TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO TOIMINTAKERTOMUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO TOIMINTAKERTOMUS 2004

Taitto ja kansi: Maaret Young Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2005

SISÄLLYS Esipuhe... 4 Toiminnan arviointia ja laadun varmistusta... 5 Kirjaston tilat ovat käyttöä varten... 5 Kokoelmien kehittäminen on laatutyötä... 11 Elektronisten aineistojen käyttö kasvaa... 14 mutta painettujen aineistojen lainaus vähenee... 16 Kokoelmien löytyvyys paranee... 19 Tiedonhankintataitojen opetusta liitetään osaksi opintoja... 20 Julkaisukeskuksen juhlavuosi... 23 Kirjasto edistää vapaata tieteellistä julkaisemista verkossa... 25 Yhteistyön merkitys kasvaa... 27 Osaava henkilökunta kirjaston tärkein resurssi... 28 Vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko... 30 Talous... 31 Strategia luo pohjaa tulevalle toiminnalle... 33 Liitteet... 35 Tilastot... 42

ESIPUHE Yliopistokirjastoilla on merkittävä asema tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun infrastruktuurissa. Tuottamalla laadukkaita ja ajantasaisia aineisto- ja tietopalveluja Tampereen yliopiston kirjasto vaikuttaa sekä tutkimuksen että opetuksen laatuun ja parantaa samalla oman yliopistonsa asemaa yliopistojen välisessä vertailussa. Tutkimus ja uuden tiedon luominen eivät onnistu ilman tietoa aiemmasta tutkimuksesta ja oman tieteenalan uusimmasta kehityksestä. Hankkimalla laadukkaita tietoaineistoja ja huolehtimalla niiden löytyvyydestä kirjasto mahdollistaa uuden informaation liittämisen tutkijoilla jo olevaan eksplisiittiseen tietoon. Samalla se luo omalta osaltaan pohjaa uusien tutkimustulosten ja innovaatioiden syntymiselle. Kirjasto vaikuttaa yliopistossa annettavaan opetukseen muun muassa hankkimalla kurssikirjallisuutta ja tarjoamalla opiskelijoille tilat, joissa voi opiskella joko lukemalla, ryhmätöitä tekemällä tai työskentelemällä verkkoympäristössä. Ongelmaperustaisen opetuksen yleistyessä oppimisessa korostuu itsenäinen tiedonhankinta ja yhteisöllinen tiedonmuodostus. Niinpä kirjaston vaikuttavuutta yliopisto-opiskeluun lisää entisestään informaatiolukutaidon opetus. Kirjasto haluaa tällä alueella tehdä yhteistyötä yliopiston muiden toimijoiden kanssa varmistaakseen, että Tampereen yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on myös hyvät tiedonhankintataidot, joita he tulevat työelämässä tarvitsemaan. Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen hyvä laatu on koko yliopistoyhteisön yhteinen tavoite. Myös kirjastossa tehdään paljon sekä näkyvää että näkymätöntä työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä työtä tekevät aikaansaavat ja osaavat ammattilaiset, jotka ovat valmiita jakamaan omaa asiantuntemustaan koko tiedeyhteisön kanssa. Mirja Iivonen 4 Toimintakertomus 2004

TOIMINNAN ARVIOINTIA JA LAADUN VARMISTUSTA Vuonna 2004 kirjastossa kiinnitettiin paljon huomiota oman toiminnan arviointiin ja kirjaston palvelun laadun varmistamiseen. Kirjaston strategian uudistaminen oli koko vuoden kestänyt merkittävä prosessi, jolle hyvän pohjan loivat jo syksyllä 2002 toteutettu kirjaston palvelunlaatu - kysely sekä kirjastossa vuonna 2003 määritellyt kirjaston yhteiset arvot. Strategiatyöskentelyn tuloksena syntyi myös toiminnan tuloksellisuuden arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Strategian uudistamisen ohella kirjastossa suoritettiin kuluneena vuonna monia oman toiminnan arviointeja. Pääkirjastossa toteutettiin suuritöinen, 4,5 kuukautta kestänyt painettujen aikakauslehtien käytön seuranta. Sen tuloksia voitiin hyödyntää sekä aikakauslehtien uusinnasta päätettäessä että uuden pääkirjaston tilojen suunnittelussa. E-aineistojen käytön seurantaa varten luotiin seurantajärjestelmä, jossa aineistojen käytön useuden lisäksi saadaan näkyviin käytön hinta myös yksikkötasolla ja pystytään kertomaan, paljonko esimerkiksi tietyn lehden yhden artikkelin tulostus maksaa kirjastolle. Käytön seurantatiedoilla on oleellinen merkitys harkittaessa elektronisten aineistojen uusimista ja aineistomäärärahojen kohdentamista eri aineistoihin. Humanikan käyttäjäkysely toteutettiin maaliskuussa 2004. Sillä kerättiin asiakaspalautetta uusiin tiloihin muuttaneen osastokirjaston toiminnasta ja palveluista. Tätä palautetta on myös jo käytetty hyväksi osastokirjaston toimintaa kehitettäessä. Oman toimintansa jatkuvalla arvioinnilla ja asiakaspalautteen keräämiselle kirjasto haluaa varmistaa oman toimintansa laadun. Samalla voidaan tarkkailla sitä, että kirjastolle myönnetyt resurssit tulevat käytettyä parhaalla mahdollisella tavalla. KIRJASTON TILAT OVAT KÄYTTÖÄ VARTEN Vuonna 2004 kirjasto toimi seuraavissa toimipaikoissa: pääkirjasto Attilassa ja yliopiston päärakennuksessa, jossa sijaitsee sanomalehtikokoelma ja -lukusali, humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjasto Humanikassa ja Hämeenlinnan yksikössä sekä terveystieteiden (ent. lääketieteen) osastokirjasto alkuvuoden lääketieteellisen tiedekunnan B- ja K-rakennuksissa ja loppuvuoden Finn-Medi 5-rakennuksessa. Kirjasto on opiskelijan työhuone. Se tarjoaa käyttäjille tiloja, jotka toimivat hyvin varustettuina oppimisympäristöinä. Niissä opiskelijoiden käytössä on ryhmätyöhuoneita, mikrotietokoneita ja muita laitteita ohjelmineen sekä tietoaineistoja ja neuvontapalveluja. Tampereen yliopiston kirjasto 5

Taulukko 1. Asiakkaiden käytössä kirjastossa olevat mikrotietokoneet vuonna 2004 Toimipiste Asiakkaiden käytössä olevat mikrotietokoneet Pääkirjasto 93 Tertio 59 Humanika 83 Hämeenlinna 20 YHTEENSÄ 255 PÄÄKIRJASTO Pääkirjasto jatkoi toimintaansa Attilassa. Uuden pääkirjaston suunnittelu oli kuitenkin jo näkyvästi toiminnassa mukana ja piirustukset uudesta talosta tarkentuivat koko ajan. Uutta pääkirjastoa suunnittelee arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen. Loppuvuodesta uuden talon sisustussuunnittelu kilpailutettiin ja valituksi tuli Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy. Uuden talon suunnittelu on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Muutto vuonna 2006 valmistuvaan uuteen rakennukseen on merkinnyt pääkirjastossa uudisrakennuksen suunnitteluun osallistumisen lisäksi myös toimintojen ja koko- Attila 5. krs. 6 Toimintakertomus 2004

