Sopimuksista kestävää kasvua Matti Vatilo, ympäristöministeriö Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040-seminaari 16.10.2012
PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko kaupunkiseutukuntien välillä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Hallintohimmelit viestivät usein jännitteisistä suhteista Päätöksenteossa on tärkeää ottaa vastuu koko seudun tulevaisuudesta pitkäjänteisesti, kuntakohtainen osaoptimointi tuhoisaa seudun yhteiselle menestykselle Suunnittelu ilman sen toteuttamisen edellytyksiä on hukkaan heitettyä Päätöksentekokulttuurin erot seudun kuntien välillä on tunnistettava ja otettava huomioon. Näissä erityinen vastuu on seudun keskuskaupungilla Yhteistyöpolun rakentamisessa helppojen asioiden lisäksi on ratkaistava myös ristiriitakysymykset - vasta niissä kaupunkiseutuyhteistyön vahvuus punnitaan
PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmista opittua Kaupunkiseudut ovat erilaisia: yhteistyön jännitteitä ja esteitä on kaikilla seuduilla, tarve ja sitoutuneisuus yhteistyöhön vaihtelee Vuorovaikutus ja osallisuus lisää sitoutumista Sitoutumista ei synny vain virkamiespäätöksin! Visioiden ja strategioiden tueksi realistiset ja aikataulutetut toteutusohjelmat. Myös linkitys oikeusvaikutteisiin suunnitelmiin olennaista Kaikkea ei voi suunnitella siksi tilaa ketteryydelle Muutos vaatii aikansa, tarvitaan aikaa oppimiseen
MAL-aiesopimusmenettely kaupunkiseutujen maankäytön tukena Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja kuntien välisiä aiesopimuksia (MAL) ja laajennetaan niiden käyttöä kasvukeskuksissa. Kehitetään aiesopimus-menettelyä sitovammaksi. Osana valtion infrastruktuurihankkeiden toteuttamista edellytetään näistä hankkeista hyötyvien kuntien ja alueiden asuntotuotannon lisäämistä. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Näin tuetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä.
MAL-aiesopimus mitä tavoitellaan? Tavoitteena yhdistää maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisperiaatteet seudullisesti samaan prosessiin siten, että linjaukset ohjaavat seudun kuntien sisäistä päätöksentekoa sekä vahvistavat seudun ja valtion kumppanuutta. Kokemuksia: mm. Siimes-sopimus, Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjonnan aiesopimus, PLJ/HSL-prosessit, maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, yhteiset yleiskaavat ja rakennemallit PARAS-selonteon pilotit: Tampereen ja Turun seudun MALaiesopimukset voimassa, Oulun seudulla loppusuiralla, Tampereen seudun sopimusta uudistetaan parhaillaan Metropolipolitiikka: Helsingin seudun MAL-aiesopimus voimassa
Mikä toimii Konkretisoi kumppanuuksien ja vuoropuhelun tärkeyttä seudun päätöksenteossa luo uudenlaista hallinto- ja päätöksentekokulttuuria Avaa kaupunkiseutujen innovaatioalustojen ja muiden kilpailukyvyn mahdollistajien sisältöä maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta Selkeyttää hankkeiden/asioiden priorisointia Vahvistaa aluekehittämisen keinovalikoimaa, verkottaa seudullisesti ja usein myös seutujen välillä Onnistuessaan lisää ymmärrystä ja luottamusta osapuolten välille
Mikä mättää Sitoutumisessa ollut puutteita puolin ja toisin Työläs valmisteluprosessi Juridinen asema ja kytkennät muuhun päätöksentekoon joskus epäselviä Valtion keskushallinnon ja aluehallinnon työnjako, maakunnan liiton ja kaupunkiseudun kuntien roolit Kaupunkiseudun kuntien välinen epäluottamus Kaupunkiseutujen välinen kilpailu
Minne nyt Tarve ja mitattavissa oleva lisäarvo lähtökohdaksi ei lisää sopimusähkyä Osapuolet tosiasiallisen toimivallan ja sopimukseen tuottaman lisäarvon perusteella Sitoutumisesta todellista ja mitattavaa, tarpeelliseen tilannejoustoon pelisäännöt Läpinäkyvyydellä legitimiteettiä liitynnät muuhun päätöksentekoon (ml. kaavoitus) hyvän hallinnon mukaisiksi
MAL-sopimusten tilannekatsaus Sopimus Tampereen seudun kanssa tehty 2011-2012, uuden sopimuksen valmistelu käynnissä. Helsingin ja Turun sopimukset allekirjoitettu kesäkuussa 2012, Oulun sopimus valmistunee syksyllä 2012. Seuraavassa aallossa mahdollisesti Lahti, Kuopio ja Jyväskylä (MALPE osana kasvusopimusta?), viisikkokaupunkien (Vaasa, Seinäjoki, Pori, Lappeenranta ja Joensuu) tilanne MALasioiden osalta avoin Myös seutulähtöisiä sopimuksia tehty ja tekeillä YM:n ja LVM:n asettama työryhmä linjaa prosessia valtion puolelta, mukana myös VM, TEM ja LiVi. Sisällön osalta kytkentä VN:n liikennepoliittiseen selontekoon ja asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan MAL-sopimuksen allekirjoittajaosapuolet: YM, LVM, LiVi, ARA ja ELY, seudun kunnat ja osassa sopimuksia myös maakunnan liitto.
