1 Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Opetussuunnitelma on astunut voimaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille 1.8.2005. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat noudattavat nykyistä opetussuunnitelmaa lukuvuonna 2005-2006 ja kolmannen vuoden opiskelijat lukuvuonna 2006-2007. Hyväksytty Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun johtokunnan kokouksessa 13.6.2005 ja tarkistettu viimeksi 17.12.2013.
1 LUKU LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1 Arvot... 4 1.2 Tehtävä ja tavoitteet... 4 1.3 Toiminta-ajatus... 5 2 LUKU KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 5 2.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet... 5 2.2 Oppimiskäsitys... 6 2.3Opiskeluympäristö... 6 2.4 Opetusmenetelmät ja työtavat... 7 2.5 Opiskelijoiden osallisuus... 8 2.6 Yhteistyö... 8 3 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 3.1 Tuntijako... 9 3.2 Kieliohjelma... 10 3.3 Koulun painotukset... 11 3.4 Opiskelijaksi otto... 11 3.5 Koulun opetusjärjestelyt... 11 3.6 Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu... 12 3.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt... 12 3.8 Muut opetusjärjestelyt... 12 4 LUKU OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 13 4.1 Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet... 13 4.2 Ohjauksen osa-alueet... 14 4.3 Ohjauksen toteuttaminen, työnjako ja tehtävät... 14 4.4 Ohjauksellinen tiedottaminen... 14 4.5 Ohjaukseen liittyvä yhteistyö... 14 5 LUKU OPISKELIJAN TUKEMINEN... 15 5.1 Tukiopetus... 15 5.2 Opiskelijahuolto... 15 5.3 Opiskeluun liittyvä erityinen tuki... 16 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 17 6 LUKU ARVIOINTI... 19 6.1 Opiskelijan oppimisen arviointi... 19 6.2 Koulun toiminnan arviointi... 23 7 LUKU OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT... 24 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 24 7.2 Oppiainekohtaiset osuudet, tavoitteet, sisältö, työtavat ja arviointi... 28 7.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 28 7.2.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä... 37 7.2.3 Toinen kotimainen kieli ruotsi... 38 7.2.3 Vieraat kielet... 47 7.2.3.1. Ranska A... 49 7.2.3.2 Saksa A... 52 7.2.3.3 Venäjä A... 55 7.2.3.4 Englanti A... 59 7.2.3.5 Ranska B2 ja B3... 63 7.2.3.6 Saksa B2 ja B3... 64 7.2.3.7 Venäjä B2 ja B3... 66 7.2.3.8 Espanja B3... 69 7.2.3.9 Italia B3... 71 7.2.4 Matematiikka... 73 7.2.5 Biologia... 86 7.2.6 Maantiede... 93 7.2.7 Fysiikka... 100 7.2.8 Kemia... 108 7.2.9 Uskonto... 114 7.2.9.1 Evankelis-luterilainen uskonto... 115 7.2.9.2 Ortodoksinen uskonto... 119 7.2.10 Elämänkatsomustieto... 119 2
3 7.2.11 Filosofia... 123 7.2.12 Historia... 128 7.2.13 Yhteiskuntaoppi... 137 7.2.14 Psykologia... 143 7.2.15 Musiikki... 147 7.2.16 Kuvataide... 149 7.2.17 Liikunta... 153 7.2.18 Terveystieto... 156 7.2.19 Opinto-ohjaus... 159 7.2.20 Teatteri-ilmaisu... 162 7.2.21 Kotitalous... 162 7.2.22 Tekstiilityö ja tekninen työ... 163 LIITTEET... 168 Päihdesuunnitelma... 168 Kriisisuunnitelma... 170 Tietostrategia... 174 Yksityiskoulujen itsearviointiohjelma... 180
HELSINGIN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 4 1 LUKU LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1 Arvot SYK:n arvojen perustana ovat suomalainen kulttuuri, yhteisöllisyys ja kansainvälisyys. Koulun yksityinen ja itsenäinen luonne sekä vahva arvopohja luovat koulun hengen. KUNNIOITUS Kunnioitamme toisiamme ja ympäristöä. Kohtaamme ihmiset tasa-arvoisina ja olemme oikeudenmukaisia ja rehellisiä. Arvostamme omaa ja muiden työtä. Kannamme vastuuta itsestä, toisista, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Noudatamme yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja. Kannustamme toisiamme, emme kiusaa. Kunnioitamme toisten mielipiteitä ja elämänkatsomusta. Tuemme toiminnallamme toistemme hyvinvointia ja huolehdimme, että jokaisen koulupäivä on turvallinen. LUOTTAMUS Edistämme rohkaisevaa, avointa ja luottavaista ilmapiiriä. Luotamme itseemme, toisiimme ja yhteisöön. Uskallamme tehdä rohkeasti valintoja. Ymmärrämme, että rohkeus on myös rohkeutta kokeilla ja erehtyä. Suhtaudumme avoimesti tietoon ja uusiin asioihin. IHMISENÄ KASVU Opimme oppimaan ja ymmärrämme, että oppiminen on elinikäistä. Työskentelemme yhdessä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja ahkerasti. Kehitämme mielikuvitustamme ja luovaa ajatteluamme. Opimme löytämään omat kiinnostuksen kohteemme ja haluamme kehittää niitä omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Toimimme osana yhteiskuntaa ja pyrimme aktiiviseen kansalaisuuteen. Haluamme toiminnallamme edistää työn iloa. 1.2 Tehtävä ja tavoitteet Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä.
