TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 1 / 18

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 1 / 18 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Pintakäsittelyalan perustutkinto, rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä ja maalari, valmistava koulutus OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Hyväksytty, toimialajohtaja Risto Björn Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 23.9.2015

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 2 / 18 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Koulutuksen tavoite... 3 3 Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa... 4 4 Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen... 5 4.1. Hakeutuminen, Koulutuksen pääsyvaatimukset... 5 4.2. Henkilökohtaistaminen... 6 5 Koulutuksen toteutuksen periaatteet... 6 5.1. TAKKin yhteiset toimintaperiaatteet... 6 5.1.1 Työelämäyhteistyö... 6 5.1.2 Yhteistyö Opetushallituksen kanssa... 7 5.1.3 Hyvinvointi ja turvallisuus... 7 5.1.4 Yrittäjyys... 8 5.1.5 Kestävä kehitys... 8 5.1.6 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo... 8 Koulutusalan toimintaperiaatteet... 8 5.1.7 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo... 8 6 Koulutuksen toteutus... 9 6.1. Koulutuksen sisältö... 9 6.2. Teoreettinen koulutus... 15 6.3. Harjoitukset oppimisympäristöissä... 15 6.4. Työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksot... 16 7 Oppimisen arviointi... 17 8 Tutkinnon suorittaminen... 17 9 Todistukset... 17 10 Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen... 17

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 3 / 18 1 Yleistä 1.1. Pintakäsittelyala Pintakäsittelyala on laaja ammattiala, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan lähes kaikessa valmistuksessa ja korjaustoiminnassa. Pintakäsittelyllä parannetaan rakennetun ympäristön ja tuotteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä lisätään käyttöikää. Hyvällä pintakäsittelyllä luodaan viihtyisä ympäristö ja tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä, kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Tuotteiden ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi valintakriteeri. Pintakäsittelyalan jatkuvasti kehittyvät materiaalit ja menetelmät antavat lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä sekä rakennusten ja tuotteiden kilpailukykyä. Pintakäsittelyalaan kuuluvat maalaus, kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelyt ja pinnoitukset erilaisilla pinnoitteilla. Rakennuksia, rakennusosia ja lähes kaikenlaisia tuotteita maalataan. Maalauksen lisäksi rakennuspintoja tapetoidaan ja laatoitetaan. Lattioita pinnoitetaan maalipinnoitteilla, matoilla ja parketeilla. Rakennusalalla pintakäsittelyalan koulutuksen saaneita tarvitaan maalaus-, tapetointi-, laatoitus- ja lattianpäällystystöissä. Uudis- ja korjausrakentaminen työllistää lähes 10 000 pintakäsittelyalan työntekijää. 1.2. Tutkintojen perusteet Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen julkaisemiin tutkinnon perusteisiin (OPH:n määräys 72/011/2014). 1.3. Opetussuunnitelman tarkoitus Opetussuunnitelman tarkoituksena on antaa alalle hakeutuville henkilöille, alalla opiskeleville opiskelijoille, alan kouluttajille ja työelämän edustajille tiedot koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä, arvioinnista ja valmistavan koulutuksen toteutuksesta. Opetussuunnitelma ohjaa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisen kokonaisvaltaista prosessia koulutuksen markkinoinnista tutkinnon suorittamiseen ja alalle työllistymisen edistämiseen. 1.4. Tutkinnon järjestämissopimus Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella (TAKK) on pintakäsittelyalan perustutkinnon järjestämissopimus Opetushallituksen asettaman pintakäsittelyalan tutkintotoimikunnan (8486) kanssa. 1.5. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen 2 Koulutuksen tavoite Pintakäsittelyalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön laadinnassa on otettu huomioon tutkinnon perusteiden vaatimukset sekä työelämän tarpeet huomioiden alan viimeisimmät kehitysnäkymät. Kouluttajat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä alan yritysten kanssa mm. työssä oppimisen järjestämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Myös työelämän edustajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotilaisuuksien arviointiin, joiden yhteydessä saadaan tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelman sisältö päivitetään 1-3 vuoden välein vastaamaan työelämän sen hetkisiä tarpeita. Sisällön päivitykseen osallistuvat kouluttajat ja työelämän edustajat. Opiskelijoilta kerättävän opiskelijapalautteen perusteella teemme myös muutoksia sisältöön tarvittaessa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilaisiin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 4 / 18 tutkinnon osa-alueella. Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsiteltävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuuskortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on SPR:n ensiavun peruskurssia EA 1 vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Pitkäaikaista harjaantumista vaativissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös yhdellä vieraalla kielellä. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. 2.1. Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Rakennusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hänellä voi olla erikoisosaamisena julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita. 2.2. Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä Tutkintonimikkeellä lattianpäällystäjä tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä lattiapäällysteen pohjustustyöt monipuolisesti ja matto- ja laminaattipintojen asennukset. Erikoisosaamisalueina hänellä voi olla lattia- ja seinälaatoitukset, parkettiasennukset tai betonilattioiden pinnoitukset. 3 Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Pintakäsittelyalan perustutkinto, Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari muodostuu 2 pakollisesta tutkinnon osasta ja 4 valinnaisesta tutkinnon osasta. Pakolliset tutkinnon osat Rakennusten korjausmaalaus Uudisrakennusmaalaus TAKKin tarjoamat ammatilliset tutkinnon osat valmistavassa koulutuksessa Pientalojen ulkomaalaus Rakennuspintojen ruiskumaalaus Ruiskutasoitetyöt *2 Tapetointi Mukailumaalaus Erikoismaalaus Yritystoiminnan suunnittelu

