Lantula on Vuoden kylä Suklaatilan herkkuja Ahlman tuo maaseudun kaupunkiin Kuivakäymälät DT-keskuksesta Sari ja Matti toivottavat tervetulleeksi Ystäväkylän toimintaan Pirkanmaalla on Vihreä Sydän Matka-Suni - Ihmisläheisesti kotimaassa
Maaseutu ja kaupunki täydentävät toisiaan Maaseutu ja kaupunki koetaan liian usein toistensa vastakohdiksi. Lähiaikoina kättä on väännetty muun muassa siitä saastuttavatko enemmän maalaiset yksityisautoineen vai kaupunkilaiset kulutustottumuksineen. Ystäväkylä-hanke unohtaa vastakkainasettelut ja muistuttaa Pirkanmaalla tarvittavan sekä elävää maaseutua että viihtyisiä kaupunkeja. Kaupungin ja maaseudun ei tarvitse olla toistensa vastakohtia vaan pikemminkin täydentäjiä. Maaseutua löytyy myös kaupungista ja kaupungin ulkopuolinen maaseutu voi tarjota upeita elämyksiä ja palveluja lähempää kuin arvata saattaakaan. Hankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana kymmenet kaupunkilaiset tutustuivat bussimatkoillamme lähimaaseudun tuotteisiin ja ihmisiin. Maaseututoimijoiden vieraillessa kaupungissa huomattiin kuinka kaupungissakin voidaan yhteisöllisen toiminnan avulla ylläpitää monenlaisia hyviä asioita. Arvokkaan kulttuuriympäristön puolesta tehty talkootyö yhdisti kylä- ja kaupunkitoimijat sekä maahanmuuttajat. Keväällä järjestimme Pirkanmaan Paras Kylätapahtuma -kilpailun, jossa äänensä antoi 1031 henkilöä. Eniten ääniä keräsi Miharinrannan Venetsialaiset Hämeenkyrön Mahnalassa. Ystäväkylä-hanke vierailee tapahtumassa ja on arponut retkilippuja äänestykseen osallistuneiden kesken. Syksyllä järjestämme muitakin retkiä sekä Lähiruokasafarin yhteistyössä kaupunkilehti Moron kanssa. Toivomme safarin myötä yhä useamman löytävän lähellä tuotettua ruokaa suoraan pirkanmaalaisilta pientuottajilta. Tästä lehdestä löytyy kavalkadi hyviä läheltä löytyviä asioita. Poikkesimme ihmettelemässä kuinka pirkanmaalaisen maatilan navetta muuttui suklaatehtaaksi sekä vierailemassa Pirkanmaan Vuoden kyläksi valitussa Lantulassa. Tutustuimme lähimatkoja tekevään matkatoimistoon, pirkanmaalaisia matkailuyrittäjiä yhdistävään Vihreä Sydän verkostoon sekä lähiruokahankkeeseen. Tästä lehdestä löydät myös tietoa kuivakäymälä- ja jätevesiasioista sekä vinkkejä villivihannesten käyttöön - leikkaa talteen maistuvat reseptit! Toivotamme mukavia lukuhetkiä Ystäväkylä-lehden parissa! Teksti ja kuva: Sari Poutiainen Sisällysluettelo: 2 Pääkirjoitus: Maaseutu ja kaupunki täydentävät toisiaan 3 Hyvää oloa kylätoiminnasta 5 Kotimaiset luonnonmaut maustavat Suklaatilan käsintehtyjä herkkuja 6 Kotimaan parhaat palat Matka-Sunin kyydissä 8 Villiyrtit- ja vihannekset lähiruokaa parhaimmillaan 11 Parasta Pöytään tuo tuottajat ja asiakkaat yhteisen kattauksen ääreen 12 Ympäristötekoja yhdessä asiakkaiden kanssa 14 Pirkanmaan sydän sykkii vihreänä 2 Ta m p e r e e n l e n t ä v ä n n i e m e l ä i s i ä Or i v e d e n Er ä j ä r v e l l ä Ka n s a l a i s t a l o Mansikkapaikan ja Ystäväkylä-hankkeen retkellä toukokuussa 2012.
Hyvää oloa kylätoiminnasta Nepalilaiset katulapset esiintymässä Virrin tilan suulissa. Ku v a: Le e n a Vi r r i-ha n h i j ä r v i Teksti Sari Poutiainen Ei ole ihme että Pirkanmaan Vuoden kylä kunnianimitys meni Lantulaan. Kylässä on saatu talkootyöllä aikaan huikea määrä palveluja ja toimintaa eri ikäisille kyläläisille. Kyläyhdistyksen toiminta-alueella on asukkaita vain 250, mutta jäseniä lähes 400 ja kaiken kaikkiaan kylätoiminta tavoittaa vuosittain yli 5000 kävijää. Monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille Jäseneksi liittyvät myös täältä poismuuttaneet. Talkoolaisia on tullut Tukholmasta asti ja kaukaisimpia vieraita on ollut Mosambikin suurimman provinssin Sambesian kuvernööri kansainvälisen hankkeemme kautta., iloitsee Lantulan seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Virri- Hanhijärvi. Virrin tilaa emännöivä Virri- Hanhijärvi kertoo mukaansa tempaavalla otteella kylän eteen tehdystä talkootyöstä. Viikottaista toimintaa ovat perjantailounaat, jotka kokoavat kyläläisiä nauttimaan edullisesta ruoasta. Perjantaituulahdus sisältää taksikuljetuksen, joten liikuntaesteisenkään ei tarvitse jäädä yksin kotiin. Ikäihmisten huolenpidosta kertoo niin ikään kyläavustajatoiminta, josta voivat saada apua arjen askareisiin myös pienten lasten äidit ja sairaat. Periaatteena on järjestää ohjelmaa kaiken ikäisille. Nuorille löytyy beach volley -kenttä, pingistä ja biljardia. Talkoissa nuoria on innostanut jäätelön ja kahvin myynti sekä retkeilyreittien parantaminen., Virri-Hanhijärvi kertoo. Hyvän tuulen Lantula-talo Kaiken keskiössä toimii Lantula-talo, entinen kyläkoulu, jonka kyläyhdistys osti kaupungilta marraskuussa 2005. Taloa on kunnostettu EU-hankkeiden ja lukuisten talkootyötuntien avulla. Työt tilastoidaan kuitenkin vain hankkeissa. Jokainen kylän toiminnassa mukana oleva on yhtä arvokas talkootyötuntien lukumäärään tuijottamatta, Virri-Hanhijärvi vakuuttaa. Suurimpana projektina hän mainitsee Pohjantalo-hankkeen, jossa talon lämmitysjärjestelmä muutettiin maalämmöksi. Myös vanhat uunit puskevat edelleen lisälämpöä hyväntuulisuutta henkivään taloon. Hanketoiminnan merkitys ky- >> 3
lälle on suuri, mutta on Lantulassa saatu paljon aikaan ilman hankkeitakin. Esimerkkeinä mainittakoon kota, jätekatos ja lentopallokenttä, Leena listaa. Yhteen hiileen Vanhaa kyläkoulua ei olisi voitu ostaa vain kyläyhdistyksen olemassa olevilla varoilla. Kylällä on harjoitettu aktiivista varainhankintaa ja useat kyläläiset ovat antaneet työpanoksen sekä omia työvälineitään käyttöön talon kunnostamiseksi. Tärkeitä vuokratuloja saadaan Sastamala Opistolta ja seurakunnalta. Li- Tule retkeilemään Lantulaan! Kartta Rusun reitistä laavuineen ladattavissa osoitteesta: http://www.lantula.fi/tiedostot/ lantulan_kartta.pdf Tervetuloa Lantula-talolle! Vuokrattavissa lämminhenkinen kylätalo invavarustuksella max 120 hengen tilaisuuksiin. Myös kota ja sauna pienemmille ryhmille, tarjoilulla tai ilman. Perjantaisin klo 12-13:30 lounas, hinta 7. Ohjelmaa klo 13:15-14:30 ja kahvit klo 14:30. Lauluiltoja, sunnuntailounaita, joulumyyjäisiä sekä joululauluja ja kirkko Lisätietoa tapahtumista: www.lantula.fi 4 säksi 15-20 % kylän tapahtumissa myytyjen tuotteiden tuotoista menee kyläyhdistyksen hyväksi. Yhteen hiileen puhaltamisesta Lantula on Pirkanmaan Vuoden kylä. Kuva Sari Poutiainen. kertoo sekin että noin 98 % kyläläisistä kannatti aikoinaan koulun ostoa kylätaloksi. Vaikeutta ei ollut myöskään kyläsuunnitelmien laatimisessa. Aivoriihi Lantula-talolla kyläläisten ja kyläasiamies Marja Vehnämaan kesken tuotti hienoja visioita, joista työstettiin Lantulan seudun uusi kyläsuunnitelma 2012-2016. vuosille Ystävät tavataan kylätoiminnan ohessa Leena Virri-Hanhijärvellä riittää puuhaa sukutilalla Virrillä. Savusaunassa kuivuvat talkkunajauhoainekset ja suulia vuokrataan kesähäihin. Suulin monikäyttöisyydestä kertoo Rokpa-järjestön vierailu kesäkuussa 2012. Nepalilaiset katulapset viihdyttivät liikuttavalla esityksellään yli sataa vierasta. Virri-Hanhijärvi tarjosi suulin esityspai- kaksi ilmaiseksi. Virrin talkkunajauhojen lisäksi Lantula-talolla myydään perjantaisin muitakin kylän tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi vapaan kanan munat, ternimaito ja erilaiset käsityöt. Naisille löytyy elokuvailtoja ja miehille omia sunnuntaiiltoja, joissa pelaillaan tai parannetaan maailmaa muuten vaan. Yleisöä viihdyttävät kylän omat lahjat, Lantulan retrotytöt ja Pohjan pojjaat. Naapurit ja ystävät tavataan kylätoiminnan ohessa. Ei tässä tarvitse ihmisiä kutsua erikseen kylään kun seura tulee toiminnan kautta. Samalla tulee syötyä eikä ruokaa tarvitse välttämättä alkaa laittamaan erikseen kotona. Kylätoiminnasta saa palkaksi hyvän olon., kuvailee Leena Virri-Hanhijärvi kylätoiminnan kokonaisvaltaisuutta. Lantulassa on edistetty maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta järjestämällä leirikouluja Tampereen ja Vammalan ala-koululaisille. Vuorovaikutusta halutaan lisätä jatkossakin. Olemme hyvin avoimia ja valmiita yhteistyöhön, vakuuttaa Leena Virri- Hanhijärvi ja toivottaa tervetulleeksi Lantulaan.
