Pohjois-Pohjanmaan -sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös Luonnos perusteluineen
Sisältö 1 Johdanto 4 2 Ensihoitopalvelun sisältö ja valmius 6 2.1 Ensivaste 7 2.2 Perustason ensihoito 8 2.3 Hoitotason ensihoito 8 3 Sairaanhoitopiirin perustiedot 9 4 Riskiluokat 11 4.1 Tavoittamisprosentit 14 5 Ensihoidon järjestämistapa 15 5.1 Nykytila 15 5.1.1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma toiminta 15 5.1.2 Ensihoitopalvelu 15 5.1.3 Siirtokuljetukset 16 5.2 Ensihoitopalvelu v. 2013 -> 16 5.2.1 Yhteistyö pelastuslaitosten kanssa 17 5.2.2 Yhteistyö pelastuslaitosten ja kilpailutettujen yritysten kanssa 17 6 Kustannukset 19 6.1 Nykytilan kustannukset 20 6.2 Tulevan järjestelmän kustannukset 20 6.2.1 Kustannukset, jos ensihoito järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. 21 6.2.2 Kustannukset, jos palvelu järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten ja kilpailutettujen yritysten kanssa 22 7 Ensihoitopalvelun johtaminen 24 7.1 Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri 24 2
7.2 Ensihoitopäällikkö 24 7.3 Virvepäällikkö 24 7.4 Ensihoitokeskuksen ensihoitolääkäri 25 7.5 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja 25 8 Ensivastetoiminta 26 9 Ensihoitoyksiköt 27 10 Henkilöstön pätevyysvaatimukset 28 3
1 4
Johdanto Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 39 velvoittaa sairaanhoitopiirien tekemään alueellaan ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen määritellään ensihoitopalvelun sisältö sairaanhoitopiirin alueella. Palvelutasopäätöksen toteutumista tullaan seuraamaan ja sen sisältöä voidaan tarvittaessa muuttaa. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu pitää järjestää palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tällä pyritään varmistamaan sairaanhoitopiirin alueella riittävä ensihoitovalmius, joka toimii tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta sisältää ohjeet palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Palvelutasopäätöksistä on tarkoitus tehdä valtakunnallisesti yhtenevät, jotta vaikuttavuutta, laatua, kustannuksia ja toimintatapoja voidaan seurata ja vertailla. Ensihoidon palveluntason perustana ovat palvelun saatavuus ja laatu. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu pyritään järjestämään niin, että mahdollisimman moni hätätilapotilaista tavoitetaan riittävän ajoissa. Ensihoitopalvelun potilaista kuitenkin suurin osa on muita kuin hätätilapotilaita. Nämä potilaat pitää pystyä hoitamaan niin, ettei hätätilapotilaiden hoito kärsi. Näiden potilaiden oikea aikainen tavoittaminen ja oikeanlaisen hoidon piirin ohjaaminen on myös huomioitava. On arvioitu, että täysin uuden ensihoitojärjestelmän luominen lisää aluksi kustannuksia. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden seurannan sekä toimintatapojen vakiintumisen myötä kustannukset vähenevät, kun potilaan hoitoonohjaus tapahtuu tarkoituksenmukaisesti ja ensihoitoyksiköitä käytetään tehokkaammin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä oman alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystävä peruspalvelu, jonka tulee kattaa koko sairaanhoitopiirin alue tehokkaasti. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso, 5
palvelun sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta oleelliset asiat. Tässä määritellyt kriteerit eivät ole suoraan suuronnettomuustilanteissa käytettävissä. Suuronnettomuustilanteessa päivittäinen ensihoidon kapasiteetti ylittyy, silloin hälyttämisen kriteerit ovat erilaiset. 6
2 7
