MUISTIO SEUTUKIERROS ÄÄNEKOSKEN SEUTU Maanantaina 19.8.2013 klo 13.00, valtuustosali KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2014-2015 JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Asiat 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN, seudun edustaja Äänekosken kaupungin Rolf Nyholm avasi tilaisuuden. Pidettiin lyhyt esittelykierros. Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Anita Mikkonen pohjusti tilaisuuden tarkoitusta. Voimassa olevan maakuntaohjelman viimeinen vuosi on nyt menossa. Tilaisuudesta haetaan tämän seudun tärkeitä kohteita kehittämisen ja aluekehitystyön kannalta, mukana ei ole sote-asioita. Tällä alueella on teollisuuden vetureita, jonka vuoksi alue on tärkeä koko Keski-Suomen kannalta. Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Hannu Korhonen kertoi tulevista maakuntaohjelman linjauksista ja uusista skenaarioista. Keski-Suomen visio tulee olemaan pitkän aikavälin kuvaus aina vuoteen 2040 asti. Tähän mennessä valmistelussa ollaan edetty niin, että kaikista tehdyistä strategioista ollaan nostettu tärkeimmät asiat tiivistelmiin. Valtakunnantason asiantuntijaneuvotteluja on käyty. Keski-Suomen strategian teemat nostetaan esiin Keski- Suomen risteilyllä 4.-5.10.2013. Valmistelun rinnalla kulkee Keski-Suomen rakennemalli. Ohjelmaa lähdetään kirjoittamaan auki risteilyn jälkeen, luottamushenkilökäsittelyssä se on keväällä 2014. Korhonen esitteli Keski-Suomen kahden ulottuvuuden (resurssien saatavuus ja kv-yhteyksien näkökulma) skenaariokuvat. Skenaariot joita lähdetään syventämään: 1) konfliktien maailma, 2) suuri lama, 3) vahva elinkeinotalous, 4) digitalous. Tulevaisuuskuvat on nähtävissä ja kommentoitavana sivuilla: www.keskisuomi.info. Valmistelun teemat risteilyllä: 1) kasvu ja identiteetti, 2) oppi ja yrittäjyys, 3) rakenne ja saavutettavuus, 4) johtaminen ja yhteistyö, 5) arki ja asuminen, 6) "villi kortti" (=sis. merkityksellisiä, uusia innovatiivisia avauksia). Irrallaan muusta tarkas- 1
tellaan sote ja kuntarakenne -asiat. Korhonen kertasi vielä edellisen toteuttamissuunnitelman tavoitteet. Keski-Suomen ELY-keskuksen kehitysjohtaja Eija Heinonen sanoi, että neljävuotista strategista tulossopimusta tarkastetaan ja päivitetään. Päällimmäisenä Elyn papereissa on nuorten työllisyystilanne ja työpaikkatilanne. Elyn suunnitelma ulottuu vuoteen 2015 asti. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN UUDEN STRATEGIAN LAADINTA SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuultiin Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Åkerlundin esitys Ääneseutu 2020. Åkerlund totesi mm. että suurteollisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä ja tilauksia on tulossa. Konnevedestä toivotaan tulevaisuudessa vahvaa luontomatkailualuetta. Alueella on menossa kansallispuistohanke. Pienempien toimijoiden tukemista ja alueellista kehittämistä tarvitaan. Ääneseutu haluaa tehdä yhteistyötä kasvusopimuksessa- ja INKA-ohjelmassa osana Jyväskylän seutua. Yhteistyöneuvotteluja biotalouden osalta käydään Joensuun kanssa (kumppanuushakemus tehdään). Alueellinen kehittäminen Strategiset toimenpiteet 2014-2020 runkoväylien läpäisykyvyn kehittäminen (VT4 ja junayhteydet) lentoyhteyksien säilyttäminen kansainvälisten yhteyksien takaamiseksi Liikennejärjestelmien kehittäminen (joukkoliikenne ja kutsuliikenne) - nelostien risteys teollisuuden kannalta erittäin tärkeä, toivotaan pikaisesti toimenpiteitä - VR:n kanssa yhteistyössä parantamisen varaa, raiteet on, mutta junakuljetukset kalliita ja byrokraattista - kv-yhteydet tärkeät, lentoliikenteen yhteyksien ylläpitäminen taajamien fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen (keskustan kehittäminen) 2
maaseudun ja kaupunkialueen vuorovaikutuksen syventäminen (kyläasiamies, uudet palvelujärjestelmät, lähidemokratia) - taajamien elinvoimaisuus (esim. Suolahden ALKO, palvelu halutaan säilyttää taajamassa) Vihreä väylä Sininen Virta (myös Viitasaari) - hankkeelle toivotaan jatkoa Hirvaskankaan kehittäminen liikkuvien ihmisten ja tieliikenteen palvelukeskittymänä sekä uusimuotoisena asumisen yhteisönä (road city) - kehittämistä jatketaan edelleen - yhteinen kouluhanke Uuraisten kanssa suunnitteilla Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski kaupunkiseudun strateginen ja toiminnallisen yhteistyön kehittäminen (kasvuohjelma - INKA) - JKL:n seudun kasvukäytävä, erityisesti biotalousalueen osalta halutaan olla mukana Pohjoisen Keski-Suomen kaupallisen palvelukeskittymän vahvistaminen - profiilin nostaminen tässä Elinkeinot Strategiset toimenpiteet 2014-2020 Ääneseudulle suuntautuvan julkisen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattaminen innovaatiotoiminnan tukeminen - uudet mahdollisuudet, olemassa olevan säilyttäminen, tutkimus ja kehityspanostuksen säilyttäminen ja kehittäminen biotalouden edistäminen (uuden sukupolven tuotteet) - inka-ohjelman myötä biotalouden edistämistä matkailun kehittäminen (maaseutu- ja luontomatkailu) - matkailun kehittäminen (esim. koulutuksen kautta, matkailuala - yhdessä miettiminen) metalliteollisuuden uudet teknologiat kasvuyritystoiminnan edistäminen - kasvuyritystoiminnan edistäminen - halutaan lähteä ohjelmaan mukaan, elinkeinoelämän toimitilat strategisesti tärkeille toimijoille 3
- toiminta-alustojen kehittäminen (nykyiset ja uudet alueet) - strategisesti tärkeiden elinkeinoelämän toimitilahankkeiden toteutuksen varmistaminen Ääneseudun vahvuudet: sijainti vahvuus, vahvaa teollisuutta, luonto yksi mahdollisuus, olemassa oleva biotalousverkosto, Pohjoisen Keski-Suomen palveluverkosto. Ääneseudun mahdollisuudet: liikenneyhteyksien pitäminen mahdollistaa teollisuuden pysyvyyden ja vahvistamisen, alueellinen yhteistyö - yhteyksiä moneen suuntaan, matkailun kannalta hienot mahdollisuudet Vihreä väylä - sininen Virta hankkeella. Ääneseudun heikkoudet: osaaminen ja tarve ei kohtaa, työllisyysluvut eivät näytä hyvältä, jatko-opintomahdollisuudet -> vastaako opiskelijoiden halu opinnoista tarpeeseen? todelliset työnhakijat? osaaminen ja tarve täytyy saada kohtaamaan. Ääneseudun uhat: jos ei liikenneyhteyksiin saada parannuksia (raiteet tai valtaväylä vetämään), lähteekö teollisuutta pois? yhteistyö toisten alueiden kanssa, myös Konnevedeltä toivotaan teiden parannukseen panostusta. Keskustelussa todettiin mm.: Ääneseutu elää suurteollisuudesta tällä hetkellä. Metsäteollisuus vahva, kartonkia ja muita tuotteita menee hyvin ja tuotantoa tehdään täysillä. Valtra on vahva. Paperitehtaan lopetuksen ylimenokaudesta selvittiin hyvin mm. liiton avustuksella. Pk-yrityksiä ollaan saatu rakennettua kaupunkiin hyvin. Alueella on edelleen korkea työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumisen eteen on tehtävä edelleen töitä. Nelostien rakentaminen ja parantaminen on tämän seudun elinehto. Koulutusta tulisi ohjata yhä tarkemmin vastaamaan tarpeeseen. Äänekosken seutukunnan vahvuudet pitäisi saada paremmin esille edunvalvonnassa ja kaikessa yhteistyössä. Konnevedellä on edessä iso kouluinvestointi (10 miljoonaa euroa). Konnevedelle luontomatkailun kehittäminen on iso asia. Kansallispuistohanke näyttää hyvältä ja kosket ovat iso asia. Kansallispuisto vaatii kunnalta panostuksia (rakentamista, satamia, parkkialueita, opasteita ym.). Toivotaan, että saadaan koski-infra ja siihen liittyvä perusinfra valmiiksi ensi vuonna. 4