Kotimaiset luonnonmaut maustavat Suklaatilan käsintehtyjä herkkuja Kuvan lähde: www.suklaatila.fi Teksti: Henna Vainio Tomi ja Katja Järvenpää tekivät sukupolvenvaihdoksen myötä unelmastaan totta ja intohimo suklaaseen jalostui ammatiksi. Suklaa on ollut meille molemmille pitkäaikainen harrastus, Ylöjärven Mutalan kylässä sijaitsevan Suojärven Suklaatilan isäntä kertoo. Satavuotiaan sukutilan vanha navetta koki muodonmuutoksen suklaan valtakunnaksi, jota Katja ravintola-alan ammattilaisena hallitsee. Ensimmäiset 100-prosenttisesta kaakaovoista tehdyt herkut valmistuivat pari vuotta sitten. Oppia on haettu Belgian suklaamestareilta, mutta lähtökohtana on silti suomalainen maaseutu. Reseptit ovat meidän omiamme ja kaikki suklaa tehdään käsityönä. Kotimaisuus ja luonnonmukaisuus ovat sitä, mitä haluamme tuotteillamme ilmentää. Makua antavat mustikka, puolukka, tyrni ja muut kotimaiset luonnon antimet, joista iso osa tulee Pirkanmaalta. Konvehdeissa käytetty hunaja on peräisin Sastamalasta. Tärkeimmät tuotteemme ovat myös säilöntäaineettomia. Suklaamaistatus houkuttelee Elämyksiä kaipaavat herkkusuut voivat varata etukäteen suklaamaistatuksen ja esittelyn 5-40 hengelle. Vuoden aikana tilalla vierailee noin 50 ryhmää. Polttariporukoita tulee kesäaikaan viikottain ja keväällä yhdistykset ovat olleet erittäin aktiivisia. Ihmisiä kiinnostaa selvästi nähdä ja kuulla miten suklaamme oikein tehdään. Myös moni Suklaatilan 90:stä jälleenmyyjästä on käynyt omin silmin tutustumassa tuotteiden alkuperään. Olemme tietoisesti etsineet tietynlaisia yhteistyökumppaneita, eli lähiruokapuoteja, maatilatoreja, suoramyyntitiloja ja lahjatavaraliikkeita. Haluamme tuntea ne, jotka tuotteitamme myyvät, Tomi Järvenpää painottaa. Paikan on oltava meidän näköinen. Kylätori.fi vastaa kysyntään Aivan samoin Suklaatilan isätäpari haluaa tutustua myös Kylätori. fi:n tavarantoimittajiin. Asioimme suoraan isäntien ja emäntien kanssa ilman välikäsiä, joten tunnemme valmistajat ja >> 5
myytävät tuotteet henkilökohtaisesti, Järvenpää linjaa. Kannustamme asiakkaita myös ostamaan itsekin tuotteita tiloilta jos se on mahdollista. Kylätori.fi on Suojärven Suklaatilan vastaus lähellä tuotetun ruuan kasvavaan kysyntään. Tarjolla on lähes 40 tuottajan ja käsityöläisen tuotteita, joita ei saa välttämättä helposti muualta. On tärkeää, että yrittäjät ja asiakkaat löytävät toisensa. Se ei ole vieläkään ihan yksinkertaista, vaikka myyntipaikkoja ja lähiruokatapahtumia syntyykin koko ajan lisää. Tavallinen kuluttaja haluaa hoitaa ostoksensa helposti, joten jonkun on tehtävä ensin salapoliisin työ. Tuomme monen eri tilan yhteistarjonnan samaan pakettiin ja teemme kuluttajan elämästä siinä mielessä helpompaa. Verkkokaupasta kotiovelle Suklaatilan maalaispuodin ikkunasta voi kurkistella suklaanvalmistuksen saloja. Ostoksille pääsee ympäri vuoden tiistaista lauantaihin. 6 Ka i k k i s u k l a a t e h d ä ä n k ä s i t y ö n ä, Su o j ä r v e n Su k l a a t i l a n i s ä n t ä Tomi Järvenpää kertoo. Kuva Henna Vainio Kaikki eivät kuitenkaan tänne löydä, joten Kylätori. fi:n tuotteet ovat tilattavissa myös verkkokaupan kautta. Kerran viikossa hoidamme kotiinkuljetukset Länsi-Tampereelle, Ylöjärvelle ja Hämeenkyröön. Nopeaa palvelua esimerkiksi yrityslahjaksi tarvitseva voi saada 24 tunnin sisällä Lähiruokaherkkukorin toimitettuna Tampereen alueelle. Lisäksi enemmistö tuotteista on postitettavissa ympäri Suomea. Järvenpään mukaan kotiinkuljetusta käyttävät niin kiireiset nuoret perheet kuin ikäihmisetkin. Yhteistä kaikille on maaseudun tuotteiden arvostus. Lue lisää: www.suklaatila.fi www.kylatori.fi ämeenkyrön Vesa- kylällä on Hjärven Matka-Sunin tukikohta, jossa perinteikkään sukutilan idyllissä Marjatta ja Matti Suni ideoivat yksilöllisiä ja laadukkaita matkapaketteja eri puolille kotimaata. Alun perin harrastuksen kautta matkailuyrittäjiksi päätynyt pariskunta räätälöi matkat omana työnä vain hyviksi havaittuihin kotimaisiin kohteisiin. - Matkan suunnittelussa lähdemme siitä, millaiselle matkalle itse haluaisimme osallistua. Mitä haluaisimme tietää kohteista, historiasta ja millaisia tarinoita kuulla matkan varrelta. Ruokapaikkoina suosimme maatilayrityksiä. Patikkareitit kävellään itse ennalta ja muutenkin tutustumme kohteisiin huolella, muuten voi tulla perillä ikäviä yllätyksiä, Matti kertoo - Keskeiset arvot meille ovat kotimaisuus ja ihmisläheisyys. Suomalaista palveluita ja tuotteita pyrimme suosimaan omassa arjessa muutenkin, Marjatta lisää. Huolelliset järjestelyt ja ennakkotyö vievät toki paljon aikaa. Yksilöllinen palvelu ja viimeistellyt matkapaketit ovat kuitenkin tärkeä kilpailuvaltti, josta ei kannata tinkiä. - Teemme paljon töitä että matkat ovat meidän näköisiämme. Emme tuijota mitä kilpailijat touhuavat vaan teemme oman mielemme mukaan. Välillä kysellään, että se toinen toimisto menee sinne ja tänne, miksette tekin. Siihen vastaan, että juuri siksi. Silloin se ei olisi enää meidän matkamme, Matti naurahtaa.
