Harjun koulu 2008
Lohja on vuosisatojen ajan ollut Suomen oloissa keskeistä ja vaurasta kulttuuriseutua, jonne uudistukset ovat tulleet muuta maata aikaisemmin. Tämä koskee myös kouluopetusta. Vain harvalla maaseutualueella maassamme opetusta on annettu niin varhain kuin Lohjalla. Kirkko huolehti tavallisen kansan opetuksesta kinkereissään ja rippikouluissaan, mutta tiedetään että jo 1620-luvulla Herman Upmeijer - niminen oppinut upseeri, Lohjan koulumestari, opetti säätyläisten poikia, jotta he pääsivät opiskelemaan lähikaupunkien kouluihin. 1650-luvulla lohjalaiset ryhtyivät vakavasti hankkeeseen saada paikkakunnalle pedagogio. Tämä toteutui v. 1659. Pedagogio Pedagogio oli pieni koulu, jossa työskenteli yksi opettaja ja parikymmentä poikaoppilasta kerrallaan. Opetusta annettiin mm. latinan ja kreikan kielessä, historiassa, maantieteessä sekä lisäksi sisälukemisessa, kirjoittamisessa, laskennossa ja tietysti kristinopissa. Oman koulutalon Lohjan pedagogio sai vuonna 1769. Kuvassa näkyvä rakennus sijaitsi nykyisen Länsi-Uudenmaan Osuuspankin kohdalla, jossa edelleenkin on muistolaatta muistuttamassa ohikulkijoita asiasta. Tämän poikakoulun toiminta lopetettiin v.1822. Koulutalona pedagogio kuitenkin jatkoi, sillä siinä toimi Lohjan pedagogio myöhemmin 1860-luvulta aina 1960-luvun vaihteeseen asti ruotsinkielinen kansakoulu. Kauppakadulta se siirrettiin Lohjan museon alueelle v. 1972, jossa se edelleenkin toimii näyttelytilana. Uno Cygnaeuksen aikaan Vuosina 1822-1869 Lohjalla ei ylläpidetty ainoatakaan koulua. Vasta Uno Cygnaeuksen herättävän toiminnan jälkeen ja varsinkin kun valtio maksoi suurimman osan kustannuksista alettiin kouluja rakentaa lähes jokaiseen kylään. Uudet koulut olivat maaseudulla neliluokkaisia ja ne oli tarkoitettu tavalliselle kansalle, sekä tytöille että pojille. Aluksi kansakoulujen perustaminen maaseuduille oli vapaaehtoista, mutta oppivelvollisuuslain säätämisen jälkeen v. 1921 se tuli pakolliseksi. Uno Cygnaeus 2
Lohjan kauppala Vuonna 1926 Lohjasta tuli kauppala ja se oli jo melkoinen taajama. Täällä oli useita kauppaliikkeitä, apteekki, posti ja piirilääkäri. Kauppalan keskustassa toimi kaksi kansakoulua, ruotsinkielinen ja suomenkielinen. Suomenkielinen kansakoulu toimi Keskusaukiolla v. 1872 rakennetussa rakennuksessa. Koulun tilat olivat liian pienet ja vähitellen ruvettiin suunnittelemaan kansakoululle lisärakennusta harjulle. Ilmakuva kauppalasta Otsikoita Länsi-Uusimaa -lehdessä 28.5.1935: 70 oppilasta saa päästötodistuksen kauppalan kansakoulusta 24.9.1935: Oppilaslisäys kauppalan suomalaisessa kansakoulussa 1.10.1935: Ensitilaisin kauppalan kansakoulun laajentaminen 8.11.1935: Uuden koulutalon rakentamisehdotus saa kauppalanhallituksessa sekä kannatusta että vastustusta 24.1.1936: Arkkitehti Toivo Salervo laatii luonnosta uutta koulutaloa varten 25.2.1936: Valtuusto lykkäsi kauppalan kansakoulun rakennusasiaa 28.2. 1936 Kauppalanhallitus palauttaa kansakoulun piirustukset valtuustolle 3.3.1936: Kansakoulun alkuosa rakennetaan varatun määrärahan puitteissa 3