elmien kehittämiseen liittyvää työtä, muun muassa vanhentuneen aineiston karsimista ja painettujen kirjojen järkevämpään ja asiakasystävällisempään sijoitteluun tähtäävää hyllyluokkauudistusta. Tavoitteena on, että uudessa pääkirjastossa asiakkaiden käytössä on entistä paremmat ja ajantasaisemmat sekä aiempaa helpommin löytyvät kokoelmat. Pääkirjaston oppimiskeskuksen tilat laajenivat vuoden alussa pääkirjaston viidenteen kerrokseen, sillä tiloihin sijoitettiin asiakkaiden käyttöön 10 uutta mikroa ja tulostuslaite. Samalla asiakaspöytiä ja -tuoleja uusittiin. Pääkirjaston lainaustoimistossa ja kurssikirjalukusalissa noudatettiin samoja palveluaikoja kuin edellisenäkin vuonna. Pääkirjasto oli auki 61 tuntia viikossa, eli normaalisti maanantaista perjantaihin klo 8/ 19 ja lauantaisin klo 9 15. Kesällä oli normaalista poikkeavat aukiolo- ja palveluajat ja vuodenvaihteessa rajoitetut palvelut, jolloin vain lainaustoimiston infopisteessä oli palvelua. Helmikuusta alkaen pääkirjaston kaukopalvelun päivystysaikaa supistettiin aiemmasta kolmesta tunnista kahteen, uusi palveluaika on klo 13 15. TERTIO Kirjaston fyysisten tilojen selvä kohentuminen jatkui vuonna 2004, kun terveystieteiden (ent. lääketieteellinen) osastokirjasto Tertio sai keväällä uudet tilat Finn-Medi 5 -uudisrakennuksesta. Tampereen yliopistollisen sairaalan lääketieteellinen kirjasto muutti samaan rakennukseen jo helmi- Kuva: Maaret Young Tertion oppimiskeskus Tampereen yliopiston kirjasto 7

kuussa. Kirjastojen muuttoa samaan rakennukseen suunnitteli keväällä 2002 perustettu yliopiston ja yliopistollisen sairaalan työryhmä, jonka ehdotuksiin kirjastokeskuksen perustaminen pääosin nojautui. Kirjastot saivat samankokoiset, yhtenäiseen tyyliin sisustetut tilat päällekkäisistä kerroksista, ja painetut lehdet sijoitettiin yhteiseen kokoelmaan sairaalan lääketieteelliseen kirjastoon. Tertio avasi uudet tilat asiakkaille 3. toukokuuta osastokirjaston oltua muuton vuoksi suljettuna vain 12 päivää. Osas- tokirjaston uudet tilat käsittävät 1169 m². Niihin sisältyvät myös 24 tuntia vuorokaudessa auki olevat oppimiskeskus ja lukusali. Tertiossa asiakkaiden käytössä on 59 työasemaa oheislaitteineen, 3 ryhmätyöhuonetta sekä nykyaikainen opetusluokka tiedonhankintataitojen opetusta varten. Sekä osastokirjaston asiakkaat että henkilökunta ovat olleet erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihin. Tyytyväisiä ollaan muun muassa tilojen valoisuuteen, mikrotietokoneiden määrään, ryhmätyötiloihin ja sisustukseen. Erityistä kiitosta asiakkaat ovat antaneet hiljaisesta lukusalista sekä sen ja oppimiskeskustilan käyttömahdollisuuksista myös muun kirjaston ollessa suljettuna. Lukusalin ja oppimiskeskustilan yökäytön ennätys oli syyskuun 400 käyntiä. Tertion juhlallisia avajaisia vietettiin 17.8. Kirjasto sai runsaasti tervehdyksiä ja huomionosoituksia eri tahoilta, muun muassa yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti korosti avajaisissa kirjaston merkitystä yliopistoyhteisössä niin aineiston kuin opiskelutilojen tarjoajana ja luovutti yliopiston lahjana osastokirjastolle kuvataiteilija Kaisa Lehto-Oksan maalauksen Aika. Terveystieteiden osastokirjasto oli normaalisti auki Kaisa Lehto-Oksan maalaus Aika 37 tuntia viikossa, mutta opiskelijat pystyivät käyttämään lukusalia ja oppimiskeskustilaa myös kirjaston ollessa suljettuna. 8 Toimintakertomus 2004

HUMANIKA Pääkampuksella syyskuussa 2003 toimintansa aloittaneella humanistiskasvatustieteellisellä osastokirjastolla Humanikalla vuosi 2004 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi uusissa tiloissa. Palvelut vakiintuivat ja asiakkaat omaksuivat uuden kirjaston työ- ja olohuoneekseen. Humanika Humanikassa on asiakkaille avoimia tiloja kolmessa kerroksessa, joista ylin on oppimiskeskustila. Kaikkiaan asiakkailla on käytössään 83 työasemaa oheislaitteineen, kuusi ryhmätyöhuonetta sekä hiljainen lukusali. Tiedonhankintataitojen opetusta varten Humanikassa on kaksi opetusluokkaa, joita vuokrataan myös ainelaitosten käyttöön. Humanikassa suoritettiin asiakaskysely maaliskuussa. Siihen saatiin 139 vastausta. Kyselyn tulosten perusteella asiakkaat ovat olleet pääosin erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihin. Myönteistä palautetta on saatu esimerkiksi kir- Tampereen yliopiston kirjasto 9

jaston valoisuudesta ja rauhallisesta ilmapiiristä, sijainnista, hyvistä työskentelytiloista sekä mukavista nojatuoleista. Vastaajat olivat tyytyväisiä kirjastotilojen toimivuuteen, opiskelutilojen rauhallisuuteen, lukupaikkojen määrään, ryhmätyötiloihin ja työasemien määrään. Vähiten tyytyväisiä oltiin tulostusmahdollisuuksiin ja aukioloaikoihin. Asiakkaiden tyytyväisyys Humanikaan on kuvattu kuvioissa 1 ja 2. Humanikan aukioloja pidennettiin asiakaskyselyn toivomusten pohjalta syksyllä siten, että aukioloaikaa pidennettiin lokakuun alusta lähtien aamuisin. Kirjaston ovi avataan asiakkaalle tuntia aikaisemmin klo 8. Uudis- Kuvio 1. Tyytyväisyys Humanikan opiskeluympäristöön 1 Kuvio 2. Tyytyväisyys Humanikan opiskeluympäristöön 2 10 Toimintakertomus 2004

tus on osoittautunut tarpeelliseksi. Humanika oli keskimäärin auki 48 tuntia viikossa. HÄMEENLINNA Hämeenlinnan yksikön oppimiskeskustilaan hankittiin uusia kalusteita tulevia työasemahankintoja varten. Yhdessä opettajankoulutuslaitoksen kanssa järjestettiin käsikirjastoon kasvatustieteen kurssiin liittyvä oppimisympäristö oppikirjoineen. Hämeenlinnan yksikön lukukausien aikainen aukiolo säilyi ennallaan edellisvuoden tapaan, eli se oli auki 35 tuntia viikossa. KOKOELMIEN KEHITTÄMINEN ON LAATUTYÖTÄ Vuoden 2004 aikana kirjastossa laadittiin kokoelmien kehittämisohjelma, joka toimii kokoelmien kehittämisen ja rakentamisen yleisenä viitekehyksenä. Kirjasto toteuttaa kokoelmien kehittämispolitiikassaan EU:n komission asettaman tavoitteen mukaisesti niin kutsuttua hybridikirjastomallia ja hankkii asiakkaidensa saataville sekä painettuja että elektronisia aineistoja ja opastaa niiden käyttöön. Kuitenkin silloin, kun sama aineistoa on saatavilla sekä painettuna että elektronisena ja elektronisen aineiston hankinta on kustannussyistä mahdollista, kirjasto kokoelmien kehittämisohjelmansa mukaisesti priorisoi elektronista aineistoa siihen liittyvien etujen vuoksi. Painettu tutkimuskirjallisuus muodostaa kuitenkin edelleen merkittävän osan tutkijoille tarjottavista aineistoista. Kirjaston melko hyvän määrärahatilanteen ja dollarin heikon kurssin vuoksi painettua tutkimuskirjallisuutta pystyttiin hankkimaan vuonna 2004 melko hyvin (ks. taulukko 4). Taulukko 2. Uuden painetun tutkimuskirjallisuuden hankinta vuonna 2004 Kurssikirjahankinnan periaatteita ja käytäntöjä uudistettiin alkuvuodesta. Toimipiste Painettu Kurssikirjojen hankintaa varten laadittiin Painettu yksityiskohtaisemmat tutkimuskirjallisuus ohjeet, tutkimuskirjallisuus kausijulkaisut: vsk monografiat: niteitä Pääkirjasto 12 862 1 714 Tertio 1 212 128 Humanika 5 135 1 016 Hämeenlinna 1 194 200 YHTEENSÄ 20 403 3 058 Tampereen yliopiston kirjasto 11