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 5 / 18 Aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella valinnainen tutkinnon osa voi olla myös jokin seuraavista: Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 3.1. Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Pintakäsittelyalan perustutkinto, Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä muodostuu pakollisesta tutkinnon osasta ja 5 valinnaisesta tutkinnon osasta. Pakollinen tutkinnon osa Lattianpäällystyksen perustyöt TAKKin tarjoamat ammatilliset tutkinnon osat valmistavassa koulutuksessa Mattotyöt Parkettityöt Lattialaatoitus Lattianpäällysteiden uusiminen Julkisten tilojen lattianpäällystys Märkätilojen laatoitus Yritystoiminnan suunnittelu Aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella valinnainen tutkinnon osa voi olla myös jokin seuraavista: Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. 4 Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen Pintakäsittelyalan perustutkintoon valmistavaa koulutusta toteutetaan omaehtoisena koulutuksena, työvoimakoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksessa TAKK järjestää tietopuolisia opintoja ja tutkintoja. Hakeutumismahdollisuudesta pintakäsittelyalan perustutkintoon ja osatutkintoihin tiedotetaan TAKKin www-sivuilla, koulutusesitteissä, informaatiotilaisuuksissa ja tutkinnon ja koulutusten rahoittajatahojen kautta. Yhteistyötä tehdään myös työnantajien ja työntekijöiden kanssa mm. kartoittamalla osaamista ja koulutustarvetta ja suunnittelemalla työpaikkakohtaisia koulutuksia. 4.1. Hakeutuminen, Koulutuksen pääsyvaatimukset Pintakäsittelyalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka soveltuu alalle ja jolla on riittävät valmiudet ja edellytykset sekä motivaatio. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Valinnassa otetaan huomioon yhdenvertaisuuden periaate. Pintakäsittelyalalla ja -alan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma epilepsia, muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 6 / 18 tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. 4.2. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella mahdollistetaan ja varmistetaan joustavat aikuisopiskelijalähtöiset tutkinto- ja opiskelupolut pintakäsittelyalan ammattiin. Hakeutumisvaiheessa selvitetään näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön lähtötilanne ja tunnistetaan aiemmin hankittu osaaminen hakeutujan osaamisestaan tekemien suullisten ja kirjallisten kartoitusten ja selvitysten, itsearvioinnin ja haastattelun perusteella. Valmistavan koulutuksen vastuukouluttaja vastaa näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön perehdyttämisestä tutkintoon ja opiskeluun sekä osaamisen ja erityistarpeiden tunnistamisesta ja tutkintopolun suunnittelusta yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa. Vastuukouluttaja tekee yhteistyötä muiden kouluttajien, tutkintovastaavan sekä tarpeen mukaan erityisopettajan sekä TAKKin opiskelijapalveluiden ja oppisopimuskeskuksen kanssa. Työssäoppimisen ja näyttötutkinnon suorittamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös työnantajien kanssa. Hakeutumisvaiheen selvitysten perusteella vastuukouluttaja tekee johtopäätökset ja suunnittelee yhdessä hakeutujan kanssa, miten näyttötutkinto suoritetaan ja miten tarvittava ammattitaito hankitaan ottaen huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, hänen tarpeensa ja mahdollisuutensa itsensä kehittämiseen ja osaamisensa osoittamiseen. Henkilökohtaistamissuunnitelmaan kirjataan henkilötietojen lisäksi seuraavat asiat: Hakeutumisvaiheen lähtötilanne, osaaminen ja selvitykset toimenpiteistä, tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen rahoitusmuoto Näyttötutkinnon suorittaminen: suunnitelma tutkintosuoritusten suorittamispaikoista tutkinnon osittain, aiemmin hankitun osaamisen dokumentointi, muut mahdolliset selvitykset osaamisesta, tutkintotilaisuuksien ajankohdat, arvioijat ja tarvittavat erityisjärjestelyt Valmistava koulutus: tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikataulu, oppimisen tavoitteet ja opiskelun toteutustapa oppimisympäristöineen ja -menetelmineen sekä oppimisen seuranta ja arviointi. Ohjaus ja tuki: ohjauksen ja tuen tarve ja toteutus valmistavassa koulutuksessa ja näyttötutkinnon suorittamisessa. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan StudentaPlus -toiminnanohjausjärjestelmään. Opiskelijaliittymän kautta opiskelija voi suunnitella ja seurata henkilökohtaisia opintojaan ja tutkintosuorituksiaan. Henkilökohtaistamissuunnitelma on virallinen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisasiakirja, joka tulostetaan ja jonka tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja allekirjoittavat. Tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja seuraavat henkilökohtaistamissuunnitelman toteutumista ja tarkentavat suunnitelmaa tutkinnon osittain ja tarpeen mukaan ohjaus- ja palautekeskusteluissa. Muutokset kirjataan StudentaPlus-järjestelmään. 5 Koulutuksen toteutuksen periaatteet 5.1. TAKKin yhteiset toimintaperiaatteet 5.1.1 Työelämäyhteistyö Pintakäsittelyalan tutkinnot antavat erinomaiset valmiudet työllistymiseen tai jatkoopiskeluun. Monipuolinen koulutustarjonta ja alan laajin yhteistyöverkosto takaavat kunnon edellytykset ammattitaidon kehittämiseen. Yhteistyöyrityksiämme ovat mm. Maalausliike Remonttikaksio Oy, Tampereen Maalaamo Oy, Maalausliike Tanhuanpää Oy, Työlä Oy ja Tampereen Pinta-asennus Oy.