5 Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tavoitteena on toteuttaa toiminta-ajatustaan laadukkaasti sekä palvella opiskelijoita ja koteja mahdollisimman hyvin. Koulussa toimivat perusopetuksen luokat 3-9 sekä lukio. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti (kts. 6. Arviointi) 1.3 Toiminta-ajatus S uomalaisuus Y hteistyö K ansainvälisyys Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on 10-vuotinen koulukokonaisuus, joka tarjoaa vahvan yleissivistyksen ja monipuolisen kielitaidon. Myönteinen oppimisilmapiiri kannustaa omien vahvuuksien kehittämiseen, kriittiseen ajatteluun, aktiiviseen osallistumiseen sekä yhteistyöhön. Vaihtelevat työtavat takaavat opiskelutaidot, jotka antavat erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. SYK:n erityispiirteitä ovat ilmaisutaidon korostaminen, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja monet koulun yhteiset tilaisuudet. 2 LUKU KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin lukioissa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. Helsingin lukioissa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on 10-vuotinen koulukokonaisuus, jossa arvostetaan oppimista, tekemisen iloa ja turvallisuutta. Suuressa työyhteisössä arvostetaan eri-ikäisiä oppilaita ja kunnioitetaan opiskelijoiden erilaisia taustoja. Tällainen yhteisö toimii hyvin, kun kaikki sitoutuvat noudattamaan yhteisesti sidottuja sääntöjä. Koulu antaa vahvan tiedollisen ja taidollisen pohjan, jota täydentävät vahva vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä muu opetussuunnitelmaa eheyttävä toiminta. Siihen kuuluvat mm. teemapäivät, koulun juhlat, asiantuntijaluennot ja taide-esitykset. Tiedelukiossa opiskelijalla on mahdollista tutustua yliopisto-opiskeluun. Koulu tarjoaa monipuoliset
harrastusmahdollisuudet. Ilmapiiri perustuu hyvään yhteistyöhön kaikkien osapuolten, opettajien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Erityisesti pyritään ottamaan huomioon muista peruskouluista tulevat opiskelijat ja ohjaamaan heidät koulun perinteisiin ja tapakulttuuriin. Koulussa on kansainvälinen ilmapiiri, sillä SYK:ssa on runsaasti oppilaita ja opiskelijoita, jotka ovat käyneet koulua ulkomailla. Lukiossa on myös kansainväliseen IB- tutkintoon (International Baccalaureate) johtava linja. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua moniin kansainvälisiin hankkeisiin. 6 Koulutyön järjestelyistä ja koulun yhteisistä tilaisuuksista tiedotetaan lukuvuoden alussa jaettavassa SYKKI-vihkossa. Neljä kertaa vuodessa opiskelijoille jaetaan SYK.NYT tiedote, jossa kerrotaan kunkin jakson ajankohtaisista asioista. Tiedote ilmestyy myös koulun kotisivuilla www.syk.edu.hel.fi. 2.2 Oppimiskäsitys Helsingin lukioissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; siihen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohta. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. 2.3Opiskeluympäristö Helsingin lukioissa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimitaan niiden voittamiseksi. Helsingin lukioissa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa
on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. 7 Fyysinen opiskeluympäristö Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema SYK:n nykyinen koulutalo valmistui vuonna 1972. Tavallisten luokkatilojen lisäksi koulussa on multimedia- ja atk-luokkia, tilava kirjasto sekä useita varusteltuja aineluokkia. Urheilutalossa on myös uimahalli. Erilaisia tilaisuuksia järjestetään 600-paikkaisessa juhlasalissa sekä koulun valoisassa juhla-aulassa. Koulutyötä tehdään usein myös koulurakennuksen ulkopuolella. Opiskelu- ja työympäristön turvallisuuteen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen pyritään SYK:ssa kiinnittämään jatkuvaa huomiota mm. erilaisin kunnostus- ja huoltotoimenpitein. Erityisesti pyritään huolehtimaan luokkatilojen asianmukaisesta varustelusta. Opiskeluympäristön viihtyisyyttä lisäävät lukuisat koulun omistamat taideteokset. Opiskelijoiden vastuuta oman kouluympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä korostetaan. Opiskeluympäristö laajenee luontevasti opintokäynteinä paitsi Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun alueelle myös muualle Suomeen. Opintoretkiä voidaan tehdä myös ulkomaille. Psyykkinen ja sosiaalinen opiskeluympäristö Koulu kannustaa opiskelijoita aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen ja pyrkii näin luomaan turvallisen opiskeluympäristön. Luokattomassa lukiossa tuetaan opiskelijoiden tutustumista toisiinsa yli luokkatasojen ja koulumuotojen. Tässä apuna ovat lukion alkaessa tutor-toiminta ja sen jälkeen mm. teemapäivät, teatteri-ilmaisu ja musiikkitoiminta. Monet lukiolaiset toimivat ns. isoina siskoina tai veljinä perusopetuksen alaluokkien oppilaille. Osallistuminen koulun tarjoamiin harrastuksiin ja kerhoihin edistää osaltaan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Pedagoginen opiskeluympäristö SYK:n lukiossa opiskelu perustuu yhtenäisen perusopetuksen antamaan vahvaan pohjaan. Koulussa suhtaudutaan myönteisesti uusiin pedagogisiin virtauksiin ja kokeiluihin sekä pyritään käyttämään erilaisia oppimis- ja työskentelytapoja. Erilaiset oppimistavat sekä kansallisten ja kansainvälisten arviointien tulokset pyritään ottamaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Opiskelijoita kannustetaan löytämään omat vahvuutensa. Opiskelijoiden tiedollinen osaaminen ja henkinen kasvu perustuvat siihen, että eri oppiaineet ovat keskenään samanarvoisia ja täydentävät toisiaan. 2.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingin lukioissa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan ja hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja
luovaan toimintaan. Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa toteutetaan kokonaisvaltaista, opiskelijalähtöistä kasvatusfilosofiaa. Opetuksessa pyritään opiskelijoiden keskinäiseen yhteistoimintaan sekä myönteisen ja rohkaisevan ilmapiirin luomiseen. Ryhmätoimintaan kuuluu avoin ja tasavertainen vuorovaikutus. Oppiminen on prosessi, joka edellyttää opiskelijan aktiivista ja sitoutunutta läsnäoloa. Tutkiva oppiminen perustuu opiskelijoiden kriittiseen tiedonhankintaan paitsi kirjallisten lähteiden ja sähköisen viestinnän myös kokeellisten menetelmien avulla. Uusi tieto yhdistyy aiemmin opittuun. Oppimisen tulee kohdistua tietojen lisäksi taitoihin ja asenteisiin. Opetuksen sisältöjä pyritään valitsemaan siten, että niillä on sovellusarvoa muuttuvassa yhteiskunnassa. 8 2.5 Opiskelijoiden osallisuus Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda jokaiseen lukioon toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa lukioiden toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa oppilaskuntaa kutsutaan teinikunnaksi, johon kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Teinikunnan hallitus valitaan vaaleilla. Teinikunta valvoo lukiolaisten etuja koulun hallinnossa, edistää viihtyvyyttä, järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä huolehtii lukion opiskelijoille tarkoitetusta oleskelutilasta. Teinikunnan puheenjohtaja osallistuu koulun johtokunnan kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana. Opiskelijoiden edustajia voi olla jäseninä koulun yhteistyöryhmissä, joita perustetaan tarpeen mukaan. Jokainen yksittäinen opiskelija voi halutessaan tehdä aloitteita koulun toiminnan ja opiskeluympäristön kehittämiseksi. 2.6 Yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Koulu järjestää lukuvuosittain vanhempainiltoja, joista tiedotetaan syyslukukauden alussa jaettavassa SYKKI-vihkossa sekä opiskelijoiden mukana koteihin lähetettävässä kirjeessä. Yhtenä yhdyssiteenä kodin ja koulun välillä toimii neljä kertaa vuodessa ilmestyvä SYK.NYT tiedote. Koulussa toimii vanhempainyhdistys, jonka jäseniksi katsotaan kaikki oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmat. Yhdistys järjestää yhteisiä tilaisuuksia vanhemmille ja tukee mahdollisuuksiensa mukaan koulun harrastustoimintaa. Joillakin harrastusaloilla, esimerkiksi musiikkitoiminnassa, voi olla omat tukiryhmänsä. Vanhemmat voivat toimia apuna myös työelämään tutustumisen järjestelyissä sekä opintoretkien ja yrityskäyntien organisoimisessa.
9 3 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Tuntijako L U K I O N A I N E V A L I N T A 06-07 7.1.2014 KIELET: vähintään 27 kurssia A-kieli RA/SA/VE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-kieli EN 1 2 3 4 5 6 7 8 B1-kieli (ruotsi) 1 2 3 4 5 6 7 B2-kieli RA/SA/VE jatkuu B3-kielen 3. kurssista 1 2 3 4 5 6 B3-kieli ES/IT/RA/SA/VE 1 2 3 4 5 6 7 8 Vieraiden kielten kursseiksi lasketaan myös muut kurssit, jotka opiskellaan vieraalla kielellä (esimerkiksi Theory of Knowledge, the Joy of Cooking, opintomatkat, jne.) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 MATEMATIIKKA Matematiikka, lyhyt 1 2 3 4 5 6 7-9 Matematiikka, pitkä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14-16 17 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET Biologia 1 2 3 4 5 6 Maantiede 1 2 3 4 Fysiikka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kemia 1 2 3 4 5-7 IHMISTIETEET Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2 3 4 5 6 Filosofia 1 2 3-5 Theory of Knowledge 1 Psykologia 1 2 3 4 5 6 Historia 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteiskuntaoppi 1 2 3 4 - TAITO- JA TAIDEAINEET Liikunta 1 2 3 4 5 6 7 Musiikki 1-2 3 - - 6 7 8 Kuvataide 1-2 3 4 5 6 Kotitalous 1 - Teatteri-ilmaisu 1 2 3 4 Tekninen työ 1 Tekstiilityö 1 Terveystieto 1 2 -
Opinto-ohjaus 1-10 SOVELTAVAT KURSSIT: täsmennetään lukuvuosittain Autokoulun teoriakurssi 1 Biokemia 1 Energia kautta aikojen 1 Geofysiikka 1 Kunnon kurssi 1 Maailmanpolit. arkipäivää 1 The Joy of Cooking 1 Tutorkurssi 1 Yhteiskuntapalvelu 1 2 Tiedelukiokurssit Avoimen yliopiston kurssit Tietojenkäsittelytieteen kurssit Tutkielmaessee 1-2 Lukion erityistehtävä edellyttää, että opiskelija pääsääntöisesti opiskelee vieraita kieliä vähintään 27 kurssia. Erityistehtävän vuoksi opiskelija on oikeutettu vähentämään 47-51 pakollisen kurssin määrästä kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään 75 kurssia. Pääsääntöisesti kurssi toteutuu, jos sille ilmoittautuu 15-20 opiskelijaa. Koulussamme voi suorittaa lukiodiplomin kuvataiteessa, liikunnassa ja mahdollisesti kotitaloudessa. Selityksiä: lihavoidut kurssit ovat valtakunnallisia pakollisia kursseja -merkki näyttää valtakunnallisten syventävien kurssien rajan - -merkki näyttää kurssin, jota ei tarjota lukuvuonna 06-07 lukion ensimmäinen ja toinen vuositaso seuraa uutta opetussuunnitelmaa, L4 -taso vanhaa. 3.2 Kieliohjelma Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion kielitarjonta on monipuolinen. Lukiossa tarjolla olevat A-kielet ovat kiintiöittäin ranska, saksa, venäjä ja englanti. B1-kielenä tarjotaan ruotsia, B2-kielinä ranskaa, saksaa ja venäjää sekä B3-kielinä ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja italiaa. Opiskelijat voivat suorittaa em. kielten lisäksi myös muiden kielten kursseja muissa oppilaitoksissa. Lukiossa opetetaan myös muita aineita vieraalla kielellä. Opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen. B2 ja B3 -kielten valikoimaa voidaan tarvittaessa monipuolistaa tarjoamalla niitä vuorovuosin. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään Helsingin kaupungin järjestämässä opetuksessa.
