GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 4 1.3.2 Toiminnan tuottavuus... 11 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 11 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 13 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 13 1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu... 14 1.5 Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 17 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 17 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 18 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 18 1.6.4 Tase... 19 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 19 1.8 Arviointien tulokset... 19 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 19 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 21 3. Tuotto- ja kululaskelma... 23 4. Tase... 24 5. Liitetiedot... 26 6. Allekirjoitus... 43 2

1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2008 oli Geodeettisen laitoksen (GL) yhdeksäskymmenes toimintavuosi. Laitos on kehittynyt alkuaan geodeettisia tutkimuksia tehneestä monipuoliseksi paikkatietoalan tutkimuslaitokseksi, jonka toiminta käsittää geodesian -, geoinformatiikan-, kaukokartoituksen - ja navigoinnin tutkimuksen sekä menetelmäkehityksen. Geodeettinen laitos on kooltaan ja osaamistasoltaan merkittävä tutkimuslaitos Euroopassa. Kehittämisen päälinjat Vuonna 2008 laitos osallistui aktiivisesti Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhteisen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen yhteenliittymän suunnitteluun. Tämä työ oli osa valtion sektoritutkimuksen kehittämistä, jota on tehty vuodesta 2004 alkaen. Laitosta kehitetään erikoisalansa tutkimuslaitoksena, joka joustavasti toimii osana kansallisia tai kansainvälisiä yhteenliittymiä taaten näin maallemme korkeatasoisen tutkimusinfrastruktuurin ja osaamisen paikkatietoalalla. Tämä merkinnee päätöstä epävarmuuden aikajaksolle, joka on jarruttanut laitoksen omaehtoista kehittämistä. Sektoritutkimuksen voimavaroja koskevat valtiovallan suunnitelmat ovat tätä kirjoittaessa epäselvät yksityiskohdiltaan, mutta on todennäköistä, että Geodeettisen laitoksen budjettirahoitus tulee tulevina vuosina vähenemään. Kansainvälinen kehitys on otettava huomioon kehittäessä maallemme ja valtiovallalle korkeatasoista paikkatietoalan osaamista. Laitoksen edustamat tutkimusalat sekä niihin liittyvä elinkeinoelämä ovat nykyisin voimakkaasti kansainvälisiä. GL on voimavaroineen merkittävä tutkimuslaitos erityisesti pohjoismaissa. Tulevaisuudessa laitosta onkin yhä määrätietoisemmin kehitettävä yhteistyön kautta osaksi eurooppalaista tutkimusverkostoa. Tätä kautta tulevina vuosina on mahdollisuus saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaisten voimavarojen lisäksi. Vuoden 2008 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia. Laitoksen tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suotuisasti ja ulkopuolinen rahoitus kasvoi edelleen. Tämän kehityksen seurauksena toiminta on kehittynyt suotuisasti niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka on asetettu vuodelle 2010. Kuitenkin on huomattava, että vain budjettirahoituksen avulla voidaan tehdä merkittävät tutkimuslaiteinvestoinnit, joita tarvitaan vuosina 2010 2013 Metsähovin tutkimusasemalla geodeettisen tutkimuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 5,558 M, kasvua edellisestä vuodesta 16,21 %. Ulkopuolelta saatu rahoitus kasvoi vuodesta 2007 ollen kaikkiaan 1 781 M. Tämä on 32 % laitoksen kokonaiskustannuksista. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta olivat vuonna 2008 samalla tasolla kuin vuonna 2007. Pääsuoritteiden eli tieteellisten julkaisujen, asiantuntijatehtävien ja kehitettyjen menetelmien määrä lisääntyy tulevina vuosina, sillä laitoksen tutkimustoiminta on laajentunut. Tulokset tästä tullaan saamaan lähivuosina. Laitos onnistui vuonna 2008 hyvin tutkimushakemuksissaan, mikä osoittaa laitoksen tekemien hakemusten korkeaa laatua ja henkilökunnan osaamista. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla samoin kuin yhteistyö Itämereen rajoittuvien valtioiden kanssa geodeettisissa tutkimuksissa. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri ja valtakunnan kannalta merkittävä. Vuonna 2008 käytettiin aikaisempaa enemmän voimavaroja henkilöstön koulutukseen. Henkilökunnan osaamista ja kehitetään, jotta laitos voi selviytyä paremmin kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. 1.2 Vaikuttavuus Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Vuonna 2008 laitos on osallistunut kansallisen paikkatietostrategian toteuttamiseen seuraavasti. 1) Valtakunnallisten koordinaatti - ja korkeusjärjestelmien ylläpito - Ylläpitänyt valtakunnallista EUREF-FIN koordinaattijärjestelmää huolehtien erityisesti järjestelmän perustana olevien pysyvien GPS-asemien toimivuudesta. Laitos on sitonut uuden korkeusjärjestelmän N2000 peruskiintopisteen valtakunnalliseen koordinaatti ja painovoimajärjestelmään. - Jatkanut tutkimusta maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi vuosina 1996 ja 2006 mitattujen kaikkiaan 100 kiintopisteen koordinaattien avulla. Tuloksista selviää kiintopisteverkon vakaus ja tämän avulla tulevaisuudessa voidaan arvioida mahdollisesti tarvittavia koordinaattijärjestelmän muutoksia. - Toiminut pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja pitänyt huolta järjestelmien luomisessa ja ylläpidossa tarvittavien mittausten tarkkuudesta. 3

2) Luotujen uusien koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käytön edistäminen - GL on perustanut palvelimelleen kaikkien halukkaiden käytettävissä olevan koordinaattien muunnospalvelun sekä yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa täydentänyt valtakunnallisia koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiä koskevia suosituksia. - Tehnyt ja julkaissut tutkimustuloksia GPS-mittausten tarkkuudesta. - Laskenut uuden valtakunnallisen geoidin. 3) Kansallisen painovoimajärjestelmän uusiminen - Työt järjestelmän uusimiseksi ovat meneillään. Tavoitteena saada järjestelmä valmiiksi vuonna 2011. 4) Uusien kartoitusmenetelmien käyttökelpoisuus ja tarkkuus - Kehittänyt menetelmiä lentokoneesta käytettävien digitaalisten kameroiden kalibroimiseksi sekä lentokoneesta käytettävän laserkeilaimen kalibroimiseksi. - Tutkinut ja kehittänyt lentokoneessa käytettävän laserkeilaimen mittaaman aineiston tulkintamenetelmiä maastotietokannan päivittämistä ajatellen. - Kehittänyt autossa käytettävän kartoituslaitteen, jossa paikannusilmaisimien, laserkeilaimen ja digitaalikameroiden avulla voidaan kartoittaa ajoreitin läheisyydessä olevat alueet, rakenteet, rakennukset ja kasvillisuus. 5) Paikkatietojen yhteiskäytön edistäminen - Kehittänyt yhdessä eräiden valtion laitosten ja yritysten kanssa paikkatietoinfrastruktuurin kartta- ja paikkatietopalvelujen internet-käyttöön soveltuvia rajapintoja. - Kehittänyt paikkatietojen skeema- ja yleistysmuunnoksia tosiaikaisia muunnospalveluja varten. Laitos on ylläpitänyt Metsähovin tutkimusasemaa ja laatinut sitä varten kehittämissuunnitelman. EGNOS/RIMS-asema on toiminut suunnitellusti vuonna 2008. Neuvottelut uudesta sopimuksesta alkoivat vuonna 2008. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Toiminta raportoidaan tuloskeskustelujen ja tulossopimuksen mukaisesti sekä sopimuksessa olevien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien osalta. VUODEN 2008 KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET Geodesia ja geodynamiikka Maan painovoimakentän ajallinen vaihtelu Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla vesitaseessa tapahtuvat muutokset voidaan havaita mitatuista painovoiman muutoksista ja saada näin lisää tarkkuutta painovoiman määrittämiseen sekä vesitaseessa tapahtuvien muutosten havaitsemiseen. Maan vesivaipassa tapahtuvat muutokset ovat pääasiallisin syy painovoiman ajallisiin muutoksiin. Maan painovoimakentän ajallista vaihtelua on tutkittu sekä Metsähovin tutkimusasemalla olevalla suprajohtavalla gravimetrilla että Maata kiertävien painovoimasatelliittien avulla. Vuodesta 2002 Maata kiertäneen GRACE-satelliitin painovoimahavainnot ovat mahdollistaneet suurten jäätiköiden massassa tapahtuneiden muutosten seuraamisen. Muutokset ovat seurausta lämpenemisestä. Satelliittien tuottamaa mittausaineistoa tulkittaessa on tärkeää, että tuloksia voidaan verrata maanpäällisiin havaintoihin. Geodeettisella laitoksella GRACE-satelliitin havaintoja on käytetty Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, jossa tutkitaan erityisesti Itämeren alueella tapahtuvia muutoksia ja tämän alueen käyttöä GRACE-satelliitin testikenttänä. Itämeri on osoittautunut sopivaksi testikentäksi, jossa pienellä rajatulla alueella on kuukausitasolla merkittäviä vedenkorkeuden vaihteluita. Nämä vaihtelut tunnetaan hyvin mareografihavaintojen perusteella. Metsähovin alueella tehtävät suprajohtavan gravimetrin painovoimahavainnot kertovat maa-alueella tapahtuvasta painovoiman ajallisesta muutoksesta. Tulokset osoittavat selkeästi sen, tarkkojen painovoiman arvojen määrittämisessä tulee havainnoista poistaa vesivaipassa tapahtuvien muutosten vaikutus. 4

Geoidin mallintaminen Geoidimalleilla kuvataan maan painovoimakentän tasa-arvopintaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia virheitä syntyy mallinnuksessa, koska nämä vaikuttavat geoidimallin tarkkuuteen. Valtakunnallisen uuden geoidimallin laskeminen ja geoidimalleihin liittyvä tutkimustyö on tehty osittain Geodeettisen laitoksen, osittain Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Uusi valtakunnallinen geoidimalli FIN2005N00 julkistettiin vuonna 2008. Tämä malli mahdollistaa satelliittipaikannuksen avulla mitattujen korkeuksien muuntamisen suoraan Suomen uuteen N2000- korkeusjärjestelmään. Malli parantaa korkeusmuunnoksen tarkkuutta ja luotettavuutta koko valtakunnan alueella ja edistää uuden korkeusjärjestelmän käyttöönottoa. Sen käyttäjinä ovat kaikki korkeuksia paikkatiedoissa tarvitsevat tahot, ja malli on mukana myös Geodeettisen laitoksen uudessa koordinaattimuunnospalvelussa. Tämän lisäksi on tehty myös tutkimusta geoidimallien tarkkuuksista ja tarkkuuden parantamisesta. Suomen Akatemian rahoittama projekti jatkuu vuoteen 2010 saakka. Suomen maankuoren liikkeiden tutkiminen tarkkaa geodeettista kiintopisteistöä käyttäen Suomi sijaitsee jääkauden jälkeisen jatkuvan maannousun alueella, joka ajan myötä muuttaa sekä taso- että korkeuskoordinaatteja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maankuoren liikkeiden määrä ja niiden vaikutus koordinaattien tarkkuuteen. Vuoteen 2010 jatkuvassa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa tutkitaan maankuoren liikkeitä Fennoskandian laajuisesta maannoususta paikallisiin liikuntoihin saakka. Geodeettisen laitoksen pysyvä GPS-asemaverkko, Suomen EUREF-FINkoordinaatiston määrittelevän kiintopisteistön ja paikallisten kiintopisteverkkojen avulla jopa 15 vuoden pituisista mittauksjaksoista voidaan määrittää millimetrien suuruisia liikkeitä. Maannousun tarkemmalla mallilla voidaan parantaa valtakunnallisen korkeusjärjestelmän tarkkuutta ja auttaa sen ylläpitoa tulevaisuudessa. Paikalliset mittaukset antavat yksityiskohtaista tietoa maankuoren ylimpien osien liikkeistä, ja tuloksia käytetään mm. ydinjätteiden loppusijoituspaikan liikuntojen seuraamiseen Olkiluodossa. Tutkimus antaa tietoa myös maankuoren rakenteesta ja niistä jääkauden jälkeisistä ilmiöistä jotka ovat vuosituhansien aikana muokanneet Fennoskandian aluetta. Vuonna 2006 mitattu valtakunnallinen GPS-data antaa mahdollisuuden laskea vuosien 1996-1997 jälkeen tapahtuneita maankuoren liikkeitä. Vuonna 2008 saatiin valmiiksi ensimmäiset laskennat liikkeiden suunnasta ja suuruudesta. Lopulliset laskennat tehdään vuoden 2009 aikana. Mannerjään vaikutus maankuoren liikkeisiin Fennoskandian jääkauden jälkeinen maannousu vaikuttaa korkeusjärjestelmiin, koska aikaa myöten korkeussuhteet muuttuvat. Lisäksi maannousun mekanismin tunteminen auttaa ymmärtämään mitä jääkauden jälkeen on maassamme tapahtunut, ja millaisia muutoksia tulevaisuudessa on odotettavissa. Siksi maanuoren liiketutkimus on ollut varsin keskeisellä sijalla laitoksen toiminnassa. Vuonna 2008 aloitettiin laaja Kansainväliseen litosfääriohjelmaan kuuluva monitieteinen projekti jääkauden jälkeisen maankuoren liikkeiden ja ilmastokehityksen tutkimiseksi. Geodeettisella laitoksella on projektin koordinointivastuu. Projekti jatkuu vuoteen 2012 saakka ja osallistujia on yli kymmenestä maasta. Geodeettinen laitos on yhteistyössä Venäjän geodesian ja kartografian tutkimuslaitoksen (TsNIIGAiK) kanssa tutkinut maannousua vaaitus- ja painovoimahavaintoja käyttäen Suomen, Karjalan ja Kuolan niemimaan alueella. Tarkoituksena on parantaa alueen nykyisiä maannousumalleja. Geodeettinen laitos on mitannut painovoimaa Etelämantereella, Suomen Etelämannerasema Aboalla 1980-luvun lopulta lähtien. Etelämantereen jäätiköiden muutokset tarjoavat mahdollisuuden maankuoren liikkeiden seuraamiseen jäätiköitymisen vielä vallitessa. Vuonna 2008 osallistuttiin Pietarissa pidettyyn alan tieteelliseen kokoukseen, jossa esiteltiin tähänastisia mittauksia. Seuraava painovoimamittaus Aboalla ja kahdella muulla paikalla on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009/2010 etelämannerretkikunnan yhteydessä. Geodeettinen laitos ylläpitää myös pysyvää GPS-asemaa Aboalla. Kaukokartoitus ja fotogrammetria 3D-NaviEXPO-tutkimushanke Tavoitteena on kehittää ja esitellä Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010 kolmiulotteisten kaupunkimallien käyttö käsipuhelimiin perustuvassa henkilökohtaisessa navigoinnissa. Osasto on kehittänyt edelleen laitoksen autoon asennettavan liikkuvan kartoituksen laitetta integroimalla kamerat laitteeseen ja kehittämällä georeferointimenetelmiä. Laitteistolla on tehty koetöitä pääasiassa Espoonlahdessa. Laitteisto tuottaa lasersignaalin vaihemittaukseen perustuvaa pisteparvea, josta laskennan avulla kehitetään automaattisia menetelmiä kohteen muodon määrittämiseksi, kohteen tunnistamiseksi ja visualisoimiseksi. Osastossa on kehitetty menetelmiä laserkeilauksen ja digikameran avulla puiden, teiden, rakennusten ja tieympäristön mallintamiseksi. Tähdätään maailmanäyttelyalueen osittaiseen mallintamiseen ja Tapiolan mallintamiseen, jossa ilmakeilauksen, ilmakuvauksen ja liikkuvan kartoituksen menetelmin toteutetaan alueen kolmiulotteinen mallinnus ja virtuaalimallinnus. Tutkimus Olkiluodon maapohjan stabiilisuudesta satelliittitekniikkaa käyttäen Tavoitteena on selvittää tutkasatelliittikuvien (SAR) käyttökelpoisuus Olkiluodon alueen maankuoren liikkeiden havaitsemissa. 5

