POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos
Historiaa Debriefing toiminta kehittyi alunperin USA:ssa ammatti-ihmisten työssään kokemien traumaattisten tilanteiden käsittelyyn Pääkehittäjänä Jeffrey Mitchell, entinen palomies/sairaankuljettaja nyk. psykologian professori 2
Historiaa Euroopassa Norja omaksui ensimmäisenä uuden toimintamallin Atle Dyregrovin kehittämänä Sovellettiin lähinnä öljylauttaonnettomuuksien yhteydessä Kohdistettiin vähitellen kaikkiin uhreihin, ei ainoastaan työntekijöihin. Suomessa akuutin kriisityön kehittyminen alkoi voimallisesti M/S Estonian haaksirikosta 3
POLIISIN JÄLKIPUINTI Defusing Debriefing Demobilisointi Traumaattisten tilanteiden jälkipuinti Kriittisten tilanteiden psykologinen jälkipuinti Vaativien tilanteiden jälkipuinti Psykologinen purkukeskustelu Kokemuksellinen purkukeskustelu 4
ESTONIA 28.9.1994 KAUHAJOKI 23.9.2008 5
Miksi minä? Jälkipuintiasioita olen hoidellut tietämättäni jo 1990 luvun alusta asti - yksittäisten poliisien kohtaamia tilanteita Estonia 28.9.1994 Poliisihallinnon kurssit alkoivat Lasse Nurmen johdolla ja loppuivat organisaatiomuutosten yhteydessä Kauhajoki 23.9.2008 6
Varsinais-Suomen poliisilaitos Valtakunnalliset kurssit Laitoksen omat kurssit vuodesta 2002 eteenpäin Turun poliisilaitos edelläkävijä Laitoksen oma määräys 1990-luvun lopulla LH koulutus Annettiin muille poliisin yksiköille koulutusta Koulutus poliiseille, vartijat, toimistohenkilöstö POHA n kurssit syksyllä 2012 ja 2013 7
8
POLIISIN JÄLKIPUINTI EI ole kriisiterapiaa EI HOIDETA - KUUNNELLAAN Epätavallisen tehtävän läpikäyminen Ohjattu keskustelu, jossa kaikilla on mahdollisuus puhua muiden kuunnellessa vrt kahvihuonekeskustelu! Tarkoin rajattu ryhmä Briefing - Debriefing - Purkukeskustelu 9
Psykologisten tukimuotojen aikajärjestys Vertaistuki - välittömästi tapahtumapaikalla Defusing - purkukeskustelu välittömästi tapahtuman jälkeen Debriefing - 3 vuorokauden kuluessa Seurantaistunto - 1kk, puoli vuotta, vuosi tapahtumasta 10
Tuen muodot aikajärjestyksessä Välittömästi 0-24 tuntia 24-72 tuntia 3 viikkoa, ½ vuotta ja 1 vuosi Esimiehet, työtoverit, demobilisoinnit Purkukeskustelut (defusingit), vertaistuki Psykologinen jälkipuinti, vertaistuki, rituaalit Seurantakokoukset 11
Kriisiä edeltävä vaihe Interventiomenetelmiin perehdyttäminen. Vaihe 1.Valmistautuminen onnettomuuksiin. CISM Interventioiden aikataulu Jeffrey Mitchellin ja George Everlyn mukaan Tapahtuma Akuutti kriisivaihe I Ensimmäiset tehtävistä irrottautumiset (tapahtumapaikalla tukeminen) 2. Yksilön tukeminen I 3. Demobilisoinnit I I I I Kriisinjälkeinen vaihe 4. Psykol. defusingit 5. Psykologiset jälkipuinnit 6. Perheen tukeminen 7. Mielenterveysammattilaisten mukaan tulo I 12
KAUHAJOKI 23.9.2008 Mistä poliiseille istunnon vetäjiä? Purkukeskustelut alkoivat samana päivänä Tapahtuma kosketti laajasti poliiseja Valtakunnallinen herätys Lääninjohto myötämielinen koulutukselle Poliisin työsuojelun keskustoimikunta aktivoitui 13
KAUHAJOKI - seurauksia Länsi-Suomen läänin poliisijohdolla aktiivinen rooli - koulutusta Muutkin yksiköt heräsivät Poliisihallitus perusti jälkipuintiverkoston keväällä 2011 Juha Järvelinin väitöskirja 14