jotka hyväksyttiin kirjaston johtokunnassa 25.3. ja lähetettiin tiedoksi ainelaitoksille. Ohjeita sovellettiin ensimmäisen kerran käytäntöön kesän 2004 kurssikirjahankinnassa, jolloin etenkin kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta uudisti tutkintovaatimuksaan hyvin perusteellisesti. Uusien hankintaperiaatteiden vaikutus näkyi hankittavien kurssikirjojen nidemäärien hienoisena vähenemisenä (ks. taulukko 5). Taulukko 3. Pääkirjaston kurssikirjahankinta vuosina 2003-2004 Vuosi Nimekkeitä Niteitä 2003 657 3 966 2004 661 3 384 Aineiston valinnassa tehtiin hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Tertio ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kirjasto sopivat 395 elektronisen lehden yhteisestä tilaamisesta vuoden 2005 alusta. Molempien kirjastojen käyttäjät ovat pitkään toivoneet lehtikokoelman laajentamista siten, että samat lehdet olisivat tarjolla sekä yliopiston että sairaalan verkossa. Tilaamista koskevaan neuvotteluun osallistuivat käyttäjien edustajina kaksi Tampereen yliopiston ja kaksi Tampereen yliopistollisen sairaalan edustajaa. Humanikassa tutkimuskirjallisuuden hankinta (5 135 nid.) kasvoi 44 % muuttovuodelta siirtyneiden määrärahojen ansiosta. Asiakkailta tulleiden ehdotusten lisäksi kirjaston oma henkilökunta panosti hankinnoissa käsikirjastoaineiston uudistamiseen ja täydentämiseen. Hämeenlinnan yksikössä aineiston hankinnassa painotettiin luokanopettajan-koulutuksen tarpeita ja ajankohtaisia aiheita. Opettajankoulutuslaitoksen henkilökunnalta saadut hankintaehdotukset toteutettiin. Samalla pyrittiin hankkimaan aineistoa monipuolisesti myös niiltä kasvatustieteen osa-alueilta, joilta ei juuri saatu hankintaehdotuksia. Kokoelmien kehittämiseen liittyi vuonna 2004 olennaisesti myös kokoelmien evaluointi, karsiminen ja poistot. Terveystieteiden (ent. Lääketieteellinen) osastokirjasto aloitti vanhentuneen aineiston järjestelmällisen poistamisen jo vuonna 2002, kun tieto osastokirjaston uusien tilojen rakentamisesta saatiin. Poistoja jatkettiin vielä uuden kirjaston avaamisen jälkeen. Kolmessa vuodessa osastokirjastossa poistettiin kirjoja yhteensä 7 200 nidettä. Humanikan muuttoon ja kokoelmarakenteen uudistukseen liittyvää kaksoiskappaleiden ja vanhentuneen aineiston karsintaa jatkettiin. Kirjoja ja kausijulkaisuja poistettiin yhteensä 4 244 säilytysyksikköä. Myös pääkirjastossa uuden talon suunnittelu merkitsi erityistä panostamista nykyisten kokoelmien arviointiin ja karsintaan. Vuonna 2004 se kohdistui ennen kaikkea varastoissa oleviin kokoelmiin. Kurssikirjojen avovarastokokoelman (kurssivaatimuksista poistuneet kurssikirjat) karsin- 12 Toimintakertomus 2004

Aikakauslehtilukusali ta aloitettiin maaliskuussa ja saatiin loppuun elokuussa. Avokokoelmista on toistaiseksi ehditty evaluoida vain pieni osa. Kokoelmien karsintaa on voitu suorittaa edellisen vuoden säästöillä palkatun projektihenkilöstön avulla. Pääkirjastossa toteutettiin keväällä suuritöinen painettujen aikakauslehtien käytön seurantatutkimus. Seuranta kesti tammikuun puolesta välistä toukokuun loppuun ja sen tavoitteena oli selvittää, paljonko painettuja lehtiä edelleen käytetään. Seurannassa olivat mukana kaikki painetut lehdet, myös ne, joiden tilaus on jo päättynyt, mutta joiden takautuvat vuosikerrat ovat vielä lehtikokoelmassa. Yhteensä seurattiin 1 045 eri lehden käyttöä. Seuranta osoitti, että painettujen lehtien käyttö on suhteellisen vähäistä ja kohdistuu eniten niin sanottuihin yleislehtiin. Painettujen lehtien käyttökertoja oli seurantajaksolla yhteensä 10 182, joten 4,5 kk:n aikana yhtä nimekettä käytettiin keskimäärin vain 9,7 kertaa. Vuonna 2004 ilmestyneistä lehdistä käytettiin yhteensä 276 eri aikakauslehteä (= nimekettä) ja vuonna 2003 ilmestyneistä 380 eri aikakauslehteä (= nimekettä). Kuluvana vuonna ilmestyneistä lehdistä käytetyimpiä olivat Talouselämä (116 käyttökertaa), Suomen kuvalehti (90 käyttökertaa) sekä Markkinointi ja mainonta (65 käyttökertaa). Tieteellisten painettujen aikakauslehtien käyttö on selvästi vähentynyt elektronisten aikakauslehtien määrän ja käytön lisääntyessä. Kokoelmien kehittämiseen liittyen vuonna 2004 pohdittiin myös YKkokoelman tulevaisuutta. Pääkirjaston tietopalveluosastolla laadittiin ai- Tampereen yliopiston kirjasto 13

heesta muistio, jossa kartoitettiin kokoelman kehittämisen eri vaihtoehtoja. Laaditun muistion pohjalta käytiin neuvotteluja myös eri laitosten edustajien kanssa. Kokoelma päätettiin edelleen säilyttää erikoiskokoelmana, mutta Yhdistyneiden Kansakuntien tallekirjasto-oikeuksista luovuttiin 31.12.2004. Kokoelmaa ylläpidetään jatkossa ostamalla relevanttia YK-aineistoa sekä hyödyntämällä verkossa vapaasti saatavilla olevaa YK-aineistoa. Kirjasto osallistui aktiivisesti myös yliopistokirjastojen yhteisen kokoelmien tietokartan suunnitteluun. Hankkeen suunnittelija työskentelee opetusministeriön rahoittamana Tampereen yliopiston kirjastossa ja kirjaston edustaja on myös hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen tavoitteena on antaa kokonaiskuva yliopistokirjastojen aineistotarjonnasta aihealueittain ja lisätä yhteistyötä kokoelmien kehittämisessä ja sijoittelussa. Tulevaisuudessa yksittäinen kirjasto voi nykyistä selkeämmin profiloida hankintojaan, kun kirjastot yhdessä huolehtivat siitä, ettei valtakunnallisiin kokoelmiin muodostu katvealueita. Tietokartan avulla asiakkaat voivat etsiä yliopistokirjastojen aiheenmukaisia kokoelmia ja löytää omien tiedontarpeittensa kannalta keskeisten tietoaineistojen sijaintikirjastot. ELEKTRONISTEN AINEISTOJEN KÄYTTÖ KASVAA Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamien verkon kautta saavutettavien elektronisten aineistojen määrä on kasvanut 2000-luvun alussa jatkuvasti. Suurin osa elektronisista aineistoista on tieteellisiä aikakauslehtiä, mutta kirjasto on hankkinut myös elektronisia kirjoja ja hakuteoksia sekä merkittäviä tietokantoja. Vuoden 2004 alusta hankittiin uusia e-aineistoja monipuolistamaan ja täydentämään aiemmin hankittuja aineistoja. Uusia hankintoja olivat muun muassa SAGE lehdet sosiologian, tiedotusopin ja politiikan tutkimuksen alalta, Kluwer Onlinen lehti- ja kirjapaketit, Contemporary Women s Issues sekä hakuteokset Nationalencyklopedin ja International Encyclopedia of Social & Behavioral Sciences. Myös Science lehti pystyttiin tauon jälkeen hankkimaan uudelleen elektronisessa muodossa. Vuoden 2004 lopussa kirjasto pystyi tarjoamaan asiakkailleen yhteensä 9 041 elektronisen lehden ja noin 600 elektronisen kirjan kokoelman. Myös kurssikirjahankinnassa pyrittiin hankkimaan verkko-oppimateriaaleja painettujen aineistojen tilalle tai niiden oheen. Eniten voitiin hyödyntää erilaisten organisaatioiden tarjoamia maksuttomia pdf-muotoisia julkaisuja, joille hankittiin käyttöluvat. netlibraryn kautta ostettiin seitsemän kurssikirjaa, lisäksi digitoitiin verkkokurssien tarpeisiin joitakin kirjoja ja artikkeleita. Tampere University Press antoi kirjaston käyttöön maksutta viidentoista kurssivaatimuksiin kuuluvan kirjan pdf-tiedostot. 14 Toimintakertomus 2004

