State-of-the-art kartoitus yksinyrittäjyydestä Suomessa (Project Deliverable 2.1)

LEONARDO DA VINCI Community Vocational Training Action Programme Guidance and Counselling for Selfemployment. SELF-EMPLOYMENT Agreement No 2004-2242 / 001-001 LE2-51OREF Second phase: 2000-2006 State-of-the-art kartoitus yksinyrittäjyydestä Suomessa (Project Deliverable 2.1) Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Deliverable version: Final (Finnish version) Preparation date: 16 th May, 2005 Author: SBI Classification: Public access Contract Start date: 1 st October 2004 Duration: 36 months Project coordinator: ASM (Poland) Partners: FO.FO.S (Austria), Small Business Institute (Finland), AJOFM (Romania), DJUG (Romania) Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella

Sisällysluettelo: 1 Johdanto... 3 2 Kuvailuja ja määritelmiä... 5 2.1 Suomi yksinyrittäjyyden kontekstissa... 5 2.2 Yksinyrittäjyys Suomessa... 9 3 Kansallinen tuki ja toimet yksinyrittäjyyden suhteen... 14 3.1 Alueelliset ja paikalliset aloitteet... 16 3.2 Tukimuodot yksinyrittäjille... 16 3.3 Palvelut... 18 3.4 Koulutus... 19 4 Yksinyrittäjyydestä tehty tutkimus... 20 4.1 Kansainvälinen tutkimus... 21 4.2 Tutkimus Suomessa... 21 4.3 Millaista lisätutkimusta tarvitaan?... 23 Lähteet... 24 Liitteet... 26 PL/04/C/F/RF-84151 Page 2 of 27

1 Johdanto Tämä tutkimus on osa Leonardo da Vinci -rahoitteista projektia nimeltä SELF- EMPLOYMENT - Guidance and Counselling for Self-Employment. Koko projektin tarkoituksena on tunnistaa yksinyrittäjyyden neuvonta- ja tukipalveluiden sijainti ja laatu. Erityisenä kohdejoukkona ovat yksinyrittäjyyttä harkitsevat ihmiset. Tutkimus tehdään neljässä maassa: Suomessa, Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa. Yksinyrittäjyydellä tarkoitetaan tässä projektissa yhden henkilön yrityksiä. Tämän osaraportin tarkoituksena on selvittää yksinyrittäjyyden tila Suomessa tällä hetkellä sekä kertoa perusasioista Suomesta yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Samanlaiset raportit tehdään kaikista neljästä maasta eli Suomen lisäksi myös Puolasta, Itävallasta ja Romaniasta. Yksinyrittäjyyden tutkiminen on hyvin tärkeää. Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeitä ja ne muodostavat 99 % kaikista yrityksistä Euroopan unionin (EU) alueella. Nämä yritykset tarjoavat työtä 65 miljoonalle ihmiselle ja antavat oman merkittävän panoksensa yrittäjyydelle ja innovaatioille. (SME Definition 2003.) On keskeistä tutkia esimerkiksi juuri sitä muutosta mikä tapahtuu yrityksen muuttuessa yhden hengen yrityksestä yritykseksi, joka työllistää yhden tai useampia ihmisiä. Yli 80% yrityksistä aloittaa yksinyrittäjyydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti seuraavia ryhmiä: 1) opiskelijoita, jotka ovat juuri valmistuneet tai valmistuvat pian ja suunnittelevat yksinyrittäjyyttä, 2) työttömiä, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä, ja 3) työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä toisaalla töissä, mutta harkitsevat yksinyrittäjyyttä tulevaisuuden mahdollisuutena. Yksinyrittäjyydestä on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Määritelmistä, kuten yksinyrittäjyys, pienyritys tai yrittäjyys, on vaikea löytää yhteistä ja yhtä määritelmää ja määritelmillä on tapana muuttua, kun niitä sovelletaan konkreettisiin tilanteisiin ja tapahtumiin. (Kovalainen 1993.) Voidaan löytää kolme ulottuvuutta, jotka erottavat yksinyrittäjän palkkatyössä käyvistä ihmisistä. Nämä ulottuvuudet ovat sosiologisia, juridisia ja tilastollisia. Sosiologiset seikat liittyvät tuotannontekijöiden omistamiseen, työn autonomiaan ja toisten työvoiman hyödyntämiseen. Juridiset seikat liittyvät omistajuuteen ja työn kontrollointimahdollisuuksiin. Suomessa ei ole yhtä tilastollista tapaa määritellä yksinyrittäjyys. Tämä sama ongelma esiintyy useissa muissakin maissa. (Kovalainen 1993.) Euroopan komission määritelmässä pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei löydy erillistä mainintaa yksinyrittäjyydestä (yhden ihmisen yritys, one-person company). Euroopan komissio määrittelee pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) seuraavalla tavalla (SME Definition 2003): o Keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ylitä 40 miljoonaa euroa eikä niiden tase ole yli 27 miljoonaa euroa. PL/04/C/F/RF-84151 Page 3 of 27