Ensihoitopalvelun sisältö ja valmius Ensihoitopalvelu sisältää seuraavat toiminnot äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä potilaan kuljettaminen tarvittaessa lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ensihoitovalmiuden ylläpitäminen tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 40) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 40) Ensihoitovalmius ei nojaa pelkästään yksiköiden määrään ja sijoitteluun. Toimiva järjestelmä vaatii johtamista ja ohjaamista sekä miten hoitolaitossiirtoihin varatut yksiköt voidaan hyödyntää ensihoitovalmiuden säilyttämisessä(= dynaaminen valmius). Alueen kaikkien ensihoitoyksiköiden ollessa varattuja jää siirtoyksikkö päivystysvalmiuteen. Toisaalta siirtoyksikkö voi hakea terveyskeskuksesta potilaan erikoissairaanhoitoon, jolloin alueen ensihoitopalvelun yk- 8
sikön ei tarvitse poistua paikalta ja näin ei muodostu ambulanssityhjiötä. Päivystävien hoitolaitosten vähentyessä ensihoitopalvelun toimivuuden varmistaminen on erittäin tärkeään. Ensihoitopalvelu on syrjäseutujen ensimmäinen ja ainut terveydenhuollon päivystävä toimija. Pelkästään siirtokuljetuksiin keskittyminen vähentää henkilöstön akuuttien hätätilanteiden suoritteita, mikä taas vähentää henkilöstön ammattitaitoa akuuttitilanteissa, eikä ole ammatillisesti mielekästä ja houkuttavaa. Jos sama palveluntuottaja hoitaa sekä ensihoitopalvelun että hoitolaitossiirrot, voidaan henkilöstöä kierrättää työvuoroissa (kiireellisessä ensihoidossa ja kiireettömissä hoitolaitossiirroissa). Näin voidaan parantaa osaamisen tasoa ja viihtyvyyttä. 1 Ensivaste Ensivasteella tarkoitetaan porrastetussa ensihoitojärjestelmässä kohteeseen nopeimmin ja lähimpänä hälytettävissä olevaa muuta yksikköä kuin varsinaista ensihoitoyksikköä. Ensivasteyksikkönä voi olla esim. pelastusauto, poliisi tai toinen ambulanssi. Terveysviranomaisen tehtävä on määritellä mahdolliset ensivasteyksiköt, toimintavaltuudet ja hälytysperusteet. (Määttä 2008, 27.) Ensivasteyksikkönä voi olla mikä tahansa yksikkö, joka tavoittaa hätätilapotilaan ensimmäisenä, nopeuttaen potilaan saaman hoidon aloitusta. Ensivasteyksikkö ei yleensä kuljeta potilasta, eikä näin ollen korvaa ambulanssia. (Valli 2009, 359.) 9
2 10
Perustason ensihoito Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. (Asetus sairaankuljetuksesta 28.6.1994/565.) Perustason lääkevalikoimaan kuuluvat lääkkeet ovat pääsääntöisesti luonnollisia teitä (suun/ihon kautta, peräsuoleen tai hengitettynä) annettavia lääkkeitä. Erityistilanteissa ja henkeä pelastavana plasman korvausneste, glukoosiliuos ja adrenaliini suonensisäisesti kuuluvat myös perustason lääkehoidon piiriin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 94.) 3 Hoitotason ensihoito Hoitotason ensihoitajalla on enemmän lääkkeitä ja toimenpiteitä käytettävissä potilaiden hoitoon kuin perustasolla. Koulutusvaatimukset hoitotasolle ovat korkeammat. Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. (Asetus sairaankuljetuksesta 28.6.1994/565.) Hoitotason ensihoitajan tehtäviin kuuluu arvioida itsenäisesti äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tila, käynnistää ja ylläpitää potilaan peruselintoimintoja, parantaa potilaan ennustetta ja lievittää tai kohentaa hänen tilaansa. Ensihoitajan tehtäviin kuluu myös tukea ja ohjata yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään erilaisissa akuuteissa tilanteissa elämän eri vaiheissa. (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 2006, 72.) 11
3 12
Sairaanhoitopiirin perustiedot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Väkiluku (31.12.2010) 398335 0-14 vuotiaat 81315 15-65 258127 yli 65 58893 Huoltosuhde 54,3 (koko maa 50,6) Asukastiheys, as/maa-km² 10,75 Sairastavuusindeksi 114,4 Maapinta-ala km² 36806 13
Kuva 1. PPSHP 2011 P-P shp:n sairaala a Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) + Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa KUUSAMO Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio + Kuivaniemi Helmi TAIVALKOSKI Oulunkaari II PUDASJÄRVI YLI-II Selänne HAUKIPUDAS KIIMINKI + + + + Ylikiiminki YLIKIIMINKI + 14
HAILUOTO OULU OULUNSALO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI + LIMINKA + JOKI TYRNÄVÄ Pattijoki Lappi Ruukki RAAHE + + SIIKA- Länsi- VAALA PYHÄJOKI Pohja VIHANTI Rantsila 3 561 as. OULU + MERIJÄRVI Pulkkila + 15
Kestilä OYS Pohjois- + SIIKALATVA OULAINEN KALAJOKI Pohjanmaa Kainuu + ALAVIESKA Keski- + HAAPAVESI Piippola Pohjanmaa PYHÄNTÄ YLIVIESKA Savo Vaasa NIVALA Pohjanmaa + Karjala KYS KÄRSÄMÄKI Suomi SIEVI JÄRVI maa Savo Pohjois- Etelä- Pohjois- Keski- HAAPA- Pirkan- Itä- Etelä- Sata- 16
Savo kunta TAYS Etelä-Karjala Häme PYHÄJÄRVI Päijät- Kanta- Varsinais- Häme Kymenlaakso Suomi TYKS Helsinki ja Uusimaa REISJÄRVI HYKS 17
4 18
Riskiluokat Yhtenäisessä riskianalyysissä alueen kartalle sijoitetaan neliökilometrin kokoisia ruutuja. Ruutuihin sisältyvän asukasluvun ja sairaankuljetustehtävien perusteella tarkastellaan alueen teoreettista ensihoito- ja sairaankuljetustarvetta. 1000 ihmisen väestö tuottaa n. 100 ensihoitotehtävää vuodessa. Ensihoitopalvelun kysyntä voidaan jakaa viiteen riskiluokkaan seuraavasti: Riskiluokka 1: o yli 1 tehtävä / vrk ts. yli 365 tehtävää vuodessa o yli 4000 asukasta o yli 20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 2: o enintään 1 tehtävä / vrk eli alle 365 tehtävää vuodessa o 1000 asukasta 4000 asukasta o 5-20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 3: o enintään 2 tehtävää / viikko o 120 asukasta - 1000 asukasta o 0-5 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 4: o enintään 1 tehtävä / kuukausi o alle 120 asukasta o 5 hätätilapotilasta 10 vuodessa eli joka toinen vuosi Riskiluokka 5: o ei vakituista asutusta Riskiluokka kpl Väkiluku alueella RL 1 64 98156 RL 2 257 139109 RL 3 722 74028 RL 4 4666 60113 RL5 40195 18470 19
20
Kuva 2. Oulu-Koillismaan riskialueet 21
22
23
Kuva 3. Jokilaaksojen riskialueet 24
25
26
1 27
Tavoittamisprosentit Ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmä perustuu porrasteiseen järjestelmään, jossa tapahtumaosoite tavoitetaan vähintään ensiauttajatasoisella yksiköllä riskiluokittain taulukon mukaisesti. Ensihoitopalvelun palvelutason tavoittamisprosentit riskiluokittain (hätäkeskuksen hälytyksestä yksikkö kohteessa) Riskiluokka A B A ja B C D Ensivaste, pete, pe- H o i - Ensihoi- Ensivasr u s t a s o r u s t a s o to-yksikkkto-yksik- tai hoitotaso tai hoitotaso Ensihoito-yksikkö 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 90 95 90 95 90 2 80 90 90 90 90 3 50 70 80 70 90 4 20 50 70 50 90 Yksiköiden lukumäärät pitää perustaa edellä mainittuihin riskiluokkiin ja tavoittamiskriteereihin. Harvaan asutuilla alueilla asutuskeskittymien pitkien välimatkojen takia tarvitaan suhteessa enemmän ensihoitoyksiköitä. Juhlapäivät ja suuret yleisötapahtumat lisäävät ensihoidon tarvetta. Ensihoidon kenttäjohtaja tai vastuulääkäri voi määrätä tarvittaessa lisäyksiköitä valmiuteen. Ensihoitoyksiköiden sijoittelussa pyritään siihen, että väestöstä tavoitetaan mahdollisimman moni mahdollisimman nopeasti. Ensihoitoyksiköiden asemapaikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa eri vuorokauden aikoina. Ensihoitoyksiöiden asemapaikkojen sijaintiin vaikuttaa myös olemassa olevien tilojen hyödynnettävyys (esim. pelastuslaitosten valmiit asemapaikat) ja käytettävissä olevat taloudelliset ja muut resurssit. Terveydenhuoltolain yhtenä tavoitteena on parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta hoidon 28
saatavuudessa (2 : Lain tarkoituksena on toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta ). Täysin yhdenvertaiseen ensihoidon saatavuuteen kaupungissa ja haja-asutusalueilla on vaikea päästä. 5 Ensihoidon järjestämistapa Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. 1 Nykytila 1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma toiminta ensihoitolääkäri 2 Ensihoitopalvelu Pelastuslaitos hoitaa ensihoitopalvelun seuraavilla alueilla: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hoitaa Oulun ja Hailuodon kuntien alueen ensihoitopalvelun. Jokilaakson pelastuslaitos hoitaa Alavieskan, Ylivieskan ja Haapajärven kuntien alueen ensihoidon. Raahen seudun hyvinvointi kuntayhtymä hoitaa Raahen ja Pyhäjoen kuntien alueen ensihoitopalvelun. Muissa kunnissa (28 kuntaa) ensihoitopalvelun tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Tällä hetkellä ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa (24/7) ovat ensihoitoyksiköt viiden kunnan (Kuusamo, Oulu, Raahe, Ylivieska ja Haapajärvi) alueella. Muiden aluei- 29
den yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa vain virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella pääsääntöisesti lähtövalmiusaika näissä kunnissa on 15 minuuttia. Tutkimusten mukaan näillä viiveillä on vaikutusta hätätilapotilaiden lopulliseen selviämiseen. 3 Siirtokuljetukset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden (OYS ja Oulaskankaan sairaala) hoitolaitoskuljetukset on kilpailutettu yksityisten palveluntuottajien kesken. Samat palveluntuottajat ajavat sairaanhoitopiirin alueella myös muita hoitolaitosten välisiä siirtoja, mikä on ajoittain johtanut kalustovajeeseen ja siirtokuljetusten viivästymiseen sairaanhoitopiirin sairaaloista muihin hoitopaikkoihin. 2 Ensihoitopalvelu v. 2013 -> Omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä on aiemmin linjannut, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ota ensihoitoa omaksi toiminnakseen, joten ensihoidon järjestämistä on valmisteltu yhteistyövaihtoehtojen pohjalta. Sairaanhoitopiiri järjestää kuitenkin lain edellyttämän ensihoitokeskuksen toiminnan seuraavasti: päivystävän ensihoitolääkärin tehtävät lääkäriyksikön toiminta kenttäjohtojärjestelmä (ensihoidon johtaja, ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat) 1 Yhteistyö pelastuslaitosten kanssa Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset hoitavat ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan koko sairaanhoitopiirin kattavilla omilla alueillaan. Tämän lisäksi pelastuslaitokset hoitavat hoitolaitossiirrot. Organisointi, ohjaus ja valvonta säilyvät sairaanhoitopiirillä, jotta koko erva-alueen hoitolaitossiirrot saadaan hoidettua tehokkaasti. 30
Tällä tavoin toiminta on johdettavissa isona toiminnallisena kokonaisuutena. Toimintatavat ovat yhteneväiset ja yhteistyö pelastustoimen kanssa on saumatonta (esim. suuronnettomuudet). Dynaamisen valmiuden ylläpito onnistuu, kun hoitolaitossiirtoihin varatut yksiköt eivät pelkästään päivystäisi hoitolaitossiirtoja vaan olisivat osa ensihoitopalvelua. Ensihoitopalvelun kokonaisvalmius paranisi koko sairaanhoitopiirin alueella. Laadunhallinta olisi helpompaa pienen palveluntuottaja lukumäärän takia. Tämä malli edellyttää perusteellisia neuvotteluja pelastuslaitosten kanssa. Täytyy huolehtia, että pelastuslaitokset pystyvät osoittamaan kustannusten läpinäkyvyyden. 2 Yhteistyö pelastuslaitosten ja kilpailutettujen yritysten kanssa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelee ensihoitopalvelun järjestämisestä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa seuraavien kuntien alueella: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii) ja Tyrnävä. Asukkaita alueella on yhteensä 230043 (heinäkuu 2011). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelee ensihoitopalvelun järjestämisestä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa seuraavien kuntien alueella: Alavieska, Haapajärvi, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Vihanti ja Ylivieska. Asukkaita alueella on yhteensä 100595 (heinäkuu 2011). Ensihoitopalvelu kilpailutetaan sairaanhoitopiirin tietyissä kolmena isompana aluekokonaisuutena: Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva Muhos, Utajärvi ja Vaala Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski Ensihoitokeskus koordinoi hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kilpailuttaa siirtokuljetukset sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Ne palvelevat ensisijaisesti Oulun yliopistollista sairaalaa, mutta ovat tarvittaessa käytettävissä koko OYS eritysvastuualueella. Oulaskankaan ja Raahen sairaalan hoitolaitossiirrot hoitavat osin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yksiköt sekä osin Siikalatvan alueen kilpailutetut yksiköt. 31
Tällä mallilla mahdollistetaan paikallisten yrittäjien osallistuminen ensihoitopalvelun tuotantoon. Laadun valvonta on helpompaa kuin nykyisin. Tulevaisuudessa työtekijöiden tarve kasvaa, joten nykyisin ensihoidossa työskenteleville tulee löytymään jatkossakin töitä. Riskinä on, että kilpailu ensihoitopalvelun tehtävistä ja siirtokuljetuksista yritysten kesken voi jatkua. Dynaamisen valmiuden järjestäminen on vaikeaa, koska yksityisen yrityksen kuljetuksesta saama korvaus voi olla määräävä tekijä. Alueen yhdenmukainen toiminta ja johtaminen ovat vaikeampaa. 32
6 33
Kustannukset Kuva 4. Ensihoitopalvelun kustannusrakenne (Kurola & Kettunen 2009) Nykyisen ensihoitojärjestelmän kustannukset muodostuvat monikanavaisella rakenteella. Kunnat maksavat valmiuden ylläpidosta valmiuskorvausta. Pääsääntöisesti yrittäjät saavat Kelalta kuljetuksista korvaukset sekä potilaiden omavastuuosuudet. Tämän lisäksi kunnat maksavat hoitolaitossiirroista sopimuksen mukaisia korvauksia. Jotkut kunnat maksavat jonkinlaista korvausta myös peruuntuneista ensihoitotehtävistä. Palveluntuottajat saavat osan tuloistaa myös vakuutusyhtiöiltä (esim. liikenneonnettomuudet). Nykyinen rahoitusjärjestelmä on monimutkainen ja kannustaa potilaan kohtaamispaikalla hoitamisen ja ensihoitopalvelun toimivuuden sijasta potilaan kuljettamiseen (KELAn matkakorvausperuste). Julkinen palveluntuottaja toimii nettoperiaatteella, jossa kuntien maksuosuudesta vähennetään saadut tulot ( esim. KELA-korvaukset ja asiakasmaksut). Ensihoidon kustannuksista suurin osa on palkkakustannuksia (n. 80%) ja loput vuokrista, ka- 34
lustosta ja hoitovälineistä johtuvia kuluja. Palkkakustannukset ovat suoraan verrannollisia ensihoitoyksikön valmiustasoon. Välittömässä lähtövalmiudessa ympärivuorokauden oleva hoitotasoinen ensihoitoyksikkkö maksaa kaikkinensa n. 650 000 euroa vuodessa. Tälläinen yksikkö vaatii vähintään 10 henkilötyövuotta. Ensihoitoyksikössä pitää aina olla kaksi työntekijää paikalla, joten myös äkillisiin sairaslomiin pitää olla varahenkilä saatavilla. 1 Nykytilan kustannukset Nykyisen järjestelmän kustannuksia on yritetty selvittää. Tämä on osoittautunut erittäin haastavaksi, koska kuntien sopimukset ovat hyvin vaihtelevan laajuisia ja sisältöisiä, eikä kustannuksia voida tarkasti kohdentaa. Vastaavaa ongelmaa on ilmennyt muuallakin Suomessa. Sairaanhoitopiirin sairaaloista (Oulaskangas ja OYS) vuonna 2010 tehtyjen suunniteltujen hoitolaitossiirtojen kustannus oli 2,3 milj.. Vuonna 2010 siirtoja oli n. 9600. 2 Tulevan järjestelmän kustannukset Uusi terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta edellyttävät selvästi korkeampaa valmiutta ja laatu- ja palvelutasoa kuin nykyisin. Valmiuden ja palvelutason nosto vaatii useampia ensihoitoyksiköitä ja suurempaa henkilömäärää kuin nykyinen järjestelmä, joka nojaa erittäin paljon ensihoitoyksiköiden varallaoloon. Ensihoidon kustannukset tulevat näiltä osin kasvamaan. Kiireettömien hoitolaitossiirtojen tehokkaampi organisointi taas vähentää ensihoitoyksiköiden turhaa käyttöä ja tämä tulee vähentämään kustannuksia. Siihen vaikuttavat ensihoitojärjestelmän yhtenäisyys ja kokonaisvaltainen johtaminen. 3 Kustannukset, jos ensihoito järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Kustannuksissa esitetään kokonaisarvio koko sairaanhoitopiirin alueella. Lopullisia kustannuksia on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat ensihoitotehtävien lukumäärä. KELA:lta saadut korvaukset ja potilaiden omavastuu osuudet vähentävät pelastuslaitoksille maksettavaa 35