Kotimaan parhaat palat Matka-Sunin kyydissä Teksti ja kuva Matti Pollari Yli kymmenen vuoden taipaleeseen mahtuu monenlaisia kokemuksia ja kommelluksia. Mukavia muistoja on paljon ja joukosta on vaikea nostaa yhtä ylitse muiden. - Parasta retkillä ovat asiakkaat. Reissuilla vallitsee poikkeuksetta hyvä henki ja siinä oppii aina itsekin jotain uutta, Marjatta summaa. Marjatta ja Matti Suni valmistelevat matkapaketit kotitilan rauhassa. Kahta samanlaista matkaa yritys ei tee. Suosituimpiin paketteihinkin keksitään joka vuosi jotakin uutta. Kysytyimpiin kuuluvat Lapin matkat sekä lyhyemmät kartano- ja puutarhakierrokset. Toinen puoli toimintaa ovat asiakasyritysten ja yhdistysten toiveiden mukaan tehdyt tilausmatkat. Sunit järjestävät lisäksi myös lähimatkoja Pirkanmaan sisällä. - Esimerkiksi tämän vuoden pikkujoulumatka suuntautuu Etelä-Pirkanmaalle. Ja muutama vuosi sitten meillä oli ohjelmassa myös kierros täällä kotoisassa Hämeenkyrössä, Matti muistelee. Luotettavat yhteistyökumppanit ovat tärkeitä matkan onnistumiseksi. Suneilla on oma luottokuljetusfirmansa, jonka kanssa yhteispeli sujuu parhaimmillaan niin mallikkaasti, että asiakkaatkin ovat ihmetelleet miten asiat hoituvat vetäjien kesken pelkällä ajatuksen voimalla. - Yksinkertaiset asiat kuten vaikkapa huolehtiminen auton siisteydestä ovat pieniä mutta onnistuneen matkakokonaisuuden kannalta olennaisia seikkoja, Marjatta tähdentää. Harrastuksesta ammattisiksi Oma valmismatkatoimisto alkoi muotoutua vähitellen Marjatan jäätyä pois postin palveluksesta 90-luvun puolivälin tienoilla. - Mitään suunnitelmaa matkailuyrittäjäksi ryhtymisestä ei ollut. Aluksi vain koottiin kylältä porukka ja lähdettiin käymään Itä-Suomessa. Siitä se sitten vuosi vuodelta alkoi kehittyä omalla painollaan, aluksi maanviljelyksen sivutoimeksi. Vuonna 1999 rekisteröidyttiin virallisesti valmismatkanjärjestäjäksi ja sen jälkeen maanviljely ja matkailuyrittäminen ovatkin vaihtaneet paikkaa. Täpäriäkin tilanteita on ollut, etenkin Lapin patikkaretkillä. Useamman kymmenen hengen ryhmän vieminen tunturiin on aina haaste, vaikka reitit pyritään suunnittelemaan kaikille sopiviksi. - Aakenuksessa oli kerran niin sankka sumu, että vaikka jonossa mentiin niin porukka alkoi katoamaan edeltä. Siinä ei auttanut muuta kuin pysähtyä odottamaan ja toivoa, että edelle ehtineet ymmärtäisivät kääntyä takaisin. Onneksi sieltä sumun seasta alkoi ukkoja palaamaan, mutta kyllä siinä hätänumeroa jo puhelimesta tapailtiin. Sen jälkeen palattiin suosiolla hotellille, Matti muistelee. Lapin retket ovat ohjelmassa tänäkin vuonna. Kesäkausi pitää matkat pääasiassa vetävän Matin kiireisenä syyskuulle. Loppuvuoteen osuu vielä antiikkimatka ja pikkujoulumatka. Sen jälkeen vedetään henkeä ja aloitetaan valmistautuminen seuraavaan vuoden pakettien markkinointiin. Nähtäväksi jää mitä Sunit ovat vuodelle 2013 jo kehitelleet. Varmaa kuitenkin on, että se on kotimaista ja viimeisen päälle mietittyä. Katso kotimaan matkavinkit osoitteesta: http://www.matka-suni.fi/ 7
Villiyrttiretket ovat saavuttaneet suuren suosion Villiyrtit- ja vihannekset lähiruokaa parhaimmillaan Ihminen on syönyt luonnonkasveja iät ja ajat, mutta viime aikoina niin kutsuttujen villiyrttien ja villivihannesten suosio on ollut nousussa. Hyvä niin, sillä luonnosta kerättävät kasvit ovat mitä ravinteikkainta ja ympäristöystävällisintä syötävää - lähiruokaa parhaimmillaan. Tärkeintä on kuitenkin syödä vain kasveja, jotka varmasti tuntee. Kasvien hyötykäytön tuntemusta voi laajentaa Kasvien hyötykäytön tuntemusta voi laajentaa esimerkiksi osallistumalla opastetulle villiyrttiretkelle. esimerkiksi osallistumalla opastetulle villiyrttiretkelle. Hyviä kasviasiantuntijoita ovat muun muassa koulutetut keruutuotetarkastajat. Kevät on villiyrttien kulta-aikaa Parhaimmillaan villivihannekset ovat mahdollisimman nuorina. Keräämisen voi aloittaa heti keväällä kasvien noustessa maasta, mutta parasta aikaa Etelä-Suomessa on yleensä touko-kesäkuun vaihde. Vanhemmiten lehdet kovenevat ja kitkeröityvät. Säännöllisen niittämisen avulla joitakin kasveja voi kerätä pitkin kesää. Esimerkiksi vuohenputki tekee uutta kasvustoa koko kesän. Myös nokkonen ja poimulehti kasvattavat uusia lehtiä pois kerättyjen tilalle, joten samalta paikalta voi kerätä satoa pariin kertaan. Parasta keruuaikaa on aamupäivä. Aarreaittana oma pihamaa Villivihanneksina käytettävät kasvit viihtyvät tavallisesti pihamailla, esimerkiksi kasvimaan rikkaruohoina. Oma pihamaa voikin osoittautua oikeaksi aarreaitaksi. Toisaalta jokamiehenoikeudet ta- 8 Teksti ja kuvat: Sari Poutiainen
