HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2012 TARVASJOEN KUNTA

HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2012 TARVASJOEN KUNTA 9.12.2009

Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tausta 4 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 4 2.2 Vanhuspalvelut 5 2.3 Vammaispalvelut 5 2.4 Terveyden edistäminen 6 3. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys 7 3.1 Väestökehitys 7 3.2 Lasten ja nuorten kasvuolot, hyvinvointi ja palvelutarpeet 8 3.3 Vanhuspalvelut 10 3.4 Vammaispalvelut 11 3.5 Terveyden edistäminen 12 4. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä 14 4.1 Varhaiskasvatus ja koulutus 14 4.2 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 15 4.3 Psykososiaalisen tuen palvelut 16 4.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 21 4.5 Ympäristön kehitys 21 4.6 Muu palvelutarjonta 21 5. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja toimenpiteet sekä seuranta 22 5.1 Lapset, nuoret ja vanhemmuus 23 5.2 Vanhuspalvelut 26 5.3 Vammaispalvelut 28 5.4 Terveyden edistäminen 30 LIITTEET Liite 1. Tilastolliset indikaattorit Liite 2. Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa mainitut hankkeet Liite 3. Pohja terveyden edistämisen vuosikellosuunnittelulle Liite 4. Koululiitu-kartat (Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuustyö)

3 1. Johdanto Tarvasjoen kunnan hyvinvointipoliittinen ohjelma sisältää lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman, vanhus- ja vammaisohjelman sekä terveyden edistämisen ohjelman. Ohjelman valmistelu käynnistettiin toukokuussa 2009 pidetyssä sosiaalilautakunnan ja sosiaalitoimiston yhteisessä kehittämispäivässä. Siellä laadittujen suuntaviivojen mukaan työtä on valmisteltu valmistelupalavereissa, joihin ovat osallistuneet: - Iris Paalu, sosiaalijohtaja (pj) - Tarja Kemppi, sosiaalilautakunnan pj. - Kaija Tirkkonen, sosiaalityöntekijä - Taru Romana, sosiaaliohjaaja - Maarit Hiltunen, perhetyöntekijä - Raija Mellanen, vanhustyönjohtaja - Annakaisa Koskinen, sairaanhoitaja - Marjo Pirinen, vammaispalveluohjaaja - Sanna Järvinen, kodinhoitaja - Satu Henriksson, vastaava lastentarhanopettaja - Ari Nuorikkala, rehtori/koulutoimenjohtaja - Outi Nieminen, apulaisrehtori - Tiina Koskinen, opettaja - Helinä Nuutinen, vapaa-aikasihteeri - Pentti Tapio, vs. tekninen johtaja - Sirpa Rantanen, johtava lääkäri, Härkätien ky. - Jaana Rintala, kotisairaanhoitaja, Härkätien ky. - Maarit Heikkilä, terveydenhoitaja, Härkätien ky - Pentti Kemppi, terveydenhoitaja, Härkätien ky. - Taru Sahla, diakoni, Tarvasjoen seurakunta Ohjelmatyön koordinoinnista ja raportin laatimisesta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Työssä avusti kehittämiskeskuksessa työharjoittelijana kesän 2009 toiminut Niina Heinonen Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.

4 2. Tausta Hyvinvointipoliittisen ohjelman lähtökohdissa ja sisällössä painottuvat kansallisen tason tavoitteissa, ohjelmissa ja lainsäädännössä korostetut painopisteet ja näkökohdat. Erityishuomiota kiinnitetään kuntalaisten omatoimisuutta edistävän toimintaympäristön luomiseen sekä ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostamiseen. Ohjelma rakentuu niin, että luvussa 3 kuvataan Tarvasjoen kasvu- ja elinoloja, hyvinvoinnin tilaa sekä palvelutarpeita tilastollisten indikaattorien avulla. Luvussa tuodaan esille kehityksen suuntaa hyvinvoinnin kehittymiseen ja palvelutarpeisiin liittyen. Indikaattorien (liite 1) avulla verrataan nykytilaa myös Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan tilanteeseen. Luvussa 4 kuvataan nykyistä, hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää, palvelu- ja yhteistyöjärjestelmää sekä palveluresursseja. Luvussa 5 esitetään Tarvasjoen kunnan päämäärät ja kärkitavoitteet sekä ne kärkitoimenpiteet, joilla kuntalaisten hyvinvointia pyritään valtuustokaudella 2009 2012 edistämään sekä käydään läpi suunnitelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen. 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki (13.4.2007/417) velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lain 12 :ssä on määritelty, että suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudella tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tämän ohjelman luvussa 3 Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys kuvataan yllä olevan luettelon kohdan 1 mukaisesti lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa sekä kohdan 3 mukaista lastensuojelun tarvetta kunnassa. Luvussa 4 Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä kerrotaan kohdan 4 mukaisesti lastensuojeluun varattavista voimavaroista sekä kuvataan kohdassa 5 tarkoitettu lastensuojelun palvelujärjestelmä. Ohjelman luvussa 5 Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta tuodaan esille kohdan 2 mukaisia lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä toimia ja palveluja, kohdan 6 mukaista yhteistyön järjestämistä eri tahojen välillä sekä kuvataan kohdassa 7 tarkoitetut suunnitelmaa toteuttavat toimenpiteet, mittarit ja seurantajärjestelmä. Aihepiiri käydään läpi niin lasten, nuorten ja

5 lapsiperheiden hyvinvointiin, terveyden edistämiseen kuin vanhus- ja vammaispalveluihinkin liittyen. Tarvasjoen kunnan hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan sisältyvässä lastensuojelusuunnitelmassa käsiteltävää lasten suojelun kokonaisuutta on kuvattu kuviossa 1. Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1: Lasten suojelun kokonaisuus Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007), Soveltamisopas, Stakes, Oppaita 65. 2.2 Vanhuspalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat vuonna 2008 julkaisseet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3). Laatusuositus painottaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Suosituksessa todetaan myös, että palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla. Toimintaa ohjaaviksi eettisiksi periaatteissa on suosituksessa nostettu itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. 2.3 Vammaispalvelut Vammaispolitiikassa on Suomen kansallisiksi päämääriksi valtioneuvoston selonteossa valtakunnallisesta vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9) nostettu henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, henkilöiden oikeus osallisuuteen sekä henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palveluihin ja tukitoimiin liittyen korostetaan selonteossa yleistä esteettömyyttä sekä palvelujen saavutettavuutta sekä yksilökohtaisiin tarpeisiin perustuvia palveluratkaisuja.