o Pienissä yrityksissä on 10-49 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ole yli 7 miljoonaa euroa, eikä taseessa ole yli 5 miljoonaa euroa. o Mikroyritykset ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää. Yrittäjyys nähdään usein talouden moottorina. Yhteiskunta hyötyy siitä, jos siinä toimii suuri joukko aktiivisia ja menestyviä yksinyrittäviä henkilöitä (Johansson 2000). Monet muutokset yhteiskunnassa ovat lisänneet yrittäjyyden ja yksinyrittäjyyden merkitystä myös Suomessa. Esimerkiksi 1990-luvun lama, globalisaatio ja EU:n kehitys ovat aiheuttaneet monia muutoksia Suomen talouselämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Myös monia muita muutoksia on tapahtumassa ja tapahtunut. Väestö ikääntyy ja alueellinen rakenne Suomessa on muuttumassa. Nämä muutokset luovat tarvetta uudenlaisille tuotteilla ja palveluille. Lisäksi julkinen sektori ei enää kykene eikä halua tuottaa kaikkia tuotteita ja palveluita itse. Yksityisen sektorin merkitys niiden tuottamisessa kasvaa koko ajan. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Esimerkiksi nämä muutokset tuovat uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja yksinyrittäjyydelle. Suomen hallitus on tehnyt yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelmassa korostetaan yritysten ja yrittäjien merkitystä taloudellisen kasvun ja työllisyyden rakentajina. Yrittäjyyden politiikkaohjelman pääpaino on yrittäjyyttä tukevissa käytännön hankkeissa. Ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat (Entrepreneurship Policy Programme 2004): 1. yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta 2. yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen 3. yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut 4. alueiden yrittäjyys 5. yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Useat yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteista liittyvät myös yksinyrittäjyyteen ja sen edistämiseen Suomessa. Tämän tutkimusraportin päätutkimuskysymys on: millainen on yksinyrittäjyyden tila Suomessa? Tämä päätutkimuskysymys jakautuu kolmeen alakysymykseen: a) Miten yksinyrittäjyys määritellään Suomessa? b) Millaisia kansallisia tuki- ja neuvontapalveluita sekä aloitteita yksinyrittäjyyden suhteen on Suomessa? c) Kansallinen ja kansainvälinen tutkimus yksinyrittäjyydestä? Luvussa kaksi vastataan ensimmäiseen alakysymykseen. Toiseen alakysymykseen vastataan luvussa kolme ja kolmanteen alakysymykseen luvussa neljä. Luvussa viisi esitetään yhteenveto ja johtopäätökset. PL/04/C/F/RF-84151 Page 4 of 27

2 Kuvailuja ja määritelmiä Tässä kappaleessa kuvataan suomalaista yhteiskuntaa erityisesti niistä näkökulmista, jotka ovat relevantteja yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Lisäksi tässä kappaleessa kuvataan kokonaisuudessaan yksinyrittäjyyden tilaa Suomessa. 2.1 Suomi yksinyrittäjyyden kontekstissa Suomi on usein sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukyky listauksissa 1. Tämän syynä on mm. korkeasti koulutetun työvoiman hyvä saatavuus sekä tieteellinen ja tekninen edistyneisyys. Lisäksi useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on korostettu sitä, että Suomessa yritysten ja yliopistojen välinen vuorovaikutus tuottaa hyötyjä koko yhteiskunnalle. (Invest in Finland 2005.) Suomessa on hyvin vahva palkkatyön perinne. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Suomen yhteiskuntaa kokonaisuutena ja taloutta erityisesti yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa ja kuvata se konteksti, jossa tämän tutkimuksen kohderyhmät 2 ovat ja millaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tosiseikkoihin perustuen he tekevät päätöksensä ja valintansa yksinyrittäjyyden suhteen. Talous Suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi huomattavan muutoksen maatalouteen ja metsäteollisuuteen pohjautuvasta taloudesta nykyiseen monipuoliseen teolliseen talouteen 2000-luvulla. Suomi on EU:n jäsen ja ainoana pohjoismaisena maana Suomi liittyi euroalueeseen vuonna 1999. (The World Fact Book 2005.) Suomi on pitkälle teollistunut, vapaa markkinatalous, jossa BKT per henkilö on suunnilleen samansuuruinen kuin Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Keskeisin talouden sektori Suomessa on teollisuustuotanto, erityisesti puu-, metalli-, insinööri-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Ulkomaankauppa on tärkeää. Viennin osuus on kolmannes BKT:stä. (The World Fact Book 2005.) Suomen talouskasvu oli 2,3 % vuonna 2002 ja se laski 1,9 %:iin vuonna 2003. Tämä talouskasvutaso on merkittävästi alempi kuin 1990-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli noususuhdanne, mutta taso on kuitenkin korkeampi kuin EU-alueen keskimääräinen 0,7%. BKT:n kasvuvauhdin odotetaan nousevan 2,9 %:iin vuonna 2004. Tämä johtuu pääasiassa kasvaneesta viennistä EU-alueelle. Investointimäärän uskotaan asettuvan paikoilleen. Vuosina 2002 ja 2003 investointimäärät laskivat rajusti. Tämä johtui maailmantalouden ongelmista, jotka heijastuivat myös Suomeen. Täytyy kuitenkin huomata, että talouden positiivinen kehitys johtuu pitkälti 1 Esim. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) sijoittu Suomen parhaalle sijalle raportissaan Global Information Technology Report 2002-2003. (http://virtual.finland.fi/) 2 Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti seuraavia ryhmiä: 1) opiskelijoita, jotka ovat juuri valmistuneet tai valmistuvat pian ja suunnittelevat yksinyrittäjyyttä, 2) työttömiä, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä, ja 3) työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä toisaalla töissä, mutta harkitsevat yksinyrittäjyyttä tulevaisuuden mahdollisuutena PL/04/C/F/RF-84151 Page 5 of 27

