YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET Turvallisempi huominen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää, Rantasipi 23.1.2013 Jyrki Hollmén
2 Yritysturvallisuus on yrityksen turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista toteuttamista
Yritysturvallisuuden ja arjen turvallisuuden yhteys VALTIO -politiikkaohjaus - turvallisuusvo:t KUNNAT -peruspalveluiden järjestämisvastuu Ihmisten arjen turvallisuus YRITYKSET -päivittäishuollon ja logistiikan ylläpito -leipä kauppaan, bensa pumppuun, lentokoneet ilmaan, sähkö töpseliin 3 J Hollmén
Yritykset tuottavat turvallisuutta yhteiskuntaan toimimalla normaalisti Suurin osa yhteiskunnan voimavaroista sekä perusinfrastruktuurin ylläpidosta on yritysten hallussa Yritysten normaali toiminta on merkittävä osa yhteiskunnan jokapäiväistä kokonaisturvallisuutta Yritysten toiminnan tukeminen turvallisuusyhteistyössä LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TILANNEKUVA HÄIRIÖTTÖMÄN TOIMINNAN TURVAAMINEN RIKOSTORJUNTA YHTEISTOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA 28.3.2011 J Hollmén 4 TUOTANTO JA PALVELUTOIMINTA KAIKISSA OLOSUHTEISSA VEROTULOT VIRANOMAISTEN TILANNEKUVAN TÄYDENTÄMINEN
Yritysturvallisuustoimintaa ohjaavia kehityspiirteitä Turvallisuuskenttä laajenee - haasteet, uhkat ja riskit tulevat entistä kompleksisemmiksi; toimintaympäristön muutos kv. kehityksen ja yhteiskunnallisten murrosten myötä Suomi on poliittisesti stabiili ja turvallinen yhteiskunta, mutta näin ollen myös hidas reagoimaan muutoksiin Yritysten toiminta ei pysähdy maiden rajoille Lainsäädäntö lisääntyy ja monimutkaistuu Subjektiiviset oikeudet vs yhteiskunnan kokonaisetu? Turvallisuusjohtaminen laatustandardin mukaisesti osaksi yrityksen johtamista Verkostoituminen ja klusterit lisääntyvät ja laajentuvat (vrt. huoltovarmuusorganisaatio; tutkimussektori) Viranomaisyhteistyön tavoitteet, mittarit ja mitattavuus entistä haasteellisemmaksi 25.1.2013 5 J Hollmén
Keskeiset haasteet YHTEISKUNNAN TASO Yritysten roolin kirkastaminen yhteiskunnallisessa keskustelussa Miten julkissektori sopeutuu faktaan, että suurin osa turvallisuuden resursseista on yksityisen sektorin hallussa? Korostuuko kontrolliajattelu? Häiriötilannevalmiudet koko taloudellisessa toimintaverkossa YRITYSTASO Enemmän vähemmillä resursseilla Turvallisuutta on turha myydä itseisarvona pl. henkilöturvallisuus vain turvaton kaipaa turvaa... Reaktiivisesta suojausajattelusta hallittuun riskinottoon ymmärtääkö turvallisuusjohtaja miksi esimiehen ovi ei aukea? Turvallisuus on tukifunktio, joka pitää myydä muulle organisaatiolle liiketoiminnan tavoitteista lähtien turvallisuus voi olla keskeinen osa liiketoimintaideaa, esim. kauppakeskukset!! 25.1.2013 J Hollmén 6
Case-esimerkki: vähittäiskauppa rikosten kohteena Aineisto: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena Yritysuhritutkimus 2010 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 254
OPTULA 2012 Rikollisuuden yleisyys Teon kohteeksi kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana joutuneiden toimipaikkojen osuus, %
Rikollisuuden rakenne vähittäiskaupassa Eri rikostyyppien osuus kauppaan kohdistuneessa rikollisuudessa, % Tietojärjestelmiin kohdistuneet Työntekijään hyökkäykset kohdistunut 1 % väkivalta 7 % Vahingonteot 5 % Yrityssalaisuuden urkkiminen/ vieminen 0,2 % Petokset/kavallukset 1 % Muut rikokset 0,3 % Murrot 0,4 % Muut varkaudet 18 % Työntekijän tekemä varkaus 1 % Asiakkaan tekemä varkaus 67 %
Rikoskokemusten yleisyys on yhteydessä toimipaikan kokoon Suuret toimipaikat joutuvat pieniä todennäköisemmin rikosten kohteeksi Suuriin toimipaikkoihin kohdistuva rikollisuus on pieniä monimuotoisempaa eli niihin kohdistuu todennäköisemmin monenlaisia rikoksia Kuitenkin: Kun rikoskokemusten määrä suhteutetaan toimipaikan kokoon, korkean rikostason toimipaikkoja löytyy kaikista kokoryhmistä OPTULA 2012
Mitkä tekijät selittivät toimipaikan korkeaa rikostasoa? Toimipaikan sijainti ympäristössä, jossa esiintyi runsaasti erilaisia epäjärjestyksen ja häiriökäyttäytymisen muotoja Roskaaminen Omaisuuden vahingoittaminen Graffitit/ seiniin piirtely Alueella aikaa viettävä nuoriso Humalaiset Huumeiden käyttäjät/ myyjät Kerjääminen Kaupan toimipaikkojen rikosriskiä lisäsivät myös: Pitkät aukioloajat Myöhäinen aukiolo (klo 22-24) Suuri asiakasmäärä OPTULA 2012
Korkea rikostaso ei selity kaupan omien suojautumistoimien puutteilla Korkean rikostason toimipaikat käyttivät eniten rikoksilta suojautumisen keinoja Korkea rikostaso toimipaikassa ei siis tarkoita sitä, että rikoksilta suojautuminen olisi välttämättä hoidettu puutteellisesti vaan sitä, että toimipaikka syystä tai toisesta altistuu rikoksille tehokkaasta suojautumisesta huolimatta Tulokset viittaavat siihen, että esim. hyvin riskialttiissa ympäristössä sijaitseva toimipaikka altistuu rikoksille muita todennäköisemmin vaikka se suojautuisi tehokkaasti OPTULA 2012
Ulkomainen esimerkki: Business Improvement Districts Yhdysvalloissa on luotu alueita, joilla on pyritty kohentamaan yritysten toimintaympäristön turvallisuutta Business improvement districts (BIDs) Keinovalikoima on hankkeissa noudattanut rikollisuuden tilannetorjunnan klassisia menetelmiä Vartioinnin tehostaminen Siisteydestä huolehtiminen: roskien ja graffitien poistaminen Kameravalvonta Janne Kivivuori 2012
Business Improvent Districts: vaikutukset Toimenpiteet ovat johtaneet rikollisuuden vähenemiseen Rikollisuus ei ole siirtynyt naapurialueille Toiminta on tuottanut taloudellista hyötyä enemmän kuin vaati kustannuspanostuksia Havainnot ovat linjassa OPTL:n yritysuhritutkimuksen kanssa: meilläkin toimipisteen lähiympäristön häiriöilmiöt liittyivät yritysten kokemaan rikollisuuteen Salmi, Lehti & Keinänen 2010 Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisy hyödyttää yhteisöjä laajaalaisesti MacDonald et al. (2011): The effect of business improvement districts on the incidence of violent crimes. Injury Prevention 16: 327-332. Cook & MacDonald (2011): Public safety through private action: An economic assessment of BIDs. Economic Journal 121: 445-462. Janne Kivivuori 2012