6 Vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380) säädetään, että vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Lisäksi laissa todetaan, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetään erityishuollon antamisesta henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluita. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. 2.4 Terveyden edistäminen Suomen kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet on linjattu valtioneuvoston vuonna 2001 hyväksymässä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa. Päätavoitteita ovat terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä väestön terveyserojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkistamassa Terveyden edistämisen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19) todetaan, että tavoitteena on, että väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan kunnissa yhdeksi toiminnan painopistealueista. Tähän tarvitaan laatusuosituksen mukaan rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Suomalaisten keskeisiä kansanterveysongelmia ovat sydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä murtumat. Näihin vaikuttavia keskeisiä riskitekijöitä ovat riittämätön liikunta, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, tupakka, alkoholi, kohonnut verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (Terveyden edistämisen mahdollisuudet/vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, STM:n julkaisuja 2008:1) Samat kansanterveydelliset ongelmat ja niiden riskitekijät ovat väestötasolla merkittäviä terveyteen vaikuttavia haasteita myös Tarvasjoella. Hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan sisältyvässä terveyden edistämisen ohjelmassa esitetään toimia, joilla pyritään vähentämään diabeteksen esiintyvyyttä ja sen aiheuttamia komplikaatioita, sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyttä sekä päihteiden aiheuttamia ongelmia ja edistämään mielenterveyttä.

7 3. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys Hyvinvointia sekä palvelutarpeita kuvataan tässä luvussa tarkastelemalla tilastollisten indikaattorien avulla olennaisia hyvinvointiin sekä palvelutarpeisiin liittyviä taustailmiöitä ja niiden kehitystä. Hyvinvointia ja palvelutarpeiden kehitystä kuvaavat tilastolliset indikaattorit löytyvät liitteestä 1. 3.1 Väestökehitys Tarvasjoen väestökehitystä ja väestöennustetta on esitetty kuviossa 2 ja taulukoissa 1-3. Ennuste perustuu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakennehanketta varten tekemään väestöennusteeseen, joka julkistettiin 31.5.2007. Ennusteen mukaan kunnan kokonaisväestön määrä pysyy nykyisellä tasolla ensi vuosikymmenen ajan. Väestörakenteessa tapahtuu kuitenkin muutoksia niin, että työikäisten määrä laskee kun taas 65 vuotta täyttäneiden määrä kääntyy kasvuun erityisesti ensi vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Vuoteen 2020 mennessä kohdistuu suurin osa väestönkasvusta 65-74 vuotiaisiin. Lasten ja nuorten määrän ennakoidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Väestökehitys ja -ennuste, Tarvasjoki 2500 2000 1500 1000 0-17 18-64 yli 65-v Yhteensä 500 0 2000 2004 2008 2010 2015 2020 Kuvio 2. Väestökehitys 31.12 2000, 2004 ja 2008 ja ennuste 2010, 2015 ja 2020 2000 2004 2008 2010 2015 2020 0-17 493 498 478 486 475 471 18-64 1080 1098 1116 1105 1058 1031 yli 65-v 348 345 347 354 413 457 Yhteensä 1921 1941 1941 1945 1946 1959 Taulukko 1. Väestökehitys ja ennuste ikäryhmittäin

8 2000 2004 2008 2010 2015 2020 0-2 88 70 64 70 72 71 3-6 109 115 106 105 107 108 0-6 197 185 170 175 179 179 7-12 171 177 173 170 161 165 13-15 78 84 90 92 80 75 16-17 47 52 45 49 55 52 7-17 296 313 308 311 296 292 Taulukko 2. Väestökehitys ja ennuste, lapset ja nuoret 2000 2004 2008 2010 2015 2020 65-74 183 155 150 170 236 265 75-84 132 142 141 125 116 134 85+ 33 48 56 59 61 58 Taulukko 3. Väestökehitys ja -ennuste, ikääntyvä väestö 3.2 Lasten ja nuorten kasvuolot, hyvinvointi ja palvelutarpeet Arjen riskeihin liittyviä ilmiöitä on käsitelty vuoden 2009 kouluterveyskyselyn tulosten avulla. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nousee positiivisena ilmiönä esiin se, että lasten ja nuorten päihteiden käyttö on selvästi muuta seutukuntaa ja Varsinais-Suomea vähäisempää. Erityishaasteita palvelujärjestelmälle aiheuttaa jatkossa se, että nuorisotyöttömyys ja toimeentulotukea saavien nuorten määrä ovat kääntyneet heikon taloustilanteen myötä kasvuun. Myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvussa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on maakunnan keskiarvon tasolla, hieman seutukunnan yleistä tasoa korkeammalla. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Lasten ja nuorten tupakointi on selvästi seutukunnan ja maakunnan keskimääräistä tasoa vähäisempää Lasten ja nuorten humalajuominen on selvästi seutukunnan ja maakunnan keskimääräistä tasoa vähäisempää Huumekokeilut ovat kunnassa harvinaisempia kuin seutukunnassa ja Varsinais- Suomessa keskimäärin. Tupakoivien osuus 8-9 luokkalaisista oli vuoden 2009 kouluterveyskyselyn mukaan 8 %. Varsinais-Suomen keskiarvo oli 14 %. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli vuoden 2009 kouluterveyskyselyn mukaan 12 % 8-9 luokkalaisista. Koko Varsinais-Suomessa osuus oli 17 %. Vuoden 2009 kouluterveyskyselyn tuloksissa oli huumekokeilujen määrä 0. Varsinais-Suomessa vastanneista laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 6 % 8-9 luokkalaisista.

