Härkähaasta kulttuurikampukseksi Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Härkähaasta kulttuurikampukseksi Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa"

Ilona Palo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Härkähaasta kulttuurikampukseksi Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa Torsti Salonen

2 Alue viettää pohjoiseen Kalkkimäen (vasemmalla) ja Kirkonmäen (oikealla) välisessä laaksossa.

3 Koulun alueen historiaa Lohjan pappilan härkähaka, kaalimaa ja heinäpelto 1950-luvulle saakka. Eteläisin osa kuului Kiviniemen (Lohjan) kylään.

4 1777 Kansallisarkisto

5 n.1880 Kansallisgalleria

6 n. 1900

7 n. 1920

8 Koulun alueen historiaa Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1931, laatijana arkkitehti Birger Brunila. Kaavassa alueella oli asuinkerrostaloja umpikortteleissa ja julkinen rakennus korttelin 163 tontilla 4. Koulujen sijainti juontaa pohjimmiltaan Brunilan asemakaavasta 1920-luvun lopulta.

9 Asemakaava 1931

10 Asemakaava 1931

11 Koulun alueen historiaa Lohjankylän (Kiviniemen) puolella oli luvulla rakennettuja puisia asuintaloja.

12 1936

13 Risulinna Karstuntien varrella.

14 1936

15 Kirkkokatu 1932 Museovirasto

16 1937 Museovirasto

17 1939

18 Koulun alueen historiaa 1940-luvun lopulla Oy Fanér Ab (vuodesta 1965 Metsäliitto) rakensi Päivärinteenkadun varrelle kolme puurakenteista kaksikerroksista työväen vuokrataloa Lohjan Sato Oy:n kivirakenteinen kerrostalo rakennettiin Asema- ja Rautatienkadun kulmaan.

19 1952

20 Päivärinteenkadun talot 1970-luvulla.

21 1959

Tytyrin koulu 1950-luvulla kauppalan koulujen tilanpuute ja epäajanmukaisuus, vanhin rakennus vuodelta 1871. Kansalaiskoulun omien tilojen tarve.

22 Tytyrin koulu 1950-luvulla kauppalan koulujen tilanpuute ja epäajanmukaisuus, vanhin rakennus vuodelta Kansalaiskoulun omien tilojen tarve. Koulun rakentaminen siirtyi kahdesta syystä: Neuvoteltiin yhteisestä kansalaiskoulusta Lohjan kunnan ja Sammatin kanssa. Kauppalan muut rakennushankkeet: Kauppaoppilaitos-kirjasto ja paloasema. Länsi-Uusimaa

23 Lohjan museo Vanha kansakoulu Keskusaukiolla.

24 Tytyrin koulu Uusi koulu sijoitettiin Brunilan vuoden 1931 asemakaavan koulutontille 163-4, jota laajennettiin 700 oppilaalle mitoitetulle kansa- ja kansalaiskoululle korttelin tonteilla 1-3 ja 6. Lohjan kauppalan asukasluku 1960: 8882.

25 Asemakaava 1931

26 Tytyrin koulu Arkkitehtina Reino Koivula ( ). Suunnitteli vähän koulurakennuksia. Erikoistui sairaalasuunnitteluun, myöhemmin mm. HYKS:n Meilahden sairaala, Kainuun keskussairaala, Oulun yliopistollinen keskussairaala ja Jorvin sairaala, sekä Kouvolan tornitalot.

27 Tytyrin koulu 1962 Lohjan museo

28 Tytyrin koulu Pyrkimys matalaan rakentamiseen ja portaikkojen välttämiseen. Luokkasiipi 2/1-kerroksinen. Koulurakennuksen tilavuus oli m3. Rakentajana Salo & Rämä Oy. Koulunkäynti aloitettiin syksyllä 1962 ja koulu vihittiin 23. maaliskuuta 1963.

29 1972 Maanmittauslaitos

30 Uuden yläkoulun tarve Peruskoulu-uudistus Lohjalla Lohjan Yhteislyseon keskikoulu + Tytyrin kansalaiskoulu = Anttilan yläaste. Toimi aluksi kolmessa rakennuksessa: Pohjolanmäen koulu (1954 yhteislyseo), Tytyrin koulu (1962) ja vanha yhteiskoulutalo (PuuAnttila 1917). Tilat olivat hajallaan, epätarkoituksenmukset ja osin huonokuntoiset.

31 Koulun sijainnin päättäminen Keskustan yläasteen uuden rakennuksen suunnittelu aloitettiin Asetettu rakennustoimikunta sai kokonaisvastuun toteutuksesta. Sijoitusvaihtoehtoja keskustassa oli seitsemän ja lisäksi Moisionpelto kahdeksantena. Mitoitus 550 oppilaalle. Oy Kaupunkisuunnittelu Ab teki esiselvityksen. Kaupungin yleiskaavakonsultti.

32 Sijoitusvaihtoehtoja Vaihtoehto 1 koulun sisäisen liikenteen, tilojen käytön tehokkuuden, liikenneturvallisuuden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta paras vaihtoehto.

33 Laurentius -sali ei vielä ole mukana suunnittelussa.

34 Rakentamisen valmistelu Tonttineuvottelut vuosina , tontin ostopäätös Metsäliitolta Asemakaavamuutos. Pääsuunnittelijan valinta keväällä Oy Kaupunkisuunnittelu Ab (Helsinki) tai Arkkitehtitoimisto Vahtera & Lukander (Turku) valittiin Kaupukisuunnittelu / arkkitehti Arno Savela.