Elektronisten aineistojen käyttö on selvästi lisääntynyt Tampereen yliopistossa, kun kirjaston asiakkaat ovat löytäneet elektroniset aineistot ja oivaltaneet niiden edut. Etenkin jo muutaman vuoden saatavilla olleet aineistot ovat runsaassa käytössä niiden tultua tutuiksi käyttäjille. Elektronisten aineistojen käytön lisääntymistä voidaan kuvata kahden suuren aineistopaketin, Ebscohostin ja ScienceDirectin käyttöluvuilla. Ebscohostin keskeisiä aihealoja ovat humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet sekä kauppa- ja hallintotieteet. ScienceDirect on Elsevierin tuottama aineistopaketti, joka sisältää 1 800 elektronista tieteellistä lehteä lähes kaikilta tieteenaloilta, mukaan lukien humanistiset, talous-, terveys- ja yhteiskuntatieteet. Ebscohostin ja ScienceDirectin käyttö on kasvanut Tampereen yliopistossa seuraavasti: Kuvio 3. Elektronisten artikkelien tulostus Ebscosta jasciencedirectista Elektronisista hakuteoksista käytetyin on ollut netmot sanakirjasto, joka sisältää paitsi 21 eri kielen sanat myös tekniikan, atk:n, kaupan sekä oikeustieteen erikoissanakirjat. Vuonna 2003 sanakirjoista tehtiin yhteensä 500 504 hakua, ja vuonna 2004 hakuja tehtiin jo 876 923. Samalla kun elektronisten aineistojen määrä on lisääntynyt, myös niihin käytetty aineistomääräraha on kasvanut. Kirjaston hankkimat elektroniset aineistot eivät suinkaan ole ilmaisia, vaan monet niistä ovat hyvinkin kalliita. Vuonna 2004 kirjasto käytti yhteisiin verkkoaineistoihin noin 314 000 e. Summa pysyi kohtuullisena dollarin alhaisen kurssin vuoksi. Lisäksi joidenkin aineistojen hankintaan ohjattiin OPM:n FinELib (Kansallinen elektroninen kirjasto) -konsortiolle osoittamaa keskitettyä rahoitusta. Tampereen yliopiston kirjasto 15

Koska Tampereen yliopiston kirjasto käyttää elektronisiin aineistoihin huomattavan osan aineistoon varatuista määrärahoistaan, sekä aineistojen käytön seurantaa että aineistojen käytön opettamista ja neuvontaa asiakaskunnalle tehostettiin vuonna 2004. Aineistojen käytön seurantaan luotiin seurantajärjestelmä, josta käy ilmi käytön useuden ohella myös käytön laskennallinen yksikköhinta (esimerkiksi tulostetun artikkelin tai tehdyn haun hinta). Seurantatietoja käytetään mm. päätettäessä aineistojen uudistamisesta. Seurantatiedot myös osoittavat, että elektronisia lehtiä käytetään jo nyt Tampereen yliopistossa huomattavan paljon ja että tämä käyttö lisääntyy koko ajan. Kirjastossa kiinnitettiin paljon huomiota e-aineistoista tiedottamiseen ja niiden opettamiseen asiakkaille. E-aineistojen etäkäytön mahdollistava proxy-palvelin Paletti saatiin käyttöön syksyllä. Lisäksi kirjastossa tehtiin paljon työtä Nelli-tiedonhakuportaalin käyttöönottamiseksi. Kyseessä on kansallinen tiedonhakupalvelu, jonka käyttöönottoa on valmistellut FinE- Lib. Portaaliohjelmistossa olevien virheiden ja osittain myös FinELibissä olleiden henkilövaihdosten vuoksi portaalipalvelun avaus siirtyi jälleen tällä kertaa alkuvuoteen 2005. Samalla kun kirjasto pystyi ostamaan ja lisensoimaan asiakkailleen entistä enemmän laadukkaita elektronisia aineistoja, kirjasto luopui omasta osuudestaan vapaista verkkoaineistoista koostuvan Virtuaalikirjaston ylläpidossa. Syynä tähän oli yhtäältä kirjaston hankkimien maksullisten e-aineistojen kasvava määrä sekä niistä ja niiden opetuksesta aiheutuvan työmäärän lisääntyminen, toisaalta Nelli-portaalista kirjastolle aiheutuvat uudet tehtävät. Luopumispäätökseen vaikutti kuitenkin ennen kaikkea Virtuaalikirjaston vähäinen käyttö. MUTTA PAINETTUJEN AINEISTOJEN LAINAUS VÄHENEE Kirjastossa annettiin vuonna 2004 yhteensä 1 711 578 lainaa, mikä on 7 992 lainaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Etenkin pääkirjastossa lainaluvut laskivat huomattavasti, 53 048 lainaa edellisvuoteen verrattuna. Tämä oli kuitenkin odotettavissa, koska kaunokirjallisuuden ja historian kokoelmat siirtyivät pääkirjastosta Humanikaan. Uusi Humanika-kirjasto onkin vakiinnuttanut asemansa ja vetänyt puoleensa yhä enemmän asiakkaita yliopiston pääkampuksella. Osaltaan lainaustilastojen laskuun lienee vaikuttanut myös elektronisten aineistojen tarjonnan lisääntyminen ja käyttömahdollisuuksien laajeneminen. Asiakkaat saavat verkon kautta käyttöönsä kirjaston hankkimaa laadukasta aineistoa lainaamatta sitä kirjastosta. 16 Toimintakertomus 2004

Attilan lainaustiski Humanikan lainausaktiivisuus palasi vuonna 2004 samalle tasolle kuin mitä osastokirjaston lainaus oli muuttoa edeltäneenä vuonna 2002. Annettujen lainojen määrä kasvoi 39 % edellisvuoteen verrattuna. Lainausautomaattien käyttö kasvoi peräti 77 %. Tertion lainausluvut vähenivät 8 072 edellisvuodesta. Kirjaston lyhyt sulkeminen muuton vuoksi ei vaikuttanut lainalukuihin. Lainauslukuihin sen sijaan vaikutti se, että muuton jälkeen lehtien lainaaminen lopetettiin kokonaan ja elektronisiin lehtiin painostettiin yhä enemmän. HOKL:n lainausluvut vähenivät edellisvuodesta 5 357. Ajoittaiset tietotekniikkaongelmat haittasivat perustoimintoja Hämeenlinnan yksikössä esim. lainausautomaatti oli pitkään pois käytöstä viruksen takia. Taulukko 4. Kirjastosta annetut lainat 2003 2004 Pääkirjasto 364 367 311 319 Tertio 32 805 24 733 Humanika 34 104 47 597 HOKL 33 939 28 582 Verkkoasiakkaat 1 230 067 1 278 073 Lukusalilainat 24 288 21 274 Yht. 1 719 570 1 711 578 Tampereen yliopiston kirjasto 17