11 3.3 Koulun painotukset Opetusministeriö on myöntänyt Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle luvan järjestää lukiokoulutusta. Lukion tuntijako antaa opiskelijoille mahdollisuuden laatia itselleen eri tavoin painotettuja opinto-ohjelmia. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion erityisenä koulutustehtävänä on kielipainotteinen opetus ja englanninkielinen IB-opetus. Lukion keskeisenä tehtävänä on lukiokoulutuksen järjestäminen A-kielenään ranskaa, saksaa tai venäjää opiskeleville. Lisäksi valitaan ryhmä paluuopiskelijoita A-englannin ryhmään. Kotimaahan palaavia opiskelijoita ja maahamme saapuvia ulkomaalaisia nuoria sijoitetaan myös muiden A-kielten ryhmiin sekä kansainväliseen ylioppilastutkintoon (International Baccalaureate -tutkinto) valmistavalle kaksivuotiselle IBlinjalle. IB-linjan osalta tämä opetussuunnitelma koskee vain lukion ensimmäistä eli IBopiskeluun valmentavaa ryhmää. Koulun tavoitteena on edistää opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja helpottaa siten siirtymistä lukiosta korkeakouluun. Tätä palvelee erityisesti tiedelukio-opiskelu yliopistoympäristössä: opiskelijat tottuvat pitkäjänteiseen työskentelyyn ja saavat entistä paremmat mahdollisuudet kehittää analysointikykyään, luovaa ajattelua ja omakohtaista tiedonhankintaa. Tiedelukion opiskelijat voivat suorittaa kursseja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksessa ja Avoimessa yliopistossa. Luento- ja harjoituskurssien lisäksi tarjotaan myös verkkokursseja. 3.4 Opiskelijaksi otto Kouluun otetaan A-ranskan, -saksan ja -venäjän opiskelijoita. A-englannin ryhmään sijoitetaan paluuopiskelijoita ja suomalaisen perusopetuksen A-englannin lukijoita, joilla on riittävä keskiarvo. IB-opiskelijoille on oma A-englannin ryhmä. Lukioon haetaan yhteishaun kautta. Lukion kielilinjoina toimivat ranskan kielen linja (yhteishakukoodi 555), saksan kielen linja (yhteishakukoodi 556), venäjän kielen linja (yhteishakukoodi 560) ja englannin kielen linja (yhteishakukoodi 561). Kielilinjalle haettaessa opiskelijalla tulee olla päättötodistuksessaan arvosana kyseisen kielen A1- tai A2-oppimäärästä. Kullekin linjalle määritellään lukuvuosittain erillinen opiskelijaksi ottamisen kiintiö. Opiskelijaksi ottaminen toteutuu linjoittain hakijan lukuaineiden keskiarvon perusteella. IB:n valmentavalle luokalle pyritään normaalisti peruskoulun 9.-luokkalaisille järjestettävän yhteishaun kautta (yhteishakukoodi 809). Hakijat osallistuvat lisäksi kaksivaiheiseen pääsykokeeseen. Ensimmäisen vaiheen perusteella osa hakijoista jatkaa pääsykokeen toiseen vaiheeseen. Hakijan kokonaispistemäärä muodostuu pääsykokeiden pistemäärästä ja päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvosta. Ulkomailta hakijat valitaan todistusten ja lausuntolomakkeiden sekä kielitaitoa ja soveltuvuutta mittaavan haastattelun perusteella. 3.5 Koulun opetusjärjestelyt Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on viisijaksojärjestelmää toteuttava luokaton lukio. Koko koulun tasolla opetuksen suunnittelusta vastaavat opettajakunta, rehtori sekä koulun hallitus ja johtokunta, jossa on myös opiskelijaedustus. Opiskelijan henkilökohtaisen opintoohjelman suunnitteluun osallistuvat opiskelijan lisäksi opinto-ohjaaja, opettaja ja ryhmänohjaaja.