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 7 / 18 TAKKin pintakäsittely- ja sisustusalan koulutuksen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti kehittämään koulutusta. Yhteistyöryhmältä saadut kehitysimpulssit viedään mahdollisuuksien mukaan heti koulutustoimintaan. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Rakennusliitto ry, Pintaurakoitsijat ry, RIA ry, Tredun oppisopimustoimisto, TE-toimisto ja maalaus- ja sisustusalan yrittäjiä ja työntekijöitä. Jäsenet: Karhu Lasse Tiilenpäät Karivieri Rami Orell Oy Määttänen Reijo Virtaviiva Oy Ojanen Ari-Petri Tampereen Maalaamo, Treen Maalarimestariyhdistys Pietilä Jyrki TE-toimisto Rönkä Mika Rakennusliitto, Maalaamo Pauli Hietanen Oy Tahvanainen Osmo Tredun, oppisopimustoimisto Varjolahti Jaana RIA, Aihio Arkkitehdit Väisänen Janne Rakennusliitto, Tampere os 11 Björn Risto TAKK Salakoski Jyrki TAKK Sillman Pirjo TAKK Pintakäsittelyalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön laadinnassa on otettu huomioon tutkinnon perusteiden vaatimukset sekä työelämän tarpeet huomioiden alan viimeisimmät kehitysnäkymät. Kouluttajat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä alan yritysten kanssa mm. työssä oppimisen järjestämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Myös työelämän edustajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotilaisuuksien arviointiin, joiden yhteydessä saadaan tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Kouluttajat osallistuvat myös vuosittain tutkintotoimikunnan ja tutkintoja järjestävien oppilaitosten kehityspäiville, jossa voidaan kehittää ja edistää koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä. Työelämän asiantuntijoiden, ammattijärjestöjen sekä maalitehtaiden osaamista hyödynnetään koulutuksissa mm. luennoitsijoina. Oppimisvierailut ja opintokäynnit työpaikoille kuuluvat olennaisena osana koulutukseen. Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laatimisessa hyödynnetään työelämän yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja kommentteja. Koulutuksen ja tutkinnon kehittämiseksi pyydetään palautetta pintakäsittelyalan työnantajilta ja työntekijöiltä esim. arvioijien perehdytystilaisuuksissa ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä. 5.1.2 Yhteistyö Opetushallituksen kanssa TAKKin pintakäsittelyalan henkilöstö on ollut laatimassa maalarin ammattitutkinnon perusteita 2013 (toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri TAKKista). OPH:n Pintakäsittelyalan arviointiaineiston kehittämishanke yhdessä OAKKin kanssa 2015. 5.1.3 Hyvinvointi ja turvallisuus Pintakäsittelyalalla työskentelevillä on suuri vastuu työturvallisuudesta. Opiskelija hallitsee pintakäsittelyalaan liittyvät tavallisimmat työmenetelmät ja osaa valita oikeat aineet ja tarvikkeet. Opiskelija tuntee työhönsä liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä työn turvalliseen tekemiseen liittyvät työsuojelusäädökset. Heti koulutuksen alkuvaiheessa järjestetään työturvallisuuskorttikoulutus ja pintakäsittelyalan työturvallisuuskoulutus, jossa perehdytetään opiskelijat henkilönostimen turvalliseen käyttöön sekä rakennustelineiden kokoamiseen. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään toimintaansa turvallisemmaksi ja ergonomisemmaksi sekä havaitsemaan ja tunnistamaan työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittamaan niistä. Koulutuksen orientointijaksolla vastuukouluttaja perehdyttää opiskelijat