Projektissa on tutkittu SAR-satelliittikuvien käyttöä Olkiluodon voimalaitosalueen mittaukseen. Alueen maankuorta seurataan jatkuvasti, sillä on tärkeää, että rakennettavan ydinjätteen loppusijoituspaikan maankuoren mahdollisista liikkeistä tiedetään mahdollisimman paljon samoin kuin liikkeiden mittaukseen soveltuvista tekniikoista. Satelliittikuvilta saadaan riippumattomia mittaustuloksia maankamaran liikkeistä ja mitata millimetriluokan liikkeitä maan pinnalla käymättä paikalla. Lisäksi SAR-tutkalla kuvaukset ovat säästä ja auringonvalosta riippumattomia. Olemassa on laajat SAR-kuva-arkistot vuodesta 1992 alkaen. Kuvista voidaan saada huomattavasti enemmän havaintoja ja kattavampi kuva koko alueen liikkeistä verrattuna kiintopisteiden avulla tehtäviin mittauksiin. Tutkakuvien soveltuvuutta Olkiluodon alueen seuraamiseen tutkittiin ERS-satelliitin ottaman 34 SAR-kuvan aineistolla. Liikkeenmittausmenetelmä perustuu suureen kuva-aineistoon ja muuttumattomien kohteiden nk. pysyvien sirottajien havainnointiin kuvilta. Tällaisia kohteita ovat mm. rakennukset, kivet ja kalliot. Kuvasarjalta on tutkittu pysyviä sirottajia alueella vuosina 1993 2002. Liikettä tältä kuvasarjalta voitiin mitata vain vertikaalisuunnassa. Alueelta löytyi pysyviä sirottajia, mutta merkittävää liikettä ei pystytty havaitsemaan. Geodeettisen laitoksen Geodesian ja geodynamiikan osasto on suorittanut alueella toistuvia maastomittauksia ja niissäkään ei ole havaittu merkittäviä liikkeitä. Tutkimus digitaalisten ilmakuvien radiometrisesta kalibroinnista Ilmakuvasensoreiden radiometriseen kalibrointiin on kehitetty heijastavuuteen perustuva testikenttäkalibrointimenetelmä. Radiometrisessä kalibroinnissa käytetään vertauskohteina tasasävyisiä pintoja, joiden havainto- ja valaistuskulmariippuvainen heijastavuus (BRDF) määritetään goniometrimittauksin. Ilmaisimeen saapuva säteily määritetään käyttämällä ilmakehämallinnusta ja MODRTAN4-säteilynsiirto-ohjelmaa. Radiometrisessä kalibroinnissa vertaillaan sensoriin saapuvaa säteilyä ja sensorin vastetta sekä analysoidaan kuvien sävyaluetta (histogrammia). Kalibroinnissa tuloksena saadaan määritettyä sensorin absoluuttisen kalibroinnin kertoimet, lineaarisuus, eri kanavien herkkyydet sekä dynaaminen alue. Tulokset valmistuivat väitöskirjana vuonna 2008. Geoinformatiikka ja kartografia Tosiaikaiset muunnospalvelut paikkatietopalveluja varten Työssä on kehitetty koordinaatistomuunnospalvelu, joka perustuu OGC:n Web Processing Service (WPS) rajapinnan soveltamiseen. Määritellyn rajapintatoteutuksen pohjalta ohjelmoitiin toimiva rajapintapalvelu hyödyntäen 52North-yhteisön tuottamaa WPS-ohjelmistoalustaa. Tämän työn tuloksia on voitu suoraan hyödyntää INSPIRE:n koordinaatistomuunnospalveluja koskevien toimeenpanosäännösten laadinnassa. Skeemamuunnosten ja yleistysmuunnosten osalta kehitettiin yhteinen palveluprototyyppi ITC:n (Hollanti) kanssa. Palvelu perustuu em. WPS-rajapinnan hyödyntämiseen. Tavoitteena työssä oli mm. selvittää, miten yleistyspalvelua voitaisiin soveltaa osana laajempaa skeemamuunnostehtävää. Palvelujen yhteentoimivuuden kannalta saman perusrajapinnan käyttö eri palvelukomponenteissa osoittautui hyödylliseksi. Palveluprototyypin kehitystyön kokemusten pohjalta kirjoitettiin yhteisartikkeli, joka on parhaillaan hyväksymisprosessissa julkaisua varten lehdessä: Computers, Environment and Urban Systems. Projektissa on lisäksi toteutettu standardeihin perustuva yleistyspalvelun WPS-rajapintaimplementointi Grass-ohjelmistoon. IGN:n kanssa on laadittu yhteistyön pohjalta EU-hankehakemus. Projekti päättyi vuoden 2008 lopussa. Verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalvelujen pilottihanke Projektin työhön ovat osallistuneet seuraavat valtion laitokset: Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Merenkulkulaitos ja Suomen ympäristökeskus. Muita aktiivisia osallistujia ovat olleet Espoon kaupunki, Lounaispaikka ja Sito Oy. Geodeettinen laitos on vastannut hankkeen koordinoinnista. Vuoden 2008 aikana projektissa on jatkettu vektorimuotoisten paikkatietopalvelujen rajapintastandardiin Web Feature Service (WFS) liittyvää työtä. Edellisen vuoden palveluimplementaatioita on ylläpidetty ja kehitetty edelleen. Osallistuvissa organisaatioissa ei ole osoitettu merkittäviä uusia resursseja palvelujen toteuttamiseen. Samalla on kuitenkin näköpiirissä konkreettisia operatiivisiin palvelutoteutuksiin tähtääviä hankkeita, joiden kehityksessä pilottiprojektin aikana saatuja kokemuksia voidaan suoraan hyödyntää. Merkittävän viitekehyksen vuoden 2008 työlle pilottiprojektissa antaa INSPIRE-toimeenpanosääntöjen valmistelun eteneminen. Haku- ja katselupalveluja koskevat toimeenpanosäännöt sekä palvelurakennetta kuvaava arkkitehtuuridokumentti tulivat rekisteröityneiden intressiryhmien kommentoitaviksi vuoden 2007 joulukuussa. Projektiryhmässä hyväksyttiin useita näkemyksiä ja käsityksiä palvelusäännöistä ja ryhmän edustajat osallistuivat myös palautekokoukseen Isprassa toukokuussa 2008. Pilottiprojektin työ on läheisesti liittynyt ainakin kahteen projektin ulkopuoliseen hankkeeseen. PaikkaOppi projektissa kehitetään lukio-opetuksen tueksi verkkopalveluarkkitehtuuriin tukeutuvaa paikkatietojen oppimisympäristöä. Pilottiprojektin 6