12 Opiskelija voi suunnata opintojaan syventävien ja soveltavien kurssien valinnoilla. Suuntaus voi palvella jatko-opintoja, työelämää, harrastuksia tai muita henkilökohtaisesti tärkeiksi koettuja seikkoja. Lukiolain mukaan lukio tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusajan pidennystä. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuoden ajaksi lukiopaikkaa menettämättä. Opintojen alussa opiskelija laatii koko lukio-opintoja koskevan opinto-ohjelman, johon kuuluu vähintään 75 kurssia. Opiskelija voi opintojen aikana tarkistaa opinto-ohjelmaansa koulun tuntijaon ja työjärjestyksen sallimissa rajoissa. Opinto-ohjelman muutoksista on keskusteltava aineen opettajan ja opintoohjaajan tai rehtorin kanssa. Oppiaineiden kurssien suoritusjärjestys määritellään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa, joissa mainitaan myös sallittavat poikkeukset. Suoritusjärjestyksen muuttamisesta on sovittava aineen opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Mahdolliset muutokset on tehtävä SYKKIvihon lukiolaisen oppaan ohjeiden mukaisesti. Kokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopulla koeviikon aikana, jolloin opiskelijalla ei ole muita koulutehtäviä. Ylimääräisiä kurssikokeita järjestetään 5-6 kertaa lukuvuoden aikana. Kurssikokeita voi suorittaa vain koeviikolla tai ylimääräisissä kurssikokeissa. Opiskelijoiden vapaa-ajan harrastuksiin koulussa on hyvät mahdollisuudet. Näyttämötoiminta on vilkasta ja musiikin harrastus monimuotoista. Lukio-opiskelijoille tarkoitettuja kerhoja ovat mm. luontokerho Amici Naturae, filosofian kerho, kamarikuoro, orkesteri, liikuntakerho, Teiniteatteri, kuvataidekerho Sykli ja koululehti Oras. 3.6 Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Opiskelija voi suorittaa kurssin joko kokonaan tai osittain osallistumatta opetukseen. Kurssin suorittaminen edellyttää tällöin kurssin opettajan kanssa tehtävää kirjallista sopimusta. Sopimuksessa sovitaan suorituksista, jotka voivat olla esimerkiksi suullisia kokeita, kirjallisia tehtäviä ja/tai kurssikokeita, sekä suorittamisajankohdasta. Opiskelija voi laatia valitsemastaan aiheesta tutkimusesseen. Työtä ohjaa sellainen koulun opettaja, jonka alaan esseen aihe lähinnä kuuluu. Essee laaditaan itsenäisesti ohjaajan johdolla, mutta kurssiin voi kuulua myös seminaarityöskentelyä. Etäopiskelun järjestelyistä sovitaan erikseen rehtorin kanssa. 3.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt Koulumme kuuluu Helsingin kaupungin yhteistyöalue III:een ja toimii yhteistyössä alueen muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä toteutetaan myös yhdessä esimerkiksi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Lukion opiskelijat voivat vierailla tai toteuttaa projekteja korkeakoulujen tai yliopistojen ainelaitosten kanssa. 3.8 Muut opetusjärjestelyt
13 Koulumme keskeinen painoalue on kansainvälisyys. Yhteistyötä tehdään useiden ulkomaisten koulujen kanssa. Lisäksi lukiolaisryhmiä osallistuu Model European Parliament -kokouksiin eri puolilla Eurooppaa sekä United Nations -konferensseihin, joiden järjestäjänä toimii United Nations International School New Yorkissa. Lisäksi koulu toimii yhteistyössä eri alojen edustajien kanssa mm. työelämään tutustumisen, erilaisten vierailujen, studia generalia -luentojen ja yrityskäyntien kautta. 4 LUKU OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset liittyvät ura- ja elämänsuunnitteluun. Helsingin lukioissa ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko opettajakunta. Lukio laatii ohjaussuunnitelman, josta käyvät ilmi ohjausta toteuttavat henkilöt, heidän tehtävänsä ja vastuualueensa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan ohjauksen muodoista ja ohjausta antavien henkilöiden tehtäväjaosta. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opinto-ohjaaja suunnittelee ohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä rehtorin, ryhmänohjaajien, aineenopettajien ja muun kouluyhteisön jäsenten kanssa. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina. On tärkeää huolehtia opiskelijan mahdollisuudesta saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan erityisellä vastuulla on opiskelijoiden lukioaikaiseen opiskeluun liittyvien valintojen ohjaaminen sekä jatkokoulutus- ja elämänsuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Opiskelijan päätöksenteon ohjaus on koko lukioajan kestävä prosessi, johon varataan aikaa sekä henkilökohtaisena että ryhmäohjauksena. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. 4.1 Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija tuntee oman lukionsa erityistehtävän ja osaa arvostaa ja käyttää sen suomia mahdollisuuksia lukio-opintojensa suunnittelemisessa. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään hyväkseen luokattomuutta ja koulun monipuolista kurssitarjontaa ja -tarjotinta. Ohjaustoiminnassa on tärkeää muistaa opiskelijoiden tulevaisuuden jatko-opinnot ja niiden asettamat mahdollisuudet ja vaatimukset lukio-opinnoille. Ohjaustoiminnan tavoite on, että opiskelija omaksuu hyvät opiskelutaidot ja luottaa kykyihinsä.