9 Nuorten kokema masentuneisuus on hieman maakunnan keskiarvon yläpuolella. Niiden nuorten määrä, jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää on kuitenkin maakunnan keskiarvon alapuolella. Kuvio 3. Arjen riskit Itsensä masentuneiksi tuntevien määrä on 15 % (Varsinais- Suomessa 11 %). Vailla yhtään läheistä ystävää olevien määrä on 7 % (Varsinais-Suomessa 9 %) Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kääntynyt kasvuun Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on kääntynyt kasvuun Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vuoden 2005 piikkiä lukuun ottamatta pysynyt tasaisena. Nuorisotyöttömyys on kääntynyt nousuun. Kuvio 4. Talous ja työllisyys Toimeentulotukea sai vuonna 2008 5,9 % lapsiperheistä. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,5 prosenttiyksikköä. Toimeentulotukea sai vuonna 2008 5,6 % 18 24-vuotiaista (vuonna 2005 4,2 ja vuonna 2007 4,9 %) 17 24-vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle (ei koulutuksessa tai suorittanut 2. asteen tutkintoa) jäänyt n. 10 % ikäluokasta. Useiden vuosien hyvin matalan työttömyyden jälkeen on nuorisotyöttömyys kääntynyt kasvuun. Vuoden 2009 kesäkuussa Tarvasjoella alle 25- vuotiaita työttömiä oli 10 Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Päivähoidon piirissä olevien määrä on pysynyt ennallaan. Peruskoululaisten määrä on pysynyt tasaisena Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kääntynyt laskuun. Kuvio 5. Päivähoito ja peruskoulutus Päivähoidon piirissä on 81 lasta (48 % 0-6-vuotiaista), kokopäivähoidossa 50 (30 %), osapäivähoidossa 31 (18 %) Peruskoulun oppilaiden määrä on pysynyt n. 290 oppilaassa. Kuntatilaston mukaan erityisopetusta saavien oppilaiden määrä on vuonna 2009 kääntynyt useamman vuoden kasvun jälkeen laskuun.

10 Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Lastensuojelun tukitoimien piirissä on aiempaa enemmän lapsia Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on pysynyt ennallaan Kuvio 6. Lastensuojelupalvelut Avohuollon tukitoimien piirissä on 8 % 0-17-vuotiaista. Määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna 2 alle 18-vuotiasta lasta (0,4 % vastaavanikäisistä) 3.3. Vanhuspalvelut Tarvasjoen kunnassa on suunnattu valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti resursseja erityisesti kotona selviytymistä tukeviin palveluihin. Sekä omaishoidon tuen että kotihoidon palvelujen piirissä oli vuonna 2008 aiempia vuosia enemmän asiakkaita. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus onkin hieman maakunnan keskiarvoa korkeammalla. Tehostetun palveluasumisen käyttö on hieman Loimaan seutukuntaa ja selvästi Varsinais-Suomea korkeammalla tasolla. Laitoshoidossa ei ole yhtään 75 vuotta täyttänyttä. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, Kehityksen suunta Eläkkeelle siirtymisikä on muutaman vuoden laskusuunnan jälkeen kääntynyt uudelleen nousuun Kotona asuvien osuus 75 vuotta on tilapäisen laskun jälkeen noussut maakunnan keskiarvon yläpuolelle. Yksinasuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä on hienoisessa kasvussa. Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä on laskenut Kuvio 7. Arki ja talous Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2008 oli 59,7 vuotta Määrä on vuodesta 2005 vuoteen 2007 noussut kolme prosenttiyksikköä (vuonna 2008 90,4 %) Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on noussut noin 40 %:iin vastaavanikäisestä väestöstä Määrä on 2000-luvun ajan ollut koko ajan laskussa. Vuonna 2008 osuus oli 2,9 % Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, Kehityksen suunta Omaishoidon tukea saavien asiakkaiden määrä on kasvanut Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä on vuoden 2009 aikana kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on vuodesta 2003 yli kaksinkertaistunut. Nyt 4,1 % 75 vuotta täyttäneistä Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2009 13,4 % 75 vuotta täyttäneistä. Määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut.

11 Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut 65 vuotta täyttäneistä noin 40 % kuuluu palvelujen piiriin Tehostetussa palveluasumisessa on 9,1 % 75 vuotta täyttäneistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei ole vanhuksia. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei ole vanhuksia Kuvio 8. Hoito- ja hoivapalvelut 3.4 Vammaispalvelut Vammaispalveluissa palvelutarpeet ovat kasvaneet tasaisesti kuljetuspalveluissa. Muilta osin vammaispalvelujen tarve on pysynyt tasaisena ja volyymit suhteellisen pieninä. Jatkossa on vammaispalvelulain muutoksen myötä todennäköisesti odotettavissa jonkin verran kasvua erityisesti henkilökohtaisen avun tarpeessa. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, Kehityksen suunta Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden asiakkaiden määrä kasvaa tasaisesti Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Vammaisten lasten ja nuorten palvelutarve on pysynyt ennallaan. Vaikeavammaisten palveluasumisasiakkaiden määrä on hieman kasvanut. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden määrä ei ole muuttunut Vammaisten asumis- ja laitospalveluiden asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena. Kuvio 9. Vammaispalvelut Vuonna 2008 kuljetuspalvelujen piirissä 35 asiakasta Kunakin vertailuvuonna asiakkaita on ollut 1. Omaishoidon tuella hoidettavia 0-17-vuotiaita oli vuonna 2008 3. Vuonna 2008 asiakkaita oli 4. Asiakkaita vuonna 2008 oli 5 Vuonna 2008 asiakkaita oli asumispalveluissa 2 ja laitoksissa 1.

12 3.5. Terveyden edistäminen Yleisten mittareiden valossa väestön sairastavuus on hitaasti kasvanut vuosikymmenen alkuun verrattuna. kasvussa. Verenpainetaudin esiintyvyys on jonkin verran maakunnan keskiarvoa yleisempää. Diabetesta esiintyy hieman vähemmän kuin muualla Loimaan seutukunnassa tai Varsinais-Suomessa. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Väestön sairastavuus on lievässä kasvussa. Yläkouluikäisten koettu terveydentila on jonkin verran maakunnan keskiarvoa parempi Väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi on noussut noin 85:stä (2003) noin 95:een ollen kuitenkin edelleen maan keskiarvoa (100) alempana. Samaan aikaan erityiskorvattavia lääkkeitä saavien sekä sairauspäivärahaa saavien työikäisten määrä on hivenen kasvanut. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä ei ole juuri muuttunut. Niiden oppilaiden määrä, jotka kertovat kouluterveystutkimuksessa (2009) vähintään 2:sta päivittäisestä sairausoireesta oli 11 % kaikista 8-9 luokkalaisista. Koko maakunnassa osuus vastaavanikäisistä oppilaista oli 16 %. Kuvio 10. Terveyden ja sairastavuuden yleinen kehitys Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin ja kehityksen suunta Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nousee positiivisena ilmiönä esiin se, että lasten ja nuorten päihteiden käyttö on selvästi muuta seutukuntaa ja Varsinais-Suomea vähäisempää. Terveyskeskusten vuodeosastoilla ja päihdehuollon laitoksissa ei ole hoidettu asiakkaita. Kuvio 11. Päihteet Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2009 tupakoi päivittäin 8 % vastanneista 8-9 - luokkalaisista, 12 % kertoi olevansa vähintään kerran kuukaudessa tosi humalassa. Kyselyn mukaan laittomia huumeita kokeilleita oppilaita ei ollut lainkaan. Päihdehuollon laitoksissa ei ole ollut asiakkaita. Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetuista asiakkaista ei löydy tietoa tilastoista.

13 Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin ja kehityksen suunta Nuorten mielenterveysongelmien määrä on pysynyt ennallaan. Työikäisten mielenterveysongelmien määrä on pysynyt ennallaan. Ikääntyvien mielenterveysongelmien määrä on pysynyt ennallaan. Kuvio 12. Mielenterveys Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna kärsi keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta 15 %. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-24 vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Depressiolääkkeistä erityiskorvausta saaneiden nuorten määrä on pysynyt ennallaan. Depressiolääkkeistä erityiskorvausta saaneiden työikäisten määrä on kasvanut jonkin verran, ollen nyt n. 9 %. Psykoosin vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä saaneiden määrä on pysynyt ennallaan. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on laskenut. Psykiatrian laitoshoitoa saaneiden määrät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Depressiolääkkeistä erityiskorvausta saaneiden yli 65- vuotiaiden määrä on pysynyt noin 15 %:ssa vastaavanikäisistä. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin ja kehityksen suunta Sydän ja verisuonitautien määrä on pysynyt ennallaan. Kuvio 13. Sydän- ja verisuonitaudit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä verenpainetaudin tai sepelvaltimotaudin vuoksi on pysynyt ennallaan. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin ja kehityksen suunta Diabeteksen esiintyvyys on pysynyt ennallaan Kuvio 14. Diabetes Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen määrä on pysynyt tasaisena viime vuosien ajan (40-64-vuotiaista 4 %, 65 vuotta täyttäneistä 8 %)

14 4. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä Tässä luvussa kuvataan palvelujärjestelmää ja niitä resursseja, joilla väestön hyvinvointia pyritään tällä hetkellä edistämään. Luvussa esitetään palvelujärjestelmä tekstiselostuksen lisäksi palvelutaulukkona kolmesta eri näkökulmasta (lasten ja nuorten hyvinvointi, vanhus- ja vammaispalvelut, terveyden edistäminen) painottaen näihin liittyviä olennaisimpia palveluita. 4.1 Varhaiskasvatus ja koulutus Kunnassa järjestetään kokopäiväistä ja osapäiväistä päivähoitoa, jota ohjaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoidossa tarjotaan erilaisia, vaihtoehtoisia palveluja niin, että ne vastaavat perheiden tarpeita eri elämäntilanteissa. Päivähoitoa kunnassa tarjoavat Lounatuulen päiväkoti, kaksi ryhmäperhepäiväkotia (Postilinnan ryhmis sekä Esikoulun ryhmis) ja neljä kotonaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Jatkossa päivähoidon tarjontaa tulee täydentämään vuonna 2010 valmistuvan Hyvinvointikeskuksen yhteyteen perustettava 54-paikkainen päiväkoti. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Kunta hankkii ostopalveluna kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluja yhden päivän viikossa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon henkilökunnan tukena arvioitaessa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kehitystä ja tarvittavia toimenpiteitä lapsen auttamiseksi. Esiopetusta järjestetään koulutoimen alaisuudessa Tarvasjoen yhtenäiskoulun tiloissa. Esiopetuksen työskentelyä ohjaa esiopetussuunnitelma. Osapäivähoitoa sitä tarvitseville esikoululaisille tarjoaa koulun yhteydessä toimiva Esikoulun ryhmis. Perusopetusta järjestetään Tarvasjoen koululla. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan opetusta esiopetuksessa sekä perusopetuksen vuosiluokilla 1-9. Yhtenäisellä perusopetuksella pyritään luomaan kasvatuksellinen ja opetuksellinen kokonaisuus, joka tukee oppilaiden kasvua ja kehittymistä. Koululla toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, erityisopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja oppilaanohjaaja. Ryhmä seuraa oppilaan kasvua ja kehitystä esiopetuksesta yhdeksännelle luokalle asti. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tukevat koulun ja esikoulun omat erityisopettajat ja erityisluokanopettajat, jonka lisäksi kunnalla on sopimus luokkamuotoisen erityisopetuksen ostamisesta Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa. Tarvasjoen kunta järjestää 1-2 vuosiluokkien sekä erityisopetuksen oppilaille iltapäivätoimintaa, josta vastaa koulutoimi. Toimintaa järjestetään Tarvashovin tiloissa. Iltapäivätoiminta on koulupäivän jälkeen tapahtuvaa päivittäistä toimintaa, joka tarjoaa lapselle turvallisen ympäristön viettää iltapäivä. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä edistää lasten hyvinvointia. Varsinaista iltapäivätoimintaa täydentää oma ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestettävä kerhotoiminta Yleissivistävää toisen asteen koulutusta lähialueella tarjoavat Liedon, Loimaan seutukunnan ja Turun seudun lukiot. Ammatillista toisen asteen koulutusta tarjoaa mm. Loimaan koulutuskuntayhtymä, jonka jäsen Tarvasjoen kunta on. Kuntayhtymällä on koulutusta Loimaalla ja Liedossa. Koulutustarjontaa kuntaan tuottaa myös Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto. Koulutusmahdollisuuksia täydentää Turun seudun laaja koulutustarjonta.

15 4.2 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut tukevat ja edistävät väestön terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät niihin liittyviä ongelmia. Terveyspalvelut tuottaa Härkätien kuntayhtymä, jonka jäsen Tarvasjoen kunta on. Äitiys-, perhesuunnitteluneuvola- ja lastenneuvolapalveluja tarjotaan Tarvasjoen terveysasemalla. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja kehittyvän lapsen terveydentilaa ja tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Perhesuunnitteluneuvolassa opastetaan raskauden ehkäisyyn ja ajoitukseen liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään ja tuetaan vanhempia yksilöllisesti kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Kouluterveydenhuollossa jatketaan lastenneuvolassa alkanutta terveydentilan seurantaa. Yhteistoiminnassa vanhempien, oppilaiden, opettajien ja erityistyöntekijöiden kanssa pyritään turvaamaan lapsen ja nuoren kasvu, kehitys ja hyvinvointi. Terveydenhoitaja on tavattavissa Tarvasjoen koululla maanantaisin ja torstaisin. Muina päivinä terveydenhoitajan tavoittaa Tarvasjoen terveysasemalta. Perusterveydenhuollon vastaanotto järjestetään Tarvasjoen terveysasemalla arkipäivisin ja suun terveydenhuollon vastaanotto Tarvasjoen hammashoitolassa arkipäivinä. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille tarkoitettu päivystysvastaanotto järjestetään kello 8 22 Liedon pääterveysasemalla ja yöpäivystys Turussa kuntien yhteisessä yöpäivystyksessä. Liedon pääterveysasemalta käsin tarjotaan puheterapeutin, fysioterapian, psykologin, sosiaalityöntekijän ja diabeteshoitajan palvelut. Psykologin ja diabeteshoitajan palveluja on saatavilla erikseen sovitusti myös Tarvasjoen terveysaseman aikuisvastaanoton yhteydessä. Työterveydenhuollon palveluissa yhdistettiin vuoden 2008 alussa Härkätien, Loimaan ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymien työterveyshuollot alueelliseksi työterveyspalveluyksiköksi, Työkympiksi, joka tarjoaa palveluita Auran, Kosken Tl, Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien alueella toimiville työpaikoille. Toimipisteitä on Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Työterveyshuolto järjestää vastaanottoa myös Tarvasjoen terveysasemalla. Härkätien kuntayhtymän kotisairaanhoito tukee toiminnallaan vanhusten ja pitkäaikaissairaitten selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Kotisairaanhoitajat toimivat yhteistyössä kunnan kotipalvelun kanssa. Liedon pääterveysaseman yhteydessä toimii kaksi vuodeosastoa. Osasto 1 on akuutti, toimintakykyä tukevaa hoitoa antava yksikkö, jossa on 40 vuodepaikkaa. Osastolla hoidetaan jatkohoito-, tutkimus-, katkaisu-, ja saattohoitopotilaita sekä lyhytaikaista kuntoutumista tukevaa hoitoa tarvitsevia. Osastolla 2 hoidetaan jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia potilaita. Osastolla 2 toimii myös muistihoitaja. Paikkoja osastolla on yhteensä 28, 4 näistä on lyhytaikaispotilaiden käytössä. Osaston yhteydessä toimii myös päiväsairaala, joka tukee toiminnallaan kotihoitoa ja omatoimisuuden säilymistä.