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 8 / 18 TAKKin turvallisuusohjeisiin ja toimintaohjeeseen tapaturmatilanteissa. TAKKin pintakäsittelyalan opiskelijoilla on käytössä turvallisuushavaintovihkonen, jonka avulla voi kuka tahansa ilmoittaa havaitsemastaan turvallisuuspuutteesta hallilla tai työssäoppimiskohteessa. Opiskelijoita kannustetaan huolehtimaan omasta kunnostaan ja asettamaan tavoitteita myös sen suhteen. Koulutuksiin sisältyy konkreettista työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvää opetusta sekä koko TAKKin yhteisiä verkkoluentoja. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita voidaan käsitellä henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa sekä ryhmissä. 5.1.4 Yrittäjyys Yrittäjyys on tutkinnon osiin sisältyvä ammattitaidon osa-alue. Koulutuksessa teemoina ovat sisäinen yrittäjyys, asiakaslähtöisyys ja palveluasenne, yrittäjyys pintakäsittelyalalla, oman osaamisen tuotteistaminen ja laatutyö. Oma kokonaisuutensa on valinnainen tutkinnon osa Yritystoiminnan suunnittelu, jossa keskeistä on liiketoimintaan perehtyminen ja sen suunnittelu. Yrittäjyyteen liittyviä yhteistyökumppaneita ovat TAKKin liiketalousala ja yrittäjyysala HiOMO sekä alan yritykset. 5.1.5 Kestävä kehitys Pintakäsittelyalan opiskelija noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Opiskelijaryhmissä on monenlaista erilaisuutta ja kouluttajien (erityisesti vastuukouluttajan) tehtävänä on varmistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen. Yksilöllisillä tukitoimilla turvataan tarvittaessa opintojen ja tutkintojen eteneminen suunnitellusti. Opiskelijoiden opiskeluryhmässä tai työpaikalla mahdollisesti kokemaa epäoikeudenmukaista tai epätasa-arvoista kohtelua kehotetaan tuomaan esille ohjauskeskusteluissa ja kirjallisissa palautekyselyissä. Vastuukouluttaja käsittelee asiaa opiskelijan kanssa ja hänen luvallaan asiasta voidaan keskustella esim. työpaikalla. 5.1.6 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Pintakäsittelyalalla on työsuoritukset osattava tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti työturvallisuutta edistävin menetelmin, ympäristöhaittoja minimoiden. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. TAKKin sähköisessä oppimisympäristössä on kestävän kehityksen verkkokurssi, jonka kaikki opiskelijat voivat suorittaa. Lisäksi tutustutaan Pintakäsittelyalan alakohtaisiin materiaaleihin ja käytäntöihin. Opinoissa opetetaan pitämään työympäristö puhtaana ja järjestyksessä huomioiden kierrätys ja lajittelu. Koulutusalan toimintaperiaatteet 5.1.7 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Pintakäsittelyalan opiskelija noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Opiskelijaryhmissä on monenlaista erilaisuutta ja kouluttajien (erityisesti vastuukouluttajan) tehtävänä on varmistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen. Yksilöllisillä tukitoimilla turvataan tarvittaessa opintojen ja tutkintojen eteneminen suunnitellusti. Opiskelijoiden opiskeluryhmässä tai työpaikalla mahdollisesti kokemaa epäoikeudenmukaista tai epätasa-arvoista kohtelua kehotetaan tuomaan esille ohjauskeskusteluissa ja kirjallisissa palautekyselyissä. Vastuukouluttaja käsittelee asiaa opiskelijan kanssa ja hänen luvallaan asiasta voidaan keskustella esim. työpaikalla.

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 9 / 18 6 Koulutuksen toteutus 6.1. Koulutuksen sisältö Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari pakolliset tutkinnon osat ovat rakennusten korjausmaalaus ja uudisrakennusmaalaus. Valinnaiset tutkinnon osat ovat pientalojen ulkomaalaus, rakennuspintojen ruiskumaalaus, ruiskutasoitetyöt *2, tapetointi, mukailumaalaus ja erikoismaalaus. Pintakäsittelyalan perustutkinto, Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari muodostuu 2 pakollisesta tutkinnon osasta ja 4 valinnaisesta tutkinnon osasta. Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä pakollinen tutkinnon osa on lattianpäällystyksen perustyöt. Valinnaiset tutkinnon osat ovat mattotyöt, parkettityöt, lattialaatoitus, lattianpäällysteiden uusiminen, julkisten tilojen lattianpäällystys ja märkätilojen laatoitus. Pintakäsittelyalan perustutkinto, Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä muodostuu pakollisesta tutkinnon osasta ja 5 valinnaisesta tutkinnon osasta. Pintakäsittelyalan perustutkinnon opiskelijat voivat suorittaa näyttötutkinnon tai sen osia valmistavan koulutuksensa aikana. Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari 6.1.1. Rakennusten korjausmaalaus tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuutena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä sisämaalaustöitä. käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti poistaa vanhoja maalipintoja tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 6.1.2. Uudisrakennusmaalaus

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 10 / 18 tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt osaa arvioida pintakäsiteltävän pinnan laatuvaatimuksien täyttymisen ja reklamoida puutteista ennen oman työn aloitusta tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt tehdä kittaukset ja silotukset maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla tehdä rajaustyöt käsityövälineillä kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.) ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaamaan tasopintoja laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. 6.1.3. Pientalojen ulkomaalaus Tutkinnon osan suorittaja kykenee työparina tai työryhmän jäsenenä tekemään omakoti-, rivi- tai paritalojen ulkomaalaustöitä. huolehtia työkohteen siisteydestä ja suojauksista suunnitella työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia maalimääriä tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut, homeen- ja maalinpoistot sekä pohjustukset tehdä pientalon ulkopuolisten katto-, seinä-, ikkunanpuite-, ovi-, sokkeli- ja täydentävien rakenteiden suojakäsittely- ja maalaustöitä käyttää turvallisesti ulkomaalauskohteissa käytettäviä maaleja mitata ja valvoa työkohteen maalausolosuhteita käyttää ja huoltaa ulkomaalaustyössä tarvittavia työvälineitä käyttää henkilönostimia turvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti liikkua turvallisesti työmaaolosuhteissa sekä käyttää telineitä oikein ja määräyksiä noudattaen. 6.1.4. Rakennuspintojen ruiskumaalaus tehdä rakennuspintojen ruiskumaalaustöitä työselostusten ja työohjeiden mukaisesti. esikäsitellä maalattavat pinnat ja tehdä työkohteeseen ja työympäristöön tarvittavat suojaukset ennen ruiskumaalausta laittaa ruiskumaalauslaitteiston käyttökuntoon

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 11 / 18 valita työselostuksen mukaiset maalit ja muut materiaalit ruiskumaalauksen työkohteen laatuvaatimusten mukaan ottaa työsuunnittelussaan huomioon ruiskumaalauksen aikana vallitsevat olosuhteet säätää ruiskumaalauslaitteistoa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi pestä ruiskumaalauslaitteiston ja suorittaa työn päätyttyä ruiskumaalauslaitteistolle tehtävät toimenpiteet huolehtia ruiskumaalaukseen liittyvästä työsuojelusta ja ympäristönsuojelusta huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta, käyttää hengitysilmasuodatinta, suojavaatetusta ja suojakäsineitä huoltaa ja tehdä tarvittaessa pienimuotoisia korjaustöitä ruiskumaalauslaitteistoon huolehtia työpaikkansa ja työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä sekä siitä, että maalisumua ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. 6.1.5. Ruiskutasoitetyöt *2 tehdä työselostuksen ja saamiensa ohjeiden mukaisesti rakennusten sisäpuolisten katto- ja seinäpintojen ruiskutasoitetöitä. Hän osaa suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet ja ruiskutusjärjestyksen sekä arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä. Hän huolehtii tarvittavista suojauksista niin, että pöly ja tasoitteet eivät pääse leviämään ympäristöön. mitata betonialustan kosteuden sekä tasoitettavan pinnan suoruuden ja tasomaisuuden tehdä levyrakenteiden saumaukset tehdä kiviainesalustoille mahdollisesti tarvittavat esikäsittelyt ja betonipintojen täytöt tehdä etuoikaisut, pohja- ja osittaistasoitukset levittää ja tasoittaa tasoitemassoja käsityövälineillä tehdä tarvittavat välihionnat käyttää massasekoitinta ja massaruiskua suorittaa massan sekoituksen laittaa tasoiteruiskulaitteiston käyttökuntoon sekä tehdä sen puhdistus- ja huoltotoimenpiteet käytön jälkeen ja tarvittaessa myös käytön aikana levittää tasoitemassoja ruiskulaitteistolla ja tasoittaa pinnan ruiskuttaa kattojen pisararuiskutuksia huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta ja suojainten käytöstä tarvittaessa. 6.1.6. Tapetointi Tutkinnon osa suorittaja osaa kiinnittää rakennuspinnoille paperi- ja kuitualustaisia seinänpäällysteitä työselostusten ja työohjeiden mukaan. tehdä tapetoitaville alustoille tehtävät mittaukset ja tarkistukset tehdä ennen tapetointia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt, kuten vanhan tapetin poistot tehdä tapetoimispohjatyöt, eristykset, tasoitukset ja alustapetoinnit levittää liisterin tai liiman käsin ja koneellisesti kiinnittää paperi- ja kuitualustaiset päällysteet puskusaumauksella käyttää ja huoltaa tapetoinnissa tarvittavia työvälineitä suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 12 / 18 nimetä tavallisimmat tapetointitöissä käytettävät tapetit ja materiaalit selostaa eri tapettimateriaalien soveltuvuuden erilaisille alustoille liikkua turvallisesti rakennustyömaalla ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, ettei tapetointityöstä aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille. 6.1.7. Mukailumaalaus tehdä rakennus- tai kalustepinnoille perinteisiä puunja kivenmukailumaalauksia (ootraus ja marmorointi). suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä käyttää mukailutöihin tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja tehdä ennen mukailumaalauksia tarvittavat valmistelut ja esikäsittelyt käyttää mukailumaalaukseen soveltuvia perinteisiä ja uusia maalausmenetelmiä ja työvälineitä ja materiaaleja tehdä mukailutöitä erilaisille maalausalustoille käyttää turvallisesti mukailutyöhön liittyvä aineita ja materiaaleja huomioida työolosuhteiden mahdolliset vaikutukset mukailutyön lopputulokseen mukailla vähintään kahta erilaista tunnettua puulajia ja kahta erilaista kivilajia erilaisilla sideaineilla ja menetelmillä niin, että lopputulos on joko annetun mallin mukaista tai työ vastaa muutoin kivi- tai puulajille ominaisia piirteitä. 6.1.8. Erikoismaalaus tehdä erilaisia rakennusten tai laivojen sisäpintojen, tai muiden teollisuustuotteiden erikoismaalauksia. suunnitella työn pääasiassa mallikirjojen ja kuvastojen avulla tehdä erilaisia erikoismaalaustöitä tarkoitukseen soveltuvilla maalaustarvikkeilla (esimerkiksi: väripesut, pirskotukset, kuviointimaalaukset, koristepinnoitukset, kuullotukset, lastamaalaukset, railomaalaukset jne) käyttää apunaan piirustuksia, luonnoksia, malleja, suunnitelmia, työselostuksia ja -ohjeita tehdä tarvittavat pohjatyöt (esikäsittelyt ja maalaukset) huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että valmiit pinnat eivät vaurioidu. Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä 6.1.9. Lattianpäällystyksen perustyöt. tehdä lattianpäällystykseen liittyvät tasoitus- ja muut pohjatyöt sekä vähäisellä harjaantumisella tehtävissä olevat lattianpäällystystyöt työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. tehdä tarvittaessa pölyn kulkeutumisen estävät suojaukset

