Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
26.10.2011 2
Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulma Ole Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys 13.2.2008
Katkonta on Rungon jakamista käytettävissä oleviin puutavaralajeihin ja pituuksiin nettoarvoa maksimoiden ja huomioiden mitta- ja laatuvaatimukset Rungon jakamista loppukäyttökohteisiin Rungon jakamista laatuositteisiin Puutavaralajiositteen jakamista lopputuotemittoihin Rungon jakamista käsittely-yksiköihin
Katkonnanohjaus käytännössä
Katkonnan ohjaus - arvoapteeraus
Katkonnan ohjaus jakauma-apteeraus
Tavaralajihinnoittelun ongelmat, eli miksi metsänomistaja on huolissaan katkonnasta? 26.10.2011 8
Mittavaatimusten vaikutus tukkisaantoon ja arvoon Malinen ym. 2011. Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa. Metlan työraportteja 206. 26.10.2011 9
Arvomatriisin vaikutus tukkisaantoon Piira ym. 2007. Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja. Hintalista Kuitupuun suhteellinen hinta Tukkikertymä Myyntiarvon muutos (%) Tasahintamatriisi 20 76,2 Vertailutaso 1 20 75,4-0,55 2 2 75,6-0,71 3 20 74,2-1,4 Pituus (dm) Matriisi 1 Matriisi 2 Matriisi 3 40 43 41 41 43 44 43 43 46 45 45 45 49 46 47 48 52 47 49 49 55 46 48 45 26.10.2011 10
Laatuvaatimukset ja laadun huomiointi katkonnassa Tukkiosan pituus 15,4 metriä, mutta rungossa on mutka tms. sahatukiksi kelpaamaton osa välillä 7,4-8,0 metriä. Katkonta A, minimipituus on 3,7 metriä, maksimipituus 6,1 metriä Katkonta B, minimipituus on 4,0 metriä, maksimipituus 6,1 metriä Kumpi katkonta on parempi? A: tukki 3,7m + tukki 3,7m + välileikko + tukki 3,7m + tukki 3,7m + latvakuitu B: tukki 6,1m + kuitu 2,7 m + tukki 6,1m + latvakuitu Katkontatavassa A tukkisaanto huomattavasti isompi kuin katkontatavassa BA 3,7 3,7 3,7 3,7 6,1 6,1
Jakauma-apteerauksen vaikutus myyntiarvoon Lähioptimaalimenettely Lasketaan rungon mahdolliset katkontavaihtoehdot Määritetään optimaalinen katkonta arvoapteerauksena Valitaan jatkotarkasteluun annetun toleranssin (lähioptimaaliprosentti) sisällä olevat katkontavaihtoehdot Yleisesti 3-5% maksimiarvosta Lasketaan prioriteetit katkontavaihtoehdoille Valitaan parhaan prioriteetin tuottava katkontavaihtoehto Jaukamaohjauksen vaikutus myyntiarvoon riippuu toleranssista 26.10.2011 12
Jakauma-apteerauksen vaikutus myyntiarvoon Mukautuvat hintalistat Jaukamaohjauksen vaikutus myyntiarvoon riippuu hintalistan säätörajoista 26.10.2011 13
Kuljettajan vaikutus katkontatulokseen 26.10.2011 14
26.10.2011 15
Männyn tukkiprosentin vaihtelu ostajittain ja kokoluokittain päätehakkuissa Tukki-% 90 85 80 75 70 65 60 Yläkvartiili Keskiarvo Alakvartiili 55 50 250 350 450 550 650 750 850 950 Litraa / runko 26.10.2011 16
Metsänomistajien neuvonnan tarve Pauli Rintala: Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla - seminaariesitys 9.2.2010
Yksityistaloudellinen optimointi kiertoaika Hyytiäinen, Tahvonen & Valsta: Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle, Metlan työraportteja 143
Metsätalouden yksityistaloudelliset kannattavuuslaskelmat tavaralajihinnoittelulla 26.10.2011 19
Vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä 20 26.10.2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Hinnoittelumenetelmälle asetettavat vaatimukset Ei rajoita raaka-aineen arvon optimointia Läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä Kannustaa järeän ja laadukkaan raaka-aineen tuottamiseen
Runkohinnoittelu Kaupan kohteena 1000 m 3 leimikko, jossa arvioitu Tukkikertymä 80 % => 800 m 3 Pikkutukkikertymä10 % => 100 m 3 Kuitupuun kertymä 10% => 100 m 3 Tavaralajihinnoittelu: Sahatukkia 800 m 3 * 53 /m 3 = 42400 Pikkutukkia 100 m 3 * 23 /m 3 = 2300 Kuitupuuta 100 m 3 * 15 /m 3 = 1500 46200 Runkohinnoittelu: Ainespuuta 1000 m 3 Runkohinta 46,20 (46200/ 1000 m 3 ) 46200
Runkohinnoittelun käytettävyys + Puun ostaja saa katkoa ostamansa raaka-aineen haluamallansa tavalla + Metsänomistajan ei tarvitse valvoa katkontaa, vain kokonaiskertymällä on merkitystä + Runkohintaisten tarjousten vertailu on helppoa - Riski puutavaralajikertymästä puun ostajalla - Ei läpinäkyviä kannustimia järeän ja laadukkaan raakaaineen tuottamiselle 26.10.2011 23
Rungonosahinnoittelu Hinta riippumaton katkonnasta tai laadusta Runkomuoto ja tilavuus poimittavissa hakkuukoneen stm-tiedoista Rungonosa +7cm Hinta 12 /m 3 Rungonosa +15cm Hinta 52 /m 3 Rungonosa +26cm Hinta 62 /m 3
Matriisihinnoittelu
Leimikon myynti- ja jalostusarvon välinen riippuvuus Malinen et. al 2010: Roundwood pricing mechanisms and their performance in Scots pine roundwood markets, Metla Working papers 174 Myynti- ja jalostusarvon väliset korrelaatiokertoimet eri hinnoittelutavoille. Hinnoittelumenetelmä Korrelaatio Tavaralajihinnoittelu 0,434 Järeydellä painotettu tavaralajihinnoittelu (sahatukit +15cm, +18cm ja +26cm) 0,493 Runkohinnoittelu 0,554 Rungonosahinnoittelu 0,861 Matriisihinnoittelu 0,751 26.10.2011 26
Tutkimuksen keinot puukaupan kehittamisessä 27 26.10.2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
ARVO-ohjelmistosta apua puukauppaan
Hinnoittelumenetelmien vaikutukset puuraakaaineen laatuun, raaka-ainevirtoihin sekä arvonmuodostukseen Metlan hanke Puuraaka-aineen mittaus, laadutus ja arvon määritys puukaupan ja puunhankinnan tukena osatehtävä Tutkitaan raaka-aineen ohjautumista erilaisilla hinnoittelumalleilla ja ostajatyypeillä Muodostetaan erilaiset hinnoittelustrategiat ja -menetelmät erilaisille puunostajille, puun käyttäjille sekä puunmyyjille Määritetään peliteoreettisella mallilla hinnoittelumenetelmien vaikutukset puuraaka-aineen laatuun eri käyttökohteissa puuraaka-ainevirtoihin arvonlisään Lisäksi määritetään ennakkotiedon tarpeet sekä ennakkotiedon tason vaikutukset eri hinnoittelumenetelmien käytölle 26.10.2011 29
Kiitos! Jukka.Malinen@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi