ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

115/ /2017 Tela

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Määräysnumero Ulkoasu

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA


HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

^. '\''-l-f "<^% ^ -\<5?i8t 7^- M^ '- o,^ ISII '^": ^ \ ^' Q. ^-"^F '^s^ vt: \. SisJh^. isk-ifu 20^. 1^3. räty. ;w o o. --''^{^. nkaa.

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

LUUMÄKI KAAVASELOSTUS. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Hujajärvi, Kaajärvi. Tilat Päivärinne 1:102 ja Ylätupa 1:139 (Kaajärvi) Kalliotar 2:279 (Hujajärvi)

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

MKL/ AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

HYVINKÄÄ OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN


13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio:

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue on pääosin rakennettu tai sen käyttö on ratkaistu asemakaavalla. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluja ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue on pääosin rakentamaton ja sen käyttö on ratkaistu asemakaavalla. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. AP/r PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue on pääosin rakentamaton. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluja ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 1

AP/t PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOTA TIIVISTETÄÄN. Alue on osin rakennettu. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. A ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Luku A-merkinnän edessä osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on havainnollistettu punaisella ympyrällä. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa - enintään kahden asunnon pientalon - saunan - muita talousrakennuksia Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pintaalasta, rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla kuitenkin enintään 300 k-m 2. Saunan enimmäiskoko on 25 k-m 2. Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on sauna ja grillikatos 15 m muut rakennukset 40 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä niihin soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia sekä työtiloja. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Saunan enimmäiskoko on 25 k-m 2. 2

AT KYLÄALUE. Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Muodostettavan uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala keskitetyn viemäriverkon ulkopuolella on 4000 m 2. Pinta-alavaatimus koskee uusia erottamattomia rakennuspaikkoja. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba ja yömelu 45 dba. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan pääasiassa asumiselle sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloille. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue varataan pääasiassa julkisille palveluille. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluja. TP TYÖPAIKKA-ALUE. Alue on pääosin rakennettu tai sen käyttö on ratkaistu asemakaavalla. Alue varataan työpaikka-alueeksi, jossa voi olla palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöä häiritsemätöntä teollisuutta. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia 3

TP/r TYÖPAIKKA-ALUE. Alue on pääosin rakentamaton. Alue varataan työpaikka-alueeksi, jolla voi olla palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöä häiritsemätöntä teollisuutta. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Alue on pääosin rakennettu tai sen käyttö on ratkaistu asemakaavalla. Alue varataan pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alue varataan myös sellaisille palveluille, jotka liittyvät alueen käyttöön tai palvelevat muuta tarkoitusta kuin asutuksen päivittäistavaramyyntiä. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia T/r TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Alue on pääosin rakentamaton. Alue varataan pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alue varataan myös sellaisille palveluille, jotka liittyvät alueen käyttöön tai palvelevat muuta tarkoitusta kuin asutuksen päivittäistavaramyyntiä. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia V VU VIRKISTYSALUE. Alueelle saa sijoittaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. VV UIMARANTA-ALUE. Alueelle saa sijoittaa ainoastaan yleiseen uimarantakäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. 4

LV VENEVALKAMA. RA LOMA-ASUNTOALUE. Luku RA-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on havainnollistettu punaisella ympyrällä. Rakennuspaikalle saa sijoittaa - loma-asunnon - saunan - muita talousrakennuksia Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Loma-asunnon, majoitustilojen ja saunan yhteenlaskettu kerrosala on enintään 150 k-m 2. Saunan enimmäiskoko on 25 k-m 2. Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on sauna ja grillikatos 15 m muut rakennukset 40 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. ET ET/pv EN EV SL YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE POHJAVEDENOTTAMOA VARTEN. ENERGIAHUOLLON ALUE. Alueen sijainti on ohjeellinen. SUOJAVIHERALUE. LUONNONSUOJELUALUE. Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Merkintä ei rajoita haja-asutustyyppistä rakentamista. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba ja yömelu 45 dba. 5

M-1 MAA- METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske maa- ja metsätalouden rakennuksia. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä osa arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on tärkeää. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamista varten. Uuden asutuksen sijoittamista avoimelle peltoaukealle tulee välttää ja ohjata se olevan asutuksen yhteyteen, metsäsaarekkeisiin ja peltoaukeiden reunoille. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba ja yömelu 45 dba. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. MT MAA- METSÄTALOUSALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamista varten. Uuden asutuksen sijoittamista avoimelle peltoaukealle tulee välttää ja ohjata se olevan asutuksen yhteyteen, metsäsaarekkeisiin ja peltoaukeiden reunoille. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba ja yömelu 45 dba. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. MT-1 MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamista varten. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske maa- ja metsätalouden rakennuksia. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. MU MY W MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. VESIALUE. 6