11.9.1936 liehui siniristilippu kauppalan uuden kansakoulurakennuksen yläpuolella merkkinä siitä, että rakennus oli saanut jo kurkihirtensä. Tapausta juhlittiin paikan päällä klo 14.00, jolloin kauppalan hallitus tarjosi harjannostajaiskahvit rakennuksessa työskenteleville työläisille ja kutsuvieraille. 4
Valmis koulurakennus vuonna 1937 Vuonna 1937 koulurakennus oli valmis ja se vihittiin käyttöönsä 8.1.1937. Paikallislehdessä todettiin, että uusi uljas koulurakennus sijaitsee komealla paikalla Lohjanharjulla, josta on viehättävä näköala yli kauppalan ja Lohjanjärven vesistön. Harva koulu voinee ylpeillä sellaisesta näköalasta. Kun koulu sijaitsee niin korkealla paikalla, on jo ilmastokin siellä koululaiselle mitä edullisin. Sitä paitsi tulevat sekä koululaiset että opettajat joutuessaan kiipeämään ylös harjun laelle saamaan siitä heille hyvin tarpeellista liikuntoa. Ulkoasunsa puolesta koulun todettiin edustavan nykyaikaista suoraviivaista eli ns. uusasiallista tyyliä. LohjaUusi koulurakennus laisilla kansakoululaisilla oli nyt käytössään kahdeksan uutta luokkahuonetta ja vanhalla koululla 11 opetushuonetta. Koulu oli suunniteltu siten, että sitä olisi myöhemmin helppo laajentaa. Harjun koulu sotasairaalana Muutaman vuoden toimittuaan Harjun uusi koulu joutui toimimaan sotasairaalana. Tänä aikana kansakoulu toimi kokonaisuudessaan vanhoissa puurakennuksissa, jotka sijaitsivat Laurin - ja Ilmarinkadun kulmassa. Vuonna 1948 koulussa aloitti 17 oppilaan erityisluokka, jota silloin kutsuttin C-luokaksi. Sairaanhoitajat työssään 5
Kuvia opettajista Tässä kuvassa näet Harjun koulun opettajia 40-luvun lopulla. Opettajia koulussa oli kymmenkunta ja oppilaita noin viisisataa. Ja kuva pari vuotta myöhemmin Helli Satuli, Eira Lampikoski, Mirjam Reeni, Irja Isomoisio, Hilma Seppälä, Anna Herttua, Laura Susiluoto, Armas Lampikoski, Lauri Mikkola, Marjatta Suhonen, Jorma Susiluoto Kuvan luovuttaja Eila Hägerström, Kirkhakkinen N:o 1, 2001 6
Koulu laajenee Vuonna 1949 aloitettiin taas Harjun koulun laajennustyöt. Oppilasmäärä oli kasvanut tasaisesti ja lisätiloja tarvittiin. Koulun vanhaa osaa päätettiin jatkaa harjun suuntaan pitkällä siivellä, josta tulisi 2-kerroksinen. Toiseen siipeen, joka lähtee poikittain harjun suuntaan nähden tulisi juhlasali, johon mahtuisi 300 ihmistä. Lisäsiipi ja juhlasali Valmistuttuaan Harjun laajennetusta kansakoulusta tuli Lohjan suurin rakennus kirkkoa lukuun ottamatta. 2-kerroksisen luokkahuonesiiven, nykyisen B-osan pituudeksi tuli 51 m ja leveydeksi 18 m. Juhlasalista tehtiin 36 m pitkä ja 14 m leveä. Koulurakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto K. Blomstedt ja B. Stenbäck ja sitä pidettiin yhtenä uudenaikaisimmista koulurakennuksista maassamme. Paitsi useita tilavia luokkahuoneita siihen oli sijoitettu myös kaksi voimistelusalia, jotka tarpeen tullen voitiin yhdistää suureksi juhlasaliksi. Salissa oli tilava näyttämö. Lisäksi siellä oli elokuvalaitteet filmien esittämistä varten. 7
Vuosien 1949-1950 laajennus * Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kaj Blomstedt ja Birger Stenbäck * 16 000 uutta neliömetriä * 16 luokkaa, koulukeittola * juhlasali elokuvalaitteineen * koulukeittola ruokailuhuoneineen Tässä kuva koulun juhlasalista ja vihkiäisistä 11.2.1951. Juhlapuheen piti Kouluhallituksen pääjohtaja R.K. Oittinen. Samana päivänä vietettiin suomalaisen kansakoulun 80-vuotispäiviä. 8
Kuvia Harjun koulun 1950 valmistuneesta B-osasta Koulu pääoven suuntaan kuvattuna Koulu kaupungin puolelta portailta kuvattuna Ilmakuva Hankotien suunnalta Kuva kaupungin puoleiselta pihalta Harjun kansakoulu, etualalla Nummentaustan asuntoja teollisuusaluetta 9
Juhlasali ennen ja nyt Aula ennen... ja nyt Koulun ruokasali ennen ja nyt 10
Luokka menneiltä vuosikymmeniltä ja nyt C-osa Seuraava Harjun koulun laajennus tehtiin 1970-luvun alussa. Erityisopetusta Harjun koululla oli annettu 1940-luvun loppupuolelta lähtien ja se oli laajentunut useamman luokkahuoneen tarvitsijaksi jo 1960- luvulla. Jälleen oli siis aika laajentaa Harjun koulua ja tällä kertaa vuonna 1972 apukoulun tarpeisiin. Tämän ns. C-osan suunnittelusta vastasi kaupungin suunnitteluinsinööri Raimo Lind. Samoihin aikoihin koulumaailmassa tapahtui muitakin suuria muutoksia. Vuonna 1976 Lohjalla siirryttiin peruskouluun, jolloin vanha oppikoulu- ja kansakoulujärjestelmä siirtyivät historiaan. Tällä hetkellä tässä koulumme C-osassa opetetaan mm. kieliä, kotitaloutta ja musiikkia. C-osa Koulun C osan laajennus * V. 1972 päätös koulun jatkamisesta apukoulun tarpeisiin * Suunnittelija Raimo Lind * Kuusi uutta luokkahuonetta * Tekninen askarteluhuone varastoineen * Vahtimestarin asunto * 759 neliötä 11
Alakoulusta yläkouluksi 1994 1990-luvun puolivälissä Harjun koulu joutui taas suurien muutosten kohteeksi. Opetuksen muuttuessa olivat koululaitoksen tilatarpeet edelleen kasvaneet. Kaupungin tuli ratkaista toisen yläasteen tilakysymyksensä. Monien vaiheiden ja selvitysten jälkeen päädyttiin yläasteen sijoittamiseen Harjun kouluun. Metsolan alakoulun valmistuminen tyhjensi Harjun koulun nykyiseen käyttöönsä. Harjun koulun käyttötarkoituksen epäselvyys oli estänyt jo vuosia tarpeellisetkin korjaustyöt. Muutostöitä edellytti tietysti myös koulun muuttaminen yläasteeksi. Tämä päätös tehtiin v. 1994, jolloin Harjun ala-aste Kuva Harjun yläasteen pihalta vaihtui yläasteeksi ja noin puolet silloisen Anttilan yläasteen oppilaista ja opettajista muutti syksyllä 1994 Harjulle. Rehtoriksi valittiin koulumme nykyinen rehtori Mirja Suppola. Kun puolet silloisesta Anttilan yläasteesta vuonna 1994 muutti vanhaan alakouluna toimineeseen rakennukseen, joutui se joutui perusteelliseen remonttiin ja sai nykyisen ulkoasunsa. Vanhin A-osa kunnostettiin v. 1994, uusin C-osa 1995 ja v. 1996 päästiin remontoimaan 50-luvulla rakennettua B-osaa. Remonttia tehtiin suurimmaksi osaksi kesäisin, mutta toki koulua pidettiin myös remontin keskellä. Kuva B-osan remontista Tällä hetkellä koulussamme on oppilaita noin 400, opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 50. Vaikka koulumme historia yläkouluna on vielä suhteellisen lyhyt, reilut 10 vuotta, on syytä muistaa, että koulullamme rakennuksena on takanaan pitkä ja arvokas menneisyys, josta voimme olla ylpeitä. Kuva koulun portilta 12