POHAn nimeämä jälkipuintiverkosto 15
JÄLKIPUINTIVERKOSTO Kattava kysely yksiköille, miten jälkipuintiasiat on hoidettu? Todettiin - hyvin kirjava käytäntö Toiveena : Valtakunnallinen (velvoittava) määräys Koulutusta henkilökunnalle 16
VALTAKUNNALLINEN MÄÄRÄYS Astui voimaan 1.5.2012 Perustuu työturvallisuuslakiin Kokemuksellinen purkukeskustelu - äkillinen kriittinen tapahtuma tai työtilanne Useita yksikköjä koskeva tapahtuma Kumulatiivinen stressi Harjoittelijat 17
MÄÄRÄYKSESSÄ MAINITTU Yksikköjen tarkentava ohje / määräys Työvelvoite ja työaikaa Koskee kaikkia poliisihallinnon työntekijöitä (vartijat yms.) Koulutus - yksikössä riittävä määrä koulutettuja Järjestelmän ylläpito Toiminnasta vastaava toteutus ja vastuuhenkilö / -henkilöt Seuranta 18
Poliisit, palo- ja pelastushenkilöstö Alalle valikoituminen Koulutus ammattiin Kokemus työssä Harjaannus Etukäteen valmentautuminen Ammattirooli 19
Ammattirooli Suojaa omilta henkilökohtaisilta tunteilta Keskittyminen itse tehtävään, ei anna aikaa nähdä ja kokea mitä tapahtuu ympärillä Kun ammattirooli purkautuu, henkilökohtaisille reaktioille on tilaa Ammattihenkilöiden sietokyky on korkeampi kuin siviilihenkilöstön Yksityiselämässä tätä eroa ei ole 20
Milloin järjestetään? Kuolemantapaus työyhteisössä Poliisin toimenpiteellä aiheutettu kuolema tai loukkaantuminen Läheltä piti -tilanne Vakava onnettomuus, jossa poliisi osallisena Liikenneonnettomuus, jossa paljon uhreja Vakava terveysuhka, esim. huumepiikit Syylliseksi epäilty, pitkittynyt oikeuskäsittely 21
Milloin järjestetään? Lapsiuhrit Julkisuus Viranomaisuhat Pitkäkestoinen tilanne, joka päättyy ei toivutulla tavalla - piiritys, taktinen neuvottelu AINA, kun henkilö itse kokee tarvitsevansa Joku muu kokee työkaverin tarvitsevan (mm harjoittelijat ) 22
Istunnon vetäjä. Henkilöstön hyväksymä ja koulutettu tehtävään Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva Hyvä kuuntelija Jutustelu ei ole jälkipuintia Motivoitunut, uskoo asiaansa Työtä tulee tehdä riittävästi, jotta tieto ja kokemus muuttuu osaamiseksi LUOTTAMUS 23
Käytännön järjestelyt Tehtävään tutustuminen Vetäjien määrä Henkilöstön rajaaminen Rauhallinen paikka Työvelvoitteet pois (ilmoitus YJ:lle, TJ:lle, KJ:lle) Pelisääntöjen kertaaminen LUOTTAMUKSELLISUUS EI taktiikkapalaveri Työaikaa 24
Jälkipuintitilaisuuden vaiheet Aloitus ja pelisäännöt Faktavaihe Ajatusten vaihe Tunteiden vaihe Reaktiovaihe Normalisointivaihe Palautumisvaihe 25
Jälkipuintitoiminnan onnistuminen Määräys ja yksikön tarkentava ohje Vastuuhenkilöt Koulutus Jatkuva tiedottaminen ja päivitetyt tiedot Luottamus Raportointi Järjestelmä on luotu, ylläpidetty ja se on kaikkien tiedossa 26
Järjestelmän toimivuus arjessa Järjestelmä kaikkien tiedossa Tasapuolisuus Esimiehet vastaavat käynnistämisestä, mutta kaikilla velvollisuus ilmoittaa Vastuu lähimmäisestä on jokaisella Koulutettujen henkilöiden nimet TIKEssä ja valtakunnalliset koordinaattorit ja istunnonvetäjät Helsingin johtokeskuksessa 27
että, joku tarvitsee Havaitseminen Kuunteleminen Toimiminen 28
29
Saa kysyä, mut ei ol pakko tuija.jarvenpaa@poliisi.fi 30