metsäteollisuudesta ja informaatioteknologia-alasta, jossa keskeinen toimija ja vaikuttaja on Nokia. (Finpro 2005.) 1990-luvun lama toi paljon muutoksia Suomen talouteen: globaali kilpailu tuli kaikille talouden sektoreille. Väestö Suomessa on 5,2 miljoonaa ihmistä. Demografinen data Suomesta indikoi, että väestö on nopeasti ikääntymässä. Ikääntymiskehitys on nopeampaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä aiheuttaa huomattavan ylimääräisen rasituksen julkiselle rahoitukselle eläkkeiden ja muiden ikääntymiseen liittyvien kulujen muodossa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Finpro 2005; World Fact Book 2005.) Väestön nopea ikääntyminen tuo mukanaan useita haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen hyvinvointiyhteiskunta ei tule kykenemään huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä nykyisellä tasolla, ellei uudistuksia tehdä ajoissa. Vanhempi väestö vaatii nuorempaa väestöä enemmän huolta ja resursseja. Täytyy myös huomata, että Suomen hyvinvointivaltio on suhteellisen avokätinen tällä hetkellä. Nykyistä systeemiä ei pystytä rahoittamaan verotuloilla jatkossa. Verotus on jo nyt korkealla tasolla, mikä hankaloittaa uusien verojen asettamista. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Koulutus Suomalainen koulutusjärjestelmä muodostuu peruskoulusta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluasteesta ja aikuiskoulutuksesta. (The Finnish education policy 2005.) Koulutustaso Suomessa on perinteisesti ollut korkea. Miltei koko aikuisväestö on suorittanut perusasteen ja nykyisellään lähes kaikki suomalaiset suorittavat myös toisen asteen koulutuksen. Myös korkeakoulun suorittaneiden määrä on huomattava. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Työllisyys ja työttömyys Suomessa on korkea työttömyysaste. Sekä naisten että miesten työttömyysaste on korkea. Vuonna 2003 49% kaikista suomalaisista miehistä oli työssä. Vuonna 1990 vastaava luku oli 54%. Nopeasti laskeva miesten työllisyysaste johtuu ennen kaikkea ikääntyvästä väestöstä. Alhainen syntyvyysaste ei tule mahdollistamaan nykyisen työvoiman tarjonnan määrän pysymistä. Nykyisellään suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60 vuoden iässä. Muualla Euroopassa vastaava luku on noin 65 vuotta. Tästä johtuen Suomessa tarvitaan nopeita toimia eläkkeelle jäämisen myöhentämiseksi. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Vuoden 2005 alussa eläkejärjestelmää uudistettiin juuri tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Nuorison työttömyysaste on pysynyt myös korkeana Suomessa. Vuonna 2003 miltei 40% työttömistä miehistä oli alle 30-vuotiaita. Nykyinen nuorisotyöttömyys johtuu pitkälti siitä, että työvoimankysyntä Suomessa on laskenut. Lisäksi johtuen kohonneesta koulutustasosta odotukset ja toiveet työn suhteen ovat joskus liian PL/04/C/F/RF-84151 Page 6 of 27

suuret nuorilla suhteessa avoimiin työpaikkoihin. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Työttömyys, erityisesti nuorten kohdalla, tarjoaa paljon mahdollisuuksia yksinyrittäjyydelle. Sukupuolten välisiä eroja Naiset Suomessa ovat olleet lähes aina töissä. Lapsenhoitopalvelut ovat hyvät nykyään, mikä edistää naisten työssäkäyntiä. Talous on kuitenkin hyvin eriytynyt miesten ja naisten töihin. (Kovalainen 2003.) Vuonna 2003 44% kaikista suomalaisista naisista oli työssä. Tämä johtuu pitkälti naisten kohonneesta koulutustasosta. Naiset valitsevat yhä useammin työuran kotiäitiyden sijaan. Suomessa naisten työssäkäynnillä on jo pitkä historia. Nykypäivänä naiset ovat enenevissä määrin ottamassa työpaikkoja, jotka ovat perinteisesti kuuluneet miehille, kuten johtotehtäviä. Kuitenkin miehet ja naiset usein yhä edelleen seuraavat suhteellisen erilaisia urapolkuja. Miehet ovat edelleen todennäköisemmin esimerkiksi johtotehtävissä. Naiset ovat usein palvelualoilla: myyntitehtävissä, hotelleissa, ravintoloissa, vakuutusalalla ja pankkialalla. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Maantiede Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisosassa, Itämeren ja Pohjanmeren äärellä. Rajanaapurimaina ovat Ruotsi ja Venäjä sekä Norja. (Ks. Suomen kartta liitteessä 1). Suomen pääkaupunki on Helsinki. Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomessa vahvana. Vuonna 2000 kaupungeissa asui jo 3,5 miljoonaa ihmistä. Kaupunkiväestön osuuden uskotaan nousevan neljään miljoonaan vuonna 2015, jolloin 75% koko väestöstä asuisi kaupungeissa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Finpro 2005; The World Fact Book 2005.) Juridinen ja poliittinen ympäristö Suomen oikeusjärjestelmä perustuu pitkälti Ruotsin lakiin. Suomi on perustuslaillinen demokratia, jossa lainsäädäntövalta on parlamentilla ja presidentillä. Presidentti valitaan kansanäänestyksessä kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suomessa on 446 kuntaa, joissa kaikissa on oma kunnallishallinto. (Finpro 2005; World Fact Book 2005.) Historia ja kielet Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa 1100-luvulta 1800-luvuulle. Vuodesta 1908 vuoteen 1917 Suomi oli Venäjän vallan alla. Vuonna 1917 Suomi saavutti itsenäisyyden. (Finpro 2005; World Fact Book 2005.) PL/04/C/F/RF-84151 Page 7 of 27

Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. 93,4% väestöstä puhuu suomea äidinkielenään ja 5,9% ruotsia. Useimmat suomalaiset puhuvat sujuvasti myös englantia. (World Fact Book 2005.) Palkat ja verot Palkkatasoneuvottelut tehdään suhteellisen keskitetysti Suomessa. Vaikka Suomessa ei ole lakia minimipalkasta, niin sopimuspohjainen minimipalkka on neuvoteltuna kaikilla teollisuudenaloilla. Minimipalkkaa sovelletaan sekä järjestäytyneisiin että ei-järjestäytyneisiin työntekijöihin. Palkkatason korottaminen tapahtuu yleensä vuosittain, keskitetyissä neuvotteluissa. Palkkaerot ovat Suomessa suhteellisen pienet pitkälti johtuen minimipalkkasysteemistä. Haittana tästä on kuitenkin se, että erityisesti nuorten, joilla on vielä vähän työkokemusta ja heikosti koulutettujen ihmisten palkkaaminen on alhaisella tasolla. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Verokohtelu vaihtelee eri liiketoiminnan aloilla. Suora verotus voi vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Suurimmat suorat verot ovat valtion tulovero, valtiolle maksettava varallisuusvero ja omalle kunnalle maksettava kunnallisvero. (Taulukko 1). Kun eri liiketoiminnan muodoille lasketaan verokuormaa, niin täytyy huomata myös itse yrittäjän maksamat verot. Verojen yhteisvaikutus määrittelee sen, mikä yritysmuoto on edullisin vaihtoehto yrittäjälle. Aivan hiljattain Suomen valtio alensi yhtiöveroa kolmella prosenttiyksiköllä. Vero on nyt 26%. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Enterprise Finland 2005.) Taulukko 1: Verotus Suomessa vuonna 2004 (%) (Tax Administration of Finland) Yhtiövero 29% (pian 26%) Valtion tulovero 0% alle EUR11,599 tuloilla 12% välillä EUR11,600-14,400 16% välillä EUR14,401-20,000 22% välillä EUR20,001-31,200 28% välillä EUR31,201-55,200 35% yli 55,200 euron tuloilla Kunnallisvero 15.5-19.75% Kirkollisvero 1-2.25% Pääomatulovero 29 % Eläkkeet Yrittäjillä on yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan velvollisuus ottaa YEL-vakuutus. Lakisääteinen yrittäjien eläkevakuutus (YEL) tarjoaa yrittäjälle vanhuuseläkkeen lisäksi turvan työkyvyttömyyden ja pitkäaikaisen työttömyyden varalle. Vakuutus sisältää myös perhe-eläkkeen ja osa-aikatyöhön siirtyvälle yrittäjälle osa- PL/04/C/F/RF-84151 Page 8 of 27

aikaeläkevaihtoehdon. Lisäksi yrittäjä voi saada työkykynsä heiketessä ammatillista kuntoutusta. (Finnish Centre for Pensions 2005) Internet ja sähköposti Internet-yhteyden omaavien kotitalouksien lukumäärä on noussut yli 50% vuodesta 2000 vuoteen 2003. Kasvu jatkuu. Vuonna 2003 Internetin käyttäjiä oli Suomessa arviolta 2,6 miljoonaa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Internet on keskeinen tekijä yksinyrittäjyyden suhteen Suomessa. Lähes kaikilla ihmisillä on Internetmahdollisuus. Jos henkilöllä ei ole omaa konetta, hän voi hyödyntää kirjastojen tai kuntien koneita. Suomessa lähes kaikki tieto, lomakkeet ja yhteystiedot yksinyrittäjyyden suhteen tai yleensäkin yrittäjyyden suhteen löytyvät Internetistä. Toinen keskeinen seikka on se, että lähes kaikki suomalaiset käyttävät sähköpostia. 2.2 Yksinyrittäjyys Suomessa Kuten aiemmin on jo todettu, yksinyrittäjyydelle ei ole olemassa vain yhtä määritelmää Suomen tilastoissa. Ongelma on yleinen ja toistuu monissa maissa. (Kovalainen 1993.) Kansainvälisissä selvityksissä Suomen liiketoimintaympäristön kilpailukyky on arvioitu huomattavan korkeaksi. Yrittäjyyden edistämistä tukevat muun muassa myönteinen yrittäjyysilmapiiri, korkea koulutustaso, edistynyt tasa-arvo, kehittynyt tutkimus- ja innovaatioympäristö, toimiva infrastruktuuri sekä julkiset yritysten rahoitus- ja neuvontajärjestelmät. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Huolimatta myönteisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen, kansainvälisesti vertaillen yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa suhteellisen alhaisella tasolla. Yrittäjyyden jarruina nähdään alhainen yrittäjyysmotivaatio, roolimallien puute, liiketoimintaosaamisen puutteet, pienet kotimarkkinat, yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvät riskit sekä epäonnistumisen pelko. (Arenius et al. 2001). Tässä projektissa tarkastellaan kaikkea yrittäjyyttä, ei vain akateemista yrittäjyyttä. Perinteisesti yrittäjyys on nähty käytännöllisorientoituneena ja yrittäjät enemmän tekijöinä kuin ajattelijoina. Myös tutkimus yrittäjyyden suhteen on keskittynyt enemmän yksilöiden yrittäjyysominaisuuksien ympärille. Lähiaikoina yrittäjyys on alettu nähdä enemmän tiettyinä taitoina ja osaamisena, jota voidaan kehittää ja tuottaa sopivan opetuksen ja koulutuksen avulla. Seuraavissa alakappaleissa Suomen yrityskantaa kuvataan samoin kuin yrittäjyysaktiivisuutta Suomessa sekä sitä, mikä on yksinyrittäjyyden tilanne Suomessa. Yritykset Suomessa Suomessa on nyt enemmän yrityksiä kuin koskaan. Vuoden 2003 lopussa Suomessa oli noin 239 400 yritystä (maatalous pois lukien). Luku on ollut nousussa vuodesta PL/04/C/F/RF-84151 Page 9 of 27