4.2 Ohjauksen osa-alueet 14 Jokainen opettaja ohjaa oman oppiaineensa opiskeluun liittyvien menetelmien omaksumisessa ja opastaa opiskelijoita itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan valintojen toteutumista ja edistymistä seuraa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä viikoittain ryhmänohjaustuokiossa, jossa tiedotetaan koulun toiminnasta ja tapahtumista. Opiskelijan ainevalinnat ja jatkokoulutukseen ohjaus kuuluvat opinto-ohjaajalle. Hän vastaa opinto-ohjauksen kursseista ja koko luokkatasoa ja/tai lukiota koskevista ohjauksellisesta tiedottamisesta. 4.3 Ohjauksen toteuttaminen, työnjako ja tehtävät Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta aina tarvittaessa ainevalintaongelmiinsa. Lisäksi abiturientit varaavat itselleen henkilökohtaisen ohjauskeskusteluajan ylioppilaskirjoitusten ja jatko-opintojen suunnitteluun. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään henkilökohtainen ohjauskeskustelu heidän seuraavan lukuvuoden ainevalinnoistaan. Tutortoiminnasta vastaa opinto-ohjaaja. 4.4 Ohjauksellinen tiedottaminen Lukion toiminnasta saa tietoja kaikille opiskelijoille lukuvuoden alussa jaettavasta SYKKIvihkosta ja koulun nettisivuilta. SYK:n peruskoulun 9-luokkalaisille kerrotaan jatko-opinnoista lukiossa oppilaanohjauksen tunneilla. Parilla tunnilla lukion opinto-ohjaaja ja tutoropiskelijat kertovat opiskelusta nimenomaan SYK:n lukiossa. 9-luokkalaisten vanhemmille järjestetään vanhempainilta jatko-opinnoista tammikuussa. Muiden koulujen 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen järjestetään tammi- maaliskuussa tiedotustilaisuuksia lukioon pyrkiville. Syyslukukauden aikana järjestetään vanhempainillat sekä ensimmäisen, toisen että kolmannen vuosiluokan opiskelijoiden vanhemmille. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on opintoohjauksen tunteja ensimmäisessä jaksossa, jolloin perehdytään opiskeluun lukiossa, opetussuunnitelmaan ja ylioppilaskirjoituksiin. Toisen lukiovuoden keväällä järjestettävässä opopäivässä aloitetaan jatko-opinnoista tiedottaminen ja kerrotaan seuraavan lukuvuoden ylioppilaskirjoituksista. Kolmannen lukuvuoden syksyllä abiturienteille järjestetään jatkokoulutuspäivä. Lisäksi ohjaukselliseen tiedottamiseen kuuluvat viikoittaiset ryhmänohjaustuokiot, sekä infotilaisuudet ennen ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumista ja varsinaisia ylioppilaskirjoituksia. Keväällä järjestetään tiedotustilaisuus seuraavan lukuvuoden kurssitarjonnasta. 4.5 Ohjaukseen liittyvä yhteistyö Lukio tekee yhteistyötä lähellä sijaitsevien yksityiskoulujen kanssa. Esimerkiksi tutorkurssi järjestetään osittain yhteistyönä keväisin. Tiedelukiokokeilussa opiskelijat voivat suorittaa kursseja Helsingin Avoimessa yliopistossa. Avoin yliopisto varaa kiintiöt SYK:n opiskelijoille vuosittain sovituille kursseille. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää kiinnostuneille sisäänpääsykokeen.
15 Koulussa järjestetään Studia Generalia -asiantuntijaluentoja, joissa opiskelijat pääsevät kuulemaan eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi abiturienttien jatkokoulutusmessuilla yleensä koulun entiset opiskelijat kertovat jatko-opinnoistaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Lukion toisen vuoden opiskelijoilla on keväällä työelämään tutustumista varten TET-iltapäivä. TETpaikat ovat opiskelijoiden vanhempien usein omilla työpaikoillaan järjestämiä. Syksyn aikana järjestetään vanhempainillat ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosiluokan opiskelijoiden vanhemmille. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan, aineenopettajiin tai rehtoriin kouluun ja nuorensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaajat ovat tarvittaessa yhteydessä vanhempiin. 5 LUKU OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1 Tukiopetus Tukiopetuksen tavoitteena on varmistaa lukion oppimäärän suorittaminen. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan hankkimaan tukiopetusta. Sitä voivat antaa myös esimerkiksi ylempien vuosikurssienopiskelijat. 5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää työtä ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden tervettä ja tasapainoista kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lukiossa tuetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittymistä. Samalla huolehditaan tuen tarjoamisesta niin, että nuori ei jää yksin opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvien ratkaisujen kanssa. Opiskelijahuoltotyö on koulun yhteisöllistä, vuorovaikutuksellista ja kaikkien hyvinvoinnista huolehtivaa toimintakulttuuria. Lukiossa tuetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja osallisuutta edistävien rakenteiden luomista. Opiskelijahuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Sen onnistuminen edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä sekä ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden hoitamista varten. Opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan säännöllisesti opiskelijahuollon yleisistä käytänteistä ja toimintasuunnitelmista. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa on säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka vastaa opiskelijahuoltotyön kehittämisestä ja toiminnan koordinoimisesta. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tukitoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa opiskelijan, opettajien, opiskelijahuoltohenkilöstön ja vanhempien yhteistyönä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Koulussa huolehditaan siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja muista nuorten tukipalveluista. Tarvittaessa nuori ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Yhteistyössä vanhempien kanssa otetaan huomioon luottamuksellisuus, nuoren ikä ja etu.