Myös lukusalilainoissa näkyy sama laskutrendi kuin kotilainoissakin. Kurssikirjalukusalin lainausaktiivisuus pääkirjastossa on vähentynyt 8 %. Asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on ollut lainaustoimintojen tavoitteena. Omatoimisuuden Lainausautomaatti lisääntyminen näkyy selvästi myös lainausautomaattien käytössä. Vuonna 2004 itsepalveluautomaateilla tehtiin 91 474 lainausta, joka on 5 453 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaat ovat palauttaneet lainansa itsepalveluautomaateilla lähes 100 prosenttisesti. Omatoimisesti verkon kautta tehdyt uusinnat ovat säilyttäneet suosionsa myös vuonna 2004 ja lisääntyneet edellisvuodesta. Verkkouusinnan helppous on vähentänyt muiden uusintaväylien käyttöä. Kaikkien muiden uusintaväylien kuin verkon kautta tapahtuvat uusinnat ovat vähentyneet. Itsepalvelulaitteilla tehdyt ja virkailijan tekemät uusinnat vähenivät 19,4% edellisvuodesta. Puhelinpalveluna tehdyt uusintapyynnöt vähentyivät peräti 21%. Myös sähköpostiuusinnat ovat edelleen laskusuunnassa. Uusintamäärät itsepalveluautomaateilla ovat pysyneet melko pieninä. Varauksia tehtiin edellisvuotta ahkerammin. Vuonna 2004 verkon kautta tehtiin 87 617 varausta. Asiakkaat tekivät 81,4 % varauksista verkossa. Taulukko 5. Kirjastossa tehdyt varaukset Vuosi Asiakaspalvelutiskissä tehdyt varaukset Verkon kautta tehdyt varaukset Varaukset yhteensä 2003 19 921 85 704 105 625 2004 20 084 87 617 107 701 Uutena palvelumuotona otettiin käyttöön kesällä 2004 yhteislainaus (Universal Borrowing) Kuopion Varastokirjaston kanssa. Yhteislainauksessa asiakkaat voivat itse tehdä lainapyynnön Varastokirjastoon TAMCATin kautta niin että kirjat saapuvat asiakkaan valitsemaan toimipaikkaan. Kah- 18 Toimintakertomus 2004

den kuukauden ajan (elo- ja syyskuussa ) yhteislainaus oli maksutonta ja palvelumuotoa käytettiin runsaasti. Tämän jälkeen yhteislainan hinnaksi tuli 5 e/kpl. Maksullisuuden myötä myös tilausten määrä väheni. Loka- ja marraskuussa yhteislainaustilauksia tehtiin keskimäärin 15 tilausta kuukaudessa. Kaukopalvelu väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkirjaston kaukopalveluun saapui 3 003 kaukopalvelupyyntöä muista kirjastoista, näistä 4,4 % tuli ulkomaisista kirjastoista. Kokonaismäärä väheni 873 pyynnöllä (22,5%) vuodesta 2003. Ulkomailta saapuvien pyyntöjen osuus (133 pyyntöä) väheni 51%lla edellisvuodesta. Toimitettujen tilausten määrä oli 2 680. Tämä on 446 tilausta (14,3%) vähemmän kuin vuonna 2003. Muista kirjastoista tilattava kaukopalvelu väheni tilausten kokonaismäärästä 283 tilauksella (12%) viime vuodesta ja saapuneiden kirjojen ja kopioiden osalta 186 tilauksella (9,5%). Kirjastoon tilattavasta aineistosta 85% tilattiin kotimaasta ja 15% ulkomailta. Humanikan kaukopalvelupyyntöjen määrä (545 kpl) kasvoi kuitenkin 18 %, sillä muuttovuotena 2003 kaukopalvelu oli suljettuna useamman kuukauden. Hämeenlinnan yksikössä ei muille kirjastoille annettujen kaukolainojen määrä juurikaan vähentynyt. Tertion kaukopalvelussa lähettävä kaukopalvelu väheni edellisvuodesta 38 %. Sen sijaan Tertion kaukolainapyynnöt muista kirjastoista lisääntyivät 19 %. Hämeenlinnan yksikössä väheneminen oli myös huomattava, sillä saapuneiden kaukolainojen määrä (30 lainaa) väheni 67 %. Kalliimpi palvelumaksu ulkoisille asiakkaille vaikutti palvelun käyttöön. KOKOELMIEN LÖYTYVYYS PARANEE Kirjasto on tuottanut ja ylläpitänyt Tampereen yliopiston kirjaston TAM- CAT-tietokantaa, jonne kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit luetteloidaan ja sisällönkuvaillaan. TAMCATista näkee myöskin saatavuustiedon eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Vuonna 2004 TAM- CAT-tietokannassa uusina piirteinä otettiin käyttöön yhteislainaus Varastokirjaston kanssa ja uutuuslistat. Kirjasto on osallistunut myös yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn tuottamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kirjasto huolehtii tietojen tallennuksesta Tampereen yliopiston väitöskirja- ja tutkielmatietokantoihin sekä edellä mainittujen tietokantojen käyttöliittymistä. Kirjaston tietokantatyöskentelyä leimasivat ennen muuta muuttotehtävät kuten edellisvuonnakin, jolloin oli runsaasti Pyynikin osastokirjaston Tampereen yliopiston kirjasto 19

muutosta aiheutuvaa työtä ja jolloin alettiin valmistautua pääkirjaston tulevaan muuttoon. Vuonna 2004 pääkirjaston muuttotyöt pääsivät hyvään vauhtiin. Syksyllä aloitettiin pääkirjaston kortistoprojekti, jonka tavoitteena on siirtää vielä korttimuodossa oleva tieto kirjaston kokoelmista TAMCATtietokantaan. Vuoden loppuun mennessä kortistolaatikoista oli käyty läpi noin 40 %. Kortistoprojektin lisäksi toinen suuri projekti vuoden 2004 aikana oli hyllyluokkaprojekti. Tavoitteena oli kokoelmien löytyvyyden helpottuminen. Hyllyluokkia oli tarkoitus yksinkertaistaa. Vuoden lopulla hyllyluokkia ryhdyttiin muuttamaan hyllyluokkatyöryhmän suunnitelmien mukaisesti. Työskentely saatiin vuodenvaihteeseen mennessä hyvään vauhtiin ja se jatkuu vuoden 2005 puolella. Humanikassa jatkettiin kortistojen läpikäyntiä yhdessä karsinnan ja takautuvan tallennuksen kanssa. Työtä riittää, sillä kortistoon luetteloitua aineistoa on vielä yli 26 000 nimekettä, suurin osa pääkirjastosta v. 2003 Humanikaan muutettua kirjallisuutta. TIEDONHANKINTATAITOJEN OPETUSTA LIITETÄÄN OSAKSI OPINTOJA Kirjasto osallistui vuonna 2004 aktiivisesti tiedonhankintataitojen (informaatiolukutaidon) opetukseen. Kirjaston rooli tiedonhankintataitojen opetuksessa on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Sitä selittävät kirjaston elektronisten aineistojen lisääntyminen sekä yliopisto-opetuksen muuttuminen, ongelmalähtöisen opetuksen yleistyminen ja tiedonhankintataitojen muodostuminen keskeiseksi osaamisalueeksi nyky-yhteiskunnassa. Kun kirjastossa annettiin vuonna 2003 tiedonhankintataitojen opetusta yhteensä 821 tuntia, vuonna 2004 tuntimäärä oli 907 tuntia. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille tiedonhankintataitojen perusteet tulivat pakolliseksi osaksi opintoja syyslukukaudesta 2004 lähtien, aikaisemmin kurssi kuului valinnaisena yleisopintoihin. Jo viidessä tiedekunnassa tiedonhankintataitojen opetus on vakiintunut osa opintoja joko vapaaehtoisena tai pakollisena osiona. Joissakin tiedekunnissa opiskelijat saavat näistä opinnoista myös opintoviikkoja. Vuonna 2004 kirjaston opetuksista kertyi 1 053,5 opintoviikkoa. Kirjasto on mukana yliopistokirjastojen vuonna 2004 käynnistämässä valtakunnallisessa Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yliopistokirjastojen mahdollisuuksia yliopistoissaan osallistua informaatiolukutaidon opetukseen. Kirjasto on aktiivisesti osallistunut myös yliopiston sisällä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajentamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä muiden laitosten kanssa. YHTIS-projektin kautta yhteiskuntatieteellisen, 20 Toimintakertomus 2004