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 13 / 18 tehdä vanhojen päällysteiden poistamisen irrottaa työn suoritusta haittaavia kynnyksiä ja listoituksia tehdä esikäsittelyt, kuten pesut ja pohjustuskäsittelyt valita käyttötarkoitukseen sopivat tasoitteet, pohjustuskäsittelyt ja liimat suorittaa alustalle tehtävät mittaukset ja tarkistukset tehdä työhön liittyvät oikaisut ja tasoitukset tehdä hiontatöitä käsin ja koneellisesti käyttää pohjatöihin tarkoitettuja sähkötyökaluja (esim. päällysteenpoistajat, hiomakoneet, imurit) turvallisesti tehdä pienehköjä asuinhuoneiden lattioiden päällystyksiä muovimatolla ja lukkoponttilaminaatilla tehdä tarvittavat saumaus- ja tiivistystyöt kiinnittää paikoilleen kynnyksiä ja jalkalistoja tehdä valmiiden pintojen suojaukset laatia työkokonaisuudesta työehtosopimukseen pohjautuvan urakkalaskelman tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 6.1.10. Mattotyöt lattiapinnoille asennettavien muovipäällysteiden kiinnitykseen ja viimeistelyyn liittyvät työt. Hän osaa tehdä myös työhön liittyvien listojen (muoviset jalkalistat, pesulistat, askelkulmat, käsijohdelistat tms.) ja kynnysten asennukset. määritellä työhön soveltuvat asennusolosuhteet valita oikean päällysteen käyttökohteen mukaan valita liimat ja liimausmenetelmät eri päällysteille valita oikeat asennustekniikat eri päällysteille valita työhön soveltuvat asennustyökalut huoltaa ja käyttää työvälineitä ja -laitteita turvallisesti asentaa ja kiinnittää muovipäällysteet yleisten laatuvaatimusten mukaisesti valita oikeat hitsaus- ja saumausmenetelmät eri päällysteille kiinnittää askelkulma-, kynnys-, jalka- ja pesulistat oikeaoppisesti. 6.1.11. Parkettityöt tehdä lattioiden lautaparketti- ja laminaattipäällystetyöt niihin liittyvine apu- ja valmistelutöineen. arvioida alusrakenteen sopivuuden parketti - ja laminaattipäällysteelle tunnistaa mittalaitteita käyttäen alusrakenteiden kunnon tunnistaa yleisimmät parkettilattioissa käytetyt puulajit tehdä asennussuunnitelman parketti- ja laminaattipäällysteelle tehdä alustan vaatimat korjaustoimenpiteet tehdä tarvittaessa askelääneneristyksen

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 14 / 18 käyttää työssä tarvittavia käsityökaluja turvallisesti asentaa parketti- ja laminaattipäällysteitä suunnitelman mukaisesti tehdä tarvittavat ovien ja karmien lyhennykset sekä listoitukset tehdä tarvittaessa valmiin pinnan pienimuotoiset korjaustyöt. 6.1.12. Lattialaatoitus tehdä kuivien lattiapintojen laatoitustyöt työselitysten ja työnjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. tarkistaa asennuspohjien soveltuvuuden lattialaatoitukselle suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet arvioida työssä tarvittavien materiaalien menekin tehdä työhön liittyvät tasoitukset pohjustuksineen tehdä laattajakoon tarvittavat mittaukset tehdä lattialaatoitustyöt saumauksineen rakennusten kuivissa tiloissa käyttäen työhön soveltuvia materiaaleja ja työmenetelmiä käsitellä työssä tarvittavia materiaaleja ja koneita turvallisesti sekä laittaa ne käyttökuntoon huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta. 6.1.13. Lattianpäällysteiden uusiminen asentaa esimerkiksi tavanomaiseen asuinhuoneeseen muovi- tai laminaattipäällysteen niissä tapauksissa, joissa ei edellytetä aluslattian oikaisu- tai tasoitustöitä. irrottaa ja kiinnittää paikoilleen työn suoritusta haittaavia kynnyksiä ja listoituksia päällystää asuinhuoneen lattian muovimatolla päällystää asuinhuoneen lattian lukkoponttilaminaatilla tehdä tarvittavat saumaus- ja kiinnitystyöt tehdä valmiiden pintojen suojaukset. 6.1.14. Julkisten tilojen lattianpäällystys tehdä liike-, virasto-, laitos- yms. -tilojen lattiapintojen päällystystöitä. tarkistaa asennuspohjien soveltuvuuden lattianpäällysteen asentamiselle tehdä ennen päällystystä tehtävät mittaukset ja tarkistukset, kuten esimerkiksi vuota- tai laattajako, pintojen suoruus, suorakulmaisuus, tasaleveys jne. tehdä työhön liittyvät mahdolliset tasoitetyöt pohjustuksineen tehdä päällystystyöt kvartsivinyyli- tai vastaavilla laatoilla, homogeenisella matolla, tekstiilimatolla tai muulla vastaavalla julkisen tilan matolla tehdä tarvittavat saumaukset ja hitsaukset tehdä tarvittavat jalkalistojen kiinnitykset käsitellä työssä tarvittavia materiaaleja ja koneita turvallisesti sekä laittaa ne käyttökuntoon. 6.1.15. Märkätilojen laatoitus