Opiskelijahuollon palveluita lukiossa on kouluterveydenhuolto ja opinto-ohjaus. Lisäksi koulussa on psykologi. Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden psykososiaalista tukea tarjoavien yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, lukion ja tarvittaessa peruskoulun opinto-ohjaajat, koulupsykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä yksi opettajajäsen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 2 3 viikon välein ja käsittelee tarvittaessa lukiolaisten asioita. Kokoontumisajat ilmoitetaan etukäteen opettajakunnalle. Ryhmä kutsuu harkintansa mukaan kokouksiin ryhmänohjaajia. Tämän lisäksi jokaisella opettajalla on halutessaan mahdollisuus varata itselleen aika ryhmän kokoukseen. Kokouksissa käsitellään yksilö-, ryhmä- ja koulutason asioita. Poissaolot Lukiolain mukaan opiskelijan poissaoloon on pyydettävä lupa. Poissaolokäytännöt on selvitetty kaikille opiskelijoille jaettavassa SYKKI-vihkossa. Opettajat seuraavat läsnäoloja kurssipäiväkirjan avulla. Jatkuviin ja luvattomiin poissaoloihin puututaan oppilashuollollisin toimenpitein. Toimintamallit ongelma- ja kriisitilanteita varten Koululla on erilliset kriisi-, päihde- ja kiusaamistilanteiden suunnitelmat (kts. liitteet). Kriisisuunnitelman laatimisesta ja ylläpitämisestä vastaa koulun kriisivalmiusryhmä, päihdesuunnitelmasta päihdetyöryhmä ja kiusaamistilanteiden toimintasuunnitelmasta oppilashuoltoryhmä. Nämä kaikki suunnitelmat ovat luettavissa koulun turvallisuuskansiossa ja koulun internet-sivuilla. 5.3 Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Lukiossa annetaan tukea opiskelijalle, jonka opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä tai sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukioopintonsa. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet ohjataan tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia hoitopalveluita. Lukiossa ilmaantuviin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan, miten hänen yksilölliset tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman tekoa koordinoi opiskelijahuoltoryhmä. Suunnitelmaa toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat sen mukaan, miten kunkin opiskelijan tarpeiden perusteella sovitaan. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointia käsitellään Opiskelijan oppimisen arviointiluvussa. Erityisopetus 16
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea. Erityisopetus tukee varsinkin niitä opiskelijoita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Päävastuu opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opetuksesta on kurssien varsinaisilla opettajilla. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin silloin, kun on kyse oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Hän toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija itse ja tarvittaessa hänen vanhempansa osallistuvat. Erityisjärjestelyt Erityistä tukea ovat myös Valtioneuvoston asetuksen n:o 144 / 2001 14 tarkoittamat erityiset järjestelyt lukion aikana sekä oppimistilanteissa että kokeissa. Erityisjärjestelyjä voidaan suunnitella myös opiskelijalle, jolla on vähintään keskivaikea luki-vaikeus. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa, mikäli opiskelija on alle 18-vuotias. Erityisjärjestelyjä lukioaikana voi saada opiskelija, jonka tuen tarpeen opiskelijahuoltoryhmä on arvioinut. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa erityisjärjestelyiden käytön. Erityisjärjestelyihin lukion aikana on mahdollisuus myös sellaisella opiskelijalla, joka ei aio osallistua ylioppilaskokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksella tarkoitetaan Helsingin opetussuunnitelmalinjauksessa ensisijaisesti maahanmuuttaja-taustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta. Maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Helsingin lukiokoulutuksen linjauksia, kunnallista suomi toisena kielenä (S2)- opetussuunnitelmaa sekä koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, opiskelijan äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys maahanmuuttajataustaisen ja muun vieraskielisen opiskelijan opintojen tukemisessa. Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajataustaiselle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan koulun 17
18 opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijasta S2 -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lukion S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa S2-opetusta annetaan pääsääntöisesti integroituna Suomi äidinkielenä opetukseen. Helsingin lukioissa S2-opetusta annetaan keskitetyissä opetusryhmissä lukioiden yhteistoiminta-aikoina. Joissakin lukioissa on lisäksi omia S2-opetusryhmiä. Opetusryhmän suositeltava vähimmäiskoko on kymmenen opiskelijaa. Maahanmuuttajien äidinkieli Maahanmuuttajataustaisille ja muille vieraskielisille opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta. Opetuksella tuetaan opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Helsingissä maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan keskitetyissä opetusryhmissä kaksi tuntia viikossa niissä kielissä, joihin on laadittu kunnalliset opetussuunnitelmat. Opiskelijan uskonto Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa noudatetaan koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Opiskelijan oman uskonnon opetuksessa sovelletaan uskonnon opetussuunnitelman perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Opetus perustuu kunnallisiin opetussuunnitelmiin. Omassa uskonnollisessa yhteisössä suoritetut opinnot voidaan rehtorin harkinnan mukaan hyväksilukea ja arvioida suoritusmerkinnällä. Arviointi Suomen kielen opetuksen ohella maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada tarvittavaa tukea selviytyäkseen lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa opiskelumahdollisuuksista, tukijärjestelyistä sekä oikeuksista ylioppilastutkinnossa. Opiskelijoiden kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon annettaessa opiskelijan kurssiarvosanaa. Maahanmuuttajataustainen opiskelija arvioidaan S2 -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan S2 -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti S2 -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2 -kurssin arvosanaksi. S2 - kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko äidinkielen ja kirjallisuuden suomi