kauppa- ja hallintotieteiden sekä informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoille tarjottiin Avaimia tiedonhankintaan, viestintään ja tietotekniikkaan -opetusta. Kirjaston käytön ja tiedonhankintataitojen perusteet - kurssi oli yksi kurssi opetuskokonaisuudessa. Elektronisten aineistojen opetusta on annettu sekä osana yleisempää tiedonhankintataitojen opetusta että erillisenä, kaikille avoimena opetuksena. Syksyllä 2003 järjestetty, erityisesti yliopiston opettajille suunnattu Päivitys kirjaston verkkopalveluihin -koulutus osoitti, että yliopiston opettajilla on erityistä tarvetta saada elektronisia aineistoja koskevaa opetusta. Vuoden 2004 aikana kirjaston informaatikot kävivätkin laitoksilla opettamassa elektronisia aineistoja. Pääkirjaston järjestämiin tiedonhankintataitojen koulutuksiin osallistui vuonna 2004 yhteensä 1910 henkilöä ja opetustunteja pidettiin kaikkiaan 502 tuntia. Opetuksen tuntimäärä ja osallistujien määrä ovat suunnilleen samat kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2004 ei pääkirjastossa järjestetty erillisiä TAMCAT -tietokannan yleisiä, kaikille avoimia opetuksia. Osallistumismäärät olivat edellisinä vuosina jääneet erittäin pieneksi. Syyslukukauden alussa järjestettiin uusille opiskelijoille ja kaikille kirjaston asiakkaille avoimia pääkirjaston tutustumiskäyntejä. Käyntien aikana asiakkaille kerrottiin kirjastoon tutustumisen lisäksi muun muassa mistä he löytävät TAMCAT -tietokannan käyttöohjeet. Tämä ohjeistus huomattiin riittäväksi. Muista kirjaston tietokannoista ja elektronisista lehtipalveluista järjestettiin keväällä opetusta Graduklinikka nimellä. Osallistujamäärät jäivät kovin vähäiseksi, vaikka teemaviikosta tiedotettiin laajasti. Yliopiston laitokset tilasivat oppiainekohtaisia opetuksia yhteensä 90 tuntia, mikä on 13 tuntia enemmän kuin edellisvuonna. TYT:in avoimen yliopiston uusille opiskelijoille järjestettiin 3 tunnin opintokokonaisuuksia, kaikkiaan 27 tuntia. TYT tilasi myös täydennyskoulutuksen kursseille 8 tuntia opetusta. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen järjestämään Tietotekniikan perusteet -kurssiin integroitiin kirjaston tiedonhankintataitojen osuus. Yhteiskuntatieteellisen ja taloudellis-hallinnollisen/kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan verkkokurssille osallistui 78 opiskelijaa. Ilmoittautuminen kurssille muuttui vuoden 2004 alusta verkkoilmoittautumiseksi. Terveystieteiden osastokirjastossa lisääntyivät sekä tiedonhankintataitojen opetustuntien että osanottajien lukumäärä vuonna 2004. Koulutuksiin osallistui 813 henkilöä ja opetusta annettiin 246 tuntia (vuonna 2003 osallistujia 696 ja opetusta 217 tuntia). Opetusohjelmaan sisältyvän opetuksen lisäksi osastokirjasto antoi tiedonhankintataitojen koulutusta Pirkanmaan hyvinvointiteknologia -hankkeen poikkitieteellisen tutkijaseminaarin ja lääketieteen laitoksen toksikologian kurssien osanottajille. Tampereen yliopiston kirjasto 21

Opetus / Humanika Tiedonhankinnan opetustuntien ja osanottajien määrät kasvoivat Humanikassa yli 70 % edellisvuodesta. Vuoden aikana järjestettiin kolme kasvatustieteen proseminaariin sisältyvää tiedonhakutekniikan kurssia (kesto 8 tuntia), yhteensä 99 osallistujaa. Avoimena koulutuksena järjestettiin jälleen Tiedonhaun kertauskursseja graduntekijöille (kesto 3 tuntia) viidelle ryhmälle, yhteensä 55 osallistujaa. Hämeenlinnan yksikössä opetus keskittyi syksyyn, jolloin järjestettiin TAMCAT- ja kirjastonkäytön perusopetusta uusille opiskelijoille sekä täydennyskoulutuskeskuksen opiskelijoille. Taulukko 6. Kirjastossa annetut tiedonhankintataitojen opetustunnit Toimipiste Annettu opetus vuonna 2003 Pääkirjasto 500 502 Tertio 217 246 Humanika 84 149 Hämeenlinna 20 10 YHTEENSÄ 821 907 Annettu opetus vuonna 2004 22 Toimintakertomus 2004

JULKAISUKESKUKSEN JUHLAVUOSI Vuosi 2004 oli Tampere University Pressin juhlavuosi, sillä silloin sen perustamisesta tuli kuluneeksi 10 vuotta. Juhlavuotta vietettiin teettämällä esittelyaineistoa, ilmoituksin, uutuusluettelon laajalla jakelulla, erikoisalennuksin ja marraskuussa pidetyn seminaarin merkeissä. Vuonna 2004 Tampere University Press kustansi 103 kirjaa, joista 82 oli väitöskirjoja. Kirjojen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2003, jolloin kustannettiin 99 kirjaa. Erona edelliseen vuoteen oli se, että tutkimusalasarjoissa ilmestyi 10 kirjaa, kun kahtena aiempana vuonna niissä oli ilmestynyt vain 5 kirjaa. Vuonna 2004 perustettiin yksi uusi tutkimusalasarja ja verkkosarja. Vuoden päättyessä TUPilla oli yhteensä kymmenen tutkimusalasarjaa ja kuusi verkkosarjaa. Tampere University Press 10 vuotta Tampereen yliopiston kirjasto 23

Merkittävä osa TUPin julkaisutoimintaa on väitöskirjojen julkaiseminen. Väitöskirjojen painatuksessa jatkettiin yhteistyötä Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy:n kanssa painotöiden laajan tarjouskilpailun jälkeen. Yliopiston tiedotuksen kanssa sovittiin, että kirjasto jatkaa edelleen yliopiston väitöstiedotuksen hoitamista. Yliopistossa pidettyjen väitöstilaisuuksien määrä lisääntyi jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Suurin osa väitöskirjoista julkaistiin TUPin kustantamina. Väitöskirjoista 94 eli lähes 90 prosenttia julkaistiin myös verkossa. Myös sähköisenä julkaistavien väitöskirjojen osuus kaikista väitöskirjoista on vakiintunut 90 prosentin tuntumaan. (Ks. taulukko 7). Taulukko 7. Julkaistut väitöskirjat vuosina 2002 2004 2002 2003 2004 Väitöstilaisuudet 85 95 107 Painetut väitöskirjat Acta-sarja 57 75 76 TUP 3 11 6 Laitosten sarjat 11 4 8 Muut 14 5 17 Sähköiset väitöskirjat 72 86 94 Pro gradu -tutkielmien verkkojulkaiseminen ei ole ollut yhtä yleistä kuin väitöskirjojen verkkojulkaiseminen. Verkossa julkaistiin vain 148 tutkielmaa, mikä on noin 15 prosenttia kaikista yliopistossa hyväksytyistä tutkielmista. Verkkotutkielmien määrä on vuosittain kasvanut vain muutamalla prosentilla vuodesta 2000 alkaen, jolloin tutkielmien verkkojulkaiseminen tuli mahdolliseksi. Rehtori nimitti keväällä työryhmän, jonka tehtävänä oli miettiä keinoja tutkielmien verkkojulkaisemisen lisäämiseksi ja tutkielmien arkistoinnin järjestämiseksi. Työryhmä suositteli, että yliopisto kustantaa kolmen tutkielman tulostus- ja kansituskustannukset edellyttäen, että opiskelija antaa opinnäytteensä julkaistavaksi verkossa. Tutkielmien ja lisensiaatintutkimusten arkistointivelvoitetta esitettiin kirjastolle. Kirjasto kutsui yliopistokirjastojen julkaisutoiminnasta vastaavat henkilöt tapaamiseen marraskuussa. Keskustelua käytiin yliopistokirjastojen roolista kustantajina ja julkaisijoina sekä avoimesta verkkojulkaisemisesta. Taju myi yhteensä noin 22 000 kirjaa. Yli puolet myynnistä eli 12 700 kirjaa oli TUPin kustantamia kirjoja ja loput laitosten ja muiden kustantajien julkaisemia kirjoja. TUPin kustantamien kirjojen myynnistä oli Actasarjan osuus 4 700 kirjaa. Muita TUP kirjoja myytiin yhteensä lähes 6 500 kirjaa. Lisäksi myytiin noin 1 500 valikoimista poistuvaa Taju-sarjan kirjaa. 24 Toimintakertomus 2004