Koulun suunnittelu Pääsuunnittelijana arkkitehti Arno Savela (1935-2016). Toisena arkkitehtina Pirjo Kantola.

35 Koulun suunnittelu Pääsuunnittelijana arkkitehti Arno Savela ( ). Toisena arkkitehtina Pirjo Kantola. Savela oli saanut 1970-luvulla mainetta peruskoulujen suunnittelun teoreetikkona ja käytännön suunnittelijana. Tunnettiin rakennuttajan tarpeisiin hyvin mukautuvana suunnittelijana.

36 Helsingin Sanomat Martinlaakson koulu

37 Arno Savela oli suunnitellut Lohjalle vuonna 1977 valmistuneen Ojamon ala-asteen koulun.

38 Koulun suunnittelu Keväällä 1978 musiikkiopisto, orkesteri, työväenopisto, teatteri ja kulttuurilautakunta esittivät musiikki- ja puhe-esityksiin sopivan salin rakentamista koulun yhteyteen. Valtionapua saataisiin 150-paikkaisen auditorion rakentamiseen. 500-paikkaisen salin lisäkustannus arvioitiin 3 miljoonaksi markaksi (1,8 miljoonaa euroa 2017).

39 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto Savela esitti kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 2 valittiin.

40 Koulun suunnittelu Savela neuvotteli Museoviraston kanssa, joka edellytti, ettei koulu estä kirkon länsipäädyn näkymistä Karstuntielle. Brunilan idea näkemäakselista haluttiin myös säilyttää. Tarkemmassa suunnittelussa saliosan muotoa muutettiin ja se käännettiin siten, että korkeampi osa tulee kirkosta poispäin. Pääpiirustukset hyväksyttin

41 3-kerroksisen koulurakennuksen rakennusmassan hallitsevuuden vähentämiseksi päätettiin pohjakerros tehdä kirkon puolelta kokonaan ja toisesta päästä osittain maanalaiseksi.

42 Kouluosan kirkon puoleiset ikkunat varustettiin ritilöillä yhtenäisemmän seinäpintavaikutelman aikaansaamiseksi. Pyrkimys oli moderniin, mutta ajattomaan rakennukseen, jonka muotokieli ei kilpaile keskiaikaisen kirkon kanssa.

43 Koulun suunnittelu Kirkon vuoksi pintamateriaaliksi valittiin punatiili alun perin ajatellun valkoisen asemesta. Rakennusvaiheessa 1981 päätettiin käyttää keskiaikaista munkkilimitystä kirkon puoleisissa ulkoseinissä.

44 Koulun suunnittelu Salin akustiseksi suunnittelijaksi kiinnitettiin arkkitehtitoimisto Alpo Halme. Salista rakennettiin pienoismalli koossa 1:20 käytännön akustiikan kokeita varten. Tavoitteena muunneltava akustiikka musiikki- ja puhe-esityksiä varten. Kaiunta-aikojen esikuvaksi Milanon La Scala -oopperateatteri.

45 Länsi-Uusimaa (11 miljoonaa mk = n. 6,5 miljoonaa euroa 2017)

46 Rahoitusongelmia Asukasluvut 1980: Lohjan kaupunki Lohjan kunta Sammatti 980 Kouluhallitus määräsi kunnan länsiosan ja Sammatin oppilaat kaupungin yläasteelle alkaen. Kiista kustannusten jaosta oppilasmäärien suhteessa ja Laurentius -salin rakentamisesta.

47 Länsi-Uusimaa Rakennushanke ei käynnistynyt vuonna 1980 työvoimapoliittisista syistä valtioneuvoston päätettyä kieltää uudet koulurakennushankkeet.

48 Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin salin tarpeellisuudesta, kun sen kustannusten pääosa jäi kaupungin yksin maksettavaksi ilman valtionosuuksia. Länsi-Uusimaa

49 Rakentaminen Länsi-Uusimaa Työvoimaministeriö hyväksyi, että rakentaminen saadaan aloittaa Urakkatarjoukset heinäkuussa Pääurakoitsijaksi Rakennus-Ruola Oy.

50 Länsi-Uusimaa Rakentamisen lykkäämisyritys johti koulun opettajien ja oppilaiden mielenosoitukseen

51 Länsi-Uusimaa

53 Rakentaminen Rakentaminen jaettiin kahteen vaiheeseen: Kouluosa valmiina syyskuun alkuun Sali valmiina tammikuun alkuun Vastaavana mestarina Jaakko Saari. Valvojana Lohjan kaupungin puolesta suunnitteluinsinööri Raimo Lind. Rakentaminen sujui aikataulussa ja ilman erimielisyyksiä. Sääoloissa ei poikkeavuuksia: 8 pakkaspäivää.

54 Länsi-Uusimaa

55 Länsi-Uusimaa

56 Eläkkeellejääntinsä yhteydessä kaupunginjohtaja Toivo Peltonen ehdotti rakenteilla olevan salin nimeksi Laurentius -sali. Koululautakunta hyväksyi nimen

57 Länsi-Uusimaa Laurentius -salin avajaiskonsertti oli

58 Rakentaminen Anttilan koulun vihkiäiset olivat Rakennuksen tilavuus oli m3. Kokonaiskustannukset kalustoineen olivat mk Vuoden 2017 rahanarvossa euroa. Salin osuus laskettiin n markaksi. Vuoden 2017 rahanarvossa euroa.

59 Länsi-Uusimaa

60 1984/90 Maanmittauslaitos

61 1989

Samankaltaiset tiedostot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442