Helsingin seudun sopimus nojaa asumisen ja yhdyskuntarakenteen haasteisiin a) Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen b) Olemassa olevien kaavojen toteutuminen/täydennysrakentaminen c) Maankäytön suunnittelu d) Liikennepalvelut e) Liikenteen infrastruktuuri Valtion sitoutumista määrittävät: Asuntopoliittinen toimenpideohjelma, VN:n periaatepäätös Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 10
Turun seudulla tärkeää kuntien välisen luottamuksen rakentaminen ja rakennemallityö Raamina kaupunkiseudun rakennemalli 2035, jota valmisteltiin rinnan aiesopimusvalmistelun kanssa Seudun kuntapäättäjiä osallistava valmisteluprosessi Neljä pääelementtiä: - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja ympäristön laatu - Vetovoimainen asuminen - Kestävä liikennejärjestelmä - Kestävä kasvu ja kaupunkiseudun kilpailukyky
Tampereen seudulla rakennetaan vanhan perustalle Tarkoituksena PARAS-puitelain mukaisen MAL-aiesopimuksen 2011-2012 uudistaminen Perustana vakiintunut seudun kuntayhteistyö ja seudun rakennemalli, jonka päivittämisestä on myös tarkoitus sopia Tavoitteina: - tukea kaupunkiseudun elivoimaisuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävän kasvun periaatteiden toteutumista - tukea kuntien MAL-suunnitetlun ja toteutuksen yhteistyötä - tukea palveluverkon ja elinkeinojen kehittämistä - vahvistaa seudun ja valtion kumppanuutta MAL-yhteistyössä - listätä resurssien käytön vaikuttavuutta seudun hankekokonaisuuden 2030 toimeenpanossa
Oulussa mittava kuntauudistus ja seudun asema Pohjois-Suomen metropolina ohjaa sopimista Taustana seudun sisäinen MAL-aiesopimus, jonka voimassa olo päättyy tämän vuoden lopussa, merkittävä kuntaliitos ja yhteiseen yleiskaavaan perustuva maankäytön kuntayhteistyö Taustana myös näkemys pohjoisen kansallisista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista, kilpailukyvystä ja alueellisesta koheesiosta Pyrkimystä laajentaa näkökulmaa MAL-asioista MALPE:n suuntaan
Mitkä ovat Vaasan seudun menestyksen turvaavat avaimet? Seudun sijainti ja sen fyysinen rakenne ja näkymät mahdollistavat Kansalaisten hyvinvointia vaalitaan Seudun kunnat puhaltavat yhteen hiileen Julkinen hallinto tukee ja edistää päätöksenteko on ennustettavaa Elinkeinorakenne uudistuu ja uudistaa ja valitsee kilpasarjansa oikein Seudun henkinen ilmapiiri koukuttaa kulttuuri kukoistaa Seudun omaleimaisuus ja identiteetti avaavat ovia eivät lukitse niitä Ainutlaatuista ympäristöä ei unohdeta
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16