TUPin kirjojen myynti lisääntyi edellisestä vuodesta noin 1 200 kirjaa. Myyntiä lisäsivät sekä tehostunut markkinointi että runsas varaston tyhjennysmyynti. Laitosten julkaisujen myynti kääntyi nousuun. Se oli lähes 6 500, kun se vuotta aiemmin oli noin 5 800 julkaisua. Lähelle 1990-luvun loppuvuosien noin 10 000 julkaisun myyntiä ei laitosten julkaisujen myynnissä kuitenkaan päästy. Tiedekirjakauppa Tajun myynnistä suurin osa hoidettiin verkon tai puhelimitse tulleiden tilausten kautta. Käteisasiakkaiden määrässä on tapahtunut viime vuosina hienoista nousua. Käteisasiakkaita oli noin 2 900 kun heitä vuotta aiemmin oli 2 860. Julkaisukeskuksessa jatkettiin vuonna 2002 aloitettua TUPin e-kirjojen myyntiä verkkokirjojen myyntiin erikoistuneessa verkkokirjakauppa Ellibsissä. Myyntimäärät Ellibsin kautta ovat kaksinkertaistuneet vuosittain, mutta ovat vielä pieniä. Vuonna 2004 Ellibsin kautta myytiin vajaa 300 TUPin e-kirjaa. TUPin kirjoja myytiin ja esiteltiin valtakunnallisilla kirjamessuilla sekä Turussa että Helsingissä. Messuille osallistuttiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Helsingin Yliopistopainon kustannuksen sekä muiden yliopistokustantajien kanssa. Suomenkielinen TUPin kirjojen sähköpostiuutuusluettelo lähetettiin kuukausittain yli 2000 tilaajalle. Myös englanninkielinen uutuusluettelo lähetettiin säännöllisesti sen tilanneille asiakkaille. TiedeDivarin myyntikokoelman kiertoa nopeutettiin, koska kirjaston muuttoprojektin yhteydessä kokoelmia karsittiin ja Divariin saatiin runsaasti aineistoa. Divari aloitti syksyllä käytettyjen kirjojen markkinoinnin kuukausittain ilmestyvällä uutuusluettelolla, jonka postituslistalle asiakkaat voivat ilmoittautua. KIRJASTO EDISTÄÄ VAPAATA TIETEELLISTÄ JULKAISEMISTA VERKOSSA Vuonna 2004 kirjasto kiinnitti erityistä huomiota Open Access -julkaisemisesta ja uusien julkaisukanavien kautta saavutettavasta tutkimuksesta tiedottamiseen haluten edistää verkossa vapaasti saatavissa olevien vertaisarvioitujen tieteellisten aikakauslehtien tunnettavuutta ja käyttöä. Kirjasto teki sopimuksen BioMed Centralin kanssa siitä, että Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista vapaasti ja maksuttomasti artikkeleita BMC-lehdissä. Vuoden loppuun mennessä em. lehdissä oli julkaistu kymmenen Tampereen yliopiston tutkijoiden kirjoittamaa tieteellistä artikkelia. Tampereen yliopiston kirjasto 25

Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoille järjestettiin kaksi fokus-ryhmäseminaaria Open Access -julkaisemisesta. Niissä keskusteltiin vapaan tieteellisen julkaisemisen edistämisestä ja esiteltiin kirjaston toimia, muun muassa BioMed Centralin jäsenyyttä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 15 henkilöä. Kirjaston OA -markkinointia ja tutkijoiden mielipiteitä käsittelevä posteri Strategy to Promote Open Access Scholarly Communication at Tampere University Library, Department of Medicine hyväksyttiin esitettäväksi MLAn (Medical Library Association) vuosikokouksessa toukokuussa Washingtonissa. Poster Strategy to Promote Open Access Scholarly Communication at Tampere University Library, Department of Medicine. 26 Toimintakertomus 2004

YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA Kirjasto panosti omasta toiminnastaan tiedottamiseen kuluneen vuoden aikana. Kirjastossa suunniteltiin vuoden 2004 aikana uusia asiakkaille suunnattuja tiedotuskanavia; sähköpostiuutisia ja verkkolehteä. Myös sisäiseen viestintään suunniteltiin uusia kanavia, jotka otetaan käyttöön seuraavana vuonna. Kirjaston verkkosivuja uudistettiin kesän aikana. Lääketieteellisen osastokirjaston muutto ja muuttuminen Terveystieteiden osastokirjastoksi aiheutti osastokirjastossa erityistä verkkosivujen päivitystä. Tärkeä osa kirjaston toiminnasta kertomista oli myös eri sidosryhmille järjestetyt tapaamistilaisuudet. Yliopiston johto vieraili kirjastossa 18.5. ja 16.12., tiedekuntien hallinto- ja opintoasiainpäälliköt 16.4. ja opiskelijajärjestö Tamyn edustajat 4.10. Vierailujen ohjelmaan kuului kirjaston toimintaa koskevan tiedon välittämistä. Tamyn korkeakoulupoliittisen sihteerin vaihtuessa vanha ja uusi kopo-sihteeri kävivät kirjastossa vierailulla 26.8. Kirjasto esitteli toimintaansa Tampereen kirjastopäivillä toukokuussa. Kirjastossa jatkettiin myös laitosyhdyshenkilötoimintaa. Laitosyhdyshenkilöt pitivät huolta mm. kirjastoasioiden tiedottamisesta vastuulaitoksilleen. Humanikassa järjestettiin jokavuotinen tapaaminen laitosten omien kirjastovastaavien ja Humanikan väen kesken toukokuussa. Kirjasto toimii osana Suomen yliopistokirjastojen verkkoa. Yliopistokirjastojen yhteistyöelimenä toimii yliopistokirjastojen neuvosto, jonka varapuheenjohtajana on toiminut Tampereen yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja. Yliopistokirjastoilla on käytössään yhteinen kirjastojärjestelmä Voyager. Kirjaston edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet sen ylläpitoon ja kehittämiseen olemalla mukana Linnea-työryhmissä. Suurin osa elektronisesta aineistosta hankitaan FinELib-konsortion kautta, jonka konsortio- ja asiantuntijatyöryhmissä kirjaston edustajat ovat mukana. Myös Elektronisten aineistojen tiedonhakuportaalin Nellin käyttöönoton suunnittelussa Tampereen yliopiston kirjaston edustajat ovat olleet mukana. Yliopistokirjastoilla on yhteinen tietokarttahanke, jonka suunnittelija on työskennellyt Tampereen yliopiston kirjastossa. Kirjastolla on ollut edustajansa hankkeen ohjausryhmässä. Yliopistokirjastoilla on myös yhteinen informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hanke, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yliopistokirjastojen mahdollisuuksia osallistua informaatiolukutaidon opetukseen. Myös tämän hankkeen ohjausryhmässä on ollut kirjaston edustaja. Lisäksi yliopistokirjastoilla on meneillään yhteinen osaamistarvekartoitushanke, jossa kirjaston edustaja on ollut aktiivi- Tampereen yliopiston kirjasto 27