piirissä kehitettyjä rajapintaratkaisuja on suoraan hyödynnetty PaikkaOppi-projektin hajautettua palveluinfrastruktuuria rakennettaessa. Myös Maanmittauslaitoksen vetämälle Paikkatietoportaali-hankkeelle pilottiprojektin osallistujat muodostavat tärkeän tukiryhmän. Portaalihanketta on esitelty pilottiprojektin kokouksissa. Projektin osallistujaorganisaatiot voivat hyödyntää projektissa hankkimaansa rajapintapalvelujen osaamista ja palveluimplementaatioita Paikkatietoportaalia varten tarvittavien palvelujen pystyttämisessä. Projektia jatketaan vuodelle 2009, jotta koetyöhön ja raportointiin saadaan mukaan Maanmittauslaitoksen toteuttamat WFSrajapintastandardiin perustuvat palvelut Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteriin sekä Väestökeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin. Kyseiset palvelut ovat tulevat käyttöön kevään 2009 aikana. Navigointi ja paikannus Toteutetaan 3D-NaviEXPO-tutkimushanketta suunnitelman mukaan Tavoitteena on kehittää ja esitellä Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010 kolmiulotteisten kaupunkimallien käyttö käsipuhelimiin perustuvassa henkilökohtaisessa navigoinnissa. Suurin osa hankkeen teknisistä osista on kehitetty Suomessa. Laitoksen ja sen suomalaisten yhteistyö kumppanien osalta hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kiinalaisten kumppaneiden osalta suurin osa projektin töistä on sujunut myös suunnitelman mukaan: - Kolmiulotteisen henkilökohtainen navigointi -ohjelmiston kehittäminen Nokian matkapuhelimeen. Ohjelmisto tulee olemaan valmis integroimaan CASMIN (Chinese Academy of Surveying and Mapping) kehittämän visualisointiohjelman keväällä 2009. Ohjelmiston testaus Kiinassa ja Espoonlahdessa tehdään kesän 2009 aikana nykyisen suunnitelman mukaisesti. WLANpaikannuskomponentin integroiminen ohjelmistoon toteutetaan keväällä 2009. - Pseudoliittimenetelmän kehittäminen Ensimmäinen malli pseudoliittilaitteistosta on kehitetty ja testattu. Tämä malli pystyy välittämään GPS-tyyppisiä (Global Positioning System) signaaleita, mutta sitä täytyy kehittää, jotta se kykenisi SBAS-tyyppisten (Satellite Based Augmentation System) signaalien välittämiseen. - Moni-ilmaisimisen paikannuslaitteen rakenteellinen kehittäminen. Ensimmäinen kaikki paikannusilmaisimet sisältävä prototyyppi (mukaan lukien GPS-vastaanottimen, kiihtyvyysmittarin ja digitaalinen kompassin) on koottu. Tässä versiossa kaikki sensorit kykenevät kommunikoimaan GPS-vastaanottimeen upotetun digitaalisen signaalinkäsittelyn (DSP) kanssa. Versiota on käytetty paikannusohjelmiston kehittämisessä. Seuraava versio (SMD) prototyypistä saatiin valmiiksi vuoden 2008 lopussa. Tässä versiossa (PCB) kaikki sensorit on integroitu yhteen kooltaan noin 9x6 cm2 yksikköön. Bluetooth ja liitäntäantenni eivät vielä sisälly tähän version, jonka tulisi olla hyvin lähellä lopullista laitetta. Laite on edelleen testattavana. - Monisensorisen paikannuslaitteen ohjelmistollinen kehittäminen Monisensoreita varten tarkoitettu paikannusalgoritmi on saatu valmiiksi. Algoritmi perustuu hajautettuun Kalman Filterin rakenteeseen. Algoritmi pystyy tulevaisuudessa omaksumaan järjestelmään vaivattomasti uusia sensoreita. Ohjelmiston ensimmäinen versio asennettiin elokuun lopussa 2008 laitteeseen ja todettiin että monisensorinen paikannuslaite voidaan toteuttaa näiden valittujen komponenttien avulla. Kenttätesti tehtiin Otaniemessä marraskuussa 2008. Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin odotettiin ja edelleen tarvitaan paikannusalgoritmin kehitystyötä. Hankkeella on ollut Kiinassa ongelmia (EXPO-alueen mittausmahdollisuus ja rahoitus). Näihin odotetaan suotuisaa ratkaisua kevään 2009 aikana. VUODEN 2008 KESKEISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Geodesia ja geodynamiikka Uusien koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpito ja käyttö Vuonna 2008 julkistettiin Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu, jonka avulla muunnokset voidaan tehdä Julkisen hallinnon suosituksissa 153, 154 ja 163 esitettyjen kansallisten koordinaatistojen ja korkeusjärjestelmien välillä. Muunnospalvelu edistää uusien koordinaatistojen käyttöönottoa ja parantaa niiden käytettävyyttä sekä valtakunnallisissa että paikallisissa hankkeissa. Muunnospalvelun asiakkaina ovat kaikki paikkatietoaineistoja käsittelevät toimijat. Uuden painovoimajärjestelmän valmistelu Työt uuden painovoimajärjestelmän luomiseksi on aloitettu. 7

Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta Nummelan normaaliperusviiva mitattiin syksyllä 2007. Pituuden laskenta on lopullisia epävarmuuslaskelmia vaille valmis, ja julkaisun kirjoittaminen vuosien 2005 ja 2007 mittauksista on aloitettu. Tätä varten on laskettu myös Tuorlan observatoriossa tehtyjen kvartsimetrivertailujen tulokset. Tulosten perusteella Nummelan normaaliperusviiva on edelleen ainutlaatuinen pituuden mittanormaali lajissaan: maailman pisin, tarkin ja vakain. Tuloksia käytettiin syksyllä 2008 neljässä eri tutkimushankkeessa, kun Tuorlan ja Nummelan mittakaava siirrettiin Itävaltaan, Liettuaan, Viroon ja Olkiluotoon. Aasian ja Tyynenmeren maiden metrologiaohjelmaan (APMP) kuuluvan elektronisten etäisyydenmittausten vertailumittauksen tulokset saatiin alkuvuonna kootuksi yhteen, ja raporttiluonnos valmistui Korea Research Institute of Standards and Sciencessä (KRISS) elokuussa. Laitos osallistui tähän vertailumittaukseen Korean Daejeonissa kutsuttuna syksyllä 2006. Kaikkien viiden osallistujan tulokset ovat hyvät ja yhtäpitävät. Euroopan metrologiatutkimusohjema (EMRP) aloitettiin. Laitos osallistuu tutkimusprojektiin "Absolut long distance measurement in air", jonka aloituskokous pidettiin toukokuussa Madridissa. Projektissa hyödynnetään GL:n tekemiä tarkkoja pituudenmittauksia uuteen teknologiaan perustuvien mittausmenetelmien testaamisessa. Vuonna 2008 on kalibroitu Latvian AMK:n neljä viivakoodilattaa, Islannin LMI:n kolme digitaalista vaaituskojetta ja kuusi kolmemetristä viivakoodilattaa sekä Viron PLANSERK:n kolme digitaalikojetta ja 12 viivakoodilattaa, joista kuusi oli kolmemetristä, kaksi kaksimetristä sekä kaksi metristä lattaa. Global Geodetic Observing System/Nordic Geodetic Observing System toimintaan osallistuminen Laitos on osallistunut ohjelmien GGOS ja NGOS hankkeiden valmisteluun. Pohjoismaista yhteistyötä käsittelevä kokous pidettiin Norjassa 8.-9.4.2008. Kaukokartoitus ja fotogrammetria Toteutetaan LPIS-laatukäsikirjan ajantasaistaminen Maaseutuviraston peltolohkorekisterin tuottamista ja ajantasaistamista varten tarvittavan ortoilmakuvatuotannon laatujärjestelmä on päivitetty vastaamaan digitaaliseen ilmakuvaukseen perustuvaan ortokuvatuotantoa. Tarkemmin se on kuvattu kuvattu raportissa Honkavaara, E., Maaseutuviraston peltolohkorekisterin ortoilmakuvatuotannon laatujärjestelmä: digitaaliseen ilmakuvaukseen perustuva ortokuvatuotanto, Versio 21.5.2008. Geoinformatiikka ja kartografia Osallistuminen paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön Paikkatietoasian neuvottelukuntaa ei ole nimitetty vuodelle 2008. Neuvottelukunnan toimialaan liittyneitä tehtäviä on osaksi jatkettu vapaamuotoista Paikkatietoinfrastruktuurin verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalveluiden pilottihanke projektiryhmän työtä. Osallistuminen INSPIRE Implementation Rules: osallistuminen Drafting Team for Network Services työhön INSPIRE -prosessiin liittyvä työ jatkuu verkkopalveluja koskevien toimeenpanosääntöjen laatimisen osalta. Geodeettisen laitos on osallistunut työhön ja sen vastuulle on kuulunut muunnospalveluja koskevan toimeenpanosäännön valmistelu. INSPIRE muunnospalveluista valmistui vuoden aikana kaksi luonnosdokumenttia: muunnospalvelujen yleisluontoinen toimeenpanosääntö ja erityisesti koordinaatistomuunnospalveluihin keskittyvä tekninen ohjeisto. Toimeenpanosääntö käsittelee muunnospalvelua yleisesti abstraktilla tasolla ja määrittelee palvelun tukemat operaatiot ja näiden keskeiset parametrit. Tekninen ohjeisto määrittelee toimeenpanosäännön yhtenä toteutuksena koordinaatistomuunnospalvelun rajapintatoiminnallisuuden. Ohjeisto pohjautuu OGC:n Web Processing Service (WPS) -rajapinnan soveltamiseen. Koordinaatistomuunnokseen liittyvät periaatteet nojautuvat OGC:n aiempaan Web Coordinate Transformation Service (WCTS) palveluspesifikatioon. Molemmat dokumentit olivat syksyn 2008 aikana työryhmien sisäisellä kommenttikierroksella. Kierroksen tuottamien kommenttien edellyttämä editointityö on jo tehty ja dokumentit ovat valmiina ulkoisten intressiryhmien (SDIC/LMO) kommenttikierrokselle, joka toteutetaan alkuvuodesta 2009. Network Services -työryhmän työn ensimmäisinä tuloksina valmistui epävirallinen INSPIRE Network Services Architecture dokumentti sekä Discovery ja View palveluja käsittelevät toimeenpanosäännöt, jotka hyväksyttiin INSPIRE komiteassa 19.12.2008. INSPIRE-direktiivin liitteen I mukaisiin yhdeksään teema-alueeseen liittyen on tehty tietosisältöön liittyvää määritys- ja mallinnustyötä. Laitos on osallistunut kahden yleisluontoisen teeman Coordinate Reference Systems ja Geographical Grids määrittelyä käsitelleeseen työryhmään. Työryhmän tulokset olivat SDIC/LMO -kommenttikierroksella vuoden 2009 alussa. 8