kaavat, että villiyrttejä saa poimia kenen tahansa mailta, mutta muiden pihapiireihin ei luvatta ole asiaa. Puiden lehtiä ei saa kuitenkaan poimia isoa määrää (kaupallisesti) ilman lupaa. Myös kuusenja männynkerkkiä saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Poimintapaikan tulee sijaita vähintään 50-200 metrin päässä autotiestä, tien koosta riippuen. Taajamien keskustoista tai keinolannotteilla/torjunta-aineilla käsitellyiltä pellonpientareilta ei villiyrttejä tule kerätä. Syytä on välttää myös alueita, jossa ruohoa leikataan bensiinikäyttöisellä leikkurilla. Villivihanneksina käytettävät kasvit viihtyvät tavallisesti pihamailla, esimerkiksi kasvimaan rikkaruohoina. Iloksi ja hyödyksi myöhemminkin Yrttien suositeltava kuivauslämpötila on korkeintaan 30-35 astetta. Liian kuumassa katoavat värit ja aromit. Myös kovin hidas kuivatus vie aromeita. Kuivauspaikan tulisi olla kuiva, pölytön ja pimeä. Parhaimman ja nopeimman tuloksen saa aikaan hyötykasvikuivurilla. Pieniä määriä voi kuivata kuitenkin kotikonsteinkin. Riittävän kuiva yrtti on rapsahtava ja sormissa helposti mureneva. Parhaiten yrtit säilyvät pimeässä paikassa, lasipurkissa, 10-15 asteessa. Kuivaamisen lisäksi yrttejä voi säilöä öljyyn, etikkaan, hapattamalla ja pakastamalla. Helppoja, herkullisia ja terveellisiä Jo huhtikuun puolella pääsee keräämään mausteikasta vuohenputkea, joka soveltuu mm. salaatteihin, friteeraukseen, vihannespiirakan maustajaksi, porkkanakeittoon ja villivihannespestoon. Putkikasvien joukossa on myös myrkyllisiä lajeja, kuten myrkkykeiso, joten ole varma mitä syöt! Koiran- tai karhunputkea ei tarvitse pelätä, niitäkin voi nimittäin syödä. Maitohorsma on kerättävä villivihannekseksi toukokuussa, teeksi lehtiä voi kerätä ennen kukintaa heinäkuulle asti. Nuoret lehdet ovat erinomaisia esimerkiksi nokkos-sipulipaistoksessa ja parsan tavoin käytettynä. Kukat sopivat salaatteihin. Nokkonen sisältää paljon rautaa, kalsiumia ja muita kivennäisaineita. Se sopii hyvin pinaatin tilalle esimerkiksi lettuihin ja perunasoseeseen. Nokkonen tuo myös aromikkuutta paistoksiin, pihveihin, laatikoihin, keittoihin, levitteisiin ja leipätaikinaan. Kuivattua nokkosta voi käyttää ravinteikkaana viherjauheena ja myös nokkosen siemeniä voi syödä. Voikukka sopii muiden villivihannesten joukkoon. Vaaleat, varjossa kasvaneet versot ovat parhaimpia. Lehtiruoti kannattaa jättää syömättä, tällöin maku ei ole kovin voimakas. Lehtien lisäksi myös voikukan kukat kelpaavat mainiosti salaatteihin. Leivän päälle voi kokeilla piharatamon lehtiä, poimulehteä, ahomansikan lehtiä ja suolaheinää. Voissa pannulla freesattu niittysuolaheinä kalalla tai lihalla ryhditettynä on hyvää ilman suolaakin. Myös nokkonen freesattuna nopeasti kuumassa öljyssä on maukasta. Siankärsämön lehdistä saa pippurista makua vaikkapa salaatinkastikkeeseen. Juomayrteiksi sopivat esimerkiksi mustaherukan, omenapuiden ja vadelman lehdet. Voit myös poimia kanervan, lehmuksen, kamomillan ja apiloiden kukkia, humalan lehtiä sekä mesiangervon lehtiä ja kukkia. Myös nuoret pihlajan lehdet ovat erinomaisia. Yrttejä kannattaa juoda sekoituksina ja makua voit lisätä viljellyillä yrteillä. Lähteet: Mattila, P: Opetusmoniste: Villivihannesten ja yrttien poimiminen, kuivatus ja käyttö, kevät 2012 sekä Villiyrttiretki Pirkkalassa 6.6.2012, vetäjänä keruutuotetarkastaja Venla Törmä. Me s i a n g e r v o 9
Leikkaa tästä talteen villiyrttireseptejä! # Villiyrttipatongit Lähde piknikille rantalaiturille tai puiston siimekseen. Spelttijauhoista leivottaessa taikinaa on syytä vaivata tavallista kauemmin. Pieni etikkamäärä taikinassa auttaa kohoamista ja saa täysjyväviljan ravinteet imeytymään paremmin. 2,5 dl vettä 25 g hiivaa 1 tl suolaa 3 dl täysjyväspelttijauhoja 3-5 dl puolikarkeita spelttijauhoja 1 rkl etikkaa 0,25 dl rypsiöljyä täyte: 3-5 dl villivihanneksia (esim. 2 osaa vuohenputken, 1 osa ratamon ja 1 osa poimulehden lehtiä) 0,5 tl suolaa 1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola. Alusta taikinaan suurin osa jauhoista, öljy, etikka ja loput jauhot. Kohota peitettynä 40 minuuttia. Valmista sillä välin täyte. 2. Hienonna täytteen ainekset tahnamaiseksi seokseksi morttelilla tai sauvasekoittimella. Käsinkin hienontaminen onnistuu, kun leikkaat yrtit saksilla oikein pieneksi. Lisää tarvittaessa öljyä, niin että tulos on tahnamainen. 3. Vaivaa kohonnut taikina hyvin ja lisää tarvittaessa lisää jauhoja, kunnes taikina ei enää tartu käsiin. 4. Jaa taikina kolmeen osaan ja kaulitse kukin suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä täyte koko patonkipohjan alalle, paitsi pari senttiä reunoista. Kääri taikina tiiviille rullalle aloittaen täytteen päästä. Nosta rulla uunipellille ja käännä päät patongin alle. Viillä pintaan viistoja viiltoja. Tee loput patongit samoin. Peitä ja kohota 20 min. 5. Paista 250 asteessa keskitasolla n. 12 minuuttia tai kunnes ovat kauniin värisiä. Laita uunin pohjalle paistamisen ajaksi uuninkestävään astiaan vettä, jotta patongeista tulee rapeita. Jäähdytä liinan alla. Ohjeet kasviskeitokirjasta Inna Somersalo ym.: Härkäpapua sarvista, Moreenikustannus 2010. Villi yrttitahna 7 dl villiyrttejä n. 0,5 dl kylmäpuristettua öljyä 1 valkosipulinkynsi (vajaa 0,5 tl suolaa) 1. Kerää ja huuhtele villiyrtit. Käytä esimerkiksi 3 dl vuohenputken, 2 dl poimulehden ja 2 dl ratamon lehtiä löyhästi mitattuna. 2. Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja lisää öljyä sen verran, että saat vahvaa tahnaa. Soseutus onnistuu myös sauvasekoittimella, kunhan pienennät yrttejä ensin saksilla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Maut tasoittuvat jääkaapissa. Mukaan voi halutessa laittaa hieman rouhittuja manteleita, ruokahampun- tai auringonkukansiemeniä. Villisalaatti Sovella vuodenajan ja lähimaastosi mukaan. Laita esimerkiksi yhtä paljon vuohenputken, ratamon ja vesiheinän nuoria lehtiä. Lisäksi voit panna pienempiä määriä muita villikasveja. 1 osa villejä kasveja 2 osaa mietoa lehtisalaattia 10-15 mansikkaa (tai kurkkua ja porkkanaa) kastike: 1 rkl kylmäpuristettua öljyä 0,5 tl sokeria vajaa 0,25 tl mustapippuria tai 0,25 dl siankärsämön lehtiä 1. Kerää ja huuhdo villiyrtit. Leikkaa ne ja lehtisalaatin lehdet saksilla silpuksi tarjoilukulhoon. Halkaise mansikat. Mittaa kastikeainekset joukkoon ja sekoita. 10