sesti mukana. Kirjaston työntekijät ovat aktiivisesti osallistuneet myös oman alansa aatteellisiin ja ammattijärjestöihin. Yliopistokirjastojen välisen yhteistyön lisäksi kirjaston kannalta on ollut tärkeää yliopiston sisällä tehtävä yhteistyö. Erityisen tärkeää on ollut yhteistyö tietokonekeskuksen kanssa, jotta e-aineistot olisivat mahdollisimman hyvin asiakkaiden saatavilla. Terveystieteiden osastokirjasto on tehnet merkittävää yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan kirjaston kanssa. Sen tuloksena kirjaston asiakkailla on käytössään entistä paremmat aineistot. Ylikirjastonhoitaja on ollut jäsenenä yliopiston opetusneuvostossa ja teknisten palveluiden keskuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja. TVT-OKE-ryhmä on Tampereen yliopiston sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on toimeenpanna vuonna 2002 laadittua tieto- ja viestintätekniikan strategiaa sekä edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksen ja oppimisen tukena. Kirjasto, tvt -strategian nimeämänä tukiyksikkönä, on ollut aktiivisesti mukana ryhmän perustamisesta lähtien. Ryhmän sisällä toimii tehtäväkohtaisia alaryhmiä, jotka valmistelevat asioita keskusteluun ja toisaalta vievät ryhmän ideoita käytäntöön. Kirjasto on vuonna 2004 ollut mukana myös neljässä alaryhmässä: Avain -ryhmässä, Jalkautumis-ryhmässä, Opetuksen tukipalvelut www-sivut -ryhmässä ja vuonna 2004 perustetussa uudessa videoiden opetuskäytön kehittämisryhmässä. Julkaisutoiminnassa yhteistyötä on tehty yliopistojen ja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen järjestettiin Tampereella. Myös Suomen tiedekustantajien liiton kanssa on edelleen tehty yhteistyötä osallistumalla hallitustyöskentelyyn. OSAAVA HENKILÖKUNTA KIRJASTON TÄRKEIN RESURSSI Kirjastossa tehtiin vuonna 2004 yhteensä 93,8 henkilötyövuotta, mikä on 2,6 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2003. Vakituisia virkoja kirjastossa on 71. Määräaikaisina työntekijöinä kirjastossa oli siviilipalvelumiehiä, työharjoittelijoita, työkokeiluun osallistuvia, valtionhallinnon harjoittelijoita, työllisyysvaroin palkattua henkilökuntaa, lainauksen tuntiapulaisia sekä muuttoprojektiin palkattuja henkilöitä. Kirjaston henkilökunnan keski-ikä oli vuoden lopussa 47,3 vuotta. Keski-ikä on varsin korkea ja asettaa vaateita ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä huolehtimiselle. Kirjastossa kiinnitettiin huomiota henkilökunnan työkykyyn mm. mahdollistamalla henkilökunnan osallistuminen 28 Toimintakertomus 2004

säännölliseen TYKY-toimintaan, järjestämällä ennaltaehkäisevää Doctor- Sport-kuntoutusta sekä kustantamalla influenssarokotus työntekijöille. Pääkirjastossa aloitettiin vuoden 2004 lopussa oma keppijumppa aamuisin. Sairauslomapäiviä kirjautui kirjaston tilille vuonna 2004 yhteensä 921 päivää, mikä vastaa noin 3,5 henkilötyövuotta. Pitkistä sairauslomista (yli 10 päivää) kertyviä sairaspäiviä kirjastossa kertyi 470, mikä vastaa noin 1,8 henkilötyövuotta. Lyhyempiä 4 10 päivän sairauslomia oli yhteensä 181 päivää ja lyhyitä sairauslomia (1 3 päivää) yhteensä 270 päivää. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen kiinnitettiin kuluneena vuonna paljon huomiota ja työntekijöitä rohkaistiin ajantasaistamaan osaamistaan ja hankkimaan uusia taitoja. Henkilökunta osallistuikin aktiivisesti erilaisiin kirjaston sisäisiin sekä ulkopuolisiin koulutuksiin. Koulutuspäiviä työntekijää kohti kertyi keskimäärin 7,6. Koulutuspäivien melko korkea keskiarvo kertoo siitä, että kirjaston henkilökunnan osaamista on vahvistettava koulutuksen avulla. Kirjaston seminaari Tallinnassa Osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin oli mahdollista mm. henkilökohtaisen koulutusrahan turvin. Kirjaston sisällä organisoitiin ja toteutettiin Kirjastotyön peruskurssi, jolla opettajina toimi kirjaston henkilökuntaa. Kurssi oli tarkoitettu niille kirjastossa työskenteleville, joilla ei ole kirjastoammatillista koulutusta. Myös kirjaston mikrotuki antoi opetusta eri ohjelmien käytössä. Opetusta annettiin mm. seuraavien ohjelmien käytössä: Nelli ja sen alaohjel- Tampereen yliopiston kirjasto 29

mat SFX ja Metalib, SSH, Excel, tietokoneen peruskäyttöä sekä Voyagerin hankintamoduulin käyttöä. Opetusneuvoston myöntämän Ällästikku-palkinnon rahoilla järjestettiin koko kirjaston yhteinen seminaari Tallinnassa 31.5. 1.6. Seminaarin aiheena oli työelämän uudet taidot ja kouluttajana toimi organisaatiokouluttaja Hilkka Laukka-Sinisalo. Seminaarimatkalle osallistui 44 kirjastolaista Pääkirjaston muista menoista varattiin pääkirjaston jokaiselle osastolle jälleen osastokohtaista kehittämisrahaa, jonka tarkoituksena oli kehittää osastojen toimintaa ja vahvistaa osaamista. Kehittämisrahan turvin osastot saattoivat hankkia juuri sitä osaamista, jota nimenomaan heidän osastoissaan tarvitaan. Kehittämisrahaa on käytetty sekä yksittäisten työntekijöiden kouluttamiseen, ml. osallistumiseen kansainvälisiin konferensseihin että myös koko osaston toimintatapoja koskevien kehittämisseminaarien järjestämiseen. Senioriklubi kirjastosta eläkkeelle jääneille työntekijöille kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Tertion uusia tiloja senioreille esiteltiin 17.5 ja joulukahvit tarjottiin Attilassa 8.12. Senioriklubi on ollut tärkeä tapa pitää yhteyttä entisiin kirjastolaisiin, kuulla heidän kuulumisiaan ja kertoa eläkeläisille kirjaston tämän päivän tapahtumista. VUODEN KIRJASTOLAINEN JA KIRJASTOTEKO Kirjaston pikkujoulua vietettiin 17. joulukuuta Tertiossa, jossa palkittiin myös edellisvuoden tapaan vuoden kirjastolainen ja vuoden kirjastoteko. Vuoden kirjastolaisena palkittiin yhteistyöpari kirjastoamanuenssi Pirkko Flinkkilä ja julkaisuamanuenssi Soile Levälahti. Heidän valintaansa perusteltiin toteamalla: Pirkko Flinkkilä ja Soile Levälahti ovat hyvä esimerkki osastorajat ylittävästä yhteistyöstä. He ovat yhdessä vastanneet tutkielmatietokannan uudistamisesta. Pirkko Flinkkilä on osoittanut esimerkillistä uusien asioiden omaksumista ottaessaan vastuulleen uuden tutkielmatietokannan tehtäväkokonaisuuden. Soile Levälahti on osoittanut tiimityöskentelytaitoja jakamalla tietouttaan ja opastaessaan Pirkkoa uusiin tehtäviin. Soile Levälahti (vas.) ja Pirkko Flinkkilä 30 Toimintakertomus 2004