Navigointi ja paikannus Ylläpidetään Virolahdella sijaitsevaa EGNOS/RIMS-asemaa yhdessä ESSP:n kanssa Ylläpito on jatkunut normaalisti. EGNOS-järjestelmän operatiivinen vaihe on suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa lokakuussa 2009. Laitos neuvottelee ESSP:n kanssa uudesta sopimuksesta, sillä operatiivinen vaihe toisi laitokselle nykyistä suuremmat vastuut, koska tällöin täytyy järjestää koko vuorokautinen päivystys seitsemänä päivinä viikossa (24/7/365). VUODEN 2008 KEHITTÄMISTAVOITTEET Laitos on osallistunut kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen kohdassa 1.2 esitetyillä tavoilla. Palvelukeskukseen on siirretty 1.5.2008 alkaen osa taloushallinnon palveluista. Tulospalkkiojärjestelmä on otettu käyttöön ja tulospalkkiot vuoden 2008 toiminnasta maksettiin maaliskuussa 2009 On osallistuttu selvitykseen Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena yhdessä GTK:n, Metlan, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja MML:n kanssa. Laitos on selvittänyt vuoden 2008 aikana kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia erityisesti pohjoismaissa näiden maiden karttalaitosten kanssa. Laadittu selvitys laitoksen infrastruktuurin tilasta. Valtaosa selvityksestä koskee Metsähovin tutkimusasemaa, mutta päärakennuksen laboratoriotiloissa ja tietoliikenneyhteyksissä on myös kehitettävää. Vuonna 2008 henkilökunta suoritti kaksi tohtorin ja kolme lisensiaatin tutkintoa Senaatti-kiinteistöjen kanssa ei vuonna 2008 neuvoteltu toimitalon laajentamisesta. Laitoksen sisätilojen uudelleenjärjestely on saatu osittain valmiiksi. Julkaisuvarastosta on tehty tilat Navigoinnin laboratoriolle ja Geodesian laboratoriolle. Kesken ovat kuvantamisen laboratorio ja uusi julkaisuvarasto. Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet hieman vuosittain ja toiminnan kannalta suurimmat osaamisalueet ovat koordinaatistot, metrologia ja laatu, kartoitusmenetelmät, paikkatietojen prosessointi ja hallinta sekä navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina 2005-2008 (eur) Osaamisalue 2008 htv 2007 htv 2006 htv 2005 htv 1. Koordinaatistot 235229,88 3,11 248941,62 3,50 476917,56 7,00 358520,68 5,00 2. Painovoima 457207,60 4,67 426913,2 5,00 244516,63 3,00 218561,76 3,00 3. Maankuoren liikkeet 786024,40 7,14 588172,98 4,93 330144,8 4,00 493910,18 6,00 4. Metrologia ja laatu 298504,48 5,42 415067,12 5,82 363770,41 4,50 417694,13 7,00 5. Kartoitusmenetelmät 834772,65 10,08 834682,11 10,07 1136783,5 12,5 931590,19 11,50 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta 273704,83 3,85 403191,78 6,18 369103,68 6,00 441351,44 7,50 7. Paikkatietojen visualisointi ja kartografinen kommunikointi 511975,31 6,14 246189,47 2,43 182043,01 2,46 162125,54 2,00 8. Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö 972568,73 12,28 548736,03 6,16 373015,89 6,00 263091,26 4,80 9. Sähkömagneettinen säteily 154037,28 2,01 271909,56 4,17 93820,22 2,00 88444,48 1,60 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut 137850,46 1,00 100810,51 1,00 99395,74 1,00 98854,59 1,00 11. Hallintopalvelut 896975,68 12,30 698872,76 8,74 630825,88 6,57 754396,6 8,00 Yhteensä 5558851,30 68,00 4783487,14 58,00 4300337,32 55,03 4228540,85 57,4 9

Osaamisalueiden tulosten analyysi: 1. Toiminnan valtaosa on kohdistunut uuden valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän ja uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän käyttöönoton edistämiseen sekä näitä koskevien Julkisen Hallinnon Suositusten tarkennusten käsittelyyn. Kustannukset ovat vuodesta 2007 hieman laskeneet, mikä johtuu siitä, että valmistuneen valtakunnallisen korkeusjärjestelmän julkaisujen viimeistelytyö on päättymässä. 2. Vuonna 2008 valmistui uusi valtakunnallinen geoidimalli ja tutkimusta on tehty erityisesti painovoiman alueellisista ja ajallisista muutoksia tutkien.. Nämä tulokset ovat tärkeitä uuden koordinaattijärjestelmän käytön osalta ja perustietona uudistettaessa valtakunnallista painovoimajärjestelmään. Tämä työ alkoi vuonna 2008. 3. Maankuoren liikkeiden mittaamista ja mallintamista on edelleen lisätty Fennoskandian, Suomen ja Luoteis-Venäjän sekä Satakunnan alueella. Tuloksia ei voida kuitenkaan vielä raportoida. Kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2007 merkittävästi edellä mainituista syistä. 4. Työtä on tehty erityisesti geodeettisen etäisyyden mittauksen ja lentokoneesta tehtävän kuvauksen ja laser-mittauksen alueilla. On saatu valmiiksi GPS-mittausten tarkkuutta käsittelevä tutkimus valmistui. Kustannukset ovat kuitenkin vuodesta 2007 vähentyneet, koska lentokoneesta käytettävien digikameroiden testaustoiminta on vähentynyt.. 5. Päätyönä on ollut autosta käytettävän kartoituslaitteiston kehittäminen sekä lentokoneesta ja autosta mitatun laserkeilausaineiston tulkintamenetelmien kehittäminen. Kustannukset ovat olleet vuoden 2007 tasolla. 6. Tutkimuksissa on ollut keskeistä verkkopohjaisten paikkatietopalvelujen kehittämiseen kansallisen ja kansainvälisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseksi. Kustannukset ovat vuodesta 2007 vähentyneet tutkimushankkeiden koon ja lukumäärän pienennyttyä. 7. Uusien karttojen ja paikkatietojen käytettävyyttä (ääni ja visualisointi) lisäävien tutkimushankkeiden myötä kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2007 kasvaneet. tutkimushankkeita Kustannukset pysyivät käytännössä ennallaan aikaisemmin aloitettujen hankkeiden jatkuessa. 8. Tutkimuksissa on keskitytty henkilökohtaisen paikannuksen menetelmien kehittämiseen erityisesti käsipuhelimia ja satelliittitekniikkaa käyttäen. Kustannukset ovat näiden hankkeiden myötä kasvaneet vuodesta 2007 huomattavasti. 9. Tutkimuksissa on keskitytty lennokista tehtäviin kohteiden heijastusominaisuuksien mittauksiin ja maastossa tehtäviin kohteiden kolmiulotteisen heijastuksen mittauksiin. Kustannusten määrä on pienentynyt vuodesta 2007, koska voimavaroja on siirretty muille osaamisalueille.. 10. Toiminnan laajuus ja sisältö ovat säilyneet ennallaan. 11. On otettu käyttöön uusia taloushallinnon järjestelmiä ja siirrytty käyttämään palvelukeskusta. Kustannusten kasvu vuodesta 2007 johtuu mm. uusien järjestelmien käyttöönotosta aiheutuneista lisäkustannuksista. Lisäksi laitoksen toimitila Masalassa on liian pieni, joten uutta tilaa on vuokrattu. Kilosta. Asetetut tutkimukselliset tavoitteet on saavutettu ja raportit on toimitettu ajallaan rahoittajille. Uutta korkeusjärjestelmää N2000 sekä laserkeilauksen käyttökelpoisuutta käsittelevät raportit ovat edelleen viivästyneet.. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina 2005-2008 (eur) Osasto tai yksikkö 2008 htv 2007 htv 2006 htv 2005 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto 1862988,15 18,98 1774201,43 18,75 1662024 19,08 1630667 19,33 Geoinformatiikan ja kartografian osasto 1118811,22 11,60 909635,01 9,88 659804,5 7,69 754942,7 9,50 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto 1901904,06 20,32 1591957,78 15,62 1517356 15,93 1464838 15,70 Navigoinnin ja paikannuksen osasto 675147,87 7,48 507692,92 5,66 461152,7 5,76 378092,8 4,67 Kanslia 7,00 6,42 5,57 7,20 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 2,62 1,67 1,00 1,00 Yhteensä 5558851,30 68,00 4783487,14 58,00 4300337 55,03 4228541 57,4 10