Alueella on erityyppiset tarpeet teknologian ja metsäteollisuus takia koulutuksen- ja tutkimuspuolen suhteen. Yhtenä ongelmana on huippuosaajien pysyminen alueella. Keinoja pysymisen turvaamiseen on mietittävä. Yhteistyömahdollisuuksia Tampereen teknisen oppilaitoksen kanssa on selvitettävä. Tarvitaan toimenpiteitä kuljetusten toimivuuteen. Mietitään lähestymistapaa VR:n suuntaan. Toimivat lentoyhteydet on luvattu kevääseen asti. Kysymys on, millä tavalla valtio lähtee mukaan tämän jälkeen? Ministeri on luvannut, että niin kauan kun junayhteys ei ole merkittävästi nopeampi kuin nyt, lentoliikennettä tuetaan. Maakuntajohtaja kertoi, että VT4 on hyväksytty EU:ssa kehitettäväksi osana TEN-T ydinverkostoa. Epävarmaa on vielä, minkä tasoisena corridorit tullaan toteuttamaan. Verkot pitäisi olla kunnossa vuoteen 2030 mennessä. Samassa yhteydessä kuultiin, että Keski-Suomen liitto valmistelee ja esittää mahdollisesti tulevaan lisätalousarvioon nelostietä Kirristä ylöspäin (pitää olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa), 77 tieyhteyttä, alempiasteisen tieverkkoa niiltä osin, kuin se koskee paljon kuljetuksia sisältäviä osuuksia, homekouluinvestointeja ja aikuiskoulutusta. Kysyttiin Hirvaskankaan EU-hankkeen käynnistymisestä? Jos suunniteltuja kohteita ei saada ensi kesänä rakennettua, hankkeeseen päätetyt EU-rahat palautuvat Brysseliin ohjelmakauden päättymisen vuoksi. Vastauksena kuultiin, että 1,2 miljoonan tiehankkeeseen pitäisi saada 500t, muuten hanke kariutuu. Hirvaskankaan osalta tilanne oli se, että toinen vastuullinen osapuoli on vetäytynyt hankkeesta. Uusi osapuoli pitää saada mukaan ennekuin asia etenee. 2. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Kuntayhtymän johtaja, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen Jouni Kurkela piti puheenvuoron Ääneseudun tilanteesta. Alue kärsii valtion opiskelijapaikkojen säästöistä. Nuorisotakuun sovittaminen näihin säästöihin on hankalaa. POKE:n opiskelijapaikkavähennys on 170 paikkaa. POKE:n etuna on, että se on valtakunnan kärjessä aikuisopiskelijoiden määrässä. Aikuisopiskelijat ovat haluttuja työntekijöitä ja siksi työllistyvät hyvin. Kurkela pohti koko maa- 5
ja metsätalouden koulutusalan keskittämistä Tarvaalan kampukselle tulevaisuudessa. Terttu Kiviranta Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä kertoi, että Jyväskylästä jää pois 220 aloituspaikkaa. Keskustelua käydään parhaillaan mistä ja miten vähennykset tehdään. Vähennysten kohteita on määritelty (marata, liikenne). Tarkempia kohdennuksia tehdään. Eija Heinonen kertoi, että Keski-Suomi ennakoi -prosessissa ollaan tehty töitä yhteisen työskentelytavan ja yhteistyön kehittämiseksi. Osaavan työvoiman löytämisessä on tällä hetkellä kohtaanto-ongelma. Pohdittava on, miten liikkuvuuteen voidaan vaikuttaa? Etsitään signaaleja mitä osaaminen on hetken päästä. Tulevaisuusfoorumi pidetään oppilaitosten ohjaushenkilöille, opettajille ja toiminnasta kiinnostuneille. Etsitään malleja mihin työelämä on menossa ja osittain jo mennyt. Lisäksi käynnistetään asiantuntijapaneeli, johon kerätään parhaillaan verkostoja. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta koulutuksen pitäisi vastata tarpeisiin. Tarpeeseen pystytään reagoimaan hyvin. Ääneseudulla on paljon erilaisia mahdollisuuksia, on erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja on joustavuutta. Haasteena on, miten opiskelijoita saadaan maaseudulta paremmin opintojen piiriin. Tässä yhtenä vaihtoehtona on verkko-opintojen kehittäminen. Verkko-opetuksen aktiivitilaa suunnitellaan. Keskustelussa todettiin, että aikuiskoulutus on ollut monta vuotta todella tarpeellinen alueella. Aikuiskoulutuspaikkojen määrät ovat selvästi kasvaneet. Aikuiskoulutus on hyvä vaihtoehto työttömille ja se mahdollistaa myös pienemmät koulutukset. Kuultiin myös, että aikuiskoulutukseen hakeutuvuus on suurta. On hyvin tärkeää, että aikuiskoulutuspuoli sisällytetään elvytyspakettiin. Todettiin, että elvytyspakettiin liittyvät kysymykset selviävät ensi kevääseen mennessä, ja että TE-toimiston kokemuksen mukaan omaehtoiskoulutus työttömyysturvalla parantaa työllistymismahdollisuuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun korkeakouluasiamies Anne Hakala kertoi ammattikorkeakoulun kuulumisia. Joustavia malleja, kuten virtuaalisia- ja avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia pyritään jatkuvasti kehittämään aikuiskoulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Hakala pohti kohtaanto-ongelmaa alueella, kuinka osaavat henkilöt ja tarvittavat tahot löytävät toisensa? Miten opiskelijoille markkinoidaan seutua ja sen mahdollisuuksia? Yhtenä keinona voisi kehittää harjoittelu- opinnäytemahdollisuuksia ja sitä kautta saada yrittäjyysmahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu on mielellään mukana keskusteluissa ja ideoimassa yhdessä alueen kanssa vastauksia näihin kysymyksiin. 6
Jyväskylän yliopiston erikoissuunnittelija Toivo Takala piti puheenvuoron Jyväskylän yliopiston puolesta. Takala totesi, että yliopisto näkyy varmasti vielä vähemmän alueella kuin ammattikorkeakoulu ja pohti, mitä yliopiston näkyvyys alueella voisi olla? Yhteistyötä on aiemmin ollut mm. uusiutuvan energian hankkeissa. Jyväskylän yliopistolla on Konnevedellä tutkimusasema. Työharjoittelun lisääminen alueelle voisi olla eräs keino yliopiston näkymiseen. Harjoittelun lisääminen on yksi painopiste myös ministeriön asettamissa strategiatavoitteissa yliopistolle. INKA-ohjelman biotalouspuolen yhteyshenkilönä toimii Jyväskylän yliopiston Hanna-Leena Pesonen. Toivottiin puheenvuorossaan muutama vuosi tehtyyn ICT-strategiaan puuttumista. Lisäksi uusia välineitä +50-vuotiaille työttömille toivotaan. Tähän vastattiin, että ICT-strategian päivitystä ollaan tekemässä. 16.9. pidetään Agorassa iso seminaari, jossa katsotaan miten asiassa edetään. Laajakaistan osalta Keski-Suomessa kaapelia on kaivettu yli 600 km. Yleisesti katsottiin, että ICT-infra-asia seisoo kuntarakenneuudistuksen ja soteuudistuksen takia. Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 15.17. 7
LÄSNÄ Pekka Soininen, Äänekosken kaupunki Jarmo Niskanen, Äänekosken Yrittäjät Leila Lindell, Äänekosken kaupunki Ulla Aaltonen, Äänekosken Yrittäjät Marke Tuominen, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Pasi Pirtala, Keski-Suomen ELY-keskus Matti Skyttä, Teknologiateollisuus ry Anne Hakala, Jyväskylän amk Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Jkky) Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Irmeli Kolehmainen, POKE Risto Kumpu, Ääneseudun Kehitys Oy Sakari Aho-Pynttäri, Ääneseudun Kehitys Oy Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Rolf Nyholm, Äänekosken kaupunki Sari Åkerlund, Ääneseudun Kehitys Oy Kari Levänen, Konneveden kunta Hannu Javanainen, Äänekosken kaupunki Jouni Kurkela, POKE Sirpa Martins, Äänekosken kaupunki Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 8