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 15 / 18 tehdä seinä- ja lattialaatoituksia tavanomaisissa asuinrakennuksissa oleviin kylpyhuoneisiin ja muihin märkätiloiksi luokiteltaviin tiloihin. tehdä laatoitussuunnitelman sekä suorittaa niihin liittyvät mittaukset tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmat suorittaa ennen laatoitusta tarvittavia pohja- ja esikäsittelytöitä suorittaa laatoitettavalle alustalle vaadittavat kosteusmittaukset arvioida oikein alustan riittävän lujuuden, jäykkyyden, pölyttömyyden ja puhtauden käyttäen arvioinnissa silmämääräistä havainnointia sekä raaputus- ja koputuskoetta suorittaa oikaisut ja kaadot tasoitemassoilla varmistaa vedeneristetuoteperheajattelun toteutumisen kohteessa kiinnittää kulma- ja kaivovahvikkeet ja levittää alustaan siveltävän vedeneristeen suunnitella saumajaon ja kiinnittää seinälaatoituksiin tarvittavat ohjauslaudat käyttää laastinsekoitusvispilää ja tarvittavia hiomakoneita käyttää rakennustyömaan normaalien käsityökalujen lisäksi käsikäyttöistä ja sähkötoimista laattaleikkuria kiinnittää seinä- ja lattialaattoja suorittaa laattapintojen saumauksia tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla suorittaa työkohteisiin liittyviä järjestely- ja viimeistelytöitä tehdä valmiin työn laadunvarmistukseen liittyvät mittaukset huoltaa käyttämiään työvälineitä märkätilojen rakentamiseen liittyvät laatuvaatimukset ja pystyy esittelemään ja arvioimaan omaa työtään. 6.1.16. Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon suorittaja osaa arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. 6.2. Teoreettinen koulutus Koulutuksessa pyritään käyttämään konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuvia opetusmenetelmiä. Opiskelijoille annetaan oppimistehtäviä, jotka tukevat opiskelijan tiedon hakemista määräyksistä, ohjeista, maalaustarvike- ja laitevalmistajien verkkosivuilta tai muista ammattialan lähteistä. Näin koulutuksesta valmistunut opiskelija voi työelämässään hakea aktiivisesti tietoa pintakäsittelyaineiden, -menetelmien, työkalujen, koneiden ja laitteiden kehittyessä. Opetuksesta pyritään saamaan kaikki oppimateriaali joko TAKKin verkko-oppimisympäristöön Moodleen. Opiskelijat voivat näin kerrata päivän aiheet ja opiskella ne uudelleen ennen testejä tai kokeita. Koulutuspäivän pituus on 7 tuntia (klo 8.00-15.00) sisältäen tauot. 6.3. Harjoitukset oppimisympäristöissä

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 16 / 18 Pintakäsittelyalan oppimisympäristöissä tehtävät maalaus, tasoitetyö- ja tapetointiharjoitukset tukevat teoriassa opittuja asioita. Tehtävät rakennetaan yhteistyössä teoriakouluttajan ja työsalin valvonnasta vastuussa olevan kouluttajan kesken. Näin ne eivät ole irrallisia asioita ja opiskelijoiden on helpompi hahmottaa teoriassa opetetut asiat käytäntöön. Kaikki harjoitukset tehdään työelämässä käytössä olevilla tarvikkeilla ja laitteilla, jolloin ne tulevat tutuksi ennen työssäoppimisjaksoa ja työssäoloa pintakäsittelyalan yrityksen palveluksessa. Koulutuspäivän pituus on 7 tuntia (klo 8.00-15.00) sisältäen tauot. 6.4. Työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksot TAKKin työvoimakoulutuksessa olevat opiskelijat suorittavat koulutukseen sisältyvät työssäoppimisjaksot alan yrityksissä tai TAKKin kouluttajan ohjaamissa huoneisto tai porrashuoneremonttikohteissa. Työssäoppimispaikan valinnassa arvioidaan sen soveltuvuus oppimisympäristön lisäksi myös tutkinnon suorittamisen edellyttämäksi näyttöympäristöksi. Tässä arvioinnissa huomioidaan se, onko opiskelija suorittamassa koko tutkintoa vai osia tutkinnosta. Tavoitteena on, että opiskelijat koulutuksen jälkeen työllistyisivät, joten työssäoppimispaikan valinnassa huomioidaan myös sen työllistämismahdollisuudet. Työssäoppimisjaksoilla voidaan myös keskustella yrityksissä tarvittavista täydennyskoulutuksista ja markkinoida TAKKin täydennyskoulutuspalveluita. Työaika voi vaihdella työssäoppimispaikan työaikojen mukaan ollen kuitenkin enintään keskimäärin 8 tuntia päivässä. Jos opiskelija joutuu työssäoppimisessa käyttämään omaa autoa tai julkisia kulkuvälineitä työpäivän aikana, on opiskelijan neuvoteltava työssäoppimispaikan työnjohdon kanssa korvauksen maksamisesta. TAKK ei korvaa em. kuluja. TAKK sen sijaan voi laskuttaa työssäoppimisesta työnantajaa, jolloin yrityksen katsotaan sitoutuvan paremmin työssäoppimisen järjestämiseen. Työssäoppiminen voi olla myös palkallista, jolloin työssäoppija saa työnantajalta palkan, mutta opiskelu jatkuu työssäoppimisen ohjaamisen ja arvioinnin osalta. Seuraavassa esitetään menettely työssäoppimisjaksolla. 6.4.1. Työssäoppimisjakson alussa Työssäoppimisjakson alussa kouluttaja menee työpaikalle (palaveri voidaan pitää myös TAKKin tiloissa) ja tekee yrityksen kanssa sopimuksen työssäoppimisesta ja täyttää yhdessä työnantajan edustajan kanssa vastuumatriisin työturvallisuutta koskevissa asioissa työssäoppimisjakson aikana. Tällöin käydään läpi myös koulutuksen tavoitteet työssäoppimisesta ja kartoitetaan ne työtehtävät, jotka opiskelija todennäköisesti pääsee tekemään jakson aikana. Ne työtehtävät, joita ei päästä tekemään yrityksessä, tehdään TAKKin työsalissa työharjoituksena. Opiskelija arvioi omaa ammatillista osaamistaan jakson alussa, joka kirjataan muistiin. Tämä toimii työssä oppimisjakson lähtötasoarviona. 6.4.2. Työssäoppimisjakson kestäessä Opiskelija täyttää jakson kestäessä viikkoraporttia ja dokumentoi tekemiään töitä joko kirjallisesti tai mobiililaitteilla. Kouluttaja menee työssäoppimispaikalle n. jakson puolivälissä (palaveri voidaan pitää myös TAKKin tiloissa). Paikalla ovat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja. Palaverissa käydään läpi työtehtäviä, joita opiskelija on päässyt suorittamaan jakson aikana. Samalla kartoitetaan jakson loppuosaan sisällytettävät työtehtävät. Kouluttaja suorittaa mahdollisia ohjaus- ja tukitoimia tarvittaessa. Samassa palaverissa opiskelija arvioi kehittymistään ja työpaikkaohjaaja antaa oman arvionsa opiskelijan osaamisesta. Arvioinnit kirjataan muistiin. Arviointi toimii työssäoppimisjakson väliarviointina. 6.4.3. Työssäoppimisjakson lopussa