Laitoksen kustannusrakenne on esitetty seuraavassa taulukossa Kustannusrakenne vuosina 2004-2008 2008 2007 2006 2005 2004 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 466 802,04 293 556,15 297 775,63 165 912,93 146 385,75 Henkilöstökulut 3 654 019,54 3 081 100,59 2 665 945,08 2 726 959,83 2 429 667,98 Vuokrat 346 091,34 288 445,60 285 652,43 280 676,86 269 524,26 Palvelujen ostot 554 613,78 630 280,36 589 789,63 593 350,73 426 679,55 Muut kulut 268 473,34 226 579,52 206 346,17 173 962,74 180 157,95 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0,00 0,00 0,00-6 378,92 Sisäiset kulut 90,00 - korot 45 575,98 31 641,29 20 557,13 26 485,76 43 040,20 -poistot 223 185,28 231 883,63 234 271,25 261 192,00 267 521,00 yhteensä 5 558 851,30 4 783 487,14 4 300 337,32 4 228 540,85 3 756 597,77 Ulkopuolisen rahoituksen määrä kasvoi huomattavasti vuodesta 2007 ollen myös vuoden 2008 tulostavoitteita suurempi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä 2008 2008 2007 2007 2006 2005 2004 tulostavoite tulostavoite yhteensä 1 781 157 1 300 000 1 426 723 970 000 1 345 381 1 179 470 577 069 maksullinen toiminta 300 990 300 000 556 907 370 000 613 775 539 437 159 983 yhteisrahoitteinen toiminta 1 480 167 1 000 000 869 814 600 000 731 606 640 033 417 086 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Vuoden 2008 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu samaa jaottelua käyttäen kuin vuonna 2007 Loppusuoritteet ja -suoriteryhmät 2008 Osuus (%) 2007 Osuu s (%) 2006 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 78,75 72,63 52 73,26 82,15 70,40 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, 29,70 21,07 7,65 17,94 18,28 15,90 kpl Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 4868,5 6,3 6134,5 8,8 8854 13,70 Tutkimustoiminnan tuottavuuden mittaamisen mittareina käytetään laitoksessa loppusuoritteina julkaisuja, patentteja sekä esitelmiä. Näiden kappalemäärät kerrotaan jokaiselle mittarille annetulla painokertoimella. Loppusuoritteet ja -suoriteryhmien osuudet toiminnassa on laskettu painokertoimilla työaikaosuuksien perusteella. Asiantuntijatoiminnan laskentaperiaatteet ovat samat, mittareina käytetään mm. laadittuja ohjeita ja suosituksia. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on tulossopimuksessa asetettu vuodelle 2008. Maksullisen toiminnan vuosittaiset kustannusvastaavuusvaihtelut johtuvat suurimmalta osalta siitä, että maksullinen toiminta koostuu kertaluonteisista tilaustöistä joihin käytettävän työmäärän arviointi on hinnoitteluvaiheessa vaikeaa. Vaativien tutkimustöiden hinnoittelu ja niihin kuluvan työmäärän arviointi etukäteen hinnoittelu on vaativaa. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin 989,83 eurolla. 11

Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2008 VUOSI 2008 VUOSI 2007 VUOSI 2006 VUOSI 2005 VUOSI 2004 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot 300 989,83 556 907,03 613 775,42 359 437,87 159 983,83 -Maksullisen toiminnan muut tuotot =TUOTOT YHTEENSÄ 300 000,00 300 989,83 556 907,03 613 775,42 359 437,87 159 983,83 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 182,71 3 788,00 39 243,35 389,47 486,59 - henkilöstökustannukset 178 459,38 209 630,13 237 531,35 160 740,32 74 581,77 - vuokrat 1 751,74 4 907,24 1 911,46 0,00 623,69 - palvelujen ostot 33 125,42 111 018,79 134 039,07 115 899,26 879,19 - muut erilliskustannukset 9 830,99 22 096,44 14 210,14 6 933,16 9 733,14 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 224 350,24 351 440,60 426 935,37 283 962,21 86 304,38 KÄYTTÖJÄÄMÄ 76 639,59 205 466,43 186 840,05 75 475,66 73 679,45 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 19 199,00 22 451,63 28 594,35 18 886,67 11 854,45 - poistot 8 697,66 13 353,30 20 521,35 12 968,59 9 410,29 - korot 1 776,12 1 822,10 1 800,75 1315,06 1 513,97 - muut yhteiskustannukset 53 569,90 70 105,34 95 808,30 52 856,73 43 967,55 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 83 242,68 107 732,37 146 724,75 86 027,05 66 746,26 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 290 000,00 307 592,92 459 172,97 573 660,12 369 989,26 153 050,64 ALI/YLIJÄÄMÄ 10 000,00-6 603,09 97 734,06 40 115,30-10 551,39 6 933,19 Kustannusvastaavuus (%) 103,33 97,81 117,55 106,54 97,07 104,33 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0 0 0 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0 0 0 Maksullisen toiminnan 2008 2007 2006 2005 2004 tunnuslukuja TP TP TP TP TP Tuotot, 300990 556907 613775 359437 159984 Erilliskustannukset, 224350 351441 426935 283962 86304 Käyttöjäämä, 76640 205466 186840 75475 73680 - % tuotoista 25,46 36,89 30,44 20,99 46,05 Osuus yhteiskustannuksista, 83243 107732 146725 86027 66746 Yli/Alijäämä, -6603 97 734 40115-10551 6934 - % tuotoista -2,19 17,54 6,54-2,93 4,33 12

1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tavoite 2008 Vuosi 2008 Vuosi 2007 Vuosi 2006 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 1 131 111,33 755 007,70 606 571,07 - EU:lta saatu rahoitus 298 787,64 107 320,00 120 320,80 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 50 168,15 7 486,40 4 715,00 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 1 000 000 1 480 067,12 869 814,10 731 606,87 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 85 336,70 36 832,12 48 118,38 - henkilöstökustannukset 1 455 011,57 962 467,77 915 508,08 - vuokrat 760,94 599,31 1 532,00 - palvelujen ostot 52 316,71 33 360,00 67 255,99 - muut erilliskustannukset 64 558,36 46 767,59 54 492,57 = erilliskustannukset yhteensä 1 657 984,28 1 080 026,79 1 086 907,02 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 148 013,46 116 829,15 88 215,35 - poistot 67 054,05 69 485,13 63 309,65 - muut yhteiskustannukset 412 993,61 364 799,66 295 574,56 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 628 061,12 551 113,94 447 099,56 = kokonaiskustannukset yhteensä 2 000 000 2 286 045,40 1 631 140,73 1 534 006,58 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset 1 000 000-805 978,28-761 326,63-802 399,71 Kustannusvastaavuus % 50 64,74 53,33 47,69 Kustannusvastaavuusprosentti nousi, koska pienillä omakustannusosuudella rahoittajien rahoitussouus kasvoi vuodesta 2007 (esim. Suomen Akatemia) Yhteisrahoitteisen toiminnan hyödyt Yhteisrahoitteinen toiminta luo edellytykset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitten tutkimushankkeiden toteuttamisen. Tällaisia hankkeita ovat laitoksessa erityisesti satelliittipaikannusmenetelmien kehittäminen, uusien kuvaustekniikoiden käyttökelpoisuuden tutkiminen, paikkatietojen käyttötapojen kehittäminen sekä satelliittien avulla tapahtuva maan painovoimakentän ajallisten muutosten tutkiminen. Yhteisrahoitteinen toiminta mahdollistaa laitoksen tutkimustoiminnan monipuolisuuden, mikä on kansallisesti ja kansallisen paikkatietostrategian toteuttamisen kannalta tärkeää. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Esitarkastettujen ja kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä oli 35 kpl, mikä on tulossopimuksen mukainen. Kehitettiin tutkimuslaitteita ja menetelmiä 3 kpl, mikä ylitti tulostavoitteen (2kpl). Patentteja ei myönnetty yhtään, mikä alitti tulossopimuksen tavoitteen 1 kpl.. Ohjeita ja suosituksia valmistui 3 kpl. 13

Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi 2007 2006 2008 ts 2008 Referoidut artikkelit 21 20 35 26 Laitoksen sarjat 3 3 5 Referoidut kokousjulkaisut 16 7 9 Muut kokousjulkaisut 24 21 28 Muut julkaisut ja raportit 39 32 55 EU-projektien raportit 2 11 - Lähetetyt käsikirjoitukset 41 44 31 Kirjat 2-2 Yhteensä 148 138 158 Muut suoritteet Aihe 2008 ts 2008 Laaditut ohjeet ja suositukset 1 3 Kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät 3 3 Patentit 1 0 Asiantuntijatehtävät 25 47 Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä 130 82 Opetus- ja luennointitoiminta. * Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Luentojen aihe 2008 2007 2006 Geodesia 5 5 7 Geoinformatiikka 6 6 8 Kaukokartoitus 15 8 1 Navigointi ja paikannus 1 1 2 Yhteensä 27 20 18 *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuureja oppilaitoksissa. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe 2008 2007 2006 Kotimaa Ulkomaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Ulkomaa Geodesia 14 47 24 15 24 47 Geoinformatiikka 7 5 7 7 7 5 Kaukokartoitus 26 16 9 10 9 16 Navigointi 3 3 2 1 2 3 Tähtitiede 12 - - 12 - - yhteensä 62 71 42 45 42 71 Laaditut ohjeet ja suositukset 3 kpl ylitti tulostavoitteen. Asiantuntijatehtävien määrä ylitti tulossopimuksessa mainitut 25 kpl. Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä oli 82, mikä alitti tulossopimuksessa mainitun 130, koska vuonna 2008 tehtiin aikaisempaa enemmän vaaitusjärjestelmien ja -lattojen kalibrointeja. 1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu Vuonna 2008 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. 14

Vuosi 2008ts 2008 2007 2006 saatu/haettu (%) 25 60 65 65 Hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrä/tehdyt hakemukset 60 %. Tämä on poikkeuksellisen hyvä ja ylittää merkittävästi tulostavoitteen 25. Ulkopuolisen rahoituksen määrä ilmenee oheisesta taulukosta. Vuosi 2008 ts 2008 2007 2006 Ulkopuolisen rahoituksen määrä % 29 32 30,0 30,6 Tieteellinen neuvottelukunta piti vuonna 2008 yhden kokouksen. 1.5 Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärät, henkilötyövuotta Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Johto, kirjasto ja hallintopalvelut 7 8 10 9 Geodesia ja geodynamiikka 19 19 19 20 Geoinformatiikka ja kartografia 8 10 12 10 Kaukokartoitus ja fotogrammetria 16 16 20 17 Navigointi ja paikannus 6 6 7 7 Yhteensä 56 59 68 63 Osaaminen Toteuma Toteuma Toteuma 2006 2007 2008 Koulutustasoindeksi 6,6 6,2 6,1 Korkeakoulu- ja yliopistotason 23,6 39 32,4 tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstötöstä Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) 34,5 35,5 37,8 suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä Henkilöstön koulutusrakenne (%) 31.12.2008 Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Tutkijakoulutusaste 34,5 35,5 37,8 40 Korkeakouluaste 23,6 39 32,4 32 Alempi korkeakouluaste 3,6 0 1,4 Alin korkea-aste ja keskiaste 16,4 6,5 5,4 Perusaste 32,7 19,0 23,0 Perusaste Alin korkea aste ja keskiaste Alempi korkeakouluaste Korkeakouluaste 2008 2007 2006 Tutkijakou lutusaste 0 10 20 30 40 50 15

Henkilöstön ikäjakauma vuonna 2008 Ikä v Miehet Naiset Yhteensä 15-19 0 0 0 20-24 2 0 2 25-29 16 5 21 30-34 8 2 10 35-39 5 6 11 40-44 5 5 10 45-49 6 1 7 50-54 4 2 6 55-59 2 2 4 60-64 3 0 3 65-0 0 0 yht. 51 23 74 Vuosi 2008 2007 2006 2005 Yli 25 v 2 1 4 5 21-25 v 5 2 1 1 16-20 v 7 9 5 7 11-15 v 9 8 6 6 6-10 v 13 11 12 8 3-5 v 11 7 8 14 1-2 v 11 16 9 13 alle 1 v * 16 8 10 9 *sis. harjoittelijat/kesäapulaiset Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma 2006 2007 2008 Vakinainen henkilöstö 38/69 44/71 48/65 Määräaikainen henkilöstö 17/31 18/29 26/36 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma 2006 2007 2008 Kokoaikainen henkilöstö lkm/% 52/95 61/98 70/96 Osa-aikainen henkilöstö lkm/% 3/6 1/2 4/5 Laitoksessa tehdyn työajan %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma säännöllisestä vuosityöajasta 2006 2007 2008 Prosenttiosuudet 86 86 88 Kokonaistyövoimakustannukset /v Toteuma Toteuma Toteuma 2006 2007 2008 Kustannukset /v 2969227 2149979 3745408 Tehdyn työajan palkkojen %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma kokonaistyövoimakustannuksista 2006 2007 2008 Tehdyn työajan palkat /v 1724460 2024937 2435196 Työvoimakustannukset /v 2 696 227 3 149 979 3745408 Prosenttiosuus 64,0 64,3 65,0 16

Välillisten työvoimakustannusten Toteuma Toteuma Toteuma %-osuus työajan palkoista 2006 2007 2008 Välillisten työvoimakustannusten 56,4 55,6 53,8 %-osuus työajan palkoista Työilmapiiri- ja työtyyvyväisyyskysely tehtiin VMBarolla ja tulokset käsiteltiin syksyllä 2008. Henkilöstön hyvinvointi Toteuma Toteuma Toteuma 2006 2007 2008 Sairauspoissaolopäivät/htv 4,2 4,2 1,3 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 86,4 82,4 77,8 sairaustapauksista Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja 36,4 53,2 48,6 olleiden lukumäärän %-osuus Työtyytyväisyysindeksi (mitataan joka 3. vuosi) ei mitattu ei mitattu 3,35 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 1 0 1 Työterveyshuolto /htv 306 438 408 Koulutus ja kehittämiskulut /pv/htv 384/1,98 595/10,25 169/2,49 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne 2008 2007 2006 2005 2004 Talousarviossa myönnetty 3 579 000 3 338 000 3 300 000 3 129 000 3 118 000 Lisätalousarvio 38 000 19 000-71 000 - Käytetty siirtomääräraha ed. vuodelta 956 526 980 723 544 381 407 856 189 883 Geodeettisen laitoksen toimintamenoihin saama budjettirahoitus kasvoi hieman. (kasvua 7,75 %), yhteensä käytettävissä olevat määrärahat nousivat 5,44 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa laitokselle osoitettuja määrärahoja käytettiin 3,544 miljoonaa euroa ja vuodelle 2009 siirrettiin 1,029 miljoonaa euroa. Siirtomääräraha käytetään vuonna 2009 laitoksen atk-laitteiden uusimiseen, tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen, täyttämättä olevien toimien ja virkojen palkkakustannuksiin sekä laitehankintoihin. Geodeettisen laitoksen rahoitusrakenne pysyi pääosin edellisvuosien kaltaisena. Kasvua tapahtui yhteisrahoitteisen rahoituksen osalta. Maksullisen toiminnan tuottoja oli yhteensä 300989,83 euroa, jotka jakaantuvat seuraavasti: Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 9 490,40 Tuotot elinkeinoelämältä (tilaustutkimukset) 67 187,37 Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta (mm.tilaustutk.) 179 935,16 Muut tuotot 44 376,90 Laitoksen yhteisrahoitteinen (ulkopuolinen) rahoitus ilmenee alla olevasta taulukosta, josta nähdään, että kasvua oli kaikkiaan 70,15 % eli 610 253. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteeksi oli asetettu tulossopimuksessa 1 000 000 euroa. 17