Parasta Pöytään tuo tuottajat ja asiakkaat yhteisen kattauksen ääreen Pa r a s t a Pö y t ä ä n Pi r k a n m a a l l a -h a n k k e e n a v u l l a e n t i s t ä u s e a m p i l ä h i r u o k a t u o t e o n l ö y t ä n y t t i e n s ä m y ö s Ahlmanin Tilapuodin hyllyyn. Asiakkaita palvelemassa Hely Tulijoki. Tamperelainen ravintoloitsija tutustuu lähiruokaretkellä villisian kasvattajaan ja vakuuttuu tämän tuotteesta niin, että liha päätyy ruokalistalle. Juuri tällaisista herkullisista kohtaamisista Parasta Pöytään Pirkanmaalta -lähiruokahankkeen projektipäällikkö Laura Enbom iloitsee. Paras tunne on se, kun saa tietää, että hankkeemme avulla lähiruokatuottajat ovat löytäneet uusia asiakkaita ja saaneet pään auki ihan uuteen myyntikanavaan, esimerkiksi saaneet tuotteensa ensimmäistä kertaa kaupan hyllylle. Logistiikka haasteellisinta Pirkanmaan ELY-keskuksen, Ahlmanin koulun Säätiön ja Tampereen kaupungin rahoittaman hankkeen tavoitteena on pirkanmaalaisen ruokaketjun tehostaminen ja lähiruuan saatavuuden lisääminen kehittämällä logistiikkaa, tuottajien markkinointi- ja Teksti ja sivun 11 kuva: Henna Vainio liiketoimintaosaamista sekä ketjun eri toimijoiden verkostoitumista. Logistiikkaa Enbom pitää haasteellisimpana, sillä lähiruuassa on usein kyse pienistä tuotantomääristä, jotka vaativat kylmäketjua ja pilaantuvat helposti. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että kaupat, ravintolat ja julkiset keittiöt ovat tottuneet asioimaan tasaiseen toimitusvarmuuteen pystyvien isojen elintarvikeyritysten kanssa. Totuttelu sesonkiajatteluun vaatiikin toimintatapojen muutosta ja sesonkien huomioimista esimerkiksi ravintoloiden ruokalistoissa ja myös kaikilta meiltä kuluttajilta, jotka vaikutamme osaltamme siihen, mitä kauppa edellyttää tavarantoimittajiltaan. Tukkumalli helpottaa tilauksia Saatavuuden haasteeseen vastaa osaltaan lähiruokatukkumalli, jota Parasta Pöytään kehittää yhteistyössä Luomulaatikko Oy:n kanssa. Tukkumallin kehittämis- ja testaustyön myötä odotamme lähiruuan tilaamisen helpottuvan ja kauppojen ja ravintoloiden alkavan käyttää lähiruokaa yhä enemmän. Kysymysmerkkinä on sopivien tuotteiden saatavuus tällä hetkellä näyttää siltä, että kysyntä on jopa suurempaa kuin tarjonta. Parhaillaan etsitään tuottajia mukaan testaamaan tukkua. Luomulaatikolla on jo olemassa lukuisia tiloja yhteistyökumppaneina, mutta mukaan mahtuu myös lisää tuottajia. Saatavuutta ja verkostoitumista on parantanut myös lähiruokahyllyprojekti, jota hanke on pilotoinut yhteistyössä Citymarket Turtolan kanssa. Läheltä hyvää -kiertueet ja teemapäivät ovat lisänneet niin ikään kiinnostusta ja tietoutta sekä kuluttajien että tuottajien keskuudessa. 11
Lähiruoka on kuulunut Ahlmanin arkeen erottamattomasti jo kauan ennen koko sanan keksimistä. Siksi lähiruoka ei jää kestävän kehityksen sertifikaatin saaneessa oppilaitoksessa pelkäksi mausteeksi, vaan se näkyy vahvasti koko ruokalistassa opiskelijalounaasta juhlaillalliseen. Käytämme kaikissa menuissa mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja tuotteita ja kauden kasviksia saatavuuden mukaan, Ahlmanin Kartanon asiakaspalvelupäällikkö Terhi Ridanpää kuvailee. Opetusravintola Annan ja opiskelijaravintola Kapustan tarjonnasta reilusti yli puolet on oman tilan tuotteita ja lähiruokaa. Kokous- ja juhlapalvelun asiakkaat arvostavat erityisesti tilalla kasvatettua kyyttöä 12 Kiireetön maalaistunnelma houkuttelee yöpyjiä ja kokoustajia Ahlmanin perinteikkääseen Kartanoon. Kuva Ahlman. Oman tilan kyyttö ja maito maistuvat Ahlmanin vieraille Opetustilan omat tuotteet maistuvat aam u pa l a p ö y d ä s s ä. Ku va Ah l m a n. sekä kylmänä alkupalana että lämpimänä paistina. Toinen suosikki on tietenkin meidän tilamaitomme ja ylipäätään meijerituotteemme. Maalaistunnelmaa kaupungissa Maitobaari ja Tilapuoti tuovat uusia asiakkaita myös Kartanoon. Aika usein ihmiset huomaavat niissä käydessään, että täällähän voi pitää myös syntymäpäivät tai majoittaa vieraita. Vuonna 1917 valmistuneesta päärakennuksesta löytyy kymmenen hotellihuonetta, jotka on entisöity viime vuoden aikana. Maaseutumainen tunnelma ja hyvä sijainti lähellä Tampereen keskustaa houkuttelevat niin vakiovieraita kuin satunnaisiakin kävijöitä. Moni etsii arjen kiireettömyyttä ja luonnonläheisyyttä. Kokoustamisen ja suunnittelun lomassa täällä voi vaikka kävellä omenatarhassa, käydä välillä katsomassa laiduntavia lehmiä ja hakea sitä kautta luovuutta työskentelyyn. J os tai jätevesiasiat kuivakäymälä- askarruttavat niin kannattaa ottaa suunta Messukylän harjun kupeeseen Tampereelle. DT-keskus Kuivakäymälän mottona on Pieniä ympäristötekoja yhdessä asiakkaiden kanssa ja se näkyy kaikessa toiminnassa. Raini ja Pentti Kiukaalta löytyvät sopivat laitteet, vastaukset kysymyksiin ja ratkaisut ongelmiin. Ennen kaikkea tarjolla on yksilöllistä palvelua käymälöiden hankintaan kymmenen vuoden kokemuksella. - Hoidamme asiakkaan jätevesiasiat suunnittelusta laitteiden valintaan ja