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 17 / 18 7 Oppimisen arviointi Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja kokoontuvat tekemään opiskelijalle työssäoppimisjakson loppuarvioinnin. Opiskelija arvioi jälleen osaamistaan ja työpaikkaohjaaja antaa oman arvionsa opiskelijan osaamisesta. Samalla työpaikkaohjaaja tai mahdollisesti työnantajan edustaja antavat myös suullista tai kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta. Tämä tieto hyödynnetään TE- toimistolle lähetettävässä ARVI -loppuarvioinnissa, joka kirjataan TE- toimiston tietojärjestelmään myöhempää käyttöä varten. Kaikki arviointitiedot työssäoppimisjaksolta kerätään yhteen ja tästä muodostuu osa opiskelijan koulutuksen kirjallisesta arvioinnista. Oppimisen aikainen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa on ei-numeerista suullista ja kirjallista palautetta, jota opiskelijalle annetaan. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua. Arvioinnin tavoitteena on oppimisen etenemisen seuraaminen, ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittäminen. Kun opiskelijaa ohjataan arvioimaan itseään suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin, samalla opiskelijaa autetaan myös sisäistämään tutkinnon suorittamisessa vaaditut ammattitaitovaatimukset ja osaamisen taso. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Valmistavan koulutuksen suoritukset kirjataan StudentaPlus-opiskelijahallintojärjestelmään. Oppimisen arvioinnista ei voi vaatia oikaisua, koska numeerista arviointia ei tehdä. 8 Tutkinnon suorittaminen 9 Todistukset Tutkinnon suorittaminen on kuvattu pintakäsittelyalan tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn järjestämissopimuksen liitteenä olevassa järjestämissuunnitelmassa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari tai lattianpäällystäjä suorittajan on osoitettava ammattitaitonsa pääsääntöisesti todellisissa työelämän tehtävissä. Opiskelija saa todistuksen näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta (osallistumistodistus ja opintorekisteriote) oppilaitokselta sekä tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta, kun kaikki näyttötutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Osatutkintotodistuksen saa tutkintotoimikunnalta, kun suorittaa tutkinnosta osia. TAKKin tapa toimia on, että koko näyttötutkinnon suoritettuaan opiskelija saa myös kansainväliseen käyttöön tarkoitetun ammatillisen tutkintotodistusliitteen (Europass Certificate Supplement). Liitteessä on tietoa suoritetusta tutkinnosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 10 Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen Opiskelijoilta ja työpaikoilta säännöllisesti kerättävät palautteet ovat tärkeä osa laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Sähköinen OPAL-palaute kerätään työvoimakoulutuksesta ja omaehtoisesta sekä oppisopimuskoulutuksesta kerätään sähköinen AIPAL-palaute. Palautteet kerätään vähintään kaksi kertaa koulutuksen aikana ja ne käsitellään koulutusalan kokouksissa. Tavoitteena on toiminnan parantaminen ja kehittäminen saadun palautteen pohjalta.

TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 18 / 18 TAKKin pintakäsittely- ja sisustusalan koulutuksen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti kehittämään koulutusta. Yhteistyöryhmältä saadut kehitysimpulssit viedään mahdollisuuksien mukaan heti koulutustoimintaan. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Rakennusliitto ry, Pintaurakoitsijat ry, RIA ry, Tredun oppisopimustoimisto, TE-toimisto ja maalaus- ja sisustusalan yrittäjiä ja työntekijöitä. Koulutuksen ja tutkinnon kehittämiseksi pyydetään palautetta myös pintakäsittelyalan työnantajilta ja työntekijöiltä esim. arvioijien perehdytystilaisuuksissa ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä. Laadun varmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen TAKKilaisen työtä. TAKKin laatutyö perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen, jonka mukaan kaikkiin toimintoihin liittyvät suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja parantamisvaiheet (laatuympyrä). TAKKin laadunhallinta ja itsearviointi pohjautuvat Euroopan laatupalkinto (EFQM) -malliin. Ensimmäinen EFQM-mallin mukainen itsearviointi ja ulkoinen auditointi suoritettiin vuonna 2003. Ulkoisia auditointeja on tehty TAKKissa noin 3 vuoden välein ja viimeisimmässä Inspectan vuonna 2013 tekemässä auditoinnissa saimme 515 pistettä. Tavoitteena arvioinneissa on tunnistaa organisaation vahvuudet ja kehittämiskohteet.