valmiuskorvaus osuutta. Pelastuslaitoksen asemapaikkojen hyödyntäminen on järkevää. Asemat ovat jo käytössä eikä uusien asemarakennusten hankkiminen tai rakentaminen aiheuta lisäkustannuksia. Joissakin asemarakennuksissa voidaan joutua tekemään joitain muutostöitä. Pelastuspuolella on tehty riskien arviointia useiden vuosien ajan ja heillä on omat riskiruudut ja niiden tavoittamismääritykset. Pelastuspuolen riskiruudukoiden määritykset perustuvat asukaslukumäärään ja kerrosalaan. Tästä johtuen pelastuslaitosten asemapaikkojen sijaintia on pyritty suunnittelemaan niin, että päästää hyviin tavoitettavuusaikoihin. Jokilaaksojen pelastuslaitos on laskenut kokonaiskustannukseen mukaan siirtokuljetukseen osallistuvat yksiköt. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella siirtoihin varattuja yksiköitä ei ole laskettu pelastuslaitoksen kustannusarvioon mukaan, koska Oulun yliopistollisen sairaalan siirrot täytyy huomioida tarkemmin kokonaisuutta rakennettaessa. Arvioidut kustannukset ovat yhteensä 22,1 miljoonaa euroa. Hoitolaitossiirroista tuleva kustannus on arvioitu tässä versiossa pienenevän, koska ensihoitopalvelun ja siirto-organisaation toiminta on nivottu yhteen. Dynaamisen valmiuden maksimaalisen hyödyntämisen seurauksena saadaan säästöä. 4 Kustannukset, jos palvelu järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten ja kilpailutettujen yritysten kanssa Kustannukset on arvioitu niin, että pelastuslaitoksilta on pyydetty omat kustannusarviot ja muiden alueiden kustannusarvio on laskettu valtakunnassa yleisesti käytössä olevien kustannusarvioiden mukaan. Esim. 24/7 välittömässä valmiudessa olevan ensihoitoyksikön hinta on 650 000 euroa. Ensihoitoyksikön, joka on 8-16 arkisin välittömässä lähtövalmiudessa ja muun ajan varallaolossa, kustannus edellisestä yksiköstä on n. 35 %. OYS:n sairaala-siirrot on arvioitu tässä kilpailutuksen seurauksena yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi. Arvioidut kustannukset ovat yhteensä 22,65 miljoonaan euroa. 36
Kuva 5. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluejako 37
Alue 1: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Alue 2: Kilpailutus (Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski) Alue 3: Kilpailutus (Muhos, Utajärvi ja Vaala) Alue 4: Kilpailutus: Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva Alue 5: Jokilaaksojen pelastuslaitos OYS:n sairaala-siirrot: Kilpailutus 7 Ensihoitopalvelun johtaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta määrätään sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luomaan alueen ensihoitopalveluun johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on johtaa ja ohjata ensihoitopalvelun lääketieteellistä ja operatiivista toimintaa. 1 Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri vastaa ensihoitopalvelun taloussuunnittelusta ja laadun valvonnasta vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa vastaa ensihoitopalvelun kokonaisvaltaisesta johtamisesta, suunnittelusta, ohjauksesta ja toiminnan asianmukaisesta valvonnasta laatii hoito-ohjeet ja hoitoon ohjaus ohjeet sairaanhoitopiirin alueen ensihoitohenkilöstölle ja palveluntuottajille laatii ohjeet ensihoitopalvelun toiminnasta sekä päivittäistoiminnan että erityistilanteiden osalta laatii ensihoitopalvelun hälytysohjeet laatii virka-apu sopimukset muiden viranomaisten kanssa 2 Ensihoitopäällikkö vastaa ensihoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta ja työvuorosuunnittelusta vastaa ensihoitopalvelun tilastoinnista ja laadun valvonnasta 38