äidinkielenä -oppimäärästä tai S2-oppimäärästä, mutta ei molemmista. todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. S2 merkitään 19 Suomi toisena kielenä ylioppilaskokeeseen voi osallistua vain opiskelija, jonka äidinkieleksi on väestörekisterissä merkitty muu kuin suomi. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Maahanmuuttajan äidinkieli. Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja tiedon eri alueisiin. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuus ja harrastuneisuus. Maahanmuuttajien äidinkieli arvioidaan soveltavana kurssina suoritusmerkinnällä. Arviointia voidaan täydentää kirjallisesti annettavalla sanallisella arvioinnilla. 6 LUKU ARVIOINTI 6.1 Opiskelijan oppimisen arviointi Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan ja opiskelijalle annetaan palautetta monipuolisesti. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa määrätietoiseen opiskeluun ja luoda edellytyksiä itsearviointiin, omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn kehittämiseen. Näin vahvistetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja. Opiskelijalle annetaan selkeää tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimistuloksista sekä opintojen aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan aina kurssin päätyttyä. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Opiskelun arviointi antaa opettajille tärkeää palautetietoa opetuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Huoltajat saavat arvioinnista tietoa opiskelijan opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Arviointi antaa tietoa myös jatko-opintojen järjestäjille sekä työelämän edustajille. Opiskelija-arviointi Kurssin arvostelu Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Soveltavat kurssit voivat olla mainittua tuntimäärää laajempia tai suppeampia. Opiskelijan suorittaman kurssin arvostelevat opettaja/opettajat sen päätyttyä. Kurssin arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin ja/tai suullisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, aktiiviseen osallistumiseen ja opiskelijan muiden tuotosten arviointiin. Vain itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi voi perustua pelkästään kurssikokeeseen. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit lukuun ottamatta opinto-ohjausta arvioidaan numeroin 4-10: 10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyttävä, 6 kohtalainen, 5 välttävä. Arvosana 4 merkitsee hylättyä kurssin suoritusta. Soveltavat kurssit arvostellaan joko numeroin
20 tai suoritusmerkinnällä (suoritettu/hylätty). Jos kurssin suoritus keskeytyy, opiskelija saa keskeytysmerkinnän. Ainekohtaiset arvosteluperusteet ilmoitetaan ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kunkin kurssin arvosteluperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa. Poissaolot voivat vaikuttaa kurssiarvosanaan. Perusteettomat poissaolot voivat aiheuttaa kurssin keskeytymisen. Keskeytyneen kurssin voi suorittaa käymällä sen uudelleen tai itsenäisenä suorituksena, ei kuitenkaan saman jakson koepäivinä. Päteviksi poissaolon syiksi katsotaan ennalta anottu lupa ja lääkärin tai huoltajan vahvistama sairaus. Tällaisetkin poissaolot vaikuttavat kurssin arvosanaan, ellei opettajan kanssa ole erikseen sovittu mahdollisista korvaavista tehtävistä. Myös koulun määräämistä erikoistehtävistä, esim. osallistumisesta musiikki- tai urheilutilaisuuksiin, on etukäteen ilmoitettava kurssin opettajalle. Lukioaineissa muualla suoritetut kertauskurssit merkitään kyseisen aineen viimeiseksi kurssiksi koulun tarjoamien maksimikurssien jälkeen syventävänä kurssina. Yllämainitut kurssit saadaan laskea lukiossa suoritettavien 75 kurssin minimimäärään. Kielten osalta voidaan hyväksyä kursseja myös kielissä, jotka eivät kuulu koulun omaan opetussuunnitelmaan kuten latina, japani, kiina, thai, portugali, jne. Erilaisissa koulun luottamustehtävissä (esim. tekniikka, teinikunnan hallituksen jäsenyys, kerhon puheenjohtaja tai sihteeri, isosisko tai -veli) toimivat lukiolaiset voivat saada päättötodistukseen suoritusmerkinnän yhteiskuntapalvelusta. Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi suorittaa kurssin joko kokonaan tai osittain osallistumatta opetukseen. Kurssin suorittaminen edellyttää tällöin kurssin opettajan kanssa tehtävää sopimusta. Sopimuksessa sovitaan suorituksista, jotka voivat olla esimerkiksi suullisia kokeita, kirjallisia tehtäviä ja/tai kurssikokeita, sekä suorittamisajankohdasta. Lukuvuodessa voi suorittaa kolme kurssia itsenäisesti. Erikoistapauksissa (esim. muualla hankitut tiedot) opiskelija voi pyytää rehtorilta luvan ylimääräisen itsenäisen kurssin suorittamiseksi. Arvosanan korottaminen Hylättyä (4) kurssiarvosanaa saa korottaa osallistumalla kerran ylimääräiseen kurssikokeeseen ja tekemällä muut kurssiin sisältyvät kurssin opettajan edellyttämät suoritukset, käymällä kurssin uudelleen tai suorittamalla kurssi itsenäisesti. Jos kurssin koetta ei ole samana lukuvuonna enää ohjelmassa, kurssi on mahdollista suorittaa ylimääräisessä kurssikokeessa. Kurssiarvosanaa 5-9 voi korottaa vain käymällä kurssin uudelleen. Kurssin arvosanaksi merkitään parempi suorituksista. Etenemiseste Kaksi hylättyä arvosanaa (4) samassa oppiaineessa estää oppiaineen opiskelun jatkamisen. Oppiaineen opiskelua voi jatkaa vasta, kun ainakin toinen hylätyistä arvosanoista on korotettu. Jos opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia tai syventäviä kursseja on 9 tai enemmän, niistä voi olla hylättyjä enintään kolme. Opintojen hyväksilukeminen Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä yhden tai useamman lukion kurssin suoritukseksi, mikäli opinnot vastaavat tavoitteiltaan korvattavia lukion