Yhteisrahoitteisen rahoituksen käyttö lähteittäin 2008 2007 2006 2005 2004 2003 - Tekes 400 911,00 60 741,00 176 086,12 171 460,41 134320,64 107 430,91 - Suomen Akatemia 599 163,02 449 793,34 226 510,52 175 953,06 64126,90 58 231,01 - TKK 35 406,40 41 649,36 77 566,74 43 921,30 25371,93 24796,80 - Joensuun Yliopisto 0,00 0,00 0,00 3 500,00 14000,00 - Ilmatieteen laitos 4 727,59 7 185,44 14 074,39 5 705,18 - Helsingin yliopisto 0,00 0,00 3567,00 3 420,00 - VTT 0,00 72 078,01 - GTK 9 450,00 - Maanmittauslaitos 5 000,00 - MMM yhteistutkimukset (geoinf.) 76 453,32 123 560,55 108766,30 101675,82 96860,00 85800,00 Valtion toiset tilivirastot YHTEENSÄ 1 131 111,33 505 635,77 237 819,47 190 458,72 Kunnat ja kuntayhtymät 27 668,15 Gimodig workshop 0,00 0,00 0,00 0,00 1470,00 Elinkeinoelämä 22 500,00 7486,40 4715,00 2 459,02 5045,64 0,00 Eu 298 787,64 107320,00 120 320,80 131 938,75 75891,29 93223,82 KAIKKI YHTEENSÄ 1 480 067,12 869 814,10 731 606,87 640 033,54 417086,40 369 482,54 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Geodeettisen laitoksen toimintamenojen bruttotulot ylittivät hieman talousarvioon merkityn 300 tuhannen euron tulot, toteuman ollessa 300 990 tuhatta euroa. Muutosta edelliseen vuoteen oli 45,95 % Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat normaalia alhaisemmalla tasolla Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on 6,6 tuhatta euroa alijäämäinen, kustannusvastaavuuden ollessa 97,81 prosenttia. Vuodelle 2009 toimintamenomäärärahoja siirtyi 1,029 tuhatta euroa. Siirtomäärärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2009 ikääntyneiden suurien sekä kalliiden että uusien tutkimuslaitteiden hankintaan. Siirtomäärärahat kasvoivat edellisestä vuodesta 43 tuhatta euroa. Tähän oli syynä Metsähovin tutkimusasemalle tulevien tutkimuslaitteiden toimituksen viivästyminen, ammattitaitoisen tutkimushenkilökunnan saannin ongelmat, sekä arvioitua huomattavasti suuremmat toiminnan tuotot etenkin yhteisrahoitteisen toiminnan hurja kasvu, 70,15 % vuodesta 2007 (maksullinen toiminta ja yhteisrahoitteinen toiminta). Huomioitavaa on myös että toimintamenomäärärahojen käyttö kasvoi 4,82 % (v. 2006 käyttö 2,864 miljoonaa euroa, v. 2007 käyttö 3,381 tuhatta euroa ja vuonna 2008 3,544). Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoituksen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 33,21 % prosenttia, 599 tuhanteen euroon. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma vuodelta 2008 osoittaa 1 105 440,61 euron tuottoja toiminnasta. Muutosta tapahtui 29,37 % Tämä johtui maksullisen toiminnan tuottojen 255 917,20 euron (45,95 %) vähenemisestä sekä muiden toiminnan tuottojen 506 895,85 euron (170,35 %) kasvusta. Muut toiminnan tuotot koostuivat yhteistyöhankkeiden tuotoista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa, Eu:lta saaduista yhteistoiminnan tuotoista sekä kunnilta, kaupungeilta kuntayhtymiltä saaduista tuotoista ja elinkeinoelämältä saaduista yhteistoiminnan tuotoista. Muiden tuottojen kasvua selittää mm Tekesin tutkimusrahoituksen kasvu. Muita yhteisrahoitteisia hankkeita ovat mm. Suomen Akatemian ja MMM:n rahoittamia. Nämä ovat suoraan ao. talousarviotilille kirjattavaa rahoitusta jota käsitellään talousarvion toteumalaskelmalla. Toiminnan kulut olivat 5,513 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 16,02 prosenttia (761 tuhatta euroa). Toiminnan kuluista suurimmat olivat henkilöstökulut 3,654 miljoonaa euroa, 66,28 %. (v. 2007 64,83 % v. 2006 62,28 %/v. 2005 64,9 %/v. 2004 65%). Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti osaltaan henkilökunnan kokonaismäärän kasvu 58,00 henkilötyövuodesta 68,00 henkilötyövuoteen. Henkilöstökulujen osuus kuluista kasvoi edellisestä vuodesta 1,45 %. Henkilötyövuotta kohti henkilöstökulut kasvoivat 1,15 %. Kasvun selittää osaltaan henkilöstörakenteen muutos sekä tarkentavan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset palkkojen tarkistukset. Seuraavina suurina erinä olivat palvelujen ostot, 554 tuhatta euroa, palvelujen ostot vähenivät hieman vuodesta 2007; (muutos - 12,01 %), ja vuokrat 346 tuhatta euroa. Palvelujen ostot sisältävät suurimpina erinä alihankintana hankitut tutkimus- ja mittauspalvelut. Vuokrien nousuun vaikutti yleisen kustannustason nousun lisäksi Kilon toimipisteen käyttöönotto vuonna 2008. 18

Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus oli 2202 tuhatta euroa. Vuonna 2007 vastaavat luvut olivat 2318 tuhatta euroa ja vuonna 2006 osuus oli 2141 tuhatta euroa. Laitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitus käytettiin suurimalta osalta henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoon. Tilikauden kulujäämä oli varainhoitovuodelta 4 635 491,24 euroa, mikä on tilinpäätöksessä siirretty valtion pääomaan. Kulujäämä kasvoi edelliseen vuo teen verrattuna 557 798,54 (13,68 %). 1.6.4 Tase Geodeettisen laitoksen taseen loppusumma oli 1 554 302,39 euroa. Suurimpina omaisuuserinä olivat käyttöomaisuushyödykkeet, joiden tasearvo oli tilikauden lopussa 899 904,44 euroa. Tilikaudella tehdyt uudet käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 68 tuhatta euroa. Keskeneräisessä tuotannossa on pieni projekti (6,3 tuhatta euroa) joka aloitettiin vuonna 2004 ja jonka loppuunsaattaminen siirtyi edelleen vuodelle 2009. Myyntisaamiset olivat 79 tuhatta euroa, joka on 64 tuhatta euroa enemmän kuin vuonna 2007. Tämä johtui osaltaan isohkon hankkeen valmistumisesta ja laskutuksesta vasta aivan tilikauden lopussa. Siirtosaamiset kasvoivat edellisestä vuodesta 106,14 % 510 tuhanteen euroon, johtuen yhteisrahoitteisten hankkeiden valmistumisesta ja laskutuksesta aivan tilikauden lopussa. Vieraan pääoman eristä vastattavaa puolella suurin oli siirtovelat 495 311,06 euroa, joka muodostuu lomapalkkavelasta henkilöstölle (lomapalkkavelka henkilöstösivukuineen kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 8,23 %, 37 649,61 euroa). 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Olen viitekehystä Sisäisen valvonnan arviointikehikko (VM ja Valtionvarain controller-toiminto 2005) käyttäen arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvoasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Johtoryhmä on osallistunut seuraavan lausumani laatimiseen. Valvonta ja riskienhallinta täyttävät pääosin niille säädetyt vaatimukset. Vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinasta on johdolla. Kehitettävää on edelleen seuraavilla toiminnan ja ohjeistuksen alueilla: - pätevän henkilökunnan saatavuudesta toiminnalle aiheutuvien riskien hallinta, - laitoksen toimintamenettelyiden kehittäminen vastaamaan nykyisessä muutostilanteessa toiminnan vaatimuksia sekä toiminnasta annettujen ohjeiden noudattaminen. Näiden vuoksi ryhdytään niihin toimenpiteisiin, jotka laitokselle ovat mahdollisia nykyisessä voimakkaassa valtionhallinnon muutostilanteessa. 1.8 Arviointien tulokset Ei arviointeja vuonna 2008. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Vuonna 2008 ei ilmennyt väärinkäytöksiä, eikä takaisinperintää. 19

Geodeettisen laitoksen tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 20