16 4.3 Psykososiaalisen tuen palvelut Sosiaalityön tavoitteena on ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapselle turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehittyminen sekä taata lapselle erityinen suojelu ja huolenpito. Lastensuojeluna järjestetään lapselle ja perheelle erilaisia tukitoimia avohuoltona. Tilanteen vaatiessa lastensuojeluna voidaan järjestää lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Sijaishuollon palvelut hankitaan ostopalveluina. Perhetyön avulla tehdään ennaltaehkäisevää ja /tai korjaavaa lastensuojelutyötä perheissä, joissa on tuen tarvetta. Tarkoituksena on lisätä lapsiperheiden voimavaroja oman elämän hallintaan ja tukea perheen omatoimista selviytymistä arjessa. Perhetyössä työskentelee perhetyön kodinhoitaja. Lastensuojelun asioita hoidetaan kunnan sosiaalipalvelujen perhetyön tiimissä, johon kuuluvat sosiaalityöntekijä, perhetyön kodinhoitaja ja tukihenkilö. Sosiaalijohtaja osallistuu tiimin kokouksiin kerran kuussa. Kunnan sosiaalitoimi hoitaa myös lapsen huoltajuuteen, elatusapuun sekä isyyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Perheneuvolapalvelut kunta hankkii Liedon perheneuvolasta. Perheneuvola tarjoaa tukea vanhempana olemiseen, lapsen tai nuoren ongelmiin sekä perheen kriisitilanteisiin. Vastaanottotyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatio- ja asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville viranomaisille. Päihdepalveluita kunta hankkii tarpeen mukaan Härkätien kuntayhtymältä sekä Salon ja Turun A- klinikoilta. Työllistämiseen liittyviä asioita kunnassa hoitaa sosiaaliohjaaja. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön edellytyksiä työllistyä ja edistää hänen edellytyksiään itsenäiseen elämänhallintaan. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää Liedon Kisällikellari. Aikuissosiaalityössä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tarvasjoen kunnan toiminta-ajatuksena on tukea vanhusten ja vammaisten kotona asumista mahdollisimman pitkään viemällä palvelua asiakkaan luokse tai järjestämällä palvelu Palvelukeskuksessa siten, että se on mahdollisimman helposti saatavilla. Asiakkaan sosiaalisia suhteita ylläpidetään järjestämällä virkistys- ja viriketoimintaa. Kotihoidon avulla tuetaan vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Myös lapsiperheille tarjotaan kotihoitoa mahdollisuuksien mukaan. Kotipalvelua toteutetaan yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa ja se perustuu asiakkaan

17 hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tukipalveluina järjestetään ateria-, sauna-, vaatehuolto-, siivous-, ja kuljetuspalveluja. Lisäksi kunnalla on vuokrattavia turvapuhelimia. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka käsittää hoidettavalle annettavan hoidon ja huolenpidon sekä tarvittavat sosiaalipalvelut, omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja vapaan. Asumispalveluja Tarvasjoen kunta järjestää päivittäistä apua tarvitseville 12:ssa vanhustentalon asunnossa kunnan keskustassa. Vanhustentalojen asukkaiden huolenpidosta vastaavat kotipalvelun työntekijät. Lisäksi järjestetään tehostettua palveluasumista tehostetun palveluasumisen yksikössä Ketolassa, jossa on 11 asuntoa ja 4 intervallipaikkaa. Kunnallisia paikkoja täydentävät yksityiset palveluntuottajat, joilta kunta ostaa palveluasumista ja laitoshoitoa ikääntyneille kuntalaisille. Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, henkilökohtaista apua sekä muita lain edellyttämiä palveluja. Apuvälinelainausta järjestetään Härkätien kuntayhtymän kautta. Kehitysvammaisten asumispalveluja järjestetään kunnan omassa asuntolassa ja hankitaan ostopalveluna muilta kunnilta sekä yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi käytetään Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelu- ja kuntokeskuksen neuvola-, opetus-, päivätoiminta- ja laitospalveluita. Kunnan palvelutarjontaa täydentää jatkossa syksyllä 2010 valmistuva Tarvasjoen palvelukeskuksen laajennus ja palvelukeskuksen yhteyteen rakennettava Hyvinvointikeskus. Sinne tulee yhteensä 24 asuntoa, joista 10 huonokuntoisille vanhuksille, 5 kehitysvammaisille ja 9 muistihäiriöisille. Myös terveyskeskus siirtyy jatkossa Hyvinvointikeskuksen uusiin tiloihin. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää sosiaalipäivystys, jonka Tarvasjoen kunta hankkii ostopalveluna Loimaan kaupungilta.

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS NEUVOLA- JA TERVEYDEN- HUOLTOPALVELUT PSYKOSOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Päivähoito (päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, erityispäivähoito) Esiopetus Perusopetus (yhtenäinen perusopetus 1-9, erityisopetus) Toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) Kotihoidon tuki perheille, joissa alle Psykososiaalinen oppilashuolto 3-vuotias lapsi Yksityisen hoidon tuki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (luokkien 1-2 oppilaiden ap- ja ip-toiminta, erityisoppilaiden ap- ja ip-toiminta, kerhotoiminta) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto (0-6 -vuotiaiden ja 7-17 -vuotiaiden suun terveydenhuolto) Erityistyöntekijöiden palvelut (psykologi, puheterapeutti, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot, lapsi- ja nuorisopsykiatria) Perheasiain palvelut (lapsen huoltajuus, elatusapu ja isyyden vahvistaminen) Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun sijaishuolto Perheneuvola Työllistämispalvelut Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Nuorisopalvelut (harrastus- ja vapaa-ajan palvelut, ennakoiva nuorisotyö, nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanavat, Senu) Liikuntapalvelut (Yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, pihojen, puistojen ja liikuntapaikkojen suunnittelu) Taulukko 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit jne.) Kiinteistöjen ylläpito ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut 18

19 TERVEYDENHUOLTO- PALVELUT PSYKOSOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Taulukko 5. Vanhus ja vammaispalvelut Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelu (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut (fysioterapia, psykologi, sosiaalityöntekijä, diabeteshoitaja, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Kotisairaanhoito Terveyskeskuksen osastot ja päiväsairaala Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot) Tukipalvelut (ateriapalvelu, vaatehuolto, siivous, kylvetys- ja sauna, turvapuhelin) Omaishoidon tuki Kotipalvelu Asumispalvelut (vanhustentalot, tehostettu palveluasuminen) Apuvälinelainaamo, kuljetustuki Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Vapaa-aika ja harrastustoiminta, kerhotoiminta Liikuntapalvelut (ryhmätoiminta, yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit jne.) Kiinteistöjen ylläpito ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut

VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS (Kts. lasten ja nuorten hyvinvointi) TERVEYDENHUOLTO- PALVELUT PSYKOSOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA- AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Taulukko 6. Terveyden edistämisen palvelut Päivähoito Peruskoulu Toisen asteen koulutus Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Erityistyöntekijöiden palvelut (puheterapia, fysioterapia, psykologi, sosiaalityöntekijä, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja, diabeteshoitaja) Kotisairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot, lapsi- ja nuorisopsykiatria) Kotipalvelu Perheneuvola Asumispalvelut (vanhustentalot, tehostettu palveluasuminen) Apuvälinelainaamo, kuljetustuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Vapaa-aika ja harrastustoiminta, kerhotoiminta Liikuntapalvelut (ryhmätoiminta, yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit jne.) Kiinteistöjen ylläpito ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut 20

21 4.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuoriso- ja liikuntapalvelut, kirjastopalvelut sekä kulttuuri- ja museopalvelut. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Liikunta- ja nuorisotoimi tarjoavat kuntalaisille erilaisia vapaa-ajanpalveluja, kuten liikuntaryhmiä, retkiä, leirejä, tapahtumia ja koulutusta sekä toimintaa nuorisotila Mustassa Kissassa. Kunnan liikunta- ja ulkoilupaikkoja ylläpitää tekninen toimi ja niitä kehitetään liikunta- ja teknisen toimen yhteistyönä. Liikunta- ja nuorisotoimet tukevat paikallisten yhdistysten, järjestöjen ja kuntalaisryhmien toimintaa vapaa-aikalautakunnan myöntämien avustusten muodossa. Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Loimaan, Marttilan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilo-hankkeen kautta palkattuna). Hankkeiden kuvaukset löytyvät ohjelman liitteestä 2. Kulttuuri- ja museopalvelujen avulla luodaan edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, järjestämällä kulttuuritapahtumia, pitämällä yhteyttä kunnan kulttuurialan toimijoihin sekä jakamalla kulttuuritoimen avustuksia. Kirjastopalveluita tarjotaan Tarvasjoen kirjastossa, jonka lisäksi tehdään seutukunnallista kirjastotoimen yhteistyötä osana Loisto-kirjastoja mm. niin, että sama kirjastokortti käy kaikissa yhteistyökirjastoissa. 4.5 Ympäristön kehitys Ympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kuntasuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), ympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Ympäristön kehityksestä vastaavat keskushallinto ja tekninen toimi. 4.6 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaaaika- ja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta.

22 5. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta Tässä luvussa kuvataan teemakohtaisesti (lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen/ lastensuojelusuunnitelma, aktiivinen kolmas ikä, vammaispalvelut, terveyden edistäminen) Tarvasjoen kunnan asettamat päämäärät, niitä täsmentävät osatavoitteet sekä kärkitoimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseen sekä ongelmia ehkäiseviin palveluihin liittyen. Ohjelma kattaa valtuustokauden 2009 2012. Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman tarkistamista valmistellaan samanlaisen moniammatillisen yhteistyön avulla kuin varsinainen ohjelmakin on laadittu.

23 5.1 LAPSET, NUORET JA VANHEMMUUS Päämäärä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Turvallinen ja Turvallinen asuin- ja osallistava liikenneympäristö toimintaympäristö Toimenpiteet Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa. Vastuutaho, aikataulu ja resurssit Tekninen toimi 2009 Mittarit Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Teiden ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito sekä riittävä valaistus Tekninen toimi 2009 Viihtyisät ja turvalliset toimitilat lasten ja nuorten palveluissa Koulun liikenneturvallisuuden kehittäminen paikoitusjärjestelyjä parantamalla Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen kunnan toimitilojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa Tekninen toimi 2011 Tekninen toimi 2009 Tiloista saadut huomautukset palo- ja terveys-tarkastuksissa Lasten turvallisuuden huomioiminen toimitilarakentamisessa (mm. päiväkodin aidat) Kiinteistöjen ja leikkipaikkojen vuosittaiset tarkistukset Uuden päiväkodin rakentaminen Tekninen toimi 2009 Tekninen toimi 2009 Tekninen toimi 2010 Tarkastusten ajankohta ja niistä seuranneet toimenpiteet Päiväkodin valmistuminen Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Monipuolisten liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen tarjoaminen kaikille kuntalaisille tiiviissä yhteistyössä muiden kuntien sekä järjestösektorin kanssa. Toiminnassa hyödynnetään kerhotoiminnan hankerahoitusta ja koordinoinnissa lasten ja nuorten kerhokalenteria. Liikuntatoimen tavoitteena on tarjota liikuntaharrastus jokaiselle tarvasjokilaiselle lapselle. Toiminnassa hyödynnetään hankkeita ja kehittämisrahoitusta. Osallisuutta lisäävä oppilaskuntatyöskentely Vapaaaikatoimi/koulutoimi 2009 Vapaa-aikatoimi 2009 Koulutoimi 2009 - Harrastuksiin osallistuvien määrän seuranta mahdollisuuksien mukaan Kouluterveyskysely Tehdyt/toteutuneet aloitteet, järjestetyt tilaisuudet ja kävijämäärät