1995 lähtien eli laman jälkeen. Kuitenkin Suomessa yritysten lukumäärä per henkilö on alempi kuin maissa joissa yrittäjyysaktiivisuus on korkeammalla tasolla. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan kasvuyrittäjyyden edistäminen on talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseen tähtäävien elinkeino- ja yrityspoliittisten toimenpiteiden kannalta ratkaisevaa. Tutkimukset osoittavat, että 3 5 prosenttia uusista yrityksistä voi synnyttää jopa 75 prosenttia kaikkien uusien yritysten synnyttämistä toimipaikoista. Suomessa kasvuyrittäjyyden vahvistuminen edellyttää mm. liiketoimintaosaamisen ja johtamistaitojen vahvistamista teknologiaosaamisen rinnalle. Yrittäjyys on keskeinen tekijä nimenomaan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Uuden yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan uudelleensuuntaaminen ja uudistaminen kasvattavat kilpailupaineita pakottamalla muut yritykset reagoimaan joko tehostamalla toimintaansa tai ryhtymällä innovoimaan. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Taulukossa 2 esitetään millä toimialoilla suomalaiset yritykset ovat. (Statistics Finland, Business Register.) Taulukko 2 Yritykset eri toimialoilla Suomessa vuonna 2002 (Statistics Finland, Business Register) Toimiala Yrityksiä Työntekijöitä Liikevaihto kpl % 1 000 % milj. % Maanviljely, metsästys, metsätalous ja kalastus 7 747 3,4 20 1,5 2 643 1,0 Teollisuus 25 423 11,2 417 31,7 103 979 37,9 Rakentaminen 30 131 13,3 122 9,3 16 203 5,9 Kauppa 46 823 20,7 235 17,8 89 685 32,7 Hotellit ja ravintolat 10 113 4,5 50 3,8 4 279 1,6 Liikenne, logistiikka ja kommunikaatio 23 246 10,3 149 11,3 22 521 8,2 Rahanvälitys ja vakuutus 3 045 1,3 44 3,3 - - Kiinteistöt ja vuokraaminen 11 625 5,1 26 2,0 4 930 1,8 Tekniset palvelut 32 762 14,5 160 12,1 15 410 5,6 Muut toimialat 35 678 15,7 93 7,0 14 645 5,3 Kaikki toimialat 226 593 100 1 315 100 274 295 100 Taulukko 3 esittelee henkilöstön määrän suomalaisissa yrityksissä vuonna 2002. On huomattavaa, että 92,9 prosentissa yrityksiä on vain 0-9 ihmistä töissä. Taulukko 3 Henkilöstön määrä suomalaisissa yrityksissä 2002 (Statistics Finland, Business Register) Henkilöstön koko Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto kpl % 1 000 % mil. % 0-9 210 484 92,9 322 24,5 45 786 16,7 10-49 13 237 5,8 256 19,4 44 464 16,2 50-249 2 303 1,0 232 17,6 52 480 19,1 250-499 310 0,1 110 8,3 25 749 9,4 500-259 0,1 397 30,2 105 815 38,6 PL/04/C/F/RF-84151 Page 10 of 27

Tilastot taulukossa 3 ovat yhteensopivat Euroopan komission määritelmien kanssa. Komission määritelmän mukaan keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ylitä 40 miljoonaa euroa eikä niiden tase ole yli 27 miljoonaa euroa. Pienissä yrityksissä on 10-49 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ole yli 7 miljoonaa euroa, eikä taseessa ole yli 5 miljoonaa euroa. (SME Definition 2003.) On myös tärkeää tarkastella sitä, kuinka monet yritykset selviävät kilpailussa ja muissa toimintaympäristön haasteissa. Taulukossa 4 esitetään kuinka useat yritykset Suomessa ajautuvat konkurssiin vuosittain. Kuten taulukosta voi lukea vuonna 2002 konkurssiin joutui 2885 yritystä ja vuonna 2003 2769. Taulukko 4 Konkurssit Suomessa 1990-2003 (Statistics Finland, Bankruptcy Statistics) 1990 3 634 1997 3 612 1991 6 255 1998 3 138 1992 7 391 1999 3 080 1993 6 861 2000 2 908 1994 5 545 2001 2 793 1995 4 700 2002 2 885 1996 4 296 2003 2 769 Yrittäjäaktiivisuus Suomessa Suomen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä oli vuoden 2003 lopussa Suomessa 213 000, jos maataloutta ei lasketa mukaan. Yrittäjiä on 9% koko työvoimasta. Suomessa 6,9% aikuisväestöstä joko pyörittää omaa yritystä tai on aikeissa perustaa oman yrityksen. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003; Yrittäjyyskatsaus 2004.) Vuonna 2003 naispuolisia yrittäjiä oli 71 000, mikä on enemmän kuin koskaan. Palveluyritysten kehittäminen on Suomelle tärkeä haaste. Yksityisten palveluelinkeinojen suhteellinen osuus sekä tuotannosta että työllisyydestä on kansainvälisesti katsoen alhainen. Kasvupotentiaalia omaavat yrityspalvelut työllistävät edelleen suhteellisen vähän henkilöitä muihin kehittyneisiin maihin verrattuna. Korkeatasoisia liike-elämän palveluja tarvitaan lisää myös tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Global Entrepreneurship Monitor (GEM 3 ) tutkimuksen mukaan Suomi on 15. maa kolmenkymmenenyhden maan joukosta yrittäjyysaktiivisuuden suhteen. Suomi kuuluu parhaisiin maihin Euroopan tasolla. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) Miehet ovat aktiivisimpia yrittäjyyden suhteen ikävuosien 25 ja 34 välillä Suomessa. Naisten aktiivisimmat vuodet yrittäjyyden suhteen ikävuosien 35 ja 44 välillä. Yhä korkeampi koulutusaste näyttää olevan yhteydessä kohonneen yrittäjyysaktiivisuuden kanssa, erityisesti miehillä. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) 3 GEM tutkimus on vuosittain tehtävä arviointi kansallisen tason yrittäjyysaktiivisuudesta. PL/04/C/F/RF-84151 Page 11 of 27

On suuria eroja sen suhteen, onko yrittäjyys mahdollisuus- vaiko pakkoyrittäjyyspohjaista. Mahdollisuusyrittäjiä on enemmän korkean tulotason maissa ja pakkoyrittäjyyttä on enemmän alhaisen tulotason maissa. Vastaavasti pakkoyrittäjyysmaissa on alhainen bruttokansantuote per henkilö. (Acs, Arenius, Hay & Minniti 2004.) Yrittäjyysaktiivissuu Suomessa on siis enemmänkin mahdollisuusyrittäjyyttä. Kuten taulukosta 5 voi lukea, sekä miehet että naiset nimeävät mahdollisuusyrittäjyyden yrittäjyysaktiivisuutensa taustaksi. Kaikissa Pohjoismaissa pakkoyrittäjyys on alhaisella tasolla. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) Taulukko 5 Yrittäjyysaktiivisuus (TEA 4 ) Suomessa vuosina 2001 2003 (Arenius, Autio & Kovalainen 2003) TEA Mahdollisuusyrittäjyys Pakkoyrittäjyys TEA TEA Miehet Naiset mahdollisuusyrittäjyys mahdollisuusyrittäjyys 2001 9,3 79 % 10 % 78,80 % 78,70 % 2002 4,6 85 % 8 % 80,50 % 92,00 % 2003 6,9 84 % 9 % 75-80% 74-100% Taulukossa 6 on tilastoja siitä miten paljon Suomessa oli vuosina 2003 ja 2004 työllisiä, palkansaajia sekä yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä. 4 TEA eli kokonaisyrittäjyysaktiivisuus. PL/04/C/F/RF-84151 Page 12 of 27