osallistuu kenttäjohtaja toimintaan osallistuu ensihoidon kouluttamistoimintaan 3 Virvepäällikkö vastaa ensihoitopalvelun tarvitsemien viesti-, kenttäjohto- ja ensihoidon potilaskertomusten tarvitsemien laitteiden teknisestä suunnittelusta ja hankinnasta vastaa osaltaan viestijärjestelmäkoulutuksesta 4 Ensihoitokeskuksen ensihoitolääkäri päivystäessään johtaa toiminta-alueen tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa vastaa osaltaan hoito-ohjeiden antamisesta ensihoitohenkilöstölle osallistuu potilaiden hoidon ohjaukseen osallistuu ensihoitotehtävien hoitamiseen muiden ensihoidon yksiköiden tukena osallistuu osaltaan ensihoitojärjestelmän kouluttamiseen toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa hoitojohtajana 5 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja valvoo ja ohjaa alueensa ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa pitää osaltaan yllä tilannekuvaa toimii hätäkeskuksen ja päivystävän ensihoitolääkärin tukena tilanteissa, joissa päivittäistoiminnan ohjeistuksesta joudutaan poikkeamaan määrää ensihoitoyksiköiden valmiussiirrot päättää lisäyksiköiden perustamisesta tilanteissa, joissa kysyntä ylittää päivittäisen valmiuden osallistuu ensihoitotehtävien hoitamiseen muiden ensihoitoyksiöiden tukena toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa alueensa lääkinnällisen pelastustoiminnan johtajana 39
8 40
Ensivastetoiminta Ensivastetoiminnan tuottaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Jokilaaksojen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset tuottavat ensivastepalvelut omilla alueillaan. Ensivasteyksikössä tulee olla vähintään kaksi koulutusvaatimuksen täyttävää henkilöä. Ensivasteyksiköt hälytetään erillisten ohjeiden mukaan. 41
9 42
Ensihoitoyksiköt Taulukossa on kunnittain esitetty ensihoitoyksiköiden sijainti, taso ja valmius. Yksiköiden sijoittelu, lukumäärä ja valmius perustuvat asukaslukumääriin, tehtävämääriin, riskiluokkamäärittelyyn ja tavoitettavuus mittauksiin. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueen yksikkömäärissä on huomioitu myös osittain siirtokuljetusten hoitaminen (dynaaminen valmius). 43
H = hoitotason ensihoitaja P = perustason ensihoitaja VO = varallaolo Potilaiden ensihoidon laadun ja saatavuuden, palvelutasopäätöksen toteutumisen ja ensihoi- 44
topalvelun toiminnan tuloksellisuuden seuraamiseksi ensihoitopalvelun toimintaa on seurattava ja siitä on raportoitava säännöllisesti puolivuosittain. Ensihoitopalvelu tarvitsee seurantatietoa oman toimintansa analysoimiseksi, mm. ostopalvelusopimusten toteuman seuraamiseksi ja tutkimus- ja kehittämistyötä varten. Raporttien perusteella ensihoitopalvelun pitää reagoida epäkohtiin ja olla valmis muutoksiin (esim. ensihoitoyksiköiden valmiuden muutos tai asemapaikan vaihto). 10 Henkilöstön pätevyysvaatimukset Henkilöstön pätevyysvaatimuksissa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta olevia vaatimuksia. Pätevyysvaatimuksia voidaan tulevaisuudessa tarkentaa palvelutasopäätökseen. Asetuksessa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa asetuksen ensihoitopalvelusta voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä vuoden 2013 loppuun. 45
LÄHTEET Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 Asetus sairaankuljetuksesta 28.6.1994/565. Hakupäivä 12.6.2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940565 Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa. Asiantuntijoiden laatima suositus ensihoitopalvelun saatavuudesta ja laadusta 2010. Kettunen, T. & Kurola, J. 2009. Ensihoitopalvelun nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä -projekti. PSSHP. Määttä, T. 2008. Ensihoitopalvelu. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P. & Porthan, K. (toim.) Ensi-hoito. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Suomen kuntaliitto. http://www.kunnat.net/fi/sivut/default.aspx. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. http://www.ppshp.fi. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005:32. Yliopistopaino. Helsinki 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 6.4.2011/340. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu. 46
Valli, J. 2009. Hoitotason ensihoito. Teoksessa Silfvast, T., Castren, M., Kurola, J., Lund, V. & Martikainen, M. Ensihoito-opas. Kustannus Oy Duodecim. 47