ASUTUKSEN MAHDOLLINEN LAAJENTUMISSUUNTA. TEOLLISUUDEN MAHDOLLINEN LAAJENTUMISSUUNTA. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. kt st yt KANTATIE. SEUTUTIE. YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. Asemakaava-alueen ulkopuolella tulee uusien rakennuspaikkojen liittyminen pyrkiä järjestämään olemassa olevien teiden tai liittymien kautta. Mahdollisesti tarvittavista liittymäjärjestelyistä tulee olla riittävän ajoissa yhteydessä tiehallintoon. HUOMATTAVA PÄÄSYTIE. HUOMATTAVAN PÄÄSYTIEN YHTEYSTARVE. Merkintä osoittaa yhteystarvetta. Tien yksityiskohtainen sijainti ratkaistaan yksityiskohtaisemmalla suunnitelmalla. KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE. Merkintä ei osoita yhteyden sijaintia eikä tyyppiä. KEVYEN LIIKENTEEN ERITARORISTEYS. z SIJAINNILTAAN OHJEELLINEN PÄÄSÄHKÖLINJA. SIJAINNILTAAN OHJEELINEN ULKOILUREITTI. Merkintä osoittaa yhteystarvetta. OHJEELINEN MELONTAREITTI. lp OHJEELLINEN PYSÄKÖINTIALUE LIITYNTÄLIIKENNETTÄ VARTEN Sijainti on ohjeellinen. 7

pv-1 VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE. Alue on I-luokan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaaranneta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Osa-alueen rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelunlain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesille haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. pv-2 VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE. Alue on II-luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaaranneta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Osa-alueen rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelunlain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesille haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. sa SM SAUNAN RAKENNUSALA. Saunarakennuksen enimmäiskoko on 25 k-m 2. Saunan vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on 15 m. Saunan paikkaa ei saa muodostaa omaksi tilakseen. MUINAISMUISTOLAIN (295/63) NOJALLA RAUHOITTETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museoviranomaiselle lausuntoa varten. Numero viittaa yleiskaavan selostuksen liitteeseen 11. Kohteen kuvaus on esitetty erillisessä Museoviraston raportissa. (Keskustaajamien osayleiskaavaalueen inventointi, Museovirasto, 2008). 8

SM-2 HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI. Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Numero viittaa yleiskaavan selostuksen liitteeseen 11. Kohteen kuvaus on esitetty erillisessä Museoviraston raportissa. (Keskustaajamien osayleiskaavaalueen inventointi, Museovirasto, 2008) ht mav HISTORALLINEN TIE. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA. kmv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä kulttuuriympäristöön. km MAAKUNNALLISESTI TAI PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. sr KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA/TAI KYLÄKUVAN SÄILYMISEN KANNALTA ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Numero sr-merkinnän perässä viittaa seuraavaan selvitykseen: Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Askolan keskustaajamien osayleiskaavaalueella, 8.11.2006. MRL 41.2 :n ja MRL 127.1 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. /s ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueen merkintä koskee kulttuurihistorian kannalta arvokkaita alueita rakennuksineen. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä kulttuuriympäristöön. 9

RAKENNUSPAIKKAA JA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennuksen lattiatason tulee olla vähintään 1,0 m ylävesipintaa korkeammalla. VESI- JA JÄTEHUOLTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa 1.1.2004 voimaan tullutta talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetusta (nro 542, annettu 11.6.2003), joka koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisia alueita. Mitään jätevesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. Jätevesien imeyttäminen maaperään pohjavesialueilla on kielletty. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 30 m etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta. YLEISET MÄÄRÄYKSET: M-1 JA MT-1 -alueilta on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus sijoitettu saman maanomistusyksikön A-, AM- ja RA- alueille. Ranta-alueella rakennusluvan saa myöntää ilman ranta-asemakaavaa tämän yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen seuraavilla alueilla: - A-, AM- ja RA-alueilla - M-1 ja MT-1- alueille osoitetulla saunan rakennusalalla (sa). SUOSITUKSET: RA alueilla suositeltava käymälä on muu kuin vesikäymälä. Ranta-alueilla tulee pyrkiä säilyttämään luonnontilainen suojavyöhyke, jonka tarkoitus on pidättää valumavesien mukana tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Luonnos nähtävänä (MRA 30) 1.12.2008 16.1.2009. Ehdotus nähtävänä 17.5.-15.6.2010. Hyväksytty valtuustossa 5.5.2011 14. 14.4.2010 Korjattu 13.4.2011 ja 5.5.2011 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. 10