Taulukko 6 Työlliset, palkansaajat sekä yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Suomessa 2003 ja 2004 (Statistics Finland) 1 000 hlöä 2004/12-2003/12 2004/12 2003/12 muutos, % Työlliset 2 336 2 336 0,0 Palkansaajat 2 035 2 028 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 301 308-2,1 - siitä maa- ja metsätaloudessa 80 81-1,1 Taulukossa 7 on Suomessa vuosina 1990-2003 olleiden yrittäjien kokonaismäärä. taulukko 7 Yrittäjät Suomessa 1990-2003 (Statistics Finland) 220000 215000 210000 205000 200000 195000 190000 185000 180000 175000 170000 Yksinyrittäjyys 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Yksinyrittäjyys koetaan usein haastavaksi Suomessa. Työpäivät voivat olla pitkiä ja työtä on paljon. Mediasta voi löytää tämän tyyppisiä kertomuksia: Tiina Leinonen on tyypillinen yksin yrittäjä, joka ei ole työtuntejaan laskenut eikä itseään säästellyt. Seitsemän vuotta yrittäjänä on tuonut mukanaan suuren määrän kokemusta ja samalla myös uskoa luontomatkailuun. Voimia omaan työhön Tiina Leinonen toteaa saavansa luonnosta ja siellä liikkumisesta. (Luonto on valtava voimanlähde 2002.) Yksinyrittäjyys on kuitenkin hyvin yleistä Suomessa. Kuten taulukossa 8 lukee vuonna 2003 Suomessa oli noin 124000 yksinyrittäjää. Samaan aikaan yrittäjiä, joilla oli työntekijöitä, oli 89000. PL/04/C/F/RF-84151 Page 13 of 27

Table 8 Yrittäjät joilla työntekijöitä ja yksinyrittäjät Suomessa 1997-2003 (Statistics Finland) (Alempi palkki: yrittäjät, joilla työntekijöitä ja ylempi palkki: yksinyrittäjät) Suomessa ei ole ollut rajoituksia yksinyrittäjyyden laillisuuden suhteen, kuten esimerkiksi Itä-Euroopassa oli kommunistisen talousjärjestelmän aikaan. Parkkinen (2000) on tarkastellut tuloeroja yrittäjien ja niiden välillä, jotka poistuvat yksinyrittäjyyden piiristä Suomessa. Hänen tutkimuksessaan vertaillaan pienyrittäjien ja yrittäjyydestä poistuneiden tulokehitystä poistumista seuraavana vuotena. Suhteellisesti eniten yrittäjyydestä poistuminen kasvattaa tuloja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Heidän tulojensa kasvu on nopeampaa kuin yrittäjäksi jääneillä riippumatta siitä siirtyvätkö he työntekijäksi, alemmaksi vai ylemmäksi toimihenkilöksi. Keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla erot tulokehityksessä yrittäjänä jatkaneiden ja yrittäjyydestä poistuneiden välillä sen sijaan ovat tilastollisesti merkitseviä vain siirryttäessä ylemmäksi toimihenkilöksi. Tällöin kuitenkin tulojen kasvu on voimakasta verrattuna yrittäjinä jatkaneisiin. Sukupuolella on merkitystä alemman ja keskiasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä miesten tulojen kasvaessa nopeammin kuin palkansaajiksi siirtyvien naisten. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden ryhmässä sukupuolella ei sen sijaan ole merkitystä. Tulojen suhteellinen muutos on riippumaton iästä kaikilla koulutustasoilla. Yksinyrittäjyys on tärkeä uravaihtoehto monille. Se voidaan nähdä oppimisprosessina. Lapset, joiden vanhemmat toimivat yrittäjinä, näkevät todennäköisemmin yrittäjyyden parempana uravaihtoehtona kuin työskentelyn jonkun alaisuudessa. (Niittykangas & Tervo 2002.) PL/04/C/F/RF-84151 Page 14 of 27

3 Kansallinen tuki ja toimet yksinyrittäjyyden suhteen Julkinen valta tukee ja edistää liiketoiminnan ja yritysten toimintaympäristöä monin tavoin. Yrityksillä on erilaisia tarpeita niiden elinkaaren eri vaiheissa ja tämä tulee myös ottaa huomioon kun yrittäjyyttä tuetaan. Viranomaiset ja useat eri järjestöt ja muut organisaatiot tarjoavat tuki- ja neuvontapalveluita yrittäjyyttä suunnitteleville ihmisille. Myös erilaisia taloudellisia tukia on mahdollista saada. Neuvonta- ja rahoituspalveluilta on tarjolla myös pk-yrityksille. (Suomi.fi 2005.) Neuvonta-, tukija rahoituspalveluilta ei erikseen jaotella viranomaisten toimesta sen suhteen, ovatko ne tarkoitettu erityisesti yrittäjyyden tai nimenomaan yksinyrittäjyyden edistämiseen; viranomaiset puhuvat nimenomaan yrittäjyydestä, eivätkä spesifioi apua / tukea vain tietyn kokoisille yrityksille. Olemassa olevat julkiset yrityspalvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, mutta erityisesti pk-yrityksille. Neuvontapalveluiden käytön lisäämiseksi tulee jatkossa painottaa enemmän matalasti koulutettuja sekä palvelualan ja selviytymisvaikeuksissa olevia yrityksiä. Uuden yritystoiminnan edistämiseksi on hyvä nostaa erityiskohderyhmiksi myös osa-aikayrittäjät, nuoret yrittäjät ja korkeasti koulutetut. Julkisen sektorin on hyvä profiloitua nykyistä selkeämmin perustamisvaiheen lisäksi myös yritystoiminnan juuri aloittaneiden neuvontaan. Uusien yrittäjien jaksamiseen liiketoiminnan kriittisen alkuvaiheen ylitse tarvitaan uusia palveluja. (Harju & Pukkinen 2004.) Kansallisella tasolla Suomessa on seuraavanlaisia toimia yrittäjyyden edistämisen suhteen: o Osana talous- ja elinkeinopolitiikkaansa Suomen hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelmassa korostetaan yritysten ja yrittäjien merkitystä taloudellisen kasvun ja työllisyyden rakentajina. Tarkempia tietoja löytyy täältä: http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=40240&k=fi o Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vuoden 2000 alussa hallitusohjelmaan sisältyvän yrittäjyyshankkeen. Sen tavoitteena on uusien yritysten perustaminen sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen. Mukana oli yhdeksän eri ministeriötä sekä Suomen Kuntaliitto. Myös työvoimaja elinkeinokeskuksilla (TE-keskuksilla), yrittäjillä ja heidän järjestöillään sekä muilla yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli hankkeessa. Lisätietoja löytyy täältä: http://www.tekeskus.fi/web/ktmyht.nsf/0/2a02f2a074ce8af6c2256a4200483367?opend ocument PL/04/C/F/RF-84151 Page 15 of 27