24 Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Turvallinen ja välittävä oppimisympäristö KiVa Koulu-hankkeen sekä VERSO-vertaissovittelun hyödyntäminen koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa Koulutoimi 2009 Hankekyselytulokset Riittävän pienet ryhmäkoot Koulutoimi 2009 Ryhmäkoon seuranta Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Koulutoimi / sosiaalitoimi 2009 Vanhempien arviointipalaute Koulun ja päivähoidon ajantasaiset kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat Koulutoimi/sosiaalitoimi 2009 Suunnitelmien ajantasaisuus Varhainen välittäminen Vanhemmuuden tukeminen / toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen Ennaltaehkäisevä perhetyö Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Keskushallinto 2010 Sosiaalitoimi 2009- Koulutoimi / sosiaalitoimi 2009 Työntekijäarviointi Asiakasmäärä Vanhempien arviointipalaute Osallisuutta lisäävä oppilaskunta- ja vanhempaintoimikuntatyöskentely Koulutoimi 2009- Tehdyt/toteutuneet aloitteet, järjestetyt tilaisuudet ja kävijämäärät Valomerkkitoiminnan käynnistäminen Sosiaalitoimi 2011 Toiminnan käynnistyminen Perhekeskustyyppisesti toimiva palvelujärjestelmä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tukena (neuvola, päivähoito, perhetyö) Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa perhekeskustyyppisen toiminnan. - Neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä. Sosiaalitoimi 2009- Työntekijäarvio Lapsiperheille suunnatun kotipalvelun hyödyntäminen Sosiaalitoimi 2009- Asiakasmäärä Tukipalvelut kotona oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen (esim. mahdollisuus erityislastentarhanopettajan konsultaatioon) Sosiaalitoimi 2009 - Asiakasmäärä Ennaltaehkäisevä perhetyö Sosiaalitoimi 2009- Asiakasmäärä Härkätien kuntien alueen neuvoloiden kotikäynti - kokeiluhanke Härkätien ky 2009 - Käyntimäärät

25 Varhainen välittäminen Perhekeskustyyppisesti toimiva palvelujärjestelmä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tukena (neuvola, päivähoito, perhetyö) Toimiva oppilashuoltojärjestelmä Joustava päivähoitojärjestelmä Avoimen päiväkotitoiminnan käynnistämismahdollisuuksien selvittäminen Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen oppilashuolto, joka tarjoaa oikein kohdistettua tukea oppilaille Päivähoitopaikan osoittaminen työhön tai koulutukseen pääsyn johdosta hoitopaikan tarvitseville 2 viikon sisällä, muille 4 kk:n kuluessa. Tarvittaessa päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojeluun liittyvänä avohuollon tukitoimena Sosiaalitoimi 2010 Koulutoimi 2009 - Sosiaalitoimi 2009 Selvityksen valmistuminen Oppilashuollon kokoontumiskerrat Määräaikojen seuranta Erityispalveluiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville. Sosiaalitoimi 2009 Asiakaspalaute Saumattomasti toimiva lasten ja nuorten tukijärjestelmien verkosto Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden tukena Vuorohoidon mahdollistaminen Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kesken hyödyntämällä lastensuojelutiimiä yhteistyön koordinoinnissa. Työssä hyödynnetään Remontti-hankkeen tukea. Sosiaalitoimi 2010 Sosiaalitoimi 2009 Vuorohoidon saatavuus Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen aikuisten sosiaalija terveyspalveluissa Nuorten ja aikuisten työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Valomerkkitoiminnan käynnistäminen Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen lapsiperheiden vanhempien sosiaali- ja terveyspalvelujen (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut) käyntien yhteydessä Koulupudokkaiden huomioiminen Työvoimatoimiston, kunnan ja Kisällikellarin yhteistyötapaamiset 2. asteen opiskelun keskeyttäneiden eteenpäin ohjaamiseksi Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Sosiaalitoimi 2011 Sosiaalitoimi 2009 Koulutoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 - Toiminnan käynnistyminen Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Nuorisotyöttömien määrä / Asiakaskontaktien (henkilöt) määrä Tavoitteena kehittää kunnan oma päihteidenkäyttöön puuttumiseen liittyvä toimintamalli Sosiaalitoimi 2010 Toimintamallin valmistumis- ja käyttöönottoajankohta

26 5.2. VANHUSPALVELUT Päämäärä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Väestön tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa toimintaympäristössä Turvallinen ja esteetön asuin- ja liikkumisympäristö Toimenpiteet Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristöjen suunnitteluvaiheessa. Vastuutaho, aikataulu ja resurssit Tekninen toimi 2009 - Mittarit Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset) näkökulman huomioiminen toimitilojen ja asuntojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa Kunnan esteettömien asuntojen määrä Kotona asumisen mahdollistava palvelujärjestelmä Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä Kotitapaturmien ja murtumien ennaltaehkäisy Asiakkaan tarvekartoitukseen perustuva riittävä ja turvallinen kotihoito Teiden ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito, riittävä valaistus sekä riittävä määrä levähdyspaikkoja ja penkkejä Monipuolisen päivä- ja kerhotoiminnan suunnittelu ja järjestäminen tiiviissä yhteistyössä järjestösektorin toimijoiden kanssa Ajantasaiset palveluesitteet saatavilla kunnan eri toimipisteissä sekä kunnan ja kuntayhtymän kotisivuilla Sisäinen tiedottaminen palvelujärjestelmästä ja käytännöistä 80 vuotta täyttäneille tarjottavien hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä kartoitetaan kotitapaturmariskit Kotihoidon asiakkaiden kotitapaturmariskit kartoitetaan hoitokäyntien yhteydessä Hyvinvointia tukevat kotikäynnit niille 80 -vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä Toimintakykymittareita hyödynnetään henkilökohtaisen arvioinnin tukena asiakkaan palvelutarvetta selvitettäessä Tavoitteelliset hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä niiden seuranta ja päivittäminen Sosiaalitoimi 2009 - Sosiaalitoimi 2009 - Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 - Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Lonkkamurtumat Ryhmiin osallistuneiden määrät Palvelujen piirissä olevien määrä Asiakaspalaute Lonkkamurtumat Asiakkaiden määrä, % käynteihin oikeutetuista Kotihoidon asiakkaat, % ikäluokasta Ajantasaiset turvapuhelintiedot Sosiaalitoimi 2009 -