pitkät välimatkat asettavat haasteita kalajaoston sitoutumiselle sekä muille olennaisille sidosryhmille kehittämisohjelman mahdollisimman kattavalle toteutukselle. 10. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 10.1 Kustannusarvio Kustannusarvio hankkeen toteutusajalle 3.11.2015-31.12.2017: 2015 2016 2017 Yhteensä Palkka 1 7 000 40 000 40 000 87 000 Sivukulut 2 2 000 12 000 12 000 26 000 Toimistokulut 1 000 1 500 1 500 4 000 Ostopalvelut 2 000 6 000 6 000 14 000 Tietotekniikkakulut 2 000 700 700 3 400 Matkakulut 3 2 000 15 000 15 000 32 000 Vuokrat 600 3 000 3 000 6 600 Yhteensä 16 600 78 200 78 200 173 000 1 Aktivaattorin palkka, lomakorvaus ja lomaraha 2 Sivukulut (28-30 %) 3 Km korvaukset, päivärahat, laskettu noin 30 yöpymistä per vuosi

7 Aktivoinnin alustavat kustannukset koko ohjelmakaudella 2015-2020. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä Palkka 7 000 40 000 40 000 36 000 26 000 21 000 170 000 Sivukulut 2 000 12 000 12 000 12 000 7 400 6 000 51 400 Toimistokulut 1 000 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 8 500 Ostopalvelut 2 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 32 000 Tietotekniikkakulut 2 000 700 700 700 700 700 5 500 Matkakulut 2 000 15 000 15 000 15 000 10 000 10 000 67 000 Vuokrat 600 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 15 600 Yhteensä 16 600 78 200 78 200 74 200 54 600 48 200 350 000 10.2 Rahoitussuunnitelma Sisä-Suomen kalatalousstrategia (EMKR+valtio) 100 % 173 000