asennukseen. Maansiirto- ja sähkötyöt teetämme tarvittaessa yhteistyökumppaneilla, muuten työt onnistuvat omalla osaamisella. Uutena lisänä meillä on talkkaripalvelu, jonka kautta käymälöiden ja jätevesilaitteiden huoltokin hoituu tarvittaessa. Pentille on matkan varrella kertynyt valtava osaaminen ja tietomäärä eri laitteista, Raini Kiukas kuvailee DT-keskuksen toimintaa. Messukylän myymälästä löytyy laaja valikoima erilaisia kuivakäymälöitä, kompostoreita, jätevesilaitteita ja käymälärakennuksia. Jätevesijärjestelmien kauppa on tällä hetkellä hiljaista mutta kuivakäymälöiden osalta kysyntä lisääntyy. Mökeillä uusi sukupolvi ei suostu enää menemään pihanperän haisevaan laitokseen vaan vaatii nykyaikaisempia ratkaisuja. Kuivakäymälä on usein mökeille kätevin ratkaisu. Myös vanhempi polvi haluaa välttää yöllisiä huussiretkiä ja kaipaa sisälle sopivaa vaihtoehtoa. - Uutena asiakasryhmänä ovat
Ympäristötekoja yhdessä asiakkaiden kanssa Teksti Matti Pollari omakotiasujat, jotka haluavat käymälän sisätiloihin. He tarvitsevat yksilöllistä palvelua ja saavat sitä paremmin meiltä kuin isoista marketeista. Kuivakäymälä hankitaan harvemmin kerralla Kuivakäymälän hankinta ei ole heräteostos. Valintaa tehtäessä on otettava huomioon monia asioita sijoituspaikasta lähtien, etenkin jos käymälää suunnitellaan sisätiloihin. Huolellinen suunnittelu ja oikean laitteen valinta takaa myös tyytyväiset käyttäjät. Raini Kiukaalta kuivakäymälöiden esittely hoi - tuu vuosien kokemuksella. Kuva Matti Pollari. DT-keskuksesta saa kyytiin käymälän lisäksi vaikka koko huussin. Kuva Raini Kiukas - Huussi käydään yleensä ostamassa kolme kertaa. Ensikäynnillä tullaan varovasti tutustumaan ja ihmettelemään, jonka jälkeen yleensä lähetämme asiakkaan takaisin kotiin mittailemaan tiloja. Toisella kerralla tullaan sitten hallituksen ja muiden käyttäjien kanssa valitsemaan sopivaa ratkaisua. Kolmas kerta on sitten se, jolloin tullaan jo niin isolla autolla että saadaan huussi myös kyytiin, Raini nauraa. - Prosessissa voi vierähtää joskus parikin vuotta, hän jatkaa. Pitkä alalla historia - Päätin jo 14-vuotiaana, että minusta tulee ympäristönsuojelija kun näin millaisia myrkkyjä peltoon syydettiin. Tuolloin ei ollut juuri alan koulutusta mutta menin Rauma-Repolalle ja ilmoitin haluavani laboratorioon töihin. Vedenpuhdistus ja jätevedet ovat kulkeneet mukana koko ajan. DT-keskus perustettiin ensimmäisen järjestämämme kansainvälisen Dry Toilet konferenssin menestyksen jälkimainingeissa. Rainille myönnettiinkin vuoden 2012 Huussitekopalkinto kiitoksena kuivakäymälätiedon ja tunnettavuuden edistämisen hyväksi tehdystä pitkästä työstä. - Fosforivarojen riittävyydestä tulee lähivuosikymmeninä valtava ongelma. Ravinteet täytyy saada kiertoon ja hyötykäyttöön. Kuivakäymälä on tähän pieni mutta jokaisen käden ulottuvilla oleva ratkaisu. Olen koeluontoisesti testannut kompostoidun ihmisperäisen käymälätuotteen toimivuutta kasvinviljelyssä omalla maalla ja sipulien koon perusteella tulokset puhuvat vahvasti tavaran tehokkuuden puolesta, lisää Raini lopuksi hymyillen. Käy tutustumassa DT-keskuksen palveluihin: www.dt-keskus.fi Muistilista kuivakäymälän ostajalle: Suunnittele sijoituspaikka Jos tehdään olemassaolevaan rakennukseen ota tärkeät mitat mukaan jo etukäteen: - Oven leveys - Huussitilan koko - Istuintason korkeus lattiasta Mieti tarvitaanko käymälään sähköt, esim. valaistusta varten tai tuuletusta varten Kaikki käyttäjät heti mukaan valitsemaan Lopullinen valinta käymälän huoltajan ehdoilla 13
Luontoelämyksiä ei tarvitse hakea kotimaakuntaa kauempaa. Pirkanmaan sydän sykkii vihreänä Teksti Matti Pollari. Kuva Liisa Tyllilä P äästäksesi arjesta, sinun kauas tarvitsee vain tulla lähelle! Tämä on punainen lanka pirkanmaalaisia matkailuyrittäjiä yhdistävän Vihreä Sydän -verkoston toiminnassa. Yhdistyksen sihteerinä toimiva retkeily- ja luontomatkailuyrittäjä Liisa Tyllilä istahti kiireidensä lomassa hetkeksi kertomaan Vihreästä Sydämestä ja jakoi myös omat vinkkinsä lähimatkailuun Pirkanmaalla. - Vihreä Sydän nykyisellään aloitti toimintansa vasta pari vuotta sitten, mutta ajatus oli alun perin 14 vireillä jo 90-luvulla yhtiömuodossa. Kunnat päättivät lopulta vetäytyä hankkeesta viime metreiltä pois ja homma jäi sillä erää siihen. Nimi jäi kuitenkin elämään ja idea kytemään, kunnes uuden vuosituhannen puolella Tampereen Ammattikorkeakoulun vetämä SYTYKE-hankkeessa Erkki Kelloniemen järjestämä opintomatka Kuusamoon puhalsi kipinään uutta eloa. Ylöjärven yrityspalvelujen kautta haetun hankerahoituksen turvin käynnistettiin uudelleen Vihreä Sydän -verkoston kutominen, kertaa Liisa historiaa. Jäsenyrityksiä Vihreään Sydämeen on ehtinyt mukaan jo kolmisenkymmentä. Yrityksiä yhdistää samanlainen arvomaailma. Asiakkaista pidetään huoli, ympäristöstä kannetaan vastuu ja toiminnassa pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Yritykset ovat pääosin Ylöjärven suunnalta ja Hämeenkyröstä mutta verkosto laajenee koko ajan. - Väkisin emme kuitenkaan jäsenyyttä tyrkytä, mukaan tulevat ne, jotka kokevat saavansa siitä jotain itselleen. Vihreä Sydän on siitä hyvä yhdistys, että kaikki jäsenet haluavat olla mukana sen toiminnassa, Liisa lisää nauraen. - Tärkeimpiä etuja jäsenille on verkoston tuoma mahdollisuus palvella laajempaa asiakaskuntaa.
jos ei asiakkaan toivomaa palvelua itseltä löydy, voimme ohjata hänet ottamaan yhteyttä toiseen yrittäjään Vihreän Sydämen sisällä. Kun asiakasvaihto toimii molempiin suuntiin, siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Lähiluonnosta helpotusta arjen vauhtiin Lähi- ja luontomatkailussa vihreä hoiva on koko ajan kasvavassa roolissa. Se nähdään edelleen vahvasti myös tulevaisuuden kilpailuvalttina ja on tärkeä osa Vihreän Sydämen toimintaa. - On tutkittu juttu, että jo 20 minuuttia metsässä laskee verenpainetta ja elimistön stressitasoa. Sieltä me olemme tulleet ja sinne selvästi myös kaipaamme takaisin. Ja mitä hullummaksi maailma ympärillämme menee, sen enemmän luontoa ja rauhoittumista tarvitaan. Liisa itse on ehtinyt olla monessa mukana luontomatkailun saralla. Lähimatkailun edistäminen onkin hänelle sydämen asia. - Täällä Pirkanmaallakin pitäisi omaksua pohjalainen malli, siellä esimerkiksi maaseutumatkailupalvelut ovat aivan eri tasolla, koska ihmiset myös käyttävät niitä. Suositaan siis lähialueen palveluita ja ihaillaan sen luontoa ja nähtävyyksiä. Miksi taittaa tuntikausien rasittava taival Lappiin kun vastaavaa voi löytää jo puolen tunnin automatkan päästä kotimaakunnasta. Jo pienikin siirtymä riittää, että pääsee kauas arjesta. Liisa kannustaakin katselemaan kotikulmia uudella silmällä. Kannattaa poiketa rohkeasti pääteiltä sivuun ja tutkia mitä sieltä löytyy, ajella vanhoja teitä, katsella maisemia ja hypätä ulos autosta ihailemaan tarkemmin, kun hyvä paikka tulee kohdalle. Myöskään Pirkanmaan parasta retkeilypaikkaa kysyttäessä vastausta ei tarvitse kauaa odottaa. - Kyllä Seitseminen on edelleen paras. Siellä palvelut ovat lähellä, tarjolla on ruokaa, majoitusta ja retkeilyvälineistöä. Lisäksi Seitsemisessä on hyvät reitit kaikentasoisille retkeilijöille. Itsekin löydän sieltä aina jotain uutta. Se on työni hyviä puolia, asiakkaat näkevät paikat aina omalla tavallaan ja saavat minutkin huomaamaan niissä joka kerralla uusia puolia. Lähimatkaideoita ja palveluita tarjolla osoitteessa: www.vihreasydan.fi Tule mukaan Ystäväkylä-projektiin! Tavoitteenamme on tehdä maaseutua entistä tutummaksi kaupunkilaisille ja lisätä kontakteja kylien ja kaupunkien asukkaiden välillä. Teemamme ovat lähiruoka, -luonto, -kulttuuri ja matkailu, joihin liittyen järjestämme retkiä, talkoita, tutustumiskäyntejä ja muuta mukavaa. Erityisesti haemme mukaan yhdistyksiä maalta ja kaupungista mutta toiminta on kaikille avointa, tervetuloa kyläilemään! Terveisin, Matti ja Sari 040 800 7800 matti.pollari@tampere.fi 040 800 7396 sari.poutiainen@tampere.fi Surffaa nettisivuillemme osoitteeseen www.ystavakyla.fi ja tykkää meistä facebookissa, saat vinkit mitä kaikkea hyvää voit läheltäsi löytää. Ystäväkylä on Ekokumppanit Oy:n toteuttama ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Maaseuturahastosta tukema Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yleishyödyllinen kehittämishanke. Ystäväkylä-hankkeen tiedotuslehti: Ystäväkylä-hankkeen graafinen ilme: Kiira Käkönen ja Tuomas Korolainen, Nasta Design Ensimmäinen numero Julkaisija: Ekokumppanit Oy Valssipadonraitti 3, Patosilta 33101 Tampere Painosmäärä: 2500 Painopaikka: Hämeenkyrön Kirjapaino Päätoimittaja: Sari Poutiainen sari.poutiainen@tampere.fi 040 800 7396 Taittaja: Elina Kivimäki 15
www.ystavakyla.fi Postita lehti ystävälle Matkustaminen on ainutlaatuista, Pirkanmaan TilausLiikenne on teidän valintanne. Kalustomme on nykyaikaista, turvallista ja hyvin varusteltua: Turvallinen ja ammattitaitoinen palvelumme takaa matkan sujumisen. Tule nauttimaan kyydistämme iloisin mielin! Tilaukset: 0400 422 122 info@pirtil.com www.pirtil.com Vainiontie 2, 33470 Ylöjärvi