Yrittäjyyden politiikkaohjelma on yksi esimerkki yrittäjyyden eteen tehdystä ja tehtävästä pitkäjännitteisestä työstä Suomessa. Seuraavissa kappaleissa (kappaleet 3.1-3.4) esitellään erilaisia alueellisia ja paikallisia aloitteita (kpl 3.1), tukimuotoja (kpl 3.2), palveluilta (kpl 3.3) ja koulutusmahdollisuuksia (kpl 3.4) 5 yrittäjyyden suhteen. Täytyy huomata että useat näistä linkittyvät toisiinsa ja niiden sijoittamista vain tiettyyn kategoriaan voidaan pitää hankalana. 3.1 Alueelliset ja paikalliset aloitteet Useista paikallisia ja alueellisia aloitteita on tehty yksinyrittäjyyden tukemiseksi. Näitä ei kuitenkaan yleensä ole suunnattu vain yksinyrittäjille. Ne on suunnattu usein pkyrityksille laajemmin. o Kansallisen tason toimien lisäksi eri alueelliset ja paikalliset organisaatiot ovat myös tehneet yrittäjyysohjelmia. Esimerkkeinä: o Lapin yrittäjyyshanke 2004 2006, josta lisää täällä: http://www2.tekeskus.fi/new/lap/yritt%c3%a4jyyshanke/etusivu.htm o Etelä-Pohjanmaan yrittäjyysohjelma 2000-2006, josta lisää täällä: http://etelapohjanmaa.fi/teemat/uusi/yrittajyys/yrittajyys.pdf o On myös erityisiä ohjelmia naisille, nuorille jne. Tässä kaksi esimerkkinä: o Naisille suunnattu URBANET: http://www.urbanet.edupoli.fi/etusivunteksti.html o Vuosina 2003-2004 Perhossa oli nuorten yrittäjyyshanke: http://www.kase.fi/nuortenyrittajyyshanke/?sivu=hanke 3.2 Tukimuodot yksinyrittäjille Suomessa on olemassa paljon erilaisia tukimuotoja. Suomen erityinen piirre on, että lähes kaikista tukimuodoista on saataville tietoa Internetin kautta. o Suomen Jobs and Society ry on 30 alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö. Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa yrittäjäksi aikoville laadukasta ja maksutonta neuvontaa, joka tukeutuu yli 1000 elinkeinoelämän asiantuntijan osaamiseen: http://www.uusyrityskeskus.fi/default.asp. o TE-keskukset eli Työvoima- ja elinkeinokeskukset. Niiden tehtävänä on mm. tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa ja toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Lue lisää täältä: http://www.te-keskus.fi/web/ktmyht.nsf/frameseteng?openframeset 5 Kappaleissa 3.1-3.4 olevat Internet-sivut eivät löydy lähdeluettelosta; ne ovat vain kappaleissa 3.1-3.4. PL/04/C/F/RF-84151 Page 16 of 27

o Finnvera Oyj. Sen tehtävän on parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä: http://www.finnvera.fi/index.cfm?id=3 o Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi: http://www.reg.fi/english/engindex.html o Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Keksintösäätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen: http://www.innofin.com/. o Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiselle. Ministeriö turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja turvallisuuden, kala-, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja hoidon sekä maanmittauksen: http://www.mmm.fi/english/ o Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja tuotekehitysprojektien rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Toiminnallaan Tekes edistää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, kasvattaa tuotantoa ja vientiä ja luo perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille: http://www.tekes.fi/eng/ o Työvoimatoimisto voi myöntää tietyin edellytyksin starttirahaa aloittavalle yrittäjälle. Tuen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Työhallinto järjestää työvoimakoulutuksena yrittäjäksi aikoville tarkoitettuja koulutuksia. Myös mm. työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot järjestävät erilaisia yrittäjäkoulutuksia: http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/09_yrittajyys/index.jsp. o Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Toiminnallaan Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia. Keinoja ovat tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä pääomasijoittaminen. Sitran PL/04/C/F/RF-84151 Page 17 of 27

toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla: http://www.sitra.fi/eng/index.asp?mm=1&dirid=62. o Myös jotkut ammattiliitot tarjoavat tukea. Ks. esimerkiksi täältä: http://www.erto.fi/tyosuhdeneuvonta/artikkelit/?x14096=2992 o Kaikkea tukea ei ole mahdollista löytää Internetistä. On olemassa myös kirjoja, jotka antavat neuvoja ja tuke yrittäjyyttä harkitseville ihmisille. Tässä kaksi esimerkkiä: Sutinen, Mika (1994) Kaikki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta, mutta et ole tiennyt keneltä kysyä. [All you always wanted to know about running a business, but you did not know from whom to ask] Kuopion kauppaoppilaitos. Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio. Raasio, Simo Mäkelä, Pekka Lahtinen, Jukka (1994) Yrittäjäoppi. [Entrepreneurial knowledge] Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 3.3 Palvelut On olemassa monenlaisia palveluja niille, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä. Myös tässä tulee huomata, että ne on yleensä suunnattu yrittäjille yleensä, ei vain yksinyrittäjille. o Yritys-Suomi on verkkopalvelu yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Sitä koordinoi Kauppa- ja teollisuusministeriö: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?l=fi o Suomen Jobs and Society ry on 30 alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö. Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa yrittäjäksi aikoville laadukasta ja maksutonta neuvontaa, joka tukeutuu yli 1000 elinkeinoelämän asiantuntijan osaamiseen. Verkoston toimintaa ylläpidetään elinkeinoelämän, valtion ja T&E keskusten sekä kuntien ja seutukuntien toimesta: http://www.uusyrityskeskus.fi/default.asp. o Liikeidean kehittämisrahoitus LIKSA on Sitran ja Tekesin yhteinen preseedrahoitusmuoto, jossa teknologia- ja osaamislähtöisiä liikeideoita jalostetaan pääomarahoituksen hakemiseksi yrityksen liikeidean toteuttamiselle. Tuoreissa tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista koskevissa tutkimuksissa korostuvat erityisesti markkinoihin liittyvät kysymykset. Markkinamahdollisuuden tunnistaminen sekä loppukäyttäjien tarpeiden havaitseminen ja ymmärtäminen ovat tärkeimpiä menestymisen edellytyksiä. Pelkkä teknologiaosaaminen ei yksin riitä. Lisätietoja: http://www.liksa.info/eng/fmpro?-db=news_.fp5&-format=liksaetusivu.html&- SortField=date&-SortOrder=descend&public=3&lang=e&-Max=3&-Find o Osuuskunnan perustajan opas on 80-sivuinen käsikirja osuuskunnan perustajille. Se sisältää mm. osuuskunnan suunnitteluun, talouteen, hallintoon ja markkinointiin liittyvää tietoa, eväitä osuuskunnan menestymiselle, ohjeita sääntöjen laadintaan ja käytännön rekisteröintitoimiin sekä ripauksen myös osuustoiminnan historiaa. Tietopaketissa on myös Uusi osuuskuntalaki 2002 - PL/04/C/F/RF-84151 Page 18 of 27

vihkonen ja Osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulle: http://www.pellervo.fi/wuokko/english/index.htm o Monet yliopistot myös tarjoavat apua oman yrityksen perustamiseen. Esimerkkinä tästä Teknillisen korkeakoulun TKK Entrepreneurs Program: http://entrepreneur.tkk.fi/. o TE-keskukset: laaja valikoima yritysten kehityksen eri vaiheisiin sopivia asiantuntijapalveluita sekä liikkeenjohdon ja henkilöstön koulutusta ja konsultointia sekä rahoitustukea: http://www.tekeskus.fi/web/ktmyht.nsf/framesetfin?openframeset o Työministeriö on myös keskeinen palveluntarjoaja: http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/09_yrittajyys/index.jsp. o Yksityisiä palveluita on hyvin vähän tarjolla. Yksi eimerkki löytyy: Omayritys portaali [Own Company Portal]. More details in Finnish: http://omayritys.ohoi.net/. 3.4 Koulutus o Yrityssuomen kautta saa tietoa myös koulutuksesta. Mm. ProStart, Post Start ja DesignStart tarjoavat tukea yrityksen perustamisvaiheisiin. Lisäksi järjestetään yrityksen perustamisen teemapäiviä. Niiden tavoitteena on antaa kokonaiskuva yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=2804&l=fi&menu=2746 o TE-keskukset tarjoavat seminaareja ja tapaamisia yrittäjyydestä kiinnostuneille. Nämä järjestetään usein paikallisten yliopistojen ja muiden koulutuksentarjoajien kanssa yhteistyössä: http://www.tekeskus.fi/web/ktmyht.nsf/frameseteng?openframeset. o Työministeriön kautta löytyy myös yrittäjyyskursseja: http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/09_yrittajyys/index.jsp. Nämä kurssit on pääosin tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille. o Tämän portaalin kautta löytyy aikuiskoulutusta Suomessa. Osa kursseista liittyy yksinyrittäjyyteen: http://www.tieke.fi/aiko. o Suomen yrittäjät tarjoavat yksipäiväisiä seminaareja jne. yrittäjyydestä: http://www.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/courseeventlist?openview&restricttocatego ry=002.002 o On olemassa myös kirjoja, joissa kerrotaan olellisia asioita yrittäjyydestä: Sutinen, Mika (1994) Kaikki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta, mutta et ole tiennyt keneltä kysyä. [All you always wanted to know about running a PL/04/C/F/RF-84151 Page 19 of 27

business, but you did not know from whom to ask] Kuopion kauppaoppilaitos. Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio. Raasio, Simo Mäkelä, Pekka Lahtinen, Jukka (1994) Yrittäjäoppi. [Entrepreneurial knowledge] Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. o Yrittäjyys oppiaineena on tullut osaksi kaikkien kouluasteiden opetusta. Yrittäjyyttä pääaineena voi tällä hetkellä opiskella viidessä suomalaisessa yliopistossa (Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Turun kauppakorkeakoulu). Myös monissa muissa yliopistoissa on tarjolla pienempiä yrittäjyyden opintokokonaisuuksia, lisäksi vuonna 2004 voimaan tullut valta-kunnallinen JOO-sopimus laajentaa opintotarjontaa ja lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia myös kotiyliopiston ulkopuolelle. Mm. Avoimen yliopistoopetuksen kautta kursseja on tarjolla kaikille: http://www.avoinyliopisto.fi/english/index.html. PL/04/C/F